ulkomaan kirje

12mk sininen leijonamerkki – seitsemäs sininen leijona

10 toukokuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: 12mk sininen leijonamerkki yksin taksan ja käyttötarkoituksen mukaisella ulkomaan kirjeellä Helsingistä 11.3.1947 North Aucklandiin Uuteen-Seelantiin. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk.

12 mk sininen leijonamerkki julkaistiin 10.2.1947 , käyttötarkoituksesta Käsikirja* kertoo, että: ”tarkoitettu ulkomaankirjeen postitukseen, mutta sopi 1.1.1948 alkaen myös kotimaan kirjeen kuljetusmaksuksi.” 12mk sininen korvasi 10mk sinisen leijonamerkin ulkomaan ensimmäisen painoluokan kirjeen postimaksun maksamiseksi tarkoitettuna merkkinä. Merkistä voidaan erottaa kaksi väriä a (tummahkon sininen; tilauserät 719, 763 ja 777) ja b (sininen; tilauserät 767, 783 ja 797), mutta värien erottaminen on käytännössä vaikeaa, sillä tilauserien sisällä tavataan paljon sävyeroja. Värien määrittely voi näin ollen osoittautua ”keinotekoiseksi”.

Yllä: Kuva kaikkien 12mk sinisen tilauserien numeropaloista. Ensimmäinen tilauserä 719 erottuu heti väriltään kellertävämmäksi, koska keltainen liima ”paistaa” läpi.

Painoserä yht. 42 milj., joka jakautui kuuteen tilauserään: 719 (11-1946) 2,0 milj., 763 (11-1947) 5,0 milj., 767 (12-1947) 5,0 milj., 777 (1-1948) 10,0 milj., 783 (4-1948) 10,0. milj. ja 797 (8-1948) 10 milj. kpl. Numerokuusilot arvostetaan LaPe:n (2010) mukaan n. 14 – 20 euron haarukkaan, ensimmäisen tilauserän kuusilon ollessa arvokkain. Merkkiä liimoitettiin kahdella eri liimalla, liimoilla 5 (keltainen pigmenttiliima) ja 6 (kirkas vaalea ”väritön” liima, arabikumiliima) – LaPe 2010 kertoo, että liimaa 5 (LaPessa nimellä liima 2, lm2) tavataan vain ensimmäisellä tilauserällä 719 ja liimaa 6 (LaPe 2010 liima 1) muilla tilauserillä. Kaikki 12mk siniset merkit on painettu sellupaperille (SP).

Yllä: Tilauserien 719 ja 767 numeropalat kuvattuna liimapuolelta. Liimat 5 (kellertävä pigmenttiliima) ja 6 (vaalea arabikumiliima) erottuvat selvästi.
Yllä: Tilauserän 783 liimojen tarkempi tutkimus osoittaa, että jopa tilauserän sisällä voi liimoituksissa olla eroja. Nähdään, että vasemmalla olevassa nelilössä liimalla on maidonvalkoinen väri tai sitä on paksumpana kerroksena, kun yhden merkin palasella liima on läpinäkyvämpää vaaleaa liimaa tai sitä on huomattavasti ohuempi kerros.

Erikoisuuksia 12mk sinisestä leijonamerkistä tunnetaan jonkin verran, tavataan mm. rosohammaste (RH), ohutta paperia (0,058mm) on tavattu ”varmuudella” vain ensimmäisestä tilauserästä 719 (11-1946), löytyy reunavesileimoja (RW), hammastesiirtymiä (matalia korkeita merkkejä), sekä tarttumia (TA).

Yllä: 12mk sinisen merkin väritarttuma (TA) 12mkrh

Yllä: Rosohammasteinen (RH) merkki

Yllä: Merkin painokuvan erittäin huono keskitys. Ikävä kyllä oikea yläkulma kärsinyt. (Lisätty 12.5.2014)

Yllä: Reunavesileima (RW) yltää hieman merkin yläreunan päälle. (Lisätty 12.5.2014)

Yksin ulkomaille kulkenut käyttötarkoituksen mukainen 12mk sinisen käyttö arvostetaan LaPessa (2010) pariin kymppiin, hinta kuvastaa sitä, että v. 1948 oli postin kulku Suomesta ulkomaille jo vapautunut ja kirjeposti ulkomaille alkoi yleistyä myös ulkomaankaupan normalisoituessa. Filateelisesti merkittävä käyttötarkoituksen mukainen käyttöaika on 10.2.1947 – 30.6.1948, jolloin ulkomaan kirjeen taksa oli 12mk. Merkki kävi ilmestyessään yksin myös ulkomaan asiakirjan taksalle (12mk 1.1.1947 – 31.121947). 12mk

Yllä: Kirje Jämsästä 14.5.1947 Los Angelesiin USA:n. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk.

Yllä: Kirje Turusta 29.1.1948 Baseliin Sveitsiin. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk.

Yllä: Kirje 5.5.1948 Somerolta Brno-Taboriin, Tsekkoslovakiaan. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk.

Yllä: Lentokirje Pohjasta 29.5.1948 Washington D.C.:n USA:n. M30 12mk sininen ja 24mk ruskeanvioletti, yhteensä 36mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk, lentolisä USA:n (vyöhyke 2) 15.1.1947 – 30.11.1948 (jokaiselta 5g:lta) 12,00mk (tässä kirje <10g = 24,00mk), yhteensä 36,00mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Lentokirje Helsingistä 15.6.1948 Laudaan Saksaan amerikkalaiselle vyöhykkeelle (am. zone). 2kpl 12mk sininen yhteensä 24mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk, lentolisä Eurooppaan (24.10.1945 – 30.9.1957) 3,00mk / 5g – kirje 16-20g 4*3,00mk=12,00mk, yhteensä 24,00mk.

Filateelisesti olennaisimman käyttöajan loputtua 1.7.1948 jälkeen 12mk sinisellä oli useita yksittäiskäyttöjä, joista joitakin esitellään alla. Merkin painoserä oli verrattaen suuri, 42 miljoonaa kappaletta ja sitä jäi epäilemättä paljon käytettäväksi tarkoituksenmukaisen käyttöajan päätyttyä, varsinkin kun huomioidaan, että viimeinen tilauserä valmistui 8-1948 eli merkin käyttötarkoituksen mukaisen käytön jälkeen – tästä tietysti voimme vetää johtopäätöksen, että PLH piti merkin käyttötarkoituksena ehkäpä myös kotimaan kirjeen postimaksuna toimimista 1.1.1948 jälkeen (kuten mm. Käsikirjakin toteaa). Tällöin voidaan ajatella PLH:n tarkoittaman olennaisimman käyttöajan päättyvän kotimaan kirjeen postimaksun noustessa, vasta 1.12.1948.

Yllä: Kirje 6.9.1948 Kuopiosta Simpeleelle. Taksa: Kirje (-20g) 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk.

Yllä: Postikortti, jolle laitettu kirjeen postimaksuksi 12mk sininen merkki. Tekstiä kirjoitettu osoitealueelle ja näin olleen ”kirjeen” tunnusmerkistö täyttyy. Lähetetty 8.11.1948 Pieksämäeltä Helsinkiin. Taksa: Kirje (-20g) 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk. (Lisätty 12.5.2014)

12mk0007 Yllä: Kirjattu kirje 29.9.1948 Tampereelta Helsinkiin. 12mk sininen tupla, yhteensä 24mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk, kirjaaminen 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk, yhteensä 24,00mk.

Yllä: Toisen painoluokan kirjattu kirje 10.5.1948 Turusta Helsinkiin. M30 12mk sininen ja 20mk postitalo, yhteensä 32mk. Taksa: Kirje (21-125g) 20,00mk, kirjaaminen 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk, yhteensä 32,00mk.

Jos ajattelua viedään siihen suuntaan, että PLH oli ajatellut käyttää merkkiä myös kotimaassa tarkoittaisi tämä myös sitä, että myös muut kotimaan sopivat taksat olisivat tämän ”toisen käyttötarkoituksen” mukaisia käyttöjä. Näitä ovat ainakin asiakirjan taksa ja miksei sitten vielä myös Pohjoismaihin suunnattujen kirjeiden taksa, joka sekin oli 1.1.1948 alkaen 12mk.

12mk0002

Yllä: Asiakirjoja Inkeroisista 2.9.1948 Helsinkiin. Taksa: Asiakirjoja (-150g) 1.1.1948 – 30.6.1950 12,00mk. 12mk0008 Yllä: Kirje 21.5.1948 Tenholasta Tukholmaan Ruotsiin. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.1.1948 – 30.6.1948 12,00mk. 6kk taksa-aika yli 500g kirjeille, mutta I-III painoluokan kirjeille taksa pysyi samana aina 30.11.1948 saakka.

12mk_usa0004

Yllä: Kirje 15.10.1948 Helsingistä Tukholmaan Ruotsiin. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.7.1948 – 30.11.1948 12,00mk. Taksa muuttui ”oikeasti” vain yli 500g kirjeille 1.7.1948, I-III painoluokan kirjeille taksa-aika alkoi jo 1.1.1948.

Yllä: Pika lentokirje 11.7.1947 Helsingistä Göteborgiin Ruotsiin. Edelleen lähetetty Ruotsissa toiseen osoitteeseen. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk, pikalisä Pohjoismaihin (sama kuin kotimaan taksa) 1.1.1947 – 31.12.1947 20,00mk, lentolisä Pohjoismaihin 1.10.1942 – 30.9.1957 (jokaiselta 20g:lta) 2,00mk, yhteensä 34,00mk. Alitaksa 2mk.

Kaiken kaikkiaan taksoja ja taksakombinaatioita joille 12 markan sininen sopii yksin on useita erilaisia, siis pääkäyttötarkoituksen mukaisen ensimmäisen luokan ulkomaan kirjeen lisäksi.

Yllä: Toisen painoluokan paikalliskirje 9.3.1950 Keravalla. Taksa: Paikalliskirje (21-125g) 1.12.1948 – 30.6.1950 12,00mk.

Yllä: 12mk sininen paikalliskirjeellä 20.10.1950 Helsingissä. Taksa (-20g) 12,00mk

Yllä: Postikortti 13.3.1949 Helsingistä (Helsinki 6) Selsdoniin Englantiin. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.7.1948 – 31.10.1949 9,00mk, postikortin lentolisä Eurooppaan 24.10.1945 – 30.9.1957 3,00mk, yhteensä 12,00mk.

Yllä: Postikortti 14.1.1951 Tampereelta Tukholmaan Ruotsiin. Taksa: Postikortti pPohjoismaihin 1.7.1950 – 31.12.1951 12,00mk.

Yllä: Postikortti 16.12.1950 Pälkäneeltä Helsinkiin; edelleen lähetetty Helsingissä ja lopulta leimattu ”Tuntematon – Okänd – Inconnu”. Kiinnostava detalji, kirjoittaja päivännyt 17.12.1950 ja postileima 16.12.1950. Taksa: Postikortti kotimaassa 1.7.1950 – 31.12.1951 12,00mk.

12mk0009 Yllä: Toisen painoluokan kirje 2.6.1949 Helsingissä. 12mk sininen tupla. Taksa: Kirje (21-125g) 1.12.1948 – 30.6.1950 24,00mk.

Yllä: Pikakirje 24.9.1948 postivaunuleimoin Helsinkiin, 12mk sininen tripla, yhteensä 36mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk, pikalisä 1.1.1948 – 31.12.1951 25,00mk, yhteensä 37,00mk. Alitaksa 1mk.

Yllä: Pikakirje 17.9.1948 Porvoosta Helsinkiin, 12mk sininen tripla, ja 1mk vihreä yhteensä 37mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk, pikalisä 1.1.1948 – 31.12.1951 25,00mk, yhteensä 37,00mk. (Lisätty 12.5.2014)

12mk sininen kävi yksin 1.11.1949 alkaneelle ulkomaan postikortin taksalle, jota varten julkaistu 12mk punainen merkki tuli käyttöön vasta 9.1.1950. Tämä tarkoittaa, että 2kk 9pv:n ajan 12mk sininen oli ainoa yksin taksalle sopiva merkki. Tämä on kuitenkin 12mk sinisen merkin käyttötarkoituksen mukaisen filateelisesti olennaisen käyttöajan ulkopuolella oleva taksa, mutta silti mielenkiintoinen ”havainto”. Minulla ei tällaista korttia kuitenkaan ole laittaa näytille. Korjaus: Tarkemmin ajatellen ja tutkien, minulla on kyllä näyttää tuollainen kohde (en tiennyt sitä itsekään, ennen kuin kävin kaikki kohteet läpi… joskus näinkin, ”löydön” tekeminen omasta kokoelmasta on miellyttävä tunne!)

Yllä: Postikortti 10.12.1949 Messukylästä Bärstadt ueber Bad Schwalbachiin Saksaan amerikkalaiselle vyöhykkeelle (U.S. – Zone). Saksassa edelleenlähetetty. M30 12mk sininen single. Taksa: Postikortti Eurooppaan 1.11.1949 – 31.12.1951 12,00mk.

12mk sininen kävi tietysti myös yhdistelminä muiden merkkien kanssa postitukseen aina mallin 1930 käyttöajan loppuun saakka. Alla joitakin tämän ”filateelisesti” vähemmän merkityksellisen ajan käyttöjä.

Yllä: Lentokirje 28.8.1948 Malaksista Newcastleen Englantiin. M30 12mk sininen, 7mk punainen ja 2mk vihreä, yhteensä 21mk. Palautettu ”Retour”, ”Rebut – Inconnu” ”Undelivered for reason stated – Return to sender” – syynä, että vastaanottaja tuntematon; jonkin verran reissannut Newcastlessa, kun etsitty vastaanottajaa. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk, lentolisä Eurooppaan (jokaiselta 5g) 24.10.1945 – 30.9.1957 3,00mk, kirje <10g = 2*3,00mk = 6,00mk, yhteensä 21,00mk.

Yllä: Varkaudesta 16.12.1948 Ammenäsiin Grohediin Ruotsiin lähetetty 0,4kg painanut paketti. M30 12mk sininen ja 50mk Tammerkosken silta, yhteensä 62mk. Taksa: Paketti Ruotsiin (-1kg) 1.7.1948 – 31.10.1949 62,00mk.

Yllä: Postiennakkopainotuote 28.12.1949 Nummelle, jonne saapunut 1.1.1950 (selkeä leimaus takana). Postiennakkomäärä 325mk. 12mk sininen ja 10mk violetti, yhteensä 22mk. Taksa: Painotuote (51-100g) 1.12.1948 – 30.6.1950 5,00mk, postiennakko (-10000mk) 1.12.1948 – 30.6.1950 14,00mk, yhteensä 22,00mk. (Lisätty 29.6.2014)

Yllä: Parkanosta 6.8.1962 Turkuun lähetetty kirjattu kirje, jolla 2kpl 24mk violetin punainen ja yksi 12mk sininen, yhteensä 60mk. 12mk sininen ei ole enää näin myöhään yleinen. Taksa: Kirje (<20g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk, kirjaaminen (1.6.1956-31.12.1963) 30,00mk, yhteensä 60,00mk. Kysymyksessä postitoimiston M30 ”virallinen” loppuunkäyttö.

Ulkomaan kirjetaksa muuttui 12 markkaan 1.1.1947 mutta 12mk sininen julkaistiin vasta 10.2.1947, tämä tarkoittaa sitä, että 40 päivän ajan ei jälleenkään ollut yksin ulkomaan kirjetaksalle sopivaa M30 merkkiä. Tänä aikana ensimmäisen luokan ulkomaan kirjeen postimaksu siis jouduttiin rakentamaan muita merkkejä käyttämällä.

Yllä: Helsingistä 21.1.1947 Saksaan, Brittiläiselle vyöhykkeelle lähetetty kirje. Kaksi M30 6mk punaista, yhteensä 12mk. Englantilainen sensuurileima ja liuska; Saksaan tuleva posti sensuroitiin yhä 1947. Posti Saksaan aukesi vasta vuoden 1946 lopussa ja yllä olevaa kirjettä voidaan pitää ”aikaisena” lähetyksenä avautumisen jälkeen. Käyttö siinä 40 päivän ikkunassa 1.1.1947 – 10.2.1947, kun ei ollut ulkomaan kirjetaksalle yksin sopivaa M30 merkkiä. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk.

12mk sininen yksittäispostite ulkomaille ei ole kovin arvostettu postihistoriallinen lähetyskohde, koska kohteita on saatavilla runsaasti ja näin ollen kohdemaa nousee arvoonsa: Mitä eksoottisempi, sitä parempi. Kuten yllä nähdään on merkillä kuitenkin useita erilaisia yksittäispostitekäyttöjä ja sitä kautta merkki saa vähän enemmän ”säpinää” aikaan. Hinnoittelu on ollut maltillista, yksittäispostitteita saa yleensä alkaen alle eurosta hintojen pysyessä yleensä alle kymmenessä eurossa.

3½mk sininen leijona – kolmas ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

5 maaliskuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: 3½mk sininen rosohampainen postituoreena

3½mk sininen leijonamerkki julkaistiin ilmeisesti 13.12.1936 virallisesti, mutta ensipäivä lienee silti ollut 11.12.1936 (LaPe ja Kauppi kumpikin asettavat kysymysmerkin päiväyksen jälkeen, koska on tavattu tuona päivänä tällä merkillä leimattuja kohteita). Merkin ilmestymisestä ilmoitettiin kiertokirjeellä 4.12.1936. Merkin käyttötarkoituksena oli (värinsä mukaisesti) toimia postimaksuna ensimmäisen painoluokan ulkomaan kirjeellä ja korvata tässä tehtävässä 2½mk sininen. Ulkomaan kirjetaksat muuttuivat 1.11.1936 alkaen 2½:sta markasta 3½:een markkaan.

Yllä: 3½mk sinisen viiden eri tilauserän numeropalat. Huomattavaa on, että värien eroja on vaikeaa nähdä, sekä lisäksi, että tilauserän 401 pala on rosohampainen.

Merkkiä painettiin viidessä eri tilauserässä 318 (11-1936), 336 (10-1937), 390 (10-1939), 401 (3-1940) ja 510 (5-1942) yhteensä 15,6 miljoonaa kappaletta. Papereina käytettiin lumppupaperia (LP), jolle painettiin 12,6 miljoonaa merkkiä ja lumppusellupaperia (LSP), jolle painettiin 3 miljoonaa merkkiä. Vain tilauserä 510 painettiin lumppusellupaperille; muiden tilauserien osalta Käsikirja mainitsee myös painosmäärät tilauseräkohtaisesti (KK IV s. 29).Käsikirjassa mainitaan paperin olevan 50% sellupaperia, mutta sodan aikainen paperi saattoi olla muullakin sekoitussuhteella. Koska lumppusellupaperille painettiin vähemmän merkkejä (3milj vs. 12,6milj) ovat lumppusellupaperille painetut merkit ns. parempia kohteita. LaPe 2010 hinnoittelee postituoreen 3½ mk leijonaan 20 euron arvoiseksi, myös numerokuusilot ovat arvossaan. Yllä: Erittäin huonolla keskityksellä oleva 3½mk sininen. En kutsu tätä lainkaan siirtymäksi, koska siinä ei selvästi näy toista painokuvaa.

Väreinä ovat sininen ja tummansininen, ”jälleen” siten, että vain tilauserä 510 on tummansinistä ja muut sinistä – värit kuitenkaan eivät ole hyvä erotteluperuste tällä merkillä sävyerojen vuoksi. Liimoina käytettiin liimaa 1 (arabikumiliima) tilauserissä 318, 336, 390 ja liimaa 2 (vaaleahko heikosti kellertävä liima) tilauserissä 401 ja 510. Merkin erikoisuuksina tunnetaan rosohammastus (RH) jota käsikirja epäilee esiintyvän vain tilauserän 510 merkeillä; yllä kuitenkin nähdään (numeropaloja esiteltäessä), että rosohampaisia merkkejä esiintyy myös ainakin tilauserässä 401. Käytetty paperi voi olla ns. paksua (Pz) paksuudeltaan 0,08 – 0,10mm tai ohutta (Px) paksuudeltaan alle 0,06mm, joskin ohutta paperia tavataan vain tilauserässä 510. Lisäksi tunnetaan hammastesiirtymiä.

Yllä: Kirje 8.4.1937 Helsingistä Sydney:in Australiaan. Tyypillinen käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk.Yllä: Kirje 9.10.1940 Helsingistä Manilaan Filippiineille. Kirje on kulkenut luultavasti seuraavaa reittiä: Helsingistä ensin lautalla Tallinnaan, josta junalla Moskovaan. Siperian rataa pitkin Moskovasta Japanin kautta Manilaan. Sensuroitu Suomessa. Välirauhan aikaan lähetetty. Harvinainen kohdemaa. Tyypillinen merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk.Yllä: Kirjeitä Helsingistä 5.1.1939 Seattleen Washingtoniin ja 8.4.1940 Eaglewoodiin New Jersey:n USA:an. Tyypillisiä merkin käyttötarkoituksen mukaisia käyttöjä. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk. (Toinen kuva lisätty 10.4.2014)

Yllä: Kirje Helsingistä 11.4.1938 Walkervilleen Ontarioon Kanadaan. Tyypillinen merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk.

Aivan sama mitä pätee 2½mk merkkeihin liittyen kohdemaihin, ja siihen, että eksoottiset kohdemaat ovat parempia kuin ns. tavalliset pätee myös 3½mk siniseen merkkiin. On kuitenkin huomattava sodan vaikutus 3½mk sinisen merkin kohdalla, nimittäin toisen maailmansodan syttyminen vaikeutti postin kulkua aiheuttaen postin kululle ja merkillä lähetettyjä postitteita on kuljetettu tavallisuudesta poikkeavia reittejä pitkin. Talvisodan aikana ei posti kulkenut Neuvostoliiton kautta Aasian suuntaan, vaan se reititettiin Etelän kautta. Lisäksi voidaan mainita mm. vuonna 1940 Petsamon kautta muutamalla laivalla Englantiin ja sieltä eteenpäin kulkenut posti, johtuen Saksan tekemästä Tanskan ja Tanskan salmien miehityksestä. Näin ollen 3½mk sininen on postihistorialtaan ”jännittävämpi” merkki kuin edeltäjänsä 2½mk sininen.

Yllä: Kirje Nottinghamiin Englantiin 26.3.1940 Lievestuoreelta, pari viikkoa ennen operaation Weserübungia (Saksan operaatiota Tanskan ja norjan valloittamiseksi) Suomen ja Englannin sensuurit. Tyypillinen merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk. Yllä: Kirje Turusta 1.4.1938 Antwerpeniin Belgiaan. Tyypillinen merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk.Yllä: Kirje Helsingistä 7.4.1936 Prahaan Tsekkoslovakiaan. Tyypillinen merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk. Yllä: Kaksi kirjettä Saksaan, joista ylempi 31.1.1941 Bielefeldiin Suomen ja Saksan sensuureilla, alempi Hampuriin 26.2.1937. Tyypillisiä merkin käyttötarkoituksen mukaisia käyttöjä. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk. Ylemmässä kirjeessä erinomaisesti nappiin osunut leimaus.

Yllä: Kirjeet Pasilasta Lausanneen ja Helsingistä 3.7.1937 Zürichiin, Sveitsiin. Tyypillinsiä merkin käyttötarkoituksen mukaisia käyttöjä. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk. (Lausanneen mennyt kohde lisätty 12.4.2014)

Tyypillisten käyttötarkoituksenmukaisten ulkomaan kirjeiden lisäksi 3½mk sininen kävi M30 käyttöaikana yksin myös muutamille muille taksoille.

Yllä: Kolmannen painoluokan, toisen maksuluokan postiennakkopainotuote Helsingistä 9.3.1938 Nummelle. Taksa: Postiennakko (51-100mk) 1.1.1935 – 31.8.1942 2,00mk, painotuote (101-150g ) 1.12.1931 – 30.11.1944 1,50mk , yhteensä 3,50mk.

Yllä: Helsingistä 1942 Kouvolaan lähetetty kirjattu vapaapaketti, jolla maksettu kirjausmaksu 3½mk sinisellä merkillä. Mannerheim-liiton Sotakummivaliokunnalla oli postirahavapaus, joka ei kuitenkaan sisältänyt kirjausta, vaan siitä piti suorittaa asianmukainen postimaksu. Taksa: Kirjaaminen 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk. (Lisätty 12.3.2014)

Yllä: 2kpl kirjattua paikalliskirje Helsingissä 27.5.1938 ja 15.3.1939, M30 3½mk sininen. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 1,50mk, kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 3,50mk.

Yllä: Toisen painoluokan paikalliskirje Helsingissä 10.10.1940, M30 3½mk sininen. Taksa: Paikalliskirje (21-125g) 16.6.1940 – 31.3.1942 3,50mk.

Yllä: Lentopostikortti 19.5.1942 Salosta Romansiin Ranskaan. Suomen ja Saksan sensuurileimat. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.11.1936 – 30.9.1942 2,00mk, postikortin lentolisä Eurooppaan 1.4.1928 – 30.9.1942 1,00mk, yhteensä 3,00mk (ylitaksa 0,50mk).

Yllä: Kirjattu kirje kotimaassa Kaunislahdelta 10.3.1943 Helsinkiin. 3½mk sininen tupla. Taksa: Kirje (-20g) 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk, kirjaaminen 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk, yhteensä 7,00mk.Yllä: Toisen painoluokan paketti 18.12.1940 Turusta (Turku 9) Poriin. 3½mk tupla. Taksa: Paketti (1-3kg) 1.7.1924 – 31.8.1942 7,00mk Yllä: Toisen painoluokan kolmannen maksuluokan postiennakkopaketti Helsingistä 10. 8.1942 Nummelle. 3½mk sininen tripla. Taksa: Postiennakko (101-500mk) 1.1.1935 – 31.8.1942 3,50mk, paketti (1-3kg) 1.7.1924 – 31.8.1942 7,00mk, yhteensä 11,50mk.

Yllä: Lentokirje Sveitsiin Geneveen 27.2.1939 Helsingistä. 3½mk sininen ja 2mk karmiini, yhteensä 5½mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk, lentolisä Eurooppaan (-20g) 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk, yhteensä 5,50mk.

Yllä: Toisen painoluokan kirje 11.9.1938 Helsingistä Turkuun. 3½mk sininen ja 5op vihreä, yhteensä 4mk. Taksa: Kirje (21-125g) 1.12.1931 – 15.6.1940 4,00mk.

Yllä: Lentokirje Ylistarolta 29.8.1941 Ronaniin Montanaan USA:an. Suomen sensuuri. ”Par Service Arien Trans-Atlantique Europe-Etats-Unis” Atlantin ylittävällä lentopostilla Euroopasta USA:an. Kulkenut ilmeisesti Portugalin kautta. Saksa ja USA eivät vielä lähettämisen aikaan olleet sodassa keskenään. 5kpl 3½ sininen ja 2mk karmiini, yhteensä 19½mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 3,50mk, lentolisä Euroopan ulkomaille USA:an (lähetysaikaan vyöhyke 5) 1.4.1938 – 30.9.1942 8,00mk/5g (paino <10g eli 16,00mk), yhteensä 19,50mk.

Yllä: Lentokirje Nokialta 17.6.1941 New Yorkiin USA:an. Sensuroitu Suomessa ja Englannin sensuurin toimesta (Bermudalla, jossa oli Atlantin ylittävien lentojen pysähtymispaikka ja jossa Brittiläinen sensuuri kirjeitä sensuroi), Portugalissa lyödyt kauttakulkuleimat Lissabon 21.6.1941, 2kpl 3½mk sininen, 2kpl 5mk Olavinlinna, 1mk oranssi ja 1½mk violetti, yhteensä 19½mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 3,50mk, lentolisä Euroopan ulkomaille USA:an (lähetysaikaan vyöhyke 5) 1.4.1938 – 30.9.1942 8,00mk/5g (paino <10g eli 16,00mk), yhteensä 19,50mk.

Vuoden 1942 syyskuussa 3½mk sininen oli taksamuutosten takia ainoa kotimaan kirjetaksalle singlenä sopiva merkki. Tämän toteaa myös Käsikirja. Kotimaan kirjetaksa nousi 2,75mk:sta 3½:een markkaan 1.9.1942, mutta taksalle tarkoitettu 3½mk oliivi merkki julkaistiin vasta 1.10.1942.

Yllä: Kirje Viipurista 18.9.1942 Poriin; Viipurin viestillinen leima ”Varat isänmaan lainaan”. 3½mk sininen oli ainoa M30 yksin kotimaan kirjetaksalle sopiva merkki. Taksa: Kirje (-20g) 1.9.1942 – 30.6.1945.

Tarkkaavainen lukija huomaa, että ulkomaan kirjetaksojen muuttumisen, 2½:sta 3½:een markkaan ja 3½mk sinisen merkin ilmestymisen välille (1.11.1936 – 10.12.1936) jää kuukauden ja noin kymmenen päivän, tai n. 40 päivän mittainen aika, jolloin ulkomaan kirjeelle ei ollut yksinään sopivaa malli 1930 merkkiä, vaan taksa jouduttiin rakentamaan käyttämällä muita merkkejä. Tämä on siis kiinnostava ajanjakso – erityisen kiinnostava siksi, että vaikka ”vastaava” tilanne huomoidaan kotimaan kirjeetaksan kohdalla syyskuussa 1942 ei tätä tilannetta ole huomioitu ”juuri missään”.

Yllä: Kirje Helsingistä 4.11.1936 Prahaan Tsekkoslovakiaan. 3mk oliivi ja 50p vihreä, yhteensä 3½mk. Kirje osuu siihen n. 40 päivän ajanjaksoon, jolloin ulkomaan 3½mk:n kirjetaksalle ei ollut yhtäkään yksin sopivaa M30 merkkiä. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk. Yllä: Kirje Porista 21.11.1936 Uuteenkaupunkiin laivalle SS Olovsborg; laiva seilannut ja eteenpäinlähetetty Sydney:in, New South Walesiin (NSW), Australiaan. 3mk oliivi ja 50p vihreä, yhteensä 3½mk kiinnitetty ja leimattu jo Porissa, ilmeisesti tiedetty, että laivan lähteneen, mutta ei tiedetty minne on saatu lasti. Tämäkin kirje osuu siihen n. 40 päivän ajanjaksoon, jolloin ulkomaan 3½mk:n kirjetaksalle ei ollut yhtäkään yksin sopivaa M30 merkkiä. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk.

[Lisätty 15.6.2014] Kommentti merkin ilmestymispäivästä: Suomen Filateliapalvelun huutokaupassa myytiin (ilmeisesti 2014) 11.12.1936 päivätty ja ”ensipäiväkuori”-leimattu kuori, jolla oli 3½mk sininen, 2mk punainen ja 1½mk violetti merkki – kyseessä oli siis 3½ sinisen ja 2mk punaisen ilmeinen ensipäivä – tuolloin kohteen yhteyteen oli kirjoitettu ”varhaisin tunnettu leimaus”. Myyntihinta oli 1200€.

2½mk sininen leijona – toinen ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

22 helmikuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: Ulkomaan ensimmäisen painoluokan kirje 10.11.1934 Helsingistä Lontooseen laivalle ”S/S L´Avenir”, joka on jo seilannut ja edelleenlähetetty 13.11.1934 Adelaideen, Etelä-Australiaan, josta vielä 18.12.1934 lähetetty Port Victorian satamakaupunkiin Adelaiden lähelle. Merkin käyttötarkoituksen mukainen postite.

2½mk sininen julkaistiin ilmeisesti helmikuun puolessa välissä 1932, Kaupin mukaan aikaisin tunnettu leimaus on 16.2.1932. Ilmestymispäivästä ei ole tarkkaa tietoa – niin LaPe* kuin Hannu Kauppikin* lisäävät ilmestymispäivän perään kysymysmerkin. Tämä tarkoittaa sitä, että on mahdollista löytää ennen 16.2.1932 kulkenut lähetys tällä merkillä. Merkkiä painettiin yhteensä 8 miljoonaa kappaletta kolmessa tilauserässä, joista ensimmäisissä kahdessa eli tilauserissä 230 (12-1931) ja 275 (6-1934) merkkien väri on ”vaaleansininen” ja kolmannessa tilauserässä 303 (2-1936) ”puhtaansininen”. Maallikon silmin värierot ovat aika pieniä, mutta vertailukappaleiden kanssa havaittavia. Kauppi käyttää väreistä nimeä ”vaaleansininen” ja ”tummansininen” ja lisäksi toteaa, että tummansinistä tilauserää 303 painettiin yhteensä 2,0 miljoonaa kappaletta, jättäen vaaleansinisiä merkkejä näin 6,0 miljoonaa.

Yllä: 2½mk sinisen eri tilauserät. Oikein tarkkaan katsottaessa vasemmalla oleva tilauserä 303 (puhtaansininen) on hieman tummempi kuin kahden ensimmäisen tilauserän 230 ja 275 ”vaaleansiniset” merkit.

[Kommentti: Kun ylläolevaa kuvaa katsoo, jossa olen yhtä aikaa scannerilla (samat olosuhteet) kuvannut kaikkien kolmen tilauserän merkit, vaikuttaisi siltä, että tilauserän 303 (oikealla) paperi olisi eri väristä ja ehkä erilaista. Mistään erilaisuudesta ei kuitenkaan ole tietooni tullut mitään faktaa, joten ehkäpä vain näen omiani. Ehkäpä silti tutkin asiaa tarkemmin]

Kaikki 2½mk siniset merkit on painettu lumppupaperille ja liimana on käytetty liimaa 1 eli arabikumiliimaa. Erikoisuuksia merkistä ei tavata, poislukien näyttelyarkeista peräisin olevia hammastamattomia merkkejä, joiden takana ei ole liimaa. Merkin myynti lopetettiin Posti ja Lennätinhallituksen kiertokirjeellä 4.12.1936, mutta merkin postitteita löytyy myös paljon myöhemmin. Myynnin lopettaminen kuitenkin tarkoittaa, että relevantein ja ”postin tarkoittama” käyttöaika on n. 16.2.1932 – 4.12.1936.

Yllä: Hammastamaton liimoittamaton 2½mk sininen. Kysymyksessä on ns. näyttelyarkin reunanelilö.

Merkistä tunnetaan useita kuvakevirheitä ja näiden ”löytymistä” on ehkäpä lisännyt se, että samalla arvolla 2½mk julkaistiin myöhemmin myös punainen ja vihreä merkki. Alla olevassa taulukossa on kerättynä kolmessa levyvirheluettelossa esiintyvät levyvirheet. Muitakin varmasti on olemassa.

Yllä: Taulukko 2½ markan merkkien levyvirheistä

Yllä: Esimerkkejä kuvakevirheistä (Lisätty 19.3.2014)

Merkin käyttötarkoitus oli toimia postimaksuna ulkomaan ensimmäisen luokan kirjeellä ja se julkaistiin korvaamaan 2mk mustansininen taksan vaihduttua 1.12.1931 alkaen. Tätä tarkoitusta varten merkin väri on sininen, UPU:n suositusten mukaisesti. Itse merkissä ei voida sanoa olevan mitään ihmeellistä, koska siitä ovat erikoisuudetkin vähissä, mutta sitäkn mielenkiintoisempia kohdemaita on löydettävissä merkillä tehdyin postituksin. Koska merkki sopi yksin ulkomaan ensimmäisen painoluokan kirjeelle, löytyy paljon ns. singlejä eli merkin yksittäiskäyttöjä ”hyviin” kohdemaihin.

Yllä: Kirje 7.11.1932 Kurusta Ondongaan Port Tsumebiin Lounais-Afrikkaan, jonne saapunut 3.12.1932 Tsumebiin, eli matkannut lähes kuukauden päivät. M30 2½mk sininen. Kohdemaa ja paikkakunta olivat suomalaisen lähetystyön kohteita. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Kirje Helsingistä 28.11.1932 Shanghaihin Suomen konsulaattiin. Kuorelle kirjoitettu kirjoituskoneella ”via America”, eli mahdollisesti kulkenut Yhdysvaltain kautta. Sinetti ja Shanghain saapumisleimaukset. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Yllä: Brasiliaan Santosiin Helsingistä 3.2.1934 lähetetty kirje. Mennyt laivalle S/S Equator. Takana saapumisleimaus. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.Yllä: Kirje Taivassalosta 28.12.1932 Brooklyniin New Yorkiin, USA:an. Palautettu ”RETOUR”, koska vastaanottaja ollut tuntematon ”INCONNU” ja ”No such number” -seliteleima edessä ja takana – ilmeisesti osoite väärin. Saapunut ”Brooklyn STA”tion postitoimistoon 12.1.1933 josta seuraavana päivänä lähetetty eteenpäin ”Brooklyn Bush Terminal” postitoimistoon, jossa asiaa ”pohdittu 14.1. – 17.2.1933 kunnes lähetetty takaisin. Ollut reissussa ainakin kaksi kuukautta. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Helsingistä 4.3.1933 Washington D.C.:n USA:n Yhdysvaltain pääministerille USA:n Suomen suurlähetystöstä lähetetty kirje. Kirjeen takana leimaus ”From the Franklin D. Roosevelt Collection, Authenticated by H.M. Harmer Inc. N.Y.” Eli Harmerin postimerkkiliikkeen aitouttama. Kyseessä on ns. ”höpö-höpö-leimaus”, jonka tarkoituksena on luoda kirjeelle jonkinlaista presidentiaalista lisäarvoa ja tekohengittää sen hintaa ylöspäin. Vastaavia kohteita tunnetaan jonkin verran ja olen niitä itsekin nähnyt. Kirje on siis joskus ehkä käynyt FDR:n kokoelmassa. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. (Lisätty 28.8.2014)

Yllä: Turusta 13.6.1935 lentona Leopoldvilleen Belgian Kongoon lähetetty kirje. Merkintä Par Avion Bruxelles – Leopoldville. Leimoista nähdään, että kulkenut Tukholman kautta (saapunut ilm. lentona Tukholmaan) 13.6.1935, josta laivalla Sassnitziin Saksaan ja sieltä junalla Berliiniin 14.6.1935. Berliinistä ilmeisesti junalla Lyoniin, josta lentona Marseilleen 17.6.1935 jonne saapunut samana päivänä. Joko lento on kulkenut harvoin tai sitten on Leopoldvilleen menty laivalla, mutta saapuminen sinne 26.6.1935. Leopoldvillessä todettu, että laiva on mennyt Kasai jokea ylös ”Sur riviere Kasai”, jonne kirje on seurannut. 2kpl 2½mk sininen, 2kpl 1½mk punainen ja 50p vihreä leijona, yhteensä 8,50mk. Tämän kapteeni Klas Roosin kirjeenvaihtoa on liikkeellä jonkin verran, mies on seilannut monessa paikassa. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä ulkomaille (vyöhyke 4) 15.4.1935 – 31.3.1938 6,00mk/5g, yhteensä 8,50mk.

Yllä: Lentokirje Helsingistä (Helsinki lentosatama) 1.10.1932 Singaporeen, tuolloiseen Brittiläisen Malaijisiirtomaahan. 5mk Olavinlinna ja 4kpl 2½mk sininen, yksi merkki lisäksi irtautunut, ilmeisesti ollut 2½mk sininen. Kulkenut Tukholman kautta (1.10.1932). Tullut perille Singaporeen 15.10.1932. Singaporessa todettu, että vastaanottaja on lähtenyt hotellistaan ”Not At” leimaukset ja edelleen lähetetty 17.10.1932 Penangiin, jonne saapunut päivää myöhemmin. Vastaanottajaa ei ole kirjeen ilmeisen kiertelemisen jälkeenkään löytynyt ja kirje on palannut ”Dead letter officeen” eli palautettavien kirjeiden toimistoon 30.11.1933 (HUOM! yli vuotta myöhemmin!) ja leimattu palautettavaksi ”Retour”. Saapunut Helsinkiin 26.12.1933 ja takaisin Lappeenrantaan uudenvuoden aatoksi 1933. Matkaa on tullut palautuksineen hulppeat n. 23000 kilometriä ja kirje on vaeltanut 14½ kuukautta. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä Euroopan ulkopuolelle 20.3.1932 – 19.6.1933 vyöhyke 3 15,00mk / 20g, yhteensä 17,50mk (jos kirjeen paino ollut alle 20g).

[Kommentti: Vaikka yllä näkyvän Singaporeen menneen kirjeen kunto on lähinnä kamala: Siitä on irtautunut merkki, joku on ehkäpä kaatanut sille Jaavalaista kahvia, siinä on ”rissi” poikineen ja osa leimoistakin on mitä on… on se silti mielestäni postihistoriallisesti hyvä kohde. Kohdemaa on ehdottomasti sarjassamme ”vaikea” ja kirjeen pitkä matka ajallisesti sekä kilometreissä mitattuna ovat kumpikin huomionarvoisia. Tämän kohteen hinta postikuluineen oli noin 30€. Ostin sen eräältä ruotsalaiselta keräilijältä pienen verkkohuutokauppakilpailun jälkeen. Varmasti ylihintaa jonkun mielestä, minunkin mielestäni mentiin kipurajoilla, koska yksi merkki oli irtautunut – mutta tarjousvimmassa minulla menivät aivot OFF-asentoon]

Posti Eurooppaan oli yleisempää kuin posti kaukomaille ja ehkäpä Euroopan ulkopuolisten maiden korkeista lentotaksoista johtuen on huomattavasti yleisempää löytää lentopostia 2½mk sinisen viralliselta myyntiajalta Eurooppaan. Lentotaksat on usein muodostettu käyttämällä pohjana 2½mk sinistä ja lisämerkkinä, lentolisän maksamiseksi on käytetty 2mk mustansinistä tai 2mk violettia (joka ilmestyi 1.2.1932). Ulkomaille kirjaamisen taksa oli 1.12.1931 – 31.8.1942, eli koko 2½mk sinisen virallisen myyntiajan 2,50mk. Tästä johtuen ulkomaille kirjattujen I luokan kirjeiden postimaksu on usein maksettu 2½mk sinisen ”tuplana”. Ehkä helpoimmat kohdemaat ovat Englanti ja Saksa.

Yllä: Kirjeen etusivu Helsingistä 4.10.1933 Huddersfieldiin Englantiin. Leima osunut kauniisti keskelle merkkiä. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Yllä: Kirje Chiswickiin Lontooseen Englantiin. Postitettu ilmeisesti laivalta ”Från Finland” ja Tukholman leimaus 22.12.1934. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Kirjattu kirje 17.8.1933 Helsingistä Lontooseen, 2½mk sininen ”tupla”. Tyypillinen englantilainen ”sininen” kirjatun lähetyksen ristaus tehty kosmoskynällä. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931 – 31.8.1942 2,50mk, yhteensä 5,00mk.

Yllä: Lentokirje Turusta 23.1.1935 West Hartlepooliin Englantiin laivalle S/S Wipunen, joka seilannut eteenpäin ja edelleen lähetetty 29.1.1935 Genovaan Italiaan, jonne saapunut 2.2.1935. 2½mk sininen ja 2mk violetti, yhteensä 4½mk. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä Eurooppaan 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk jokaiselta 20 grammalta, yhteensä 4,50mk.

Yllä: Kirje Helsingistä 16.3.1934 Weilheimiin Saksaan. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.Yllä: Kirje Helsingistä 3.8.1933 Saksaan. Ikkunakuoresta ei näy tarkalleen mihin mennyt. Tämä kohde on mukana sen takia, että siinä on saksalainen lentopostileima ”Mit Luftpost Befördert – Luftpostamt C2 Berlin”, vaikka kirjeestä ei ole maksettu lentolisää. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Yllä: Kirjattu kirje 18.6.1935 Helsingistä Berliiniin, Saksaan, 2½mk sininen ”tupla”. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931 – 31.8.1942 2,50mk, yhteensä 5,00mk.

2½mk_sin0002

Yllä: Kirjattu kirje 13.5.1933 Turusta Thueriin, Saksaan. 2½mk sininen tupla, yhteensä 5mk. Kulkenut lentopostissa. Taksa: Taksa: Kirje ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931 – 31.8.1942 2,50mk, yhteensä 5,00mk. (Lisätty 11.4.2014)Yllä: Neljännen painoluokan lentokirje 3.6.1934 Helsingistä Frankfurt Am Mainiin, Saksaan. Kuusi 2½mk sinistä, yhteensä 15mk. ”Mit Luftpost befördert Frankfurt (Main) 2 Flughafen”-leimaus. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (60-80g) 1.12.1931 – 31.10.1936 10,00mk, lentolisä Eurooppaan 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk jokaiselta 20 grammalta – 4*20g eli 8,00mk, yhteensä 15,00mk.

Yleisesti ottaen muut Euroopan maat ovat Saksaa ja Englantia ”parempia” kohdemaita. Tosin voidaan todeta, että mitä suurempi maa sitä enemmän sinne on postia mennyt, lisäksi liikekirjeenvaihtoa käytiin niiden maiden kanssa, joihin Suomalaisilla yrityksillä oli kauppasuhteita.

Yllä: Kirje 23.3.1936 Helsingistä Niemesiin Ranskaan. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Yllä: Kirje 8.9.1933 Turusta Antwerpeniin Belgiaan. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Lentokirje 15.9.1933 Turusta Antwerpeniin Belgiaan. Leimaus: ”Mit Luftpost Befördert Postamt Köln-flughafen” eli kulkenut lentäen Saksaan Kölniin. Merkin päällä myös jokin pieni pyöreä leimaus. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä Eurooppaan 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk jokaiselta 20 grammalta, yhteensä 4,50mk.

Yllä: Kirje 12.5.1932 Helsingistä Ragusaan (nykyään Dubrovnik) Jugoslaviaan. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Kirje Turusta 22.7.1934 Ozd:n Unkariin. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. (Lisätty 23.2.2014)

Yllä: Kannuksesta 17.10.1936 Budapestiin Unkariin lähetetty kirje. Saapumisleima Budapest 21.10.1936. Edelleenlähetetty Budapestissa, vastaanottaja jatkanut edelleenlähetetystäkin osoitteesta jo matkaansa. Leimattu ”Levelszekreny” postilaatikosta – ilmeisesti jossakin vaiheessa kirje on palautettu postilaatikkoon, josta se on sitten kulkenut postitoimistoon. Merkitty lopulta lipukkeella ”Elkötözött – Parti” eli lähtenyt ja lähetetty 9.11.1936 takaisin Suomeen, Kannukseen, josta ilmeisesti lähetetty vielä eteenpäin 15.11.1936 Helsinkiin, jonne tullut 17.11.1936. Taksa: Kirje ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. (Lisätty 11.4.2014)

Yllä: Lentokirje Lappeenrannasta 11.5.1932 Varsovaan Puolaan Berliinin kautta. ”Mit Luftpost Befördert – Luftpostamt Berlin C2” ja Berliinin lähtöleimaus 13.5.1932 kohti Varsovaa, jonne saapunut 13.5.1932. Varsovassa lyöty puolan kielinen seliteleimaus ja edelleenlähetetty Budapestiin Unkariin, jonne saapunut 16.5.1932. Budapestista edelleen lähetetty eteenpäin Adonyyn jonne saapunut 18.5.1932. Adony on pieni kaupunki n. 50km Budapestista Etelään. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä Eurooppaan 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk jokaiselta 20 grammalta, yhteensä 4,50mk.

Kauppi mainitsee kirjassaan, että merkillä ei ollut julkaisuaikanaan muita yksittäiskäyttöjä, kuin ulkomaan ensimmäisen painoluokan kirje, eli ainoa mahdollisuus ns. single postitteeseen olisi ulkomaan kirjeen (-20g) taksa. Tämä ei kuitenkaan ole täysin totta, sillä merkin julkaisuajankohdalta löytyy taksakombinaatoita, jotka tuottavat 2½mk:n taksan.

Yllä: Lentopostikortti Baarniin Hollantiin 16.12.1935 Helsingistä, Tukholman kautta. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.12.1931 – 30.11.1936) 1,50mk, postikortin lentolisä ulkomaille (1.4.1928 – 30.9.1942) 1,00mk, yhteensä 2,50mk. Taksa ollut 2,50mk 2½mk sinisen merkin julkaisuaikana. Käyttö virallisena myyntiajan puitteissa.

Yllä: Lentopostikortti Saksaan 16.12.1932 Helsingistä (Helsinki Avion). ”Mit Luftpost befördert Hamburg – Fuhlsbuttel Flughafen” – leimaus. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.12.1931 – 30.11.1936) 1,50mk, postikortin lentolisä ulkomaille (1.4.1928 – 30.9.1942) 1,00mk, yhteensä 2,50mk. Taksa ollut 2,50mk 2½mk sinisen merkin julkaisuaikana. Käyttö virallisena myyntiajan puitteissa. (Lisätty 28.4.2014)

Yllä: Postiennakkopainotuote (kuitti) Helsingistä 2.5.1935 Nummelle, postiennakon määrä 25mk. Taksa: Painotuote (-50g) 1.12.1931 – 30.11.1944, postiennakko (-100mk) 1.12.1931 – 31.12.1934 ja edelleen (-50mk) 1.1.1935 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 2,50mk. Taksa ollut 2,50mk 2½mk sinisen merkin julkaisuaikana. Käyttö virallisena myyntiajan puitteissa.

Yllä: Lunastettu postikortti kotimaassa, lähetetty ilman postimaksua Helsingistä 12.12.1933, jolloin lyöty T-leimaus. Lunastus postisäännön mukaan 2 kertaa puuttuvan postimaksun määrä, tässä tapauksessa 2x postikortin (1.12.1931 – 15.6.1940) 1,25mk taksa, eli 2,50mk. Käyttö virallisena myyntiajan puitteissa.

Yllä: Saksasta Bremenistä 27.5.1935 Helsinkiin lähetetty lunastukseen mennyt kirje. Lunastukseksi määrätty 2,50mk ja merkki mustemitätöity. Virallisen myyntiajan puitteissa.

Yllä: Paketti 8.6.1932 Koski HL:n. Kaksi 2½mk sinistä leijonaa. Paino 500g eli ensimmäinen painoluokka. Taksa: Paketti (-1kg) 1.7.1924 – 31.8.1942 5,00mk. Virallisen myyntiajan puitteissa.

Yllä: Yksin 2½mk merkillä lähetetty kirje 15.2.1935 Turusta laivalle S/S Karhula Kotkaan, eli kotimaassa. Laivayhtiöissä työskentelevien perheenjäsenet tiesivät, että mikäli laiva seilaa eteenpäin ulkomaille, ennen kuin kirje heidät saavuttaa oli järkevää käyttää ulkomaan kirjemaksua, sillä silloin kirje voitiin ilmaan ylimääräisiä ”kevätjuhlaliikkeitä” lähettää laivan perässä ulkomaille. Eli kirje lähetettiin tahallaan ylitaksaisena ja näin ikäänkuin maksettiin valmiiksi edelleenlähettämisen optio. Taksa: Kirje kotimaassa (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk. Ylitaksa. Vastaavia tavataan jonkin verran.

Yllä: Kirje Helsingistä 8.11.1932 Tartuun Eestiin. Kiinnostava sisältö; pitkä kirje koskien ”suomalaisuuden asiaa, eli Suomen kielen asemaa Suomessa ja kaksikielisyyttä; ajatukset eivät ole hirvittävän paljon muuttuneet aikojen saatossa. Taksa: Kirjetaksa Viroon = Pohjoismaihin (-20g) 1.12.1931 – 31.11.1936 2,00mk. Ylitaksa! (Lisätty 28.8.2014)

Postin tarkoittaman käyttöajan jälkeen voidaan ajatella merkin käytön olevan ”filateelisesti merkityksetöntä”, kuten Kauppi kirjassaan asian ilmaisee. Olen tässä ehkäpä hieman eri mieltä, sillä yleisön haltuun myydyt merkit ovat olleet postitukseen virallisesti käypiä kuitenkin 31.12.1962 saakka, ja näin ollen ei merkin käyttöä voida postin tarkoittaman myyntiajan ulkopuolellakaan täydellisesti unohtaa. Toki jonkinlaisena vedenjakajana voidaan virallisen myyntiajan päättymistä pitää. 2½ markkaa sinisen käyttö virallisen myyntiajan ulkopuolella ei ole mitenkään erityisen tavallista, joskaan ei se erityisen harvinaistakaan ole.

Yllä: Toisen painoluokan lentokirje 1.3.1937 Prahaan. 2mk karmiini, 2½mk sininen ja 5mk olavinlinna, yhtensä 9½mk. Taksa: Kirje ulkomaille (21-40g ) 1.11.1936 – 30.9.1940 5,50mk, lentolisä 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk jokaiselta 20 grammalta eli 4,00mk, yhteensä 9,50mk.

Yllä: Vakuutetun kirjeen etusivu Tyrisevä 13.8.1938 Tampereelle. Vakuutusmäärä 1052mk. 2kpl 2½mk sininen ja yksi 10p harmaa, yhteensä 5,10mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk, kirjaaminen kotimaassa 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, vakuuttaminen (1001-2000 mk) 1.1.1935 – 30.6.1945 0,60mk, vakuutetun lähetyksen lakkaus 1.2.1924 – 30.11.1944 0,50mk, yhteensä 5,10mk. (Lisätty 15.9.2014)

Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 5.1.1943. Taksa (-20g) 1.9.1942 – 30.6.1945 2,50mk.

Yllä: Kirje kotimaassa 19.2.1941 Turusta Espooseen. 2½mk sininen ja 25p ruskea, yhteensä 2,75mk. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa, 16.6.1940 – 31.8.1942 2,75mk.

Yllä: ”Palanut painotuote” Helsingistä 23.12.1950 Sandkullaan. Täysin sininen lähetys, 2½mk sininen ja 4½mk sininen, yhteensä 7mk. Taksa: Painotuote (-50g) 1.7.1950 – 31.12.1951 7,00mk. Myöhäinen merkin käyttö.

Yllä: Painotuote Helsingissä 7.1.1953, hyväleimainen 2½mk sininen nelilö. Taksa: Painotuote (-50g) 1.1.1952 – 30.6.1956 10,00mk. Myöhäinen merkin käyttö.

*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, Helsinki 2012

*LaPe 2010 Postimerkkiluettelo