Einstein ei ollut tyhmä mies ja hänen kerrotaan kerran todenneen, että jos haluaa saavuttaa erilaisen lopputuloksen pitää tehdä asioita eri tavalla. Tämähän olisi aivan liian helppoa ja siksi päätinkin viitata kintaalla Albertin viisastelulle ja lähteä etsimään M30 Eldoradoa Torontosta tänne suuntautuneen työmatkan vapaa-ajalla, vaikka viime kerralla käteen jäi lähinnä tyhjää. Toronto on iso kaupunki ja metropolialue leviää laajalti keskustan ympärille, linja-autolla matkatessa kestää n. 25 minuuttia päästä asutusalueen reunamille, kun ajetaan 60kmh nopeudella. Kaupungin kasvun loppu ei ole näkyvissä.
Yllä: Kuva Toronton Bay Streetiltä. Kaupungin keskusta muuttuu vähä vähältä pilvenpiirtäjiksi, kun wanhoja kaksikerroksisia taloja ostetaan yksitellen pois ja puretaan, kun isompi alue on saatu ostetuksi. Huoneistojen hinnat ovat tasaantuneet, kovan nousun jälkeen.
Saapuessani oli hieman pakkasta ja maassa hieman lunta, jalkakäytävät olivat siisteinä. Viikon aikana keli kuitenkin vaihteli ja suurimman osan ajasta taistelin erittäin märkää loskaa vastaan liikuskellessani kaupungissa – lunta tuli vaakasuoraan ja tuuli oli kova. Sukat märkinä ei ole kiva tallustaa, mutta minkäs teet. Näissä koettevissakin olosuhteissa filatelisti lähtee suorittamaan etsintää! Postimerkkiliikkeitä kaupungissa Googlen perusteella on muutamia, minun tutustumismatkani suuntautuivat hotellini lähellä sijaitseviin kahteen liikkeeseen. Ensimmäinen näistä sijaitsi osoitteessa Yonge 201, muttei sijainnutkaan… näin minulle kertoi avulias aulan vahtimestari. Liike oli lopettanut ja ilmeisesti myyntiä harjoitetaan enää nykyään vain verkossa. Tämä on tietysti suunta muutenkin – kivijalkaliikkeet lopettavat. Google siis ei tiedäkään kaikkea!! Käänsin loskaiset sukkani kohti osoitetta Bay 595, jossa piti sijaitseman toisen valitsemani liikkeen nimeltä ”Bay Coins & Stamps”.
Yllä: Ostoskeskuksen opastintaulu, josta merkkeilyliike löytyy alakerrasta.
Osoitteessa Bay St. 595 sijaitsee ostoskeskus ja olin heti hieman epäileväinen, kunnes löysin opastintaulun, josta löysin kyseisen liikkeen nimen ja sijainnin pohjakerroksessa. Lähdin harppomaan täynnä intoa kohti liikettä, joka pian löytyikin. Katselin hetken aikaa ulkopuolelta ja huomasin, että postimerkkiosasto oli aika vähäisellä painolla liikkeessä ja ylivoimainen enemmistö ”paukuista” oli laitettu numismatiikkaan. Lisäksi liikkeen omistaja teki valuuttakauppaa, eli osti ja myi Kanadan taaloja. Tässä kohdassa totesin, että jos ei muuta, niin saisin ainakin vaihdettua hieman paikallista käteistä mukanani olevilla euroilla. Tarjottu kurssi ei ollut erikoinen, muttei niin rasvainen, etteikö vaihtoon voisi lähteä.
Yllä: Bay Coins & Stamps liike.
Astuin sisään liikkeeseen ja tiedustelin postimerkkejä ja postihistoriaa. Pienen hiljaisuuden jälkeen myyjä, joka oli selvästi myös putiikin omistaja totesi, että kaikki mitä löytyy on ”ikkunassa”. Menin katsomaan. Tavaraa oli yhden banaanilaatikollisen verran jaettuna kahteen pienempään laatikkoon. Suoraan sanottuna ottaisin mielummin banaanilaatikollisen banaaneja, nimittäin sisältö oli aikamoista tauhkaa – Kanadalaisia ensipäiväkuoria ja sekalaista muuta merkkiä ja leikemassaa pusseissa. Hinnoittelu oli realisminsa puolesta lähinnä Kummelisketsien tasoa. Myytävänä oli myös nimellisarvoista postitukseen käypää wanhaa leimaamatonta nimellisarvolla. Eli filatelian osalta paikka oli täysi pommi ja kuten arvata saattaa ei M30 harvinaisuuksia näkynyt. Itse asiassa yhtäkään muuta kuin kanadalaisia merkkejä ei näkynyt. Omistaja on Kreikkalainen Peter Vlachos ja fiilis, jonka sain miehestä oli, että takaraivossa siintää ajatus siitä, että eläkepäivät ovat edessä. Veikkaan vahvasti, että tätä putiikkia ei parin vuoden kuluttua enää löydy. Surullinen tosiasia on myös se, että tästä alkuperäiseltä tarkoitukseltaan ”löytöjen” esittelyyn tarkoitetusta kirjoituksesta tuli puhdas matkakertomus, joka pelottelee suomalaista potentiaalista Torontonmatkaajaa valitsemaan jonkun muun matka-ajan kuin helmikuu Torontoon tulemiseen. On todettava, että matkan saldo ja opetus on seuraava: ”Einstein tietää mistä puhuu mutta Google saattaa erehtyä!”.
Matkan aikana päättyi Oulun kerhon huutokauppa, joka myöskin on siirtynyt Philabid alustalle. Vuorojärjestyksessä kyseessä oli 137. huutokauppa, joten on Oulussakin jo ehditty! M30 osalta huutokaupassa oli kohtalaisen hiljaista. M30 merkkien osastossa myytävänä oli kokonaiset kolme kohdetta, joista kaksi myytiin. M30 postihistorian puolella kohteita oli seitsemän, eli yhteensä kymmenen. Postihistoriaosastosta ei jäänyt oikein mitään käteen. Tällä kertaa Oulun HK oli siis pienoinen pettymys. Pienoinen, koska odotukset eivät olleet kovin korkealla. Nähtäväksi jää mitä tänään päättyvässä SP-lehden huutokaupassa ja huomenna päättyvässä Sinetti-Postin huutokaupassa tapahtuu.
Hyvää ystävänpäivää kaikille!
