malli1930.fi

  • Etusivu
  • Blog
  • Hakemisto
  • In English

Vierailu Jyväskylän kerhossa ja Merkki Albert 62.

7 marraskuun, 2021 By Mikael Collan

Nyt useamman rokotekerran ja rajoitusten höllentämisen jälkeen on harrastuksemme ympärillä tapahtuva kerhotoiminta jälleen saanut tuulta siipiensä alle. Tämän tilanteen siivittämänä kävin Keski-Suomen Filatelistiseuran kokouksessa Jyväskylässä pitämässä esityksen aiheesta ”postiyhteys keskeytynyt”. Olimme alun perin sopineet Jyväskyläläisten kanssa, että esitys pidettäisiin joulukuussa 2020, mutta se tuli mahdolliseksi vasta nyt, lähes vuotta myöhemmin. Se ei kuitenkaan haitannut ja esityksestäni huolimatta paikalle kerhoiltaan oli saapunut nopean laskun mukaan yli 30 kerholaista. Keski-Suomen Filatelistikerho kokoontuu Kyllikinkatu ykkösessä Jyväskylän keskustassa, kävelymatkan päässä rautatieasemalta. Kaupunki ylläpitää kerhotoimintaa varten isohkoa kiinteistöä, jossa vaikutti olevan aktiivista kerhotoimintaa muidenkin kuin filatelistien toimesta. Kiitettävä kädenojennus kerhotoiminnalle yleisestikin, tila-asia on nimittäin monelle kerholle ollut vuosien varrella päänvaivaa aiheuttava asia.

Kun huutokauppa oli naputeltu pääsin esitelmöimään. Noin 45 minuutin ajan kerroin erilaisista postiyhteyksien keskeytyksistä toisen maailmansodan aikana ja vastailin muutamaan kysymykseen. Sain nähdä erään keräilijän esittelemänä erittäin harvinaisen Italiaan jouluksi 1943 lähetetyn postikortin 2mk keltaisella merkillä, joka oli postiyhteyksien keskeytymisen takia lähetetty takaisin lähettäjälleen ja asianmukaisesti leimattu ”keskeytys-leimalla”. Ensimmäinen kysymykseni oli vaistonvarainen ”paljonko tämä maksaa”, mutta vastaus oli se pahin mahdollinen ”ei ole myytävänä”. Ymmärrettävää kyllä, sillä kyseessä oli perheen ”albumista” ystävällisesti minua varten näytille otettu kohde. Hienoa, että sain nähdä tämän helmen. Huomaan näin jälkikäteen, etten ottanut kuvaa kerhosta ja se onkin vähän pöllö juttu.

Kirjattu kirje Helsingistä 7.8.1940 Kobeen, Japaniin. Välirauhan aikana postiyhteys aukesi Moskovan kautta. Taksa: Kirje (20g) ulkomaille (1.11.1936-30.9.1942) 3,50mk + kirjaaminen ulkomaille (1.12.1931-30.9.1942) 2,50mk = 6,00mk. Japani on parempi kohdemaa.

Esityksen jälkeen sain nähdä myös Japaniin välirauhan aikana lähetetyn kirjatun kirjeen. Olin nähnyt saman kirjeen aiemmin eräässä huutokaupassa eräässä erässä ja huutanut huudon, joka vastasi juuri tämän kirjeen hintaa. Jäin neloseksi sillä kertaa (en siis edes kakkoseksi) ja kohde meni ”maailmalle”. Nyt sama kohde sitten tuli vastaan ja kun minulta ilokseni kysyttiin, että kiinnostaako ostaa, tarjosin likimäärin saman kuin millä oli aiemmin erän hävinnyt ja kaupat saatiin aikaan. Tyhjin käsin ei siis tarvinnut tälläkään kertaa kotiin lähteä! Jyväskylän kerho on aktiivinen, järjestää näyttelyitä ja tapahtumia sekä auttaa muita kerhoja järjestämään tapahtumia – kokouksessa Kuopion kerhon pj. Pitkänen erikseen kiitti Jyväskyläläisiä laajasta osallistumisesta Savofila-näyttelyn järjestelyihin. Siinä missä seura- ja järjestötoiminta on kautta linjan tässä maassa alamäessä, taistelevat Jyväskyläläiset ainakin omalta osaltaa kaikenlaista nihilismiä vastaan – nostan hattua!

Merkki Albertin 62. huutokauppa päättyi eilen illalla. M30 osastolla oli myytävänä 130 kohdetta. Tämä on kohtalaisen suuri määrä, mutta mukana oli paljon kohtalaisen tavallista tavaraa, mm. joitakin ”loistoleimaisia” merkkejä kympin pohjalla, jotka omassa kirjanpidossani ovat ns. MERKA eli ”melkein erittäin kauniisti” leimattuja… tällainen merka-merkkeily hieman himmentää homman seriösiteettiä. Kauppa ei loistoilla oikein käynyt ja paljon jäikin myymättä. Myymättä jäi 20 euron pohjalla myös 5mk keltaisen merkin hammastamaton pari, mutta kaupaksi menivät 10mk violetin leijonamerkin loistoleimattu kappale (63 euroa) ja 5mk Olavinlinna-merkin pieni laskos (20 euroa).

Virkakirje, jolle maksettu kirjaus ja vakuutusmaksu. Hämeenlinnasta 25.5.1937 Helsinkiin. Taksa: Kirjaaminen kotimaassa (1.12.1931-30.9.1942) 2,00mk + vakuutusmaksu (-1000mk) kotimaassa (1.1.1935-30.6.1945) 0,30mk = 2,30mk. Kuva Merkki Albertin huutokaupasta.

Kotimaisen postihistorian puolella kiinnostavin lähetys oli nähdäkseni kohdenumerolla 1741 myyty ”2mk ja 10p 3 kpl V-firmakuorella”, joka myytiin 15 euron pohjahinnallaan. Kyseessä oli virkakirje, jolle oli M30 merkein maksettu kirjaaminen ja vakuutusmaksu. Kohde oli joskus ollut kokoelmalehdellä, jonka selityksessä kerrottiin fantastinen tarina taksan muodostumisesta, joka ei tällä kertaa täysin vastannut todellisuutta. Muistettakoon, että vakuutettujen kirjeiden taksassa oli kirjeen lähettämisen aikaan mukana kirjaus. No, joka tapauksessa hyvä kohde on kyseessä, eikä kovin yleinen – ostaja pääsi halvalla. Muuta kotimaassa kulkenutta kiinnostavaa olivat Jäniskosken voimalaitostyömaalta lähetetty kirjattu pakettikortti, jonka hinta nousi hiukan 20 euron pohjistaan (myytävänä ”luovutettu alue” myyntialueella) sekä kolmella 1mk vihreällä leijonamerkillä lähetetty arvoton näyte, jonka leimoista ei saanut mitään selvää ja ilmeisesti juuri siksipä se jäikin myymättä.

Viron taksalla Tallinnaan lähetetty kirje myytiin 12 eurolla ja kirjattu kirje vastaavalla taksalla nousi yli kahden kympin. Hinnat pysyivät maltillisina – vuosien varrella Viron taksaista kirjepostia on tullut vastaan jo jonkin verran, jos kohta kirjatut ja muut lisämaksulliset lähetykset ovat parempia ja tietyillä lisämaksuilla, kuten pikalisällä ja vakuutettuna harvinaisia. Englantiin lähetetty kirjattu pikakirje myytiin 38 euron hintaan ja myöskin Englantiin mennyt pakettikortti vuodelta 1939 kympin pohjilla. Siisti postikortti 12mk punaisen leijonamerkin yksittäispostitteena meni kaupaksi 14 eurolla. Lentopostin osastolla myytiin lento-pikakirje Yhdysvaltoihin, joka oli maksettu 12mk punaisella leijonamerkillä ja frankkeerausleimalla kympin pohjilla. Tämä oli kiinnostava lähetys ja oman näkemykseni mukaan kympillä hyvä ostos sille, joka kohteen nappasi.

Lento-pikakirje Helsingistä 26.4.1954 Detroitiin, Michiganiin, Yhdysvaltoihin. Kuorella merkintä 7g. Frankeerauskoneella 72mk ja 12mk punainen M30 leijonamerkki, yhteensä 84mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.1.1952-31.5.1956) 25,00mk + pikalisä ulkomaille (1.1.1952-31.5.1956) 35,00mk + lentolisä (per 5g) Yhdysvaltoihin (1.7.1953-30.9.1957) 2*12,00mk= 84,00mk. Kiinnostava, vaikka ”alakerran” leimakset eivät ole täydellisiä. Kuva Merkki Albertin huutokaupasta.

Kirjallisuuspuolella myytiin M30 käsikirja yli 50 euron hintaan. Tämä on tietysti hieno asia sinänsä, mutta käsittääkseni kirjaa on saatavissa yhä mm. Käpylä Merkistä ja ehkäpä jopa Liitolla on kappaleita myytävänä. Tämä vinkkinä niille, jotka kirjaa kaipaavat!

Kategoriassa: Blog Avainsanoilla: 12mk punainen, 2mk keltainen, Italia, japani, Jyväskylä, Keski-Suomen Filatelistit, Postiyhteys keskeytynyt, vakuutus, välirauha, vapaakirje

HTO Huutokauppa 38 – Toukokuussa

29 toukokuun, 2017 By Mikael Collan

HTO huutokaupat järjestivät 38. huutokauppansa toukokuussa, juuri ennen Finlandia 2017 tapahtuman alkua. Näyttelyyn osallistuvien keräilijöiden kannalta tilanne saattoi jo olla se, että tästä huutokaupasta ei apuja olisi tiedossa, sillä mikäli kohteita ei hakisi paikan päältä eivät ne ehtisi enää mukaan kokoelmaan. Allekirjoittanut ei ollut tämän varaan laskenut, vaikka mielenkiinnolla huutokauppaa seurasikin. Itse asiassa olin pohtinut asiaa siltä kantilta, että koska Finlandia 2017:n tuomareille oli jo kuukausia aikaisemmin toimitettu kokoelmasta scannatut kuvat olisi hyvin epätodennäköistä, että viimehetken muutoksilla olisi juuri minkäänlaista vaikutusta arvosteluun. Vaikka huutokauppa ehkä siis oli ”liian myöhäinen” suurta näyttelyä ajatellen oli tarjolla silti kiinnostavia M30 kohteita.

Yllä: Palloileva leijona (kuva HTO huutokaupoilta)

Filateliapuolella myytävänä oli aika monta kohdetta, joissa oli useampia M30 merkkejä samassa kohteessa – mm. suojareijitettyjä, loistoleimattuja ja siirtymiä – lähtöhinnat oli laitettu maltillisiksi. Kohteet menivätkin kaupaksi. Mitään varsinaisia kanuunakohteita ei merkkipuolella ollut myytävänä. Kiinnostavia olivat 20mk postitalomerkin tarttuma, joka myytiin 10 euron limitillä ja ns. ”palloileva leijona” eli tunnettu 1mk vihreän leijonamerkin kuvakevirhe.

Yllä: Vapaakirje pikana, vain pikalisä maksettu. Hyvä 30mk linja-auto merkin yksittäiskäyttö. Myyntihinta 20 euroa. (kuva HTO huutokaupoilta)

Postihistoriapuolella kiinnostavia kohteita oli myytäviä useampiakin. Yksi kiinnostava oli kotimaan vakuutettu kirje, jolle oli maksettu lakkaus ja vakuutusarvon laskenta. Näitä tavataa aina silloin tällöin ja vakuutetut kirjeet, joille näitä lisäpalveluita on maksettu ovat paljon parempia kuin ns. perustavara. Myytävänä oli myös kolmen markan keltainen leijona single postikortilla. Kohteen lähtöhinta oli 30 euroa eikä se mennyt kaupaksi. Kuten hyvin tiedetään postikortin taksainen 3mk keltainen kotimaassa on hyvä kohde – tässä ei kuitenkaan ollut kysymys postikortin taksasta, vaan sen jälkeisestä painotuotteen taksasta, joka sekin oli 3 markkaa. Nämä painotuotteet eivät suinkaan ole yhtä vaikeita kuin postikortit samalla merkillä. Kotimaan (ja Pohjoismaisten) postikorttien taksa oli mahdollinen merkillä vain noin kaksi kuukautta. Tämä asia näköjään tunnetaan eikä kukaan ”polttanut näppejään”.

Ehkä paras kotimaan kohde oli vuonna 1955 lähetetty vapaakirje, johon oli maksettu erikseen pikalisä. Vapaakirjeoikeuden omaavilla yhteisöillähän oli oikeus lähettää postia ilman postimaksua, mutta mikäli haluttiin käyttää lisämaksullisia palveluita tuli nämä maksaa. Tässä tapauksessa lähettäjä, Pohjois-Karjalan Metsänhoitolautakunta on halunnut lähettää kirjeen pikana ja maksanut pikalisän. Lähettämisen aikaan pikalisä on ollut 30mk. Tällaisia vapaakirjeen pikalisiä tunnetaan jonkin verran, ne eivät kuitenkaan ole jokapäiväisiä. Vaikein lisämaksullinen palvelu vapaakirjeille lienee lentolisä. Ehiöpuolella oli myytävänä pikapostikortti, joka oli maksettu samaisella 30mk linja-auto merkillä – pikapostikorttikaan ei ole erityisen tavallinen tuttavuus ja kyseinen ehiökortti oli 20€ hinnallaan mielestäni edullinen ostos, tämä oli myös kohteen limitti. Erien joukossa oli yksi kiinnostava kenttäpostia sisältävä erä, jonka yksi kuvista oli hyvästä M30 kohteesta – kirjeestä, joka oli lähetetty takaisin lähettäjälle, koska kenttäpostia sai lähettää lähettämisen aikaan vain kenttäpostimerkein. En tätä erää kuitenkaan uskaltanut huudella, koska näkemättä en voinut tietää olisiko siinä mitään muuta minulle.

Yllä: Kiinnostava kenttäpostikohde erästä – kirje leimattu ”Takaisin lähettäjälle käytettävä kenttäpostimerkkejä” (kuva HTO huutokaupoilta)

Pohjoismaihin menneitä kohteita ei ollut montakaan ja niiden joukossa ei minua kiinnostavia, Eurooppaan ja Euroopan ulkopuolelle sitä vastoin oli myytävänä ja mukana oli kiinnostaviakin kohteita. Minua henkilökohtaisesti kiinnosti eniten kohde #418, jonka kohdeseloste kuului seuraavasti: ”3½mk sininen kuorella Englantiin -38 ja Itävaltaan -42” ja joka sisälsi siis kaksi 3½mk sinisellä singlellä maksettua ulkomaan kirjettä. Yritin tihrustaa kuvasta, että mikähän päiväys vuoden 1942 kuorella oli ja olin mielestäni vakuuttunut, että se olisi jotakin syyskuussa 1942 ja päätin ostaa kohteen. Olin positiivisesti yllättynyt, kun kohde lohkesi limitillä. Tarkempi tarkastelu kotona osoittikin, että olin tihrustanut oikein ja päivämäärä on 15.9.1942 – eli hyvin mielenkiintoisena aikana. Mielenkiintoisena siksi, että syyskuun alussa 1942 kotimaan kirjeen perustaksa nousi 2,75 markasta 3½ markkaan – tämä vaikutti tietysti kaikkiin Suomen kanssa postisopimussuhteessa oleviin valtioihin menevän postin hintoihin – tuohon aikaa näitä olivat Pohjoismaat, Viro ja Latvia sekä tärkeänä Saksa (valloituksineen) ja Unkari. Lisäksi kun tiedetään, että ensimmäisen luokan kirjeen taksa ulkomaille nousi 4½ markkaan vasta 1.10.1942 huomataan, että kirjeen taksa ”kaikkialle” oli sama 3½mk kyseisen syyskuun ajan.

Yllä: Kohteen 418 kuva. Minua kiinnosti erityisesti ylempi kuori. (kuva HTO huutokaupoilta)

Kun oli tehty lisäksi päätös painaa 75p oranssi leijonamerkki, jotta voitaisiin loppuunkäyttää mahdollisimman paljon Postin varastoissa olevia 2,75mk merkkejä ennen kuin uusi 3½mk oliivi julkaistaisiin oli tilanne se, että syyskuun ajan 1942 oli sininen 3½mk merkki ainoa M30 merkki, joka yksin sopi kaikkiin maihin meneviin ensimmäisen painoluokan kirjeisiin. Kyseessä oli siis aikamoinen uusrenessanssi tälle merkille, jonka painoerä oli jo käytännössä loppu. Kyseisen kohteen toinen kuori siis oli kuin olikin lähetetty juuri tänä aikana ja vieläpä Itävaltaan, joka oli yhdistynyt Saksan kanssa (Anschluss) ja näin kuului Saksan kanssa tehdyn postisopimuksen piiriin. Kysymyksessä on hyvä ja mielestäni kokoelmakelpoinen knoppi. Kun kuori on vielä sensuroitu Suomessa on se jopa hyvä näköinenkin. Hyvien kohteiden ei välttämättä tarvitse maksaa maltaita!

Yllä: Ranskaan lähetetty 4½mk sininen single vuodelta 1943 lokakuulta. Saksan ja Suomen sensuurit. Oikea taksa. (kuva HTO huutokaupoilta)

Harmaan 60 pennin leijonamerkin parilla lähetetty postikortti Englantiin ei mennyt kaupaksi 40 euron lähtöhinnallaan. Minunkin mielestäni lähtöhinta oli nykymarkkinassa liian korkea, vaikka kyseessä oleva käyttö on yksi 60p harmaan merkin parhaista. Tälle merkille, jonka painamiselle ei tunnu löytyvän mitään järkeviä perusteita, ei ole oikeastaan mitään hyviä käyttöjä – singlekohteitahan merkille ei ole mahdollista olla, pl. sattumankauppaa tulleet lunastukset. Toinen sininen leijonakuori, 4½mk sinisen leijonan yksittäiskäyttö Ranskaan vuodelta 1943 myytiin hintaan 72 euroa, eli kohtalaisen edullisesti. Nämä 4½mk siniset singlet ovat hyviä kohteita.

Yllä: Pikalentokirje (<10g)  7.8.1946 Helsingistä Yhdysvaltoihin – ei sittenkään niin kovin helppo taksayhdistelmä. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.9.1945 – 31.12.1946) 10,00mk + pikalisä ulkomaille (16.1.1946 – 31.12.1946) 15,00mk + lentolisä (vyöhyke 6) Yhdysvaltoihin (24.10.1945 – 31.12.1946) 22mk (2x) = 69,00mk. (kuva HTO huutokaupoilta)

Euroopan ulkopuolelle menneistä kohteista mainitsen Yhdysvaltoihin menneen pikalentokirjeen vuodelta 1946. Kirje ei sinänsä vaikuta mitenkään erikoiselta, mutta oman rajatun kokemukseni perusteella tiedän, että lentopikakirjeet eivät ole kovin yleisiä. Kirjattu lento on yleisempi yhdistelmä. Kohteen lähtöhinta oli 10 euroa ja se myytiin hintaan 20 euroa. Tässä kohteessa hyvää oli 50mk Tampere merkki, jonka käyttö sellupaperilla (tilauserä 668), kuten tällä kirjeellä oleva merkki luultavasti on, on hiukan parempi kuin tämän jälkeen tulevien erien. Ensimmäinen vuonna 1942 painettu tilauserä on hyvinkin nihkeästi löydettävissä hyvillä lähetyksillä vähääkän paremmilla leimoilla.

Kaiken kaikkiaan ihan mielenkiintoinen huutokauppa, vaikkei mitään uskomattomia kanuunoita ollutkaan liikkeellä.

Kategoriassa: Blog Avainsanoilla: 1mk vihreä, 30mk linja-auto, 3½mk sininen, 4½mk sininen, erikoistaksa, HTO, huutokauppa, kenttäposti, palloileva leijona, pikalentokirje, pikalisä, syyskuu 1942, vapaakirje

2mk karmiini – talvisodan ajan punainen leijona

8 maaliskuun, 2015 By Mikael Collan

2mk_karmiini0003Yllä: Kaksi loistoleimaista 2mk karmiinia merkkiä, leimattu 11.6.1937 ja 2.8.1938 kumpikin Helsingissä. 2mk karmiinin loiston löytäminen ei ole vaikeaa, sillä merkki on niin yleinen.

2mk karmiini merkki otettiin kirjallisuuden mukaan käyttöön 13.12.1936, mutta kohteita tunnetaan leimattuna jo ennen tätä päivää, alkaen 11.12.1936. Merkistä kerrottiin 4.12. päivätyllä kiertokirjeellä.  Painosmäärä oli suuri, yhteensä lähes 157 miljoonaa kappaletta (156,94 miljoonaa), kokonaiset 19 tilauserää. Värinsä mukaisesti käyttötarkoitus oli toimia ulkomaan kortin postimaksuna, mutta merkistä kehkeytyi 30-luvun lopussa ja 40-luvun alussa yleismerkki sanan käytännöllisessä merkityksessä, sillä se kävi varsinaisen käyttötarkoituksensa lisäksi jo ilmestyessään yksin maksuksi useille muillekin taksoille. Lisäksi, koska 2mk violetin merkin painaminen lopetettiin 2mk karmiinin painamisen alkaessa oli se ainoa painossa oleva näille taksoille sopiva M30 leijonamerkki. Merkin käyttötarkoituksen mukainen, eli ulkomaan postikortin taksa vaihtui 1½ mk:sta kahteen markkaan 1.11.1936 ja taksa-aika jatkui aina 30.9.1942 asti, eli 5v 11kk.

Merkkiä painettiin lumppupaperille (LP) seitsemäntoista tilauserää eränumerot sijoittuvat välille 314 (10-1936) ja 431 (6-1941)  ja lumppusellupaperille (LSP) siten, että lumppusellupaperille painettiin kaksi viimeistä tilauserää, 495 (3-1942)  ja 514 (6-1942), yhteensä 9½ miljoonaa merkkiä. Väriltään merkki on karmiininpunainen ja viimeinen tilauserä on väriltään ”syvänkarmiininpunainen” jota painettiin kolme miljoonaa. Käytettyjä liimoja on kolmen erilaista Lm1, Lm2, ja Lm3, joista Lm3 esiintyy vain lumppusellupaperilla. En laita tähän kaikkia tilauserien numeropaloja näkyville, koska niitä on tosiaan tuo 19 kappaletta.

2mk_karmiini0004Yllä: Rosohampainen (RH) 2mk karmiini merkki. ilmeisesti kaikki rosohampaiset ovat lumppusellupaperille painettuja.

Erikoisuuksia tavataan mm. rosohammaste (RH), ohuita ja paksuja merkkejä ja hammastesiirtymiä. Lisäksi merkistä on olemassa hammastamaton versio ns. näyttelyarkki. Erikoisuudet on pääasiallisesti löydetty lumppupaperille painetuista merkeistä.

hammastamatttomat0001Yllä: Hammastamaton 2mk punainen nelilö näyttelyarkin alarivistä.

Omaa säpinäänsä tekee vielä se, että merkkiä käytettiin postimerkkivihkossa (V2), jossa sitä myytiin nelilönä. Vihkomerkit käytettynä ovat tietysti ”mukavampia” kuin tavalliset arkista otetut merkit. Mukavampia tarkoittaa myös vaikeampia – vaikeampia löytää ja siis kalliimpia. Vihkomerkkien käyttöjen kanssa pitää olla järki päässä – kaikki kohteet, jotka myydään vihkomerkkeinä eivät välttämättä sitä ole, eli attesti olisi hyvä olla. Hannu Kauppi kertoo kirjassaan, että vihkot tulivat käyttöön vuonna 1939, joten sitä aikaisemmin leimatuista merkeistä on turha vihkomerkkejä etsiä – tarkka vihkojen ilmestymispäivä lienee 14.4. jälkeen, vaikka kiertokirjeen tiedoissa sanotaankin vihkojen virallisesti ilmestyneen 1.4., nimittäin yhtäkään merkkiä ei oltu postitoimistoille ennen 14.4. lähetetty. M30 vihko, joka sisältä myös 2mk karmiinien merkkien neliön on nimetty lyhenteellä V2, koska se oli toinen ilmestynyt postimerkkivihko. Vihkoista kiinnostuneita kehoitan lukemaan Hannu Kaupin kirjasta seikkaperäisen selostuksen vihkojen syntyhistoriasta, käytöstä ja kaikenlaisista vihkomerkkeihin liittyvistä kommervenkeistä.

2mk_karmiini 2mk_karmiini0001Yllä: Postituore 2mk karmiinien merkkien nelilöstä muodostuva vihkolehti – nelilön takana näkyy mainoslehti. Vihkolehden alapuolella leimattu vihkomerkkien nelilö, ikävä kyllä leimaus on erittäin huono ja epäselvä. Jos vihkomerkkejä katsoo oikein tarkasti, havaitaan, että joskus leikkuri on leikannut hampaat tasaisesti lyhyiksi, tai muuten sellaisesta kohdasta, josta voidaan nähdä kyseessä olevan vihkomerkkien. Tämä on kuvakevirheiden lisäksi paras tapa tunnistaa vihkomerkit.

Merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö oli siis ulkomaan postikortin postimaksu. Taksa-ajan ollessa pitkä ja lähetyksien ollessa vähemmän harvinaisia tulee hyvän kohdemaan arvo jälleen kerran esiin. Eurooppaan kulkeneita kortteja tunnetaan paljon, joten ”kovia” kohdemaita ovat lähinnä Euroopan ulkopuoliset maat, Yhdysvaltoja ehkäpä lukuunottamatta.

2mk_pun0005Yllä: Helsingistä 30.12.1937 Istanbuliin Turkkiin lähetetty postikortti, jolle leimaus sattunut sopivasti. Kortilla on pyöreä junaleimaus, ehkä jopa ”orient express” junasta. 2mk karmiini single. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. 2mk_pun0007Yllä: Postikortti Kangasalta 3.8.1939 Montrealiin Kanadaan. 2mk karmiini single. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk.2mk_pun0020Yllä: Helsingistä 12.7.1932 Bayportiin, Long Islandille, New Yorkiin USA:n yksin 2mk karmiinilla merkillä kulkenut postikortti. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Euroopan ulkopuolisista maista USA lienee kaikkein yleisin kohdemaa.

poste_restante-HUN_AUTYllä: Postikortti Helsingistä 12.5.1937 Budapestiin Unkariin hotelliin, vastaanottaja lähtenyt ja kortti pudotettu hotellin toimesta postilaatikkoon – unkarilainen leimaus ”Tevelszekrenybol” = postilaatikosta; lähetetty perään Wieniin Itävaltaan Poste Restante osoitteeseen, josta lunastettu 16.5.1937 ja mitätöity 10 groshenin merkki Poste Restante maksun maksamiseksi. M30 2mk karmiini leijona. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk.  Hyvä ”kiertolais” kohde.2mk_pun0006Yllä: Anschlussin eli Itävallan Saksaan liittämisen jälkeen Punkaharjulta 4.6.1938 Wieniin ”Saksaan” lähetetty postikortti. 2mk karmiini single käyttötarkoituksen mukaisella käytöllä. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. 2mk_pun0019Yllä: Talvisodan kenttäpostikortti Kenttäpostikornttori 1:n leimaama 29.1.1940 Weiveriin Hollantiin. Saapumisleima Venhuizen 25.1.1940. Eletään talvisodan aikaa. Viestirykmentti 4:n yksikköleima. Suomen sensuuri. Ulkomaille lähetetyistä kenttäpostikorteista piti maksaa postimaksu normaalisti. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk.

2mk_pun0021Yllä: Postikorti Helsingistä 11.4.1937 Lontooseen Englantiin. 2mk karmiini single. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Englanti on kohtalaisen yleinen kohdemaa.

2mk_pun0024Yllä: Pietarsaaresta 13.71938 Königsbergiin Saksaan (Itä-Preussiin) lähetetty postikortti. 2mk karmiini single. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk.

2mk_pun_cYllä: Porista 25.5.1937 Berliiniin Saksaan lähetetty postikortti. Edelleen lähetetty Berliinissä. Edelleen lähettämiseen liittyviä leimoja ”Empfänger nicht ermittelt” ja ”zuruck”. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Lähettäjä ollut saksalainen ja toimitettu sitten lopulta lähettäjän saksalaiseen osoitteeseen Berliinissä.

2mk_pun00012mk_punYllä: Kaksi Saksaan menevältä laivalta Suomeen postitettua korttia, kumpikin leimattu Stettinissä, päiväykset 13.6.1938 ja 22.8.1938. ”Aus Dampfshiff” laatikkolema (Höyrylaivalta). 2mk karmiini single. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Suomen Höyrylaiva Oy:n alus S/S Ariadne kulki reittiä Helsinki – Tallinna – Stettin. Tällaiset laivalta lähetetyt Stettinissä leimatut kortit eivät ole erityisen harvinaisia ja niiden hinnat pyörivät kahden – kolmen kympin tietämissä.

Ulkomaan postikorttien lisäksi 2mk karmiini sopi ilmestyessään yksin myös muillekin taksoille. Näistä mielenkiintoinen on ensimmäisen luokan kirje Pohjoismaihin ja lisäksi kiinnostavia ovat erillissopimuksin Pohjoismaiden taksaan liittyneisiin Viroon ja Latviaan kulkenut posti, joista Viron kanssa solmittu sopimus oli voimassa jo 2mk karmiinin merkin ilmestyessä, Latvian kanssa sopimus solmittiin vasta 12.5.1937.

kohteitaYllä: Tallinnassa 21.6.1939 leimattu Tallinnaan Viroon osoitettu laivalla postitettu kirje ”Paquebot” leimoin. 2mk karmiini single. Taksa:Kirje (-20g) Viroon  (1.11.1936 – 15.6.1940) 2,00mk. Viron ja Suomen välisen 1928 solmitun postisopimuksen mukainen kirjetaksa oli sama kuin Pohjoismainen kirjetaksa. Näin 2mk karmiini sopi heti ilmestyessään myös tälle taksalle. Suomen Höyrylaiva Oy:n alus S/S Ariadne kulki reittiä Helsinki – Tallinna – Stettin. Tallinnassa leimattuna laivalla lähetetyt kohteet ovat kohtalaisen hyviä, hinnat pyörivät nähdäkseni samoissa summissa kuin Stettinissä leimattujenkin.

2mk_pun0022Yllä: Kirje Munkkiniemestä 1940 Pärnuun Viroon osoitettu kirje. 2mk karmiini single. Taksa:Kirje (-20g) Viroon  (1.11.1936 – 15.6.1940) 2,00mk. Ruma kuori.

2mk_pun0026Yllä: Kirje Vaasasta 1.4.1940 Tukholmaan Ruotsiin. Sensuurin avaama. Välirauhan aikaa, sensuurin avaama. Taksa:Kirje (-20g) Pohjoismaihin (1.11.1936 – 15.6.1940) 2,00mk. Tällaiset sensuroidut 2mk karmiinit single-kirjeet Ruotsiin ovat yleisiä ja ei ole vaikeaa löytää ”paremman” näköistä kohdetta kuin yllä kuvattu.2mk_pun_c0003Yllä: Kirje Helsingistä 20.10.1938 Tukholmaan Ruotsiin Poste Restante osoitteeseen. Taksa:Kirje (-20g) Pohjoismaihin (1.11.1936 – 15.6.1940) 2,00mk.

 Kotimaan taksoja, joille 2mk karmiini sopi yksin ilmestyessään oli myöskin useita, mm. ensimmäisen luokan kirje  kotimaassa, mutta myös tiedustelu kotimaassa, kirjaaminen kotimaassa (merkityksellinen vapaakirjelähetyksillä) ja asiakirja kotimaassa.

R_vap_kirj_2mk_karmYllä: Järvenpäästä 30.1.1940 Helsinkiin lähetetty kirjattu vapaakirje, jolla ilmeisesti vapaaehtoisesti maksettu kirjausmaksu M30 2mk karmiinilla leijonamerkillä. Taksa: Kirjaaminen (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk. Kirjeellä lukee erikseen ”vapaakirje” . Tällaiset vapaakirjeiden kirjausmaksut ovat viimeaikoina (v. 2014) olleet kovasti huudossa.

2mk_pun_iso0003Yllä: Tiedustelu postipaketista Helsinki 1.3.1940. 2mk karmiini single. Taksa: Tiedustelu kotimaassa (15.1.1926 – 31.8.1942) 2,00mk. Tällaisia tiedustelulomakkeita ei ole kovin vaikeaa löytää – hinnat pyörivät suurin piirtein välillä 3-12 euroa, riippuen leimauksista ja kunnosta.

2mk_pun0028Yllä: Asiakirjoja Tapanilata 5.4.1941 Porvooseen. 2mk karmiini single. Taksa: Asiakirjoja (-200g) kotimaassa (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk.  

pk_kotim_420001Yllä: Kuopiosta 26.4.1937 Helsinkiin lähetetty kirje, joka on lähetetty eteenpäin Budapestiin Unkariin, 2mk punainen ”single”. Edelleen lähetystä varten lisätty Helsingissä 3kpl 50p vihreitä merkkejä täydentämään kirjeen maksua, leimattu Helsinki 27.4.1937. Takana Budapestin saapumisleima. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk ja kirje (-20g) Eurooppaan Pohjoismaiden ulkopuolelle (1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk. Kiinnostava edelleen lähetetty lähetys.2mk_pun0030Yllä: Vaasan Palosaareen lähetetty kirje, jolla musteristattu 2mk karmiini. Takana saapumisleima. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. M30 käyttöaikana musteristaus tai leimaamattomaksi jättäminen oli kohtalaisen harvinaista. Nykyäänhän se on enemmänkin sääntö kuin poikkeus!

2mk_pun0004Yllä: Vatia asemaleimalla mitätöity 2mk karmiini yksin Helsinkiin, myös P. Vaunu 6. leimaus, ilmeisesti 18.3.193?. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. Tällaiset asemaleimoilla mitätöidyt ovat yksi lisäkommervenkki muiden muassa. Kuori on aika ruma, mutta laitan nyt näytille tähän, vaikka se ei olekaan ”kokoelmakelpoinen”.

2mk_pun0010Yllä: Lappeenrannassa 17.2.1940 leimattu, Korsholmiin lähetetty kirje. Sensuroitu, revennyt, sensuuriliuskalla paikkailtu. Lyijykynällä kirjoitettu ”taistelutoiminnassa vioittunut”. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. Leimattu Lappeenrannassa sensuurileimojen päälle, kertoo mielestäni siitä, että kyseessä on kenttäpostikirje, joka on lähetetty yksiköstä ja joutunut sotatoimien runtelemaksi. Sensuroitu ”täällä jossain” ja myöhemmin mitätöity Lappeenrannassa. Talvisodan aikainen.

2mk_pun_c00012mk_pun_c0002Yllä: Joensuusta  21.3.1938 Huopalahteen Helsinkiin lähetetty kirje. Saapunut Huopalahteen 22.3 ja leimattu myös Helsinki leimoin  ja edelleen lähetetty Kemiin, jonne saapunut 23.3. Kemistä yhä edelleen lähetetty Kuhmoisiin, jonne tullut perille 24.3.  Ilmeisesti lähtenyt eteenpäin Särkisalmelle (Lappeenrannan ja Joensuun välissä rajan pinnassa) jonne saapunut 27.3., käynyt Joensuussa 28.3. ja tullut takaisin Särkisalmelle 29.3. lähteäkseen Mikkeliin, jonne saapunut 30.3.1938. Seilannut siis 9 päivää pitkin Suomea. Enso-Gutzeit Oy:n firmapostia. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. Tällaiset ”vaellelleet” ovat hauskoja kohteita. 2mk_pun0011 2mk_pun0012Yllä: Porista 14.10.1939 Helsinkiin lähetetty kirje, jossa osoite on jäänyt hyvin vaillinaiseksi ja takana ”Osoite Vaillinainen” laatikkoleima. 2mk karmiini single. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. Postin leimaamat ”seliteleimaukset” ovat yksi mukava tapa tuoda kokoelmaan lisäväriä., parhaita ovat sellaiset kohteet, joissa nämä leimaukset on lyöty kohteen etusivulle, jolloin ei tarvitse pohtia miten ne saa näkyviin helposti. Ongelmaahan ei ole tälla tavalla www-sivuilla näitä esitellessä, mutta ”wirallisissa” kokoelmissa näyttelyissä takapuolelle leimattujen esittely on vaikeampaa.

Varsinaisen käyttöaikansa aikana, kuitenkin ilmestymisensä jälkeen voimaan tulleista taksoista, merkki sopi yksin mm. jo aiemmin mainitulle Latvian erillistaksaiselle ensimmäisen luokan kirjeelle. Kotimaisten ja samalla pohjoismaisten postikorttien taksojen noustessa kahteen markkaan 1942 tulivat nämäkin mahdollisiksi 2mk karmiinin single käyttökohteiksi. Lisäksi mielenkiintoinen taksa on Saksan kanssa solmitun Euroopan ja pikatiedotusliiton sopimuksen mukainen postikorttitaksa. Taksat nousivat myös paikalliskirjeelle kahteen markkaan, ja näin merkki sopi yksi myös paikalliskirjeen maksuksi.

2mk_pun_liebesgYllä: Helsingistä 29.1.1943 Hampuriin Saksaan lähetetty postikortti. 2mk karmiini single. Suomen ja Saksan sensuurit.Taksa: Euroopan pikatiedotusliiton mukainen postikorttitaksa (1.9.1942 – 1.9.1944) 2,00mk. Sopimuksen mukaan Suomen ja Saksan välinen postikortin taksa oli maiden kotimaan liikenteessä vallitseva postikorttitaksa. Kyseessä oleva postikortti on ns. Liebesgaber paketin (saksalainen tarvikepaketti suomalaisille) mukana tullut postikortti, jonka paketin vastaanottajan tuli lähettää takaisin Saksaan vastaanottamisen merkiksi, eli eräänlainen epävirallinen saantitodistus – vastaanotettaessa. 2mk_pun0027Yllä: Helsingistä 20.3.1943 Djursholmeniin Ruotsiin lähetetty postikortti. 2mk karmiini single. Sensuroitu. ”Spara – säästä” viestillinen ketjuleimaus (Viestillinen nro. 12). Taksa: Postikortti (kotimaan postikortin taksa) Pohjoismaihin  (1.9.1942 – 30.6.1945) 2,00mk. Näköjään käytetty arkistokorttia postikorttina.

pk_kotim_42Yllä: Käkisalmelta 1.11.1942 Kiloon lähetetty postikortti. Taksa: Postikortti kotimaassa  (1.9.1942 – 30.6.1945) 2,00mk. paikalliskirje0006Yllä: Isokokoinen paikalliskirje Helsingissä 30.6.1941. M30 2mk punainen. Leimattu viestillisellä ensin ja vasta sen jälkeen laitettu merkki ja leimattu ilmeisesti käsin. Taksa (-20g) 2,00mk.

paikalliskirje0007Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 2.4.1942, leimassa musta neliö tyhjän kohdan paikalla, taksan toinen päivä. Taksa (-20g) 2,00mk.

2mk karmiinia voitiin luonnollisesti käyttää myös muutenkin kuin yksin postimaksun maksuna, alla muutamia käyttöjä, joilla 2mk karmiini esiintyy tuplina, triploina ja useampina kappaleina yhdellä lähetyksellä. Alla esitellään joitakin tuplia, triploja ja ”kvartetteja”.

2mk_pun0009Yllä: Toisen painoluokan kirje Helsingistä 1.3.1938 Kemeriin Latviaan. 2mk karmiini tupla, yhteensä 4mk. Taksa: Latvian kanssa 12.5.1937 tehdyn postisopimuksen mukainen (Pohjoismaiden) kirjetaksa (21-40g) kirje 12.5.1937 – 15.6.1940 4,00mk. Latvian kanssa tehdyn postisopimuksen aikaiset lähetykset ovat kiinnostavia, sillä koko sopimuksen kesto oli vain kolme ja puoli vuotta – sopimushan todellisuudessa päättyi, kun Neuvostoliitto miehitti Baltian maat syksyllä 1940. Tämä toisen painoluokan kirje ”ei näytä juuri miltään” mutta on itse asiassa mielestäni aika hyvä kohde.
2mk_pun0025Yllä: Turusta (Turku 2) 23.4.1940 Helsinkiin lähetetty kirjattu kirje. M30 2mk karmiini tupla, yhteensä 4mk. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk, kirjaaminen kotimaassa (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk, yhteensä 4,00mk. Tyypillinen aikakautensa kirjattu lähetys.

2mk_pun_iso0002Yllä: Tiedustelulomake Pohjoismaihin lähetetystä postitteesta, leimattu Helsinki 18.6.1942. 2kpl 2mk karmiini, yhteensä 4mk. Taksa: Tiedustelu Pohjoismaihin (1.12.1931 – 30.6.1945) 4,00mk.

2mk_pun0015Yllä: Kirjattu kirje 26.6.191937 Loviisasta Leithiin Englantiin. Tyypillinen kirjattujen kirjeiden sininen ristaus englantilaisittain, 2mk karmiini tripla, yhteensä 6mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille Pohjoismaiden ulkopuolelle (1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk, kirjaaminen ulkomaille (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,50mk, yhteensä 6,00mk.

2mk_pun0016Yllä: Toisen painoluokan lentokirje Helsingistä 6.2.1937 Göteborgiin Ruotsiin, 2mk karmiini tripla. Taksa: Kirje (21-125g) Pohjoismaihin (1.11.1936 – 15.6.1940) 4,00mk, lentolisä (21-125g) Pohjoismaihin (1.4.1928 – 30.9.1942) 2,00mk, yhteensä 6,00mk.

2mk_karmiini_lunastusYllä: Iittalasta 18.5.1940 Turkuun lähetetty kirje, joka on  mennyt lunastukseen. 3kpl 2mk karmiini, yhteensä 6mk. Paino on ollut toisen painoluokan mukainen (eli yli 20g) ja näin ollen kirjeelle on leimattu T-leima ja lunastusta määrätty 4mk, eli kaksinkertainen puuttuvan postitaksan määrä. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk ja lunastus 2*puuttuva postimaksu 4,00mk, yhteensä 6,00mk. 2mk_pun_iso0001Yllä: Kirjattu toisen painoluokan kirje Malmilta 29.4.1939 Kuusankoskelle. 3kpl 2mk karmiini, yhteensä 6mk. Taksa: Kirje (21-40g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 4,00mk, kirjaaminen kotimaassa (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk, yhteensä 6,00mk.
2mk_pun0013Yllä: Pikakirje Lappeenrannasta 30.12.1939 Ylivieskaan. 2mk karmiini tripla. Sensuroitu – talvisodan aikainen. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk, pikalisä kotimaahan 1.1.1935 – 24.7.1942 4,00mk, yhteensä 6mk. 

2mk_pun0014Yllä: Lentopikakirje Helsingistä 19.1.1938 Sundsvalliin Ruotsiin. Neljä 2mk karmiinia.  Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk, pikalisä Pohjoismaihin (1.1.1935 – 24.7.1942) 4,00mk, yhteensä, kirjeen lentolisä  (-20g) Pohjoismaihin (1.4.1928 – 30.9.1942) 1,00mk, yhteensä 7,00mk. Ylitaksa!

2mk_pun00172mk_pun0018Yllä: Turussa 1.12.1939 kulkenut sinetöity paikallispikakirje. Neljä 2mk karmiinia. Taksa: Paikalliskirje (21 – 125g) (1.12.1931 – 15.6.1940) 3,00mk, pikalisä (1.1.1935 – 24.7.1942) 4,00mk, yhteensä 7,00mk. Ylitaksa. Maksettu tavallisen toisen luokan kirjeen taksa, vaikka paikalliskirjeenä olisi kulkenut edullisemmin, surkea tapaus, sillä pikapaikalliskirje on kiva kohde.2mk_pun0002Yllä: Paketti Vetokannakselta 22.2.1933 Poriin. Painoksi merkitty 1kg. Kotiinkanto maksettu. Neljä 2mk karmiinia. Taksa: Paketti (-1kg) kotimaassa (1.7.1924 – 31.8.1942) 5,00mk, (-3kg) kotiinkantomaksu (1.1.1935 – 31.8.1942) 3,00mk, yhteensä 8,00mk. Lisäpalveluna kotiinkanto on M30 käyttöaikana kohtalaisen harvinainen.2mk_pun0008Yllä: Kolmannentoista (13.) painoluokan painotuote Tampereelta 22.12.1938 Helsinkiin 398mk:n postiennakolla, paino 650g. Viisi 2mk karmiinia. Taksa: Painotuote (600-650g) kotimaassa (1.12.1931-30.11.1944) 6,50mk, postiennakko 101-500mk (1.1.1935 – 31.8.1942) 3,50mk, yhteensä 10,00mk.

 Merkki kävi luonnollisesti myös muiden merkkien kanssa useille erilaisille taksoille, alla olen valinnut esiteltäviksi joitakin. 2mk karmiini oli hyvin yleisesti käytetty merkki 40-luvun alussa ja erilaisia mahdollisia käyttöjä on valtavia määriä. Alle laitettu muutama kohde näytille, sen enempää niitä pohtimatta.

lunastus0024Yllä: Toinen ensimmäisen painoluokan kirjeenä lähetetty, painoltaan toisen painoluokan painoinen kirje. Lähetetty Lapualta 13.9.1940 Helsinkiin, (16.6.1940 – 31.3.1942) ensimmäisen painoluokan (<20g) kirjeen taksa oli 2,75mk ja toisen 4,75mk – lunastuksena otettu 2x näiden erotus 2,00mk eli yhteensä 4,00mk. joka on maksettu kahdella 2mk karmiinilla, Helsinki 21.9.1940.

egypti_2 egypti_3Yllä: Vaasasta 30.3.1937 Egyptiin Port Saidiin lähetetty kirje. Saapunut Alexandriaan 7.4.1937, josta edelleen lähetetty 8.4.1937 Port Saidiin, jonne saapunut 11.4.1937. M30 2mk karmiini ja 1½mk violetti, yhteensä 3½mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk.

kiertolaiset0012kiertolaiset0013Yllä: Lentokirje Yhdysvaltoihin Helsingistä 24.3.1939 Brooklyniin, New Yorkiin, jonne saapunut 6.4.1939 (Ensimmäinen osoite selviää katsomalla valoa vasten liimatun, koneella kirjoitetun lapun läpi ja ”vahvistuu” taksaa tutkimalla). 3½mk sininen ja 2mk karmiini, yhteensä 5½mk. Eteenpäin lähetetty San Franciscoon Californiaan, jonne saapunut 5.5.1939. Leimaus takana ”May 28 1939″ ilmeisesti San Franciscossa, jonka jälkeen lähetetty vieläkin eteenpäin Chicagoon Illinoisiin, jonne saapunut 20.6.1939. Lyöty leimaus ”Observed in bad condition at Chicago, Ill. P.O.” – huomattu kirjeen olevan huonossa kunnossa. Lähetetty takaisin Suomeen. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk, lentolisä Vyöhyke 1 New Yorkin kaupunki (johon Brooklyn lasketaan): 1.4.1938 – 25.7.1939 2,00mk / 20g, yhteensä 5,50mk. Kulkenut n. 20900km. 2mk karmiini käytetty ”lentolisän” maksuun.

Jälleen kerran tarkkaavaisimmat ovat huomanneet, että taksan vaihtumisen ja merkin julkaisemisen väliin jää ”aukko”. Tällä kertaa aukon pituus on noin noin kuukausi ja kysymys on siis ajasta 1.11.1936 – 11.12.1936. Tuona kuukauden aikana ulkomaille kulkeneiden postikorttien postimaksu täytyi rakentaa käyttämällä muita merkkejä, mieleen ensimmäisenä tulevat jo olemassa olelleet 2mk merkit, eli 2mk mustansininen ja 2mk violetti ns. ”tärkeimpinä” mahdollisuuksina, mutta taksa voitiin toki rakentaa käyttämällä myös muitakin M30 merkkejä. Minulla ei ole näyttää yhtäkään tällaista tähän ”väliin putoajaa”! Jos joltakulta löytyy ja haluaa sellaisesta luopua, niin saa tarjota.

Kategoriassa: Blog Avainsanoilla: 2mk karmiini, asemaleima, asiakirja, hammastastamaton, kiertolaiset, liebesgaber, lunastus, paikalliskirje, Paquebot, poste-restante, Posti ja Pikatiedotusliitto, sensuuri, Stettin, Tallinna, Talvisota, tiedustelu, Turkki, vapaakirje, Vihkomerkki, Viron erillistaksa

Suomen Postimerkkilehden 22. HK

9 marraskuun, 2014 By Mikael Collan

Suomen Postimerkkilehti on monen muun huutokaupanjärjestäjän kanssa siirtynyt käyttämään Philabid alustaa, joka tekee huutokaupan käyttämisestä  kohtalaisen helppoa ja järjestelmä vaikuttaisi toimivan aika hyvin. Tätä kirjoitettaessa viimeisin SP:n järjestämä huutokauppa oli numeroltaan 22 ja se päättyi 6.11.2014. SP:n huutokaupoissa ei yleensä ole mitenkään valtavia määriä kohteita, mutta niiden joukossa on usein ollut kiinnostavia malli 1930 kohteita, näin oli tälläkin kertaa. Meklari Tapani Somersalo antoi ystävällisesti luvan käyttää kohteiden kuvia tässä kirjoituksessa.

22_tsekki 22_tsekki_2Yllä: Helsingistä 24.2.1934 Prahaan lähetetty yhdeksännen painoluokan kirjattu sinetöity kirje, saapunut perille 30.2.1934. M30 10mk Saimaa, 5mk Olavinlinna ja 2mk violetti, yhteensä 17mk. Taksa: Kirje (160-180g) ulkomaille 14,50mk, kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931 – 31.8.1942 2,50mk, yhteensä 17,00mk.

Ensimmäinen kiinnostava kohde oli numerolla 31 myytävä ja seuraavalla selitteellä varusteltu: ”1934 Virkakirje Tshkoslovakian Ulkoministeriöön Prahan linnaan 24.2, lakkasinetti ja paperisinettejä”. Kysymyksessä oli kuvasta päätelleen isokokoinen kirjekuori, jonka sisällä oli kulkenut ilmeisesti asiapapereita Tsekkoslovakian Suomen lähetystöstä Prahaan. Kohteen lähtöhinta oli 20 euroa ja toteutunut kauppahinta 22 euroa. Minä ostin tämän kohteen, koska näitä korkeamman painoluokan kirjeitä tulee sen verran harvemmin vastaan, että arvelin saavani tästä hyvän esimerkin kokoelmaani sellaisesta.

277_eur_ja_kulut_22_wienYllä: Helsingistä 17.1.1955 Wieniin Itävaltaan lähetetty kirjattu lentovapaakirje. 3kpl M30 3mk harmaa, yhteensä 9mk. Paino ilmeisesti <15g. Taksa: Kirjeen lentolisä ulkomaille Eurooppaan (Pohjoismaiden ulkopuolelle) 24.10.1945 – 30.9.1957 3,00mk / 5g, yhteensä 9,00mk.

Toinen mielestäni kiinnostava kohde oli myös muidenkin mielestä hyvin kiinnostava! Kohde myytiin numerolla 37 ja selosteella ”1955 Postin virkakirje kirjattuna Itävaltaan. Harvinainen taksa, vain lentolisä maksettu. Tuloleima”. Kysymyksessä on siis kirjatun vapaakirjeen lentomaksu ulkomaille, joka vapaakirjeoikeuden omistanut yhteisö, tässä tapauksessa Posti ja Telelaitos, joutui maksamaan, vaikka itse kirje kulkikin postimaksutta. Kirjaamistakaan ei vapaakirjeoikeuden omaava yhteisö joutunut maksamaan, näin olleen ainoastaan ”lentomaksu” tuli maksaa. Ilmeisesti löytyy ainakin kaksi keräilijää, jotka ovat näistä vapaakirjeille maksettavaksi tulleista taksoista kiinnostuneita, sillä useammissa kuin vain tässä tapauksessa vapaakirjeiden ”lisämaksut” ovat saaneet kovaa kiinnostusta huutokaupoissa osakseen ja myyntihinnat ovat nousseet. Tällainen ulkomaille maksettu lentomaksu on harvinainen. Kysymyksessä on hyvä kohde 3mk harmaan M30 leijonamerkin esittelyyn. Kohteen lähtöhinta oli 15 euroa, mutta lopullinen myyntihinta nousi aina 277:n euroon saakka, eli melkein kaksikymmenkertaiseksi lähtöhintaan verrattuna! Tällaiset nousut ovat kohtalaisen epätavallisia, mutta myyjälle varmasti erittäin mieluisia!

Kategoriassa: Blog Avainsanoilla: huutokauppa, itävalta, kirjattu, painoluokka, sinetti, Suomen Postimerkkilehti, tsekkoslovakia, vapaakirje

Vapaakirjeiden ja postirahavapaiden lähetysten lisämaksuja M30 merkeillä

12 maaliskuun, 2014 By Mikael Collan

Vapaakirjeitä ja postirahanvapautta sääteli 26.4.1924 säädetty ”Asetus vapaakirjeoikeudesta ja postirahanvapaudesta”. Asetuksen 2§:ssä määritellään vapaakirjeoikeus seuraavasti: ”V:lla tarkoitetaan vapautusta postilähetyksestä menevän postirahan (kuljetusmaksun) ynnä kirjaamisen ja vakuutusmaksujen suorittamisesta”. Postirahanvapauden määritelmä kuuluu: ”P. käsittää vapautuksen ainoastaan postilähetyksestä maksettavan postirahan suorittamisesta”. Lisäksi huomautetaan: ”Sellaisia lähetyksiä, joita lähetetään vapaakirjeoikeuden taikka postirahanvapauden nojalla sanotaan tässä asetuksessa virkalähetyksiksi”.

Vapaakirjeoikeus ja postirahanvapaus olivat vapautuksia, jotka oli tarkoitettu ainoastaan virka-asioita koskevien lähetysten lähettämiseen ja vapaudet myönsi valtioneuvosto kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön esityksestä. Asetus säätelee virkalähetysten ominaisuuksia ja käsittelyä koskevia asioita, lisäksi se käy läpi väärinkäyttötapausten käsittelyn. Virkalähetyksiä saattoivat lähettää itse vapautuksen saaneet yhteisöt (yleensä valtion ja kunnallishallinnon virastot) mutta myös näille virka-asioita sisältäviä lähettävät yhteisöt ja yksityishenkilöt. Kysymyksessä oli siis varsin laajamitainen toiminta.

kirjausmaksuYllä: Hangosta 19.3.1938 Helsinkiin lähetetty kirjattu virkakirje (vapaakirje), jolla vapaaehtoisesti maksettu kirjausmaksu M30 2mk karmiinilla leijonamerkillä. Taksa: Kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk

R_vap_kirj_2mk_karmYllä: Järvenpäästä 30.1.1940 Helsinkiin lähetetty kirjattu vapaakirje, jolla ilmeisesti vapaaehtoisesti maksettu kirjausmaksu M30 2mk karmiinilla leijonamerkillä. Taksa: Kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk. Kirjeellä lukee erikseen ”vapaakirje” (Lisätty 20.3.2014)

vapaakirjeYllä: Helsingistä 4.3.1937 Turkuun lähetetty kirjattu vapaakirje (Suomen salaojitusyhdistys), jolla ilmeisesti vapaaehtoisesti maksettu kirjausmaksu M30 2mk karmiinilla leijonamerkillä. Kirjauslipuke irronnut (jäänyt liimaus, mutta kirjoitettu erikseen kuorelle ”kirjattu”. Taksa: Kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk. Kirjeellä lukee erikseen ”vapaakirje” (Lisätty 8.4.2014)

50mk_vap_kirjaYllä: Lahdesta 16.1.1954 Helsinkiin lähetetty vapaakirje, jolla maksettu kirjaamismaksun lisäksi postimaksu. 50mk Tampereen Hämeensilta single. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk , kirjaaminen 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, yhteensä 50,00mk. (Lisätty 30.7.2014)

Ylläolevissa kohteissa*, jossa lähettäjällä on ollut vapaakirjeoikeus eroaa lisämaksun maksamisen pakollisuus alla näkyviin kohteisiin verrattuna, nimittäin v. 1924 toukokuussa annetuissa ”Vapaakirjeoikeudesta ja postirahanvapaudesta annetun asetuksen soveltamismääräyksissä” mainitaan 2§:ssä, että:

”Virkalähetyksestä, joka kuljetetaan vapaakirjeoikeuden nojalla, on sattuvissa tapauksissa suoritettava kaikki muut postiliikenteessä esiintyvät postimaksut, lukuunottamatta postirahaa sekä kirjaamis ja vakuutusmaksuja. Postirahavapauden nojalla kuljetettavsta virkalähetyksestä suoritetaan sattuvissa tapauksissa muut säädetyt postimaksut, lukuunottamatta postirahaa.”

Lisäksi 4§ 1 mom. kuuluu seuraavasti:

”Viranomaiset y.m., joilla on vapaakirjeoikeus ja siis oikeus kirjaamismaksua suorittamatta lähettää virkalähetyksiä kirjattuina, saavat kuitenkin, jos haluavat, suorittaa säädetyn kirjaamismaksun lähetyksistään. Jos lähettäjä, jolla on ainoastaan postirahanvapaus, haluaa kirjata virkalähetyksen, tulee hänen suorittaa säädetty kirjaamismaksu.”

On huomionarvoista, että vapaakirjeoikeuden omaavilla tahoilla siis ei ollut pakkoa maksaa kirjausmaksua, vaan sen maksaminen oli vapaaehtoista.

kuvioleimaYllä: Tampereelta 11.11.1932 Kärppälään lähetetty postiennakko-vapaakirje, jonka postiennakkomaksu on maksettu M30 2mk violetilla merkillä. Taksa: Postiennakko (-100mk) 1.12.1931 – 31.12.1934 2,00mk. Postiennakkomaksu ei kuulunut vapaakirjeoikeuden piiriin ja se oli pakko maksaa.

syst0017Yllä: Länsi-Suomen Karjanjalostusyhdistyksen Tampereelta 22.10.1930 Jämsään lähettämä postiennakko-osoitekortti, jota on käytetty yhdistyksen jäsenmaksun keräämiseen. Taksa: Posti-ennakko (-100mk) 15.1.1926 – 30.4.1931 1,50mk. Postiennakkomaksu ei kuulunut vapaakirjeoikeuden piiriin ja se oli pakko maksaa.

vap_pak_PEYllä: Postiennakko vapaapaketti 16.4.1934 Helsingistä Nummelle; postiennakkomäärä 630 markkaa. M30 2*2mk violetti ja 1mk oranssi, yhteensä 5mk. Taksa: Postiennakko (501-1000mk) 1.12.1931 – 31.12.1934 5,00mk. Postiennakkomaksu ei kuulunut vapaakirjeoikeuden piiriin ja se oli pakko maksaa. (Lisätty 26.6.2014)

PLH:n kiertokirje 8/1942 kertoo, että tammikuun 9. päivänä 1942 annetulla asetuksella muutettu vapaakirjeoikeutta ja postirahavapautta säätelevää asetusta siten, että Kenraali Manerheimin lastensuojeluliitolle on annettu ”postirahanvapaus vuoden 1942 loppuun lähetettäessa sotaorvoille lahjalähetyksiä päällyksessä, joiden osoitepuolelle on merkitty sana ”lahjalähetys”.

kuvioleima0002

Yllä: Helsingistä 1942 Kouvolaan lähetetty kirjattu vapaapaketti, jolla maksettu kirjausmaksu 3½mk sinisellä merkillä. Mannerheim-liiton Sotakummivaliokunnalla oli postirahavapaus, joka ei kuitenkaan sisältänyt kirjausmaksua, vaan siitä piti suorittaa asianmukainen postimaksu. Taksa: Kirjaaminen 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk. Pakettikortissa on oikeassa yläkulmassa kirjoitus ”Vapaa pak. Lahja läh.” Kirjaamismaksu ei kuulunut postirahavapauden piiriin ja oli pakko maksaa.

virkakirjeYllä: Sortavalasta 1.10.1943 Hiitolaan lähetetty kirjattu vapaakirje, jolla kirjausmaksu maksettu M30 3½mk oliivilla leijonamerkillä. Taksa: Kirjaaminen 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk. (Lisätty 24.4.2014)

saamistod0001Yllä: Turusta 13.9.1943 Uuteenkaupunkiin lähetetty kirjattu vapaakirje. M30 2kpl 1½mk harmaa, yhteensä 3mk. Huom! Vapaakirjeoikeuden omaavien yhteisöjen ei tarvinnut maksaa kirjausmaksua.  Taksa: Saantitodistus lähetystä jätettäessä 1.9.1942 – 30.6.1945  3,00mk. (Lisätty 27.4.2014)

saantitodistusmaksu saantitodistusmaksu0001Yllä:  Turusta (Turku 2) 11.9.1946 Rutavaan lähetetty kirjattu vapaakirje saantitodistuksin. M30 8mk violetti yksin. Huom! Vapaakirjeoikeuden omaavien yhteisöjen ei tarvinnut maksaa kirjausmaksua.  Taksa: Saantitodistus lähetystä jätettäessä 16.1.1946 – 31.12.1946  8,00mk. (Lisätty 24.4.2014) [Kommentti: Tällaiset verovirastojen lähettämät saantitodistukselliset kirjeet eivät ole erityisen harvinaisia, niitä lienee lähetetyn suuria määriä; ei niitä kuitenkaan ihan joka päivä näe].

saamistodYllä: Tampereelta 27.11.1951 Urjalaan. M30 20mk sininen yksin. Taksa: Saantitodistus lähetystä jätettäessä 1.7.1950 – 31.12.1951  20,00mk. (Lisätty 27.4.2014)

 * Totuus on se, että minulla ei ole dokumenttia, josta olisin 100% vedenpitävästi voinut todentaa, että Hangon Keskikoululla on ollut vapaakirjeoikeus kirjeen lähettämisaikana v. 1938. Joten voi olla, että puhun palturia sanoessani, että kirjausmaksu on ollut vapaaehtoinen suorittaa! Voi siis olla, että ko. tapauksessa onkin ollut niin, että on ollut postirahanvapaus ja sitä kautta kirjaus onkin ollut pakko maksaa. Ehkä jonain päivänä tämäkin varmistuu suuntaan tai toiseen.

[Kommentti: Hinnoittelusta sen verran, että tällaisia kohteita, joilla on M30 merkeillä maksettu ”pelkkiä” kirjausmaksuja ja posti-ennakko maksuja on ollut viimeaikoina tarjolla kohtalaisen usein ja niiden hinnoittelu on lähtenyt 5-10€ limitistä ylöspäin. Jos samaa kohdetta on halunnut useampi on hinta tietysti noussut, mutta taso on pysynyt parin kympin tuntumassa näissäkin tapauksissa. Kuitenkin on huomattava, että kun kyseessä on muu kuin 2mk karmiini merkki on hinta saattanut ”revetä” sillä esim. yllä nähty 3½mk sininen paketin kirjausmaksulla on vaikeampi kohde kuin tavallinen vapaakirje 2mk karmiinilla.] (lisätty 21.3.2014)

Vapaakirjeoikeuden omaavilla oli vapautus myös vakuutusmaksujen maksamisesta, ja tätä oikeutta tietysti käytettiin hyväksi; vakuutetut vapaakirjeet tuli kuitenkin varustaa V-lipukkeilla normaalien vakuutettujen lähetysten tapaan.

vapaakV vapaakV0001Yllä: Vakuutettu vapaakirje (isokokoinen) Helsingistä 5.1.1956 Ouluun. Kansaneläkelaitoksen postia; ei postimaksua, mutta V-lipuke. Vakuutusmäärä 16530000mk. (Lisätty 21.7.2014; Lisäsin tämän esimerkiksi vakuutetusta vapaakirjelähetyksestä, koska vakuutusmäärä oli niin huomattava.)

[Kommentti: Näin AboEX näyttelyn yhteydessä pikana lähetetyn vapaakirjeen, josta oli maksettu M30 merkillä pikalisä. Hintapyyntö oli erittäin kova, yli 100€. Epäilemättä harvinainen, mutta silti jätin väliin. Sellainenkin siis kuitenkin on olemassa.] (Lisätty 12.4.2014)

[Kommentti: Systeemi.net palvelussa myytiin muutamia päiviä sitten hieno 12 painoluokan lentovapaakirje, jolla oli 2kpl 12mk punaista merkkiä lentomaksuna vapaakirjeellä. Hieno kohde. Hinta jäi alle 80 euroon. Kohde on korkean painoluokkansa takia erinomainen vapaakirjekohde.] (Lisätty 11.5.2014)

Kategoriassa: Blog Avainsanoilla: 1½mk harmaa pari, 20mk sininen, 2mk karmiini, 2mk violetti, 3½mk sininen, kirjaaminen, postiennakko, postirahavapaus, saamistodistus, vapaakirje

M30 Blog

SP-Lehti ja Lahden kerhon huutokauppa

SP-Lehden suurhuutokauppa

Edellisen viimeiset ja uuden ensimmäiset

Vierailu Riihimäellä, huutokaupat ja modernin filatelian kohde

Kiireinen syyskausi

Vierailu HFF:ssa ja Hellman

Forssan kerhonäyttely ja 90-vuotisjuhla

TAVASTEX-22 (Osa 2) ja huutokaupoista

TAVASTEX-22

Hämeenlinnaa odotellessa

Syyskausi alkaa

Postia Ukrainaan ja Ukrainasta

Forssan kerhon kesätapahtuma

SP-Lehden HK 107 ja Liittokokous 2022

Huutokortti 28.

2022 Pääsiäinen Forssassa

Turun Kevät 2022

Huutokauppoja huutokauppoja!

Kairon postikongressi 1934

Hyvinkään kerhoilta

Huutokauppoja!

Vuoden 2021 viimeinen ja 2022 ensimmäinen HK

SF, HML ja HTO

SF 100 vuotta + marraskuun HK:t

Vierailu Jyväskylän kerhossa ja Merkki Albert 62.

Kirjamessut, SP-Lehden ja Vaasan HK

124. Hellman on-line

Syksy 2021: JFP, SP ja Postiljonen

Kylmän syksyn satoa

SAVOFILA 2021, M30 ehiökokoelma

SAVOFILA 2021, tapahtuma

SAVPEX 2021

Forssa, Lahti ja Helsinki ”kimara”

HTO 54. – Ei ihmetekoja

SP-Lehti ja Järvenpää toukokuussa

Lentopostia M30 keräilijän silmin

Merkki Albertin 61. HK

Hellman 120. ja live on-line järjestelmä

Järvenpään FP 20 ja HTO 53

Sinetti 144, SP-Lehti 50. ja kiinnostavaa lentopostia

Iso LaPe 2021 luettelo

Huutokortti ja SF juhla-HK

Kolmijalkainen jellona

Joulukuun HTO

Merkki Albertin 60.

Etelä-Amerikan lentotaksoista 1939-1941

119. Hellman – huutokauppa koronan varjossa

Syyskuun lopun huutokauppakvartetti

Huutokauppasyksy 2020 jatkuu

Alkusyksyn satoa

SFEX-2020 näyttely

Matkailu avartaa ja kesä kuivattaa

Tampereen Kerhoillan esitys

Suomen Filateliapalvelun 118. HK

HTO 50

M30 tietoisku on-line

Merkki-Albertin 59. huutokauppa

M30 fantasiafilateliaa

Hellman 117 Naantalissa

SP-Lehden 46. HK

HTO 49 – Kovia nousuja, mielenkiintoisia kohteita

Postimerkin päivä 2020

Lentoposti kiinnostaa

SP-Lehden ja Sinettipostin huutokaupat ja pikkuisen muutakin

2020-luvun ensimmäiset huutokaupat ja ennustukset

Vaasan Kerhon ja Abophilin huutokaupat

Oulun HK ja Marraskuun SFP

Merkki-Albert HK 58, marraskuu 2019

Lahden kerho ja Forssan tapahtuma

Postimerkkimessut 2019

Syyskuun 2019 JFP, Huutokortti ja HTO huutokaupat

Syyskuun 2019 Hellman

SP-Lehden HK 44

Sinetti 140. – Syyskauden avaus

Kesäkokous Kuopiossa

Stanley Gibbons, Lontoo

Argyll Etkin Ltd., Lontoo

Lahden kerhon HK, toukokuu 2019

JFP, Huutokortti ja SFP huutokaupat, 5/2019

Kevään 2019 VaFi- ja HTO-huutokaupat

Turun Kevät ja Argentinan ihmeet

Tamcollect 2019

Merkki-Albertin 57. HK

Joensuu 2019 ja Tamcollect ennakko

113. Hellman HK Naantalissa

90-luvun alun Filatelisteja selatessani…

HTO 45

SP-Lehti, Sinetti ja Huutokortti huutokaupat 2/2019

Taas Torontossa ja Oulun HK

Esitelmä Suomen Filatelistiseurassa 14.1.

M30 joulurauha ja 2019 ensimmäinen huutokauppa

Viikon 48/2018 huutokauppasuma

Merkki Albertin HK 56 – Marraskuussa

Forssan keräilytapahtuma, pyhäinmiestenpäivä 2018

Postimerkkimessut 2018 Helsingin Messukeskuksessa

111. Hellman HK Naantalissa

HTO 43. huutokauppa

Syyskuun alun huutokaupat

SFP:n syksyn ensimmäinen huutokauppa

KESFILA 2018 – kokoelman läpikäynti

EstEx 2018 Tallinna

Forssan kerhon kesätapahtuma Tammelassa

SFP huutokauppa 109

Toukokuun HTO huutokauppa ja M30 harvinaisuus

Huhtikuun huutokilpailut

Turun Kevät 2018

Merkki Albertin 55. huutokauppa

Kesfila 2018 käteen jääneet kohteet

Kesfila 2018 Jyväskylässä

Forssan kerhon keräilytapahtuma 31.3.2018

Hellman huutokauppa 3/2018

KESFILA 2018 etkot

Helmikuun huutokauppoja 2018

Vuoden 2018 alun huutokauppoja ym.

SP Lehden on-line HK 37

Finland Airmails 1920 – 1946

SFP huutokauppa 106 ja Huutokortti 11

Merkki Albertin 54. HK

Vaasan Filatelistien HK ja Forssan keräilytapahtuma

Vierailu Lahden kerhossa 30.10.2017

Postimerkkimessujen lauantai 28.10.2017

Hellman huutokauppa 13.-14.10.2017 Naantalissa

Vuonna 1947 julkaistut M30 merkit – kokoelma

Salon Filatelistikerhon 70-vuotisnäyttely ja keräilytapahtuma

Lahden kerhon THK 112

HTO huutokauppa #39

Sinetti-Postin huutokauppa 9/2017

Tsekin tragedia ja Puolan pettymys

Avoimen luokan M30 keräilyn buumi ympäri Suomen

SFP:n elokuun huutokauppa ja uudet tilat Naantalissa

Japanin M30 tyhjiö

Postal History of the Finnish model 1930 definitive stamps, osa 4

Finlandia 2017 – Suurnäyttely Tampereella, Osa 2

SFP huutokauppa Finlandia 2017 yhteydessä

Finlandia 2017 – Suurnäyttely Tampereella, Osa 1

HTO Huutokauppa 38 – Toukokuussa

Kaikkien M30 kohteiden tie ei vie Roomaan

Postal history of the Finnish model 1930 definitive stamps, osa 3

Postal history of the Finnish model 1930 definitive stamps, osa 2

Postal history of the Finnish model 1930 definitive stamps, osa 1

Merkki Albertin 53. ja Vaasan Filatelistien 76. huutokauppa

Hellman Huutokauppa 102

Mietteitä Liiton hallituksesta ensimmäisen vuoden jälkeen

Vierailu Tampereen kerhossa

37. HTO huutokauppa

SP-lehden huutokauppa ja muita kuulumisia

Finlandia 2017 ennakko – M30 kokoelmia FEPA näyttelyssä

Vuoden 2017 huutokauppakevään avaus SFP 101

Filateliapalvelun 100. ja HTO:n 36. huutokauppa 12/2016

Merkki Albertin Huutokauppa ja Forssan keräilytapahtuma

Stamp Forum 2016 Helsingin Messukeskuksessa

JF55 Järvenpäässä 8.-9.10.2016

HTO huutokauppa nro. 35

Lahden PK:n huutokauppa 111

Syyskuu 2016 on huutokauppakuu

SFP:n kesähuutokauppa

Forssan kerhon kesätapahtuma 2.6.2016

Nordia 2016 kuulumisia 2 – käteen jääneitä kohteita

Nordia 2016 kuulumisia 1 – oma osallistumiseni

Filateliapalvelujen huutokaupat maalis-huhtikuussa

Nordia 2016 Jyväskylässä – ennakko

Helmikuun 2016 huutokaupat ja muuta

M30 kokoelma-aiheita

SFP huutokauppa 1/2016

Gärtner Philatelic Promotion Award 2015

Joulukuun 2015 HTO huutokauppa

SFP huutokauppa 11/2015

Merkki Albertin 50. HK

30.10.2015 Forssan keräilytapahtuma

Stamp Forum 2015

Hellman huutokauppa 10/2015

Filatelian perässä Gdanskissa

Salon ja Turun keräilytapahtumat 10. ja 11.10.2015

TamCollect 2015

HTO huutokauppa 31

Syysiltoja sähköistänyttä M30 kauppaa

Vierailu Åbo Frimärkssamlarförening r.f.:n kokouksessa

Karelia Stampsin huutokauppa 9/2015

Suomen Filateliapalvelun 92. huutokauppa

Muutama sana M30 merkkien ”värierikoisuuksista”

6mk punainen – kuudes punainen leijona

Espanja – haastava maa M30 keräilijälle

Berliini ja M30

M30 ja Zeppelin

3mk punainen, viides M30 punainen leijona

HTO huutokauppa 19.5.2015 – 2/2 ”postihistoria”

HTO huutokauppa 19.5.2015 – 1/2 ”filatelia”

Lahden Postimerkkikerhon 109. THK

LAPOEX 2015 – Lahti 11.4.2015

Forssan keräilytapahtuma 4.4.2015

2½mk punainen – neljäs ulkomaan postikortille tarkoitettu M30 leijona

Vierailu Lappeenrannan kerhossa 23.3.2015

Hellman-huutokauppa 21.3.2015

Turun Kevät 2015

2mk karmiini – talvisodan ajan punainen leijona

29. HTO huutokauppa 24.2.2015

112. Sinetti Posti huutokauppa

Gärtnerin 30. on-line huutokauppa Saksassa

1½mk punainen – toinen punainen leijona

1:20mk karmiini – ensimmäinen punainen leijonamerkki

Punaiset leijonat – ulkomaan postikorttia varten suunnitellut leijonamerkit

Merkki-Albertin 48. HK

Suomen Postimerkkilehden 22. HK

Keräilytapahtuma Forssassa 1.10.2014

Lahden Postimerkkikerhon 108 HK

Italian ihmeet ja M30

SFP / Hellman HK 18.10.2014

Turun kerhon tapahtuma 12.10.2014 Kupittaalla

Salon Filatelistikerhon 35. keräilytapahtuma 11.10.2014

25mk sininen, viimeinen ulkomaan taksalle julkaistu sininen M30 leijona

HTO huutokauppa 30.9.2014 ja M30

M30 perässä Tsekin Tasavallassa, Olomoucissa

20.8.2014 päättynyt SFP:n HK ja M30

1944 pääsiäisen ”erikoistaksa” kenttäpostiosoitteisiin

M30 20mk sininen leijona

7.7.2014 Pikavisiitti Tampereella

Etelä-Satakunnan Postimerkkikerhon 70-vuotis näyttely 28.6.2014 Vammalassa

15mk sininen leijona – 40 luvun viimeinen sininen ulkomaan taksalle julkaistu merkki

M30 kohteiden etsintää Torontossa ja Montréalissa

M30 ja erikoistaksa kenttäpostiosoitteisiin jouluna 1943

12mk sininen leijonamerkki – seitsemäs sininen leijona

10mk sininen – kuudes ulkomaan kirjetaksalle tarkoitettu M30 leijonamerkki

Forssan keräilytapahtuma 19.4.2014

AboEX 2014 – vuoden 2014 näyttelytapahtuma

M30 merkkien paperin paksuuksista ja paksuuden mittaamisesta

5mk sininen – viides M30 ulkomaankirjeelle tarkoitettu leijonamerkki

Lempäälän keräilytapahtuma 29.3.2014 Ideaparkissa

4½mk sininen leijona – neljäs ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

Vapaakirjeiden ja postirahavapaiden lähetysten lisämaksuja M30 merkeillä

M30 kuvioleimaus ”Kotka 26b”

Filatelistien oma sensuuri ja M30

3½mk sininen leijona – kolmas ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

M30 ”kiertolaiset” 1/2

2½mk sininen leijona – toinen ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

Ulkomaan kirjeelle tarkoitetut kymmenen M30 ”sinistä” leijonaa

Kotimaisen paketin varaosoitekortti

2mk mustansininen – ensimmäinen ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

Turun Postimerkkikerhon keräilytapahtuma 2.2.2014 Kupittaalla

5p ruskea – M30 pieni suuri merkki

Käynti Hangossa LaPe:lla

Pikkupaketti – Saksalaisten Suomeen tuoma lähetyslaji

Joulukuussa tehtyjä päivityksiä artikkeleihin

M30 merkeillä Afrikkaan

M30 Paikalliskirje 3/3 – Neljä viimeistä taksa-aikaa 1948 – 1962

M30 Paikalliskirje 2/3 – Neljä ”keskimmäistä” taksa-aikaa 1942 – 1948

M30 Paikallispainotuote?

M30 paikalliskirjeet 1/3 – Neljä ensimmäistä taksa-aikaa 1930 – 1942

4mk Postitalo

Postiennakko-osoitus M30 merkeillä, sarjassamme ”jännä, mutta ei sittenkään ihmeellinen”

Myöhäiset M30 käytöt

M30 merkkien virallinen loppuunkäyttö 1962

Poste Restante maksu – ulkomaanlähetysten detalji

Tulli-postiosoitus M30 merkeillä

75p oranssi – tarkoituksellinen ”täytearvo”

M30 Ehiöleikkeen käyttö postimaksuna

Lunastuksia M30 Merkeillä

Hammastamattomat M30 merkit

300mk DC-6 Lentokone – M30 yläarvo

Puolitetut M30 merkit

60 penniä harmaa – M30 musta lammas

Vakuutetut lähetykset M30 merkeillä

M30 sanomalehden osoitteenmuutosilmoitus

Eräs malli 1930 käyttöajan lyhimpiä taksoja – 9 päivän taksa Englantiin 1945

Suomen ja Viron välinen ”erikoistaksa” 20.8.1928 – 6.12.1940

Malli 1930 sekapostitteet M17 kanssa

M30 Blog in English

M30 Local letters 2/3 the four ”middle” rate periods

Nine day air mail rate to the UK

M30 Local letters 1/3 – the first four rate periods

Using a clipping from a stationary as postage

M30 Customs post-office order

Imperforated M30 definitives

www.malli1930.fi · M30 Blog - M30 keräilijän olohuone · Copyright Mikael Collan