tavaranäyte

Huutokauppoja huutokauppoja!

9 huhtikuun, 2022 By Mikael Collan

Jostain kuului korviini männäpäivänä vanha pastillimainos, eli legendaarinen Lontoorakeiden mainos, jossa huonohampainen herra englannin herra mainosti pastillia kaksikerroksisen linja-auton muodostaessa taustamaisemaa. Viime aikoina on huutokauppoja sadellut aika tahtiin, mutta ikävä kyllä M30 osalta on ollut kyse nimen omaan raekuuroista, eli vähän aikaa satelee, mutta sekin mitä on tullut sulaa nopeasti – vähän samoilla fiiliksillä olen joutunut katselemaan tarjontaa… katsotaan mitä viimeaikojen huutokauppasateessa on näkynyt.

Nostan tässä muutamia kohteita aika sattumanvaraisesti ja käyn kaikki viisi suomalaista huutokauppaa läpi, jotka sitten viime blogin ovat päättyneet. Aloitetaan Järvenpään Filateliapalvelun huutokaupasta, jossa mieleen painuvin juttu oli loistoleimaisen 35mk Olavinlinna-merkin hinnan nousu sataan euroon kympin pohjista. Oma osaamiseni ei riittänyt määrittämään kohteelle satasen hintaa, mutta markkinat osasivat määrityksen tälläkin kertaa.

*Sataseen noussut loisto. Kuva JFP:n huutokauppojen sivulta.*

Yhteensä JFPn huutokaupassa oli kolmisenkymmentä M30 kohdetta, joista kaupaksi meni ehkäpä puolet. Kohteiden joukossa ei ollut mitään ihmeellistä M30 tavaraa.

SP-Lehden huutokauppa aukesi pian edellisen isomman huutokaupan päättymisen jälkeen – kyseessä olikin ehkäpä ns. väli-huutokauppa. Tämä ”väli”-status piti paikkaansa ainakin M30 osalta, sillä juuri mitään erityisen kiinnostavaa ei myytävänä ollut. Muutamia siirtymiä oli myytävänä ja 5mk Olavinlinna-merkin siirtynyt pystypari myytiin 21 eurolla. Myytävänä oli myös erä resuisia Etelä-Amerikkaan menneitä M30 kuoria, joiden vastaanottajana oli sukulaiseni. Päätin ostaa nämä lähinnä vastaanottajan takia ja lisäksi siksi, että jos mukana olisi kolmekin ehjää Etelä-Amerikkaan kulkenutta M30 kohdetta, voisin itselleni selittää miksi menin maksamaan 30 euroa + kulut tästä nipusta. Nipusta löytyi muutama suurin piirtein ehjä kuori ja Argentinaan sekä Brasiliaan kulkeneiden lisäksi myös pari kohtalaisen ehjää Kanarian Saarille kulkenutta kuorta. Ikävä kyllä näistä Kanarian kuorista kaksi kolmesta oli väärataksaisia.

*30 euron edestä Etelä-Amerikan reuhakkeita. Mukana joku ehjäkin. Kuva SP-Lehden huutokaupasta.*

Siinä missä M30 osalta ei myytävänä ollut erikoisempaa, täytyy todeta, että M17 lentopostikohteista, joita myytävänä oli muutamia, huudeltiin taas pidemmän kaavan kautta. Hinnat kohosivat aika korkealle ja tavara vaihtoi tehokkaasti omistajaa.

Lahden kerhon huutokauppa nro. 119 tarjosi viitisenkymmentä M30 kohdetta asialle osoitetussa osastossa. Pääasiallisesti myytävänä oli postihistoriaa, mutta myös joitakin filateliakohteita. Filatelian myynti oli noin puolet ja postihistoriassa saman verran. Yksi kiinnostava kohde oli Virosta 1938 Suomeen lähetetty kuori, joka oli mennyt lunastukseen. Kuori oli myytävänä alueella ”posti ulkomailta Suomeen”.

*Lunastukseen mennyt kirje Virosta Suomeen 1938. Kuva Lahden HK:n sivuilta.*

Kirjeestä kiinnostavan tekee se, että sen lähettämisen aikaan Suomen ja Viron välillä oli voimassa kahdenvälinen postisopimus, jonka taksat oli määritelty kirjepostin osalta omikseen. Kyseinen kohde, jossa lunastuksessa on käytetty M30 merkkejä, on hyvä esimerkki Virosta Suomeen tulleesta sopimuksen mukaisesta kohteesta ja siitä miten lunastustilanteessa lunastuksen laskenta meni. Lunastukseksi oli merkitty 1,35mk. Ulkomailta tulevien kohteiden laskenta tapahtui siten, että lunastusmaksu ilmoitettiin kultafrangeina, joka sitten lunastuksen keräävässä (kohde)maassa muunnettiin paikalliseksi valuutaksi. Tällä kirjeellä oleva 1,35mk vastasi n. 0,11 kultafrangia, kun yhden kultafrangin muuntohinta oli vuonna 1938 12,00 markkaa.

Hellman huutokaupassa oli Malli 1930 osastolla myytävää yli 40 kohdetta. Mukana myös parempia filateelisia kohteita ja joitakin kiinnostavia lähetyksiä. Filateelisista kohteista korkeimmalle nousi M30 10mk Saimaa-merkin ehdote, joka saavutti 480 euron huutohinnan. Kyse on kohtalaisen harvinaisesta kohteesta, joita kuitenkin tunnetaan muutamia. Ehdotteita voi käyttää merkkimallin esittelyn yhteydessä ja vakavissa filateelisissa kokoelmissa niitä käytetään myös esitteltäessä siirtymää seuraavaan merkkimalliin. Eli kokoelmalaatuisesta kohteesta on kysymys.

*10mk Saimaa-merkin ehdote. Loppuhinta 480€. Kuva Hellman Huutokauppojen sivuilta.*

Esittelyarkista leikatut hammastamattomat liimattomat parit (seitsemän erilaista) myytiin 50 euron pohjillaan. Automaattimerkki 10p M30 leijonan numeroimattomasta rullasta tuleva pätkä meni kaupaksi 140 eurolla – hinta oli hyvä, mutta kohdekaan ei ollut huono. Asiasta teki hyvän, kohteelle haettu aitoutus, joka tekee huutamisen mahdolliseksi. Automaattimerkkikohteita myytiin useampiakin ja niiden hinnat nousivat jonkin verran lähtöhinnoista. Voimakkaalla siirtymällä ”varustettu” 50p keltainen automaattimerkki leikkeellä nousi 120 euron hintaan. Tämäkin kohde on kokoelmakelpoinen ja kertoo tarinaa siitä, että automaattien toiminta ei ollut aina suinkaan ”täydellistä” vaan kone saattoi leikata vähän mitä sattuu.

*Voimakas automaattimerkin siirtymä. Kuva Hellman Huutokauppojen sivuilta.*

Numerokuusilo antierästä nro. 412 eli 2:75mk merkistä, jolla oli näyttävä siirtymä myytiin kohtalaisen kalliilla – hinta nousi aina 210 euroon saakka. Harvinainen ja hyvä kohde. Hammastamattomat liimoitettujen M30 merkkien erikseen myytävänä olleet parit myytiin kaikki. Parempi M30 filatelia vaikuttaa liikkuvan ihan kohtalaisesti.

Postihistoriapuolella myytävänä oli vähemmän ihmeellistä tavaraa, mutta muutamia ihan kiinnostavia kohteita kuitenkin. Toisen painoluokan kirje Saksaan Suomen ja Saksan välisellä sopimustaksalla vuodelta 1943 myytiin 32 eurolla. On jopa hieman yllättävää, että korkeamman painoluokan kirjeet tällä taksalla ovat niin vaikeita. Toisen painoluokan kirjeitä tunnetaan muutamia, mutta kolmannen painoluokan kirjeitä ilmeisesti vain yksi. Ostaja sai tästä 2. luokan kirjeestä hyvän kohteen kokoelmaansa – kun esitellään tätä Suomen ja Saksan välistä postisopimusta on mukana hyvä olla muitakin kuin ensimmäisen painoluokan kohteita.

Yhdeksän päivän lentotaksan aikana, vuonna 1945 helmikuussa Englantiin lähetetty lentokirje myytiin 50 eurolla. Kohdeselosteessa luki, että taksa olisi ollut voimassa 8 päivää, mutta oikein on yhdeksän. Kuori oli 23.2.1945 leimattu, eli taksa-ajan loppupäästä. Näitä lyhyen lentotaksan kuoria tunnetaan ehkä alle kolmekymmentä. Hyvä kohde lentopostikokoelmaan, eikä erityisen kallis tällä kertaa. Näitä on myyty paljon kalliimmallakin. Lentotaksa muuttui 4mk per 5g hinnasta, joka yhdeksän päivän ajan oli voimassa 2½mk per 5 grammaan, joka jatkui sitten pidemmän aikaa. Tuo 4mk lienee kaikuja aiemmasta sodan aikaisesta 4mk per 20 grammaa taksasta, joka oli voimassa Eurooppaan. Sodan ajalta tällä taksalla Englantiin kulkeneita ei ole, koska postiyhteys sinne oli kiinni – Sveitsiin kulkeneita sitävastoin löytyy.

Kiinnostava kaukomaan kohde oli vuonna 1933 El Salvadoriin lähetetty kirjattu kirje, joka oli maksettu 5mk Olavinlinna-merkillä ja jonka ulkonäkö oli siisti. Keski-Amerikan maat eivät ole niitä helpoimpia kohdemaita ja kuori oli siksi kiinnostava. Siksi sen hinta nousikin aina 75 euroon saakka. Jos kuori olisi ollut lentokuori, niin sen hinta luultavasti olisi noussut vieläkin korkeammalle. Toinen kiinnostava kaukokohde oli Belgian Kongoon lähetetty lentokuori, jonka myyntihinta oli 45 euroa. Belgian Kongoon tunnetaan jonkin verran siellä satamakapteenina toimineelle kapteeni Klas Roosille lähetettyä postia – myös myyty kohde oli juuri tätä kirjeenvaihtoa. Sille, joka kerää M30 kohdemaita on El Salvador varmasti mukava lisä.

Myös Merkki Albertin huutokauppa ehti päättyä. M30-osastolla oli myytävänä yli sata kohdetta. Näistä suuri määrä oli kymmenen euron lähdöllä myytävänä olleita loistoleimaisia merkkejä. Myyntiprosentista päätelleen on 10 euroa liikaa M30 loistoista… tämä ei kuitenkaan ole yllätys juuri kenellekään, sillä vain vaikeimmat loistot saavuttavat yli kympin hinnan nykyään. Siinä missä nettihuutokaupoissa myydään loistoja jopa alle euron kappale, ei vastaavia kympillä kannata ostella. Kaiken kaikkiaan filateliapuolelta ei noussut mitään erikoista esiin.

Postihistoriapuolella oli muutamia hyviä kohteita. Kotimaan kohteista kiinnostava oli viidennen painoluokan kirje, joka kohdeselosteen mukaan olisi ainoa tunnettu. En osaa ottaa tähän kantaa, mutta sen verran osaan sanoa, että viidennen painoluokan kirje on harvinainen tuttavuus. Viidentoista euron lähtöhinnasta kohde nousi 38 euroon saakka, mitä en pidä kovin korkeana.

*Vakuutettu viidennen painoluokan kirje. Myyntihinta 38 euroa. Kuva Merkki-Albertin huutokaupasta.*

Muuta myytyä oli mm. pikana lähetetty asiakirja kotimaassa, joka ei suinkaan ole helppo kohde. Ehkäpä 30 euron lähtöhinta oli asetettu hieman korkealle, kohde joka olisi ehkä löytänyt uuden kodin 15 euron lähdöllä jäi nyt myymättä. Saksaan lähetetty korkeamman painoluokan lentokirje jäi 40 euron pohjilla myymättä – kohteessa ei ollut mitään vikaa, muuta kuin himpun korkea lähtöhinta.

Huutokaupan ylivoimasesti kovin M30 kohde oli myytävänä lentoposti-osastossa ja oli vuonna 1943 Suomesta Prahaan lähetetty lentotavaranäyte. Kohde on kahdesta syystä erinomainen. Ensiksikin tavaranäytteet ulkomaille ovat harvinaisia ja toisekseen kyseinen kohde oli ajanjaksolta, jolloin tavaranäytteen lentolisä oli säädelty Suomen ja Saksan välisen postisopimuksen tiimoilta siten, että Saksa alusmaineen (joihin Praha ja koko Protektoraatti kuuluivat) kuuluivat samaan lentotaksaryhmään Pohjoismaiden kanssa. Tämä tekee asiasta erittäin kiinnostavan. Tavaranäytteen taksa oli 100 grammaan saakka 2 markkaa ja lentolisä 2mk per 20g. Kyseinen tavaranäyte oli siis alle 40g painoinen. Taksa on kohteella oikein ja kohde on harvinainen. Parhaan tietoni mukaan vastaavia tunnetaan alle viisi kappaletta.

Tämä on jonkinlainen kanuuna ja harvinaisuutensa takia sopiva sekä M30 filateeliseen kokoelmaan 2mk keltaisen merkin kohdalle ja M30 postihistoriakokoelmiin. Kohteen sai joku 190 eurolla, mikä oli aika sopiva hinta.

Muuta kiinnostavaa myytyä edusti Costa Ricaan 1945 lähetetty painotuote, joka meni kaupaksi kahden kympin pohjilla. Kyseinen painotuote oli erään Oriveteläisen keräilijä kauppiaan kirjeenvaihtoa, jota tunnetaan eri maihin paljonkin. Hän lähetti painotuotekorteilla mainoksiaan ympäri maapalloa. Joku saattoi siksi tätä kohdetta välttää, se ei mielestäni ollut tarpeellista, sillä mainosmateriaalin lähettäminen on aivan ”oikea” syy lähettää postia, vaikka kyseessä olikin filatelisti. Summa summarum oli, että tästä Merkki Albertin huutokaupasta jäi kuitenkin täysin selväksi, että lentotavaranäyte oli aivan omaa luokkaansa myytävien kohteiden joukossa tällä kertaa.

Fiilis näistä viidestä huutokaupoasta oli sellainen, että jonkin verran tavaraa liikkuu – ei kuitenkaan paljon ja kanuunoja vähemmän. Jotakin hyvää aina myytävänä näyttää olevan. Sinänsä elämme M30 keräilyn osalta hiukan rauhallisempaa aikaa kuin pari vuotta sitten. Ei kuitenkaan ole niin, etteikö varastojaan voi täydentää, sillä aina silloin tällöin löytyy jotain kiinnostavaa. Mitä tulee muihin merkkimalleihin, niin on todettava, että viimeaikoina M17 lentokohteet ovat saaneet erikoistakin arvonnousua – toki asian ympärillä on tietoisuus kasvanut ja siksi keräilijät ovat kiinnittäneet huomionsa asiaan… eli ”aukkoja täytetään”. M54 osalta on myöskin kauppa käynyt hyvin – paremmat kohteet ovat menneet kaupaksi ja ilmeisesti tälläkin saralla kokoelmia rakennellaan.

Erikseen on huomattava, että on erityisen mukavaa, että ”tapahtumakausi” on taas pystytty aloittamaan, tänään (9.4.) Turussa vietettiin Turun Kevät näyttelyä mukavissa merkeissä… mutta siitä kuulemme ensi kerralla.

119. Hellman – huutokauppa koronan varjossa

17 lokakuun, 2020 By Mikael Collan

Tänään päättyi 119. Hellman huutokauppa Naantalissa. Tarkoituksena oli, että huutokauppa olisi järjestetty normaalina julkisena huutokauppana, mutta korona puuttui peliin ja turvallisuussyistä huutokauppa siirtyi kokonaan nettiin. Oli kuitenkin mahdollista käydä tutustumassa kohteisiin etukäteen Suomen Filateliapalvelun tiloissa Naantalissa ja näin päätin minäkin tehdä. Talven ensimmäiset oireet olivat aamulla ilmassa, kun kävin laittamassa autoni lämmittimen päälle ennen aamupalaa, nimittäin ikkunat olivat jäässä ja ilma viileä, suorastaan kylmä. Teiden pieni liukkaus ei kuitenkaan haitannut matkantekoa ja saavuin Naantaliin ennen aamukymmentä.

Paikalla oli kymmenkunta filatelistia tutkimassa kohteita, kaikki maskit naamallaan ja kädet käsidesillä desinfioituina. Joukossa minullekin tuttuja keräilijöitä ympäri Suomea – mikään näemmä ei voi estää filatelistia pääsemästä kohteen luo! Pienestä näyttöön tulleiden keräilijöiden määrästä johtuen sain kohteita eteeni ennätysvauhtua, eli vielä totuttuakin nopeammin. M30 osastossa oli myytävänä yhteensä viitisentoista kohdetta, eli tarjonta ei sen osalta ollut kovin vahvaa. Huutokaupassa oli toki muitakin M30 kohteita, mutta ne piti löytää muista osastoista.

*Erä rosohampaisia ja siirtymiä. Käytännössä kaikkien kuvamerkkien osalta on sanottava, että ne eivät ole siirtymiä. Oikeudet kuvaan omistaa Hellman Huutokaupat.*

M30 filateliaa oli tällä kertaa myytävänä hyvin rajoitetusti, kohteita oli vain kolme. Kolmen markan punaisen leijonamerkin lähes loistoleimattu siirtymä myytiin 20 euron pohjillaan, 3mk tummanoliivin merkin numerokuusilo teki kauppansa 60 eurolla ja erä siirtymiä ja rosohammasteita keräsi peräti yli 85 euron edestä kannatusta. On huomattava, että kaikki erässä myydyt siirtymät eivät suinkaan olleet varsinaisia siirtymiä vaan huonosti kohdistettuja merkkejä. Erässä oli kuitenkin hyvä 2½mk punaisen leijonamerkin siirtymä, jopa kahtena kappaleena.

Postihistorian osalta M30 osastossa oli tarjolla kaikenlaista, myös hyviä kohteita. Kotimaan kohteista mielenkiintoinen oli kaksi postiosoitusta, vuosilta 1945 ja 1950 sisältänyt kohde. Sodan jälkeiset postiosoitukset ovat vaikeita ja hyviä kohteita – ostaja sai edullisesti hyvää tavaraa, kun myyntihinta jäi viiteen kymppiin. Toinen kiinnostava kotimaan kohde oli vuonna 1942 Niinisalosta Tampereelle lähetetty kirje, johon oli Tampereella lisätty pikalisän maksuksi merkkejä ja se oli lähetetty eteenpäin Helsinkiin. Tällaiset ”lisien lisäykset” kesken matkan ovat herkullisia juttuja ja tällainen kohde on mielestäni sopiva postihistorialliseen kokoelmaan. Asia ei mennyt keräilijöitä ohi, vaan parin kympin pohjista kohde ponnisti yli kolmen kympin. Olisi hinta voinut korkeammallekin ponnistaa, minun mielestäni – kohde ei ollut kuitenkaan aivan pilipali.

Niinisalosta 24.11.1942 Tampereelle lähetetty kirje, joka on eteenpäin lähetetty Helsinkiin pikana. Maksettu Niinisalossa kotimaan kirjetaksa 3,50mk ja Tampereella kotimaan pikalisä 6,00mk. Hyvä postihistoriallinen kotimaankohde. OIkeudet kuvaan omistaa Hellman Huutokaupat.

Paras kotimaan taksainen M30 lähetys löytyi kuitenkin kenttä- ja sotilaspostin osastosta, jossa oli myytävänä Insinööritoimisto Ratakseen Saksasta kuriirin toimesta toimitettu kirje, joka oli Helsingissä postitettu eteenpäin Tampereelle. Asiaan kuuluen, kohteessa ei ollut takana lähettäjän osoitetta, eli SS joukoissa palvelevan suomalaisen osoitetta, koska lähettämisen aikaan elokuussa 1941 oli pataljoonan olemassaolo vielä pimennossa pidettävä asia. Tämä harvinainen kuriiripostin lähetys meni kaupaksi 32 eurolla, eli sen hyvyys pysyi salassa samalla tavoin kuin sen SS sisältö oli aikoinaan pysynyt.

Siinä missä kuriiripostilla kulkenut kirje ei saavuttanut kovaa hintaa, teki toinen M30 merkeillä SS-miehelle Saksaan 1941 (myöskin asian virallista paljastamista ennen) lähetetty kirje selvää jälkeä hinnan suhteen – kirjeen hinta nousi 30 euron lähdöstä aina yli 300 euron. Kirjeessä huomattavaa on se, että kun se on lähetetty vuoden 1941 elokuussa oli kotimaan postitaksa 2,75mk. Kirje on osoitettu Saksaan Insinööritoimisto Rataksen kautta, jossa sille leimattiin kenttäpostin leima (Feldpost) ja, josta se jatkoi saksalaisessa kenttäpostissa eteenpäin. Tällainen järjestely oli SS-miesten kirjeille sovittu, eli posti lähetettiin ensin Insinööritoimisto Ratakseen SS-miehen nimellä, joko suljettuna toiseen kuoreen tai siten, että kuorella ilmaistiin miehen osoite Saksassa (Wienissä, Itävaltahan oli vuonna 1938 liittynyt Saksaan). Kuorelle ei merkitty sotilasarvoa tai muuta erityisen paljastavaa, vaikka lienee ollut kohtalaisen vähäisen mielikuvituksenkin avulla mahdollista yhdistää pisteet, jos tiesi suomalaisten lähteneen Saksaan taistelukoulutukseen ja taistelemaan.

Taksa kirjeelle Saksaan (ensimmäisen luokan kirjeen taksa ulkomaille) oli samaan aikaan 3½mk, mikä kirjeelle siis oli laitettu M30 merkein. Lähettäjällä on ilmeisesti ollut epäselvyyttä siitä, että kuinka paljon merkkejä kirjeen perillesaattamiseksi tarvitaan – sehän on itse asiassa Saksaan lähetetty, vaikka kotimaassa vain Helsinkiin asti. Tässä tapauksessa olen sitä mieltä, että tiukka tulkinta siitä, että kohde on väärätaksainen, koska kotimaan taksa olisi riittänyt on liian kapea huomioimaan kaiken sen historian ja tarinan, joka kohdetta ympäröi. Oikea-taksaiseksi kirjettä kuitenkin on vaikea kutsua. On ehkäpä viisainta jättää asia sikseen ja todeta, että vaikuttaa siltä, että sotahistorialliset kohteet ovat kuumaa tavaraa markkinoilla tällä hetkellä.

Kirje Kenttäpostikonttori 1:stä Insinööritoimisto Rataksen kautta SS-miehelle Wieniin. Leimattu Rataksessa ”Fedlpost” ja jatkanut kulkuaan Saksan kenttäpostissa. Kotimaan taksa oli 2,75mk, mutta kirjetaksa Saksaan 3,50mk. Kenttäposti Saksaan oli Suomen ja Saksan välisen kenttäpostisopimuksen mukaan maksutonta, mutta tämä sopimus tuli voimaan vasta 1.4.1943. Taksan osalta jää silti tulkittavaa. Hinta ei kuitenkaan jätä tulkinnanvaraa. Oikeudet kuvaan omistaa Hellman huutokaupat.

Pohjoismaihin ei tällä kertaa ollut ainuttakaan myytäväää yksittäiskohdetta, mutta Eurooppaan kulkenutta postia edusti muutama kohde. Näistä kiinnostava oli pikapostikortti lentona Saksaan vuodelta 1940. Postikortit, joille on maksettu kirjauksia tai pikalisiä ovat parempia ja yleensä vaikeita kohteita – tämän kohteen hinta nousi 50 euron lähdöstä aina yli 115 euron, eli asia oli keräilijöillä hyvin tiedossa. Toinen maininnan arvoinen kohde oli lentona lähetetty tavaranäyte Sveitsiin. Kohteen ongelma oli se, että siinä olevat leimat eivät aivan suoraan anna vastausta kysymykseen ”milloin kohde on lähetetty?”. M30 1½mk violetin merkin käyttö viittaa jonnekin 1930-luvun puolenvälin tienoille. Mikäli asia on näin, osuisi taksa hyvin toisen painoluokan tavaranäytteelle ja lentolisälle. Lentona lähetetyt ulkomaan tavaranäytteet ovat parempia kohteita ja vaikka päivämäärän kanssa on epäselvyyksiä, ei kyseessä ole aivan turha kohde.

Toisen painoluokan arvoton näyte lentona Schaffhauseniin Sveitsiin. Lähettämisen aika sijoittunee 1930-luvun puoleen väliin, jolloin taksa olisi tavaranäyte (101-150g) ulkomaille (1.12.1931-30.9.1942) 1,50mk + AO lähetyksen (per 50g) lentolisä (30.4.1928-30.9.1942) 4,00mk*3 = 13,50mk. Hyvä kohde. Oikeudet kuvaan omistaa Hellman Huutokaupat.

Kohteen lähtöhinta oli laitettu mielestäni laatuun nähden hiukan korkealle viiteen kymppiin, mutta se kuitenkin tuplasi hintansa. Osasyynä saattoi olla kohdetta entisestään parantava tullin ”hyväksytty” leimaus.

Kauemmaksi mennyttä postia M30 osastossa edusti M30 20mk postitalomerkin singlellä Argentinaan lähetetty kirje, joka myytiin 20 euron pohjalla – pidän tätä edullisena hintana tälle singlelle. Toinen Euroopan ulkopuolelle lähetetty kohde oli Yhdysvaltoihin vuonna 1934 lähetetty 3. painoluokan kirje, joka oli kokeneen oloinen, mutta juuri siksi viehättävä. Korkeamman painoluokan kirjeet ovat hyviä kohteita postihistorialliseen kokoelmaan, nimittäin jos pitää verrata tavallista ensimmäisen painoluokan kirjettä Yhdysvaltoihin vuodelta 1934 nyt myytyyn 3. painoluokan kirjeeseen on niillä eroa kuin yöllä ja päivällä. Usein unohdetaan, että painavammat kirjeet ovat paljon harvinaisempia ja, että jokaista sataa ensimmäisen painoluokan säilynyttä kirjettä kohti ei välttämättä edes löydy korkeamman painoluokan kirjettä. Ostaja sai hyvä kohteen noin kolmella kympillä.

Kovimman hinnan Euroopan ulkopuolelle lähetetystä M30 kohteesta joutui maksamaan kohteen #205 ostaja. Kohde oli Tove Janssonin lähettämä lentokirje Yhdysvaltoihin vuodelta 1945 ajalta, jolloin kirjeen perustaksa oli 5mk. Eli sattumalta ns. paremmalta ja aika lyhyeltä taksa-ajalta. Tämä asia ei kuitenkaan selitä 150 euron myyntihintaa, vaan sen salaisuus kätkeytyy tietysti lähettäjän henkilöllisyyteen. Ostajalla taisi nimen omaan olla kaikki muumit laaksossa. Ilman tätä ”merkkihenkilöasiaa” kohteen hinta olisi luultavasti pysytellyt 20 euron tuntumassa.

Myytyjen erien joukossa oli useita M30 keräilijää kiinnostavaa erää. Myytävänä oli sekä pienempiä, että suurempia eriä ja joissakin erissä oli parempiakin kohteita myytävänä. Kaiken kaikkiaan erien hinnat nousivat kohtalaisen korkealle ja osa niistä myytiin mielestäni hyvinkin korkeilla hinnoilla. Mm. ulkomaille menneitä tiedustelulomakkeita sisältäny erä (17kpl) myytiin yli 250 euron hinnalla (lähtö 50€) ja M30 materiaalia sisältänyt useampia kansioita sisältänyt erä yli tuhannella eurolla (lim 400€). Moni erä meni pohjahinnallaan vaikka erissä oli hyviäkin kohteita mukana. Tuntuu siltä, että M30 markkina on yhä aika ohut, jos kohta kiinnostusta M30 keräilyyn on.

On todettava, että huutokaupan myynti oli suomalaisten kohteiden osalta erinomainen – paljon mitään ei jäänyt myymättä. Tiukka myyntiprosentti kertoo mielestäni siitä, että korona-aika antaa keräilijöille hyvän mahdollisuuden (ja jopa tekosyyn) keskittyä keräilyyn ja sitä kautta kokoelmiensa parantamiseen. Ostetaan tekemistä ja odotellaan parempia aikoja, että päästään näyttämään keräilyn tuloksia. Viimeisessä SFEX näyttelyssä oli parasta antia se, että mukana oli useita uusia kokoelmia – toivottavasti saamme myös uusia M30 pohjaisia kokoelmia näytille.

P.S. päivitin tekstiä hieman, huomasin nukutun yön jälkeen kirjoittaneeni ns. epäselvää potaskaa eli kaliumkarbonaattia. Potaskahan on mm. lasin valmistuksessa ja elintarvikkeiden happamuudensäätelyssä käytettävä suola. Nimensä potaska saa suoraan alkuperäisen valmistustapansa perusteella germaanisista kielistä (ruotsi, saksa, englanti) ja tarkoittaa ruukkutuhkaa: pott=ruukku, aska=tuhka. On enää kaksi ja puoli kuukautta Jouluun, jolloin lipeäkala kuuluu monen joulupöytään – hämäläisen ja satakuntalaisen lipeäkalan valmistuksessa on perinteisesti käytetty koivuntuhkasta saatua potaskaa.

HTO 50

14 toukokuun, 2020 By Mikael Collan

HTO:n huutokauppa numerolla 50 päättyi 14.5.2020 illalla kahdeksalta. Tällä kertaa myytävää oli kahteen M30 osastoon kertynyt jonkin verran. Filateliapuolelle vähän yli kymmenen kohdetta ja postihistoriapuolelle enemmän n. 45 kohdetta. Filateliapuolella myytävänä oli pääasiallisesti leimaamatonta merkkimateriaalia ja loistoleimaisia merkkejä. Mainitsen 5mk keltaisen merkin, joka oli myytävänä ja jota luonnehdittiin sanoin ”erittäin värikylläinen”. Kyseessä on siis merkki, jonka painamisen yhteydessä painoväriä on käytetty runsaasti ja näin olleen valkoiseksi tarkoitettu osa merkistä on kutistunut värin tultua levinneeksi tarkoitettua enemmän merkin valkoisiksi tarkoitettuihin osiin. Tällaisia tapauksia tunnetaan jonkin verran nimen omaan noin vuoden 1945 tienoilta ja silloin painettujen merkkien parista. Kyseinen kohde nousi 15 euron pohjista 22 euron hintaan saakka.

*Myytävänä ollut ”erittäin värikylläinen” 5mk keltainen leijonamerkki. Oikeudet kuvaan omistaa HTO huutokaupat.*

10mk Saimaa kuvamerkin ensimmäisen värin loistoleimainen vuonna 1934 (eli verrattaen myöhään) leimattu kappale myytiin n. 54 eurolla ja 16mk postiauto loisto vuodelta 1947 hintaan yli 116 euroa.

Postihistoriapuolella kotimaan postia oli myytävänä joitakin kohteita. Automaattimerkillä lähetetty postikortti 1mk oranssin merkin singlenä myytiin 25 eurolla ja kaksi postiosoitusta, toinen 2½mk punaisella ja toinen 15mk sinisellä merkeillä vuosilta 1945 ja 1950 myytiin 25 ja 20 euroilla. Kyseiset postiosoitukset ovat kohtalaisen vaikeita, sillä postiosoituskortit piti tuhota ja niitä on jäänyt jäljelle vain kohtalaisen pieni määrä, poislukien 1930 luvun alun kortit, joita tuntuu olevan markkinoilla suuri määrä.

*Postiosoituskortit M30 leijonamerkkien singlekäyttöinä 1940 ja 1950 luvuilta.* Vaikeat. *Oikeudet kuviin omistaa HTO huutokaupat.*

Pohjoismaihin kulkenutta postia oli myytävänä jonkin verran, mainitsen tässä Tanskaan vuonna 1945 5mk kirjetaksalla kulkeneen kirjeen, joka oli sensuroitu Tanskassa. Kirje myytiin limitillään 20 euroa. Tanskaan oli myös kulkenut vuonna 1940 KP osoitteesta lähetetty kirje, joka oli maksettu 2mk punaisella merkillä – Kenttäpostista ulkomaille lähetetty posti piti maksaa normaalin taksan mukaisesti. Jos lähettäjänä oli esimerkiksi Tanskalaisen sotasairaalan henkilökunta on kohde kiinnostava, en kuitenkaan tiedä oliko heitä lähettämisen aikaan Oulussa.

Saksan erikoistaksaisia kuoria oli myytävänä useampia, kaupaksikin niitä meni, mitään erikoisempaa ei kuitenkaan tällä kertaa… Portugaliin Ruotsin kautta lentona vuonna 1940 kesällä kulkenut kirje oli tullut palautetuksi ja päätynyt Liinahamariin. Se oli kulkenut vastaanottajan perässä, joka oli ammatiltaan merimies. Kirje oli läheytsajankohtansa takia mielenkiintoinen ja varmasti siksi sen myyntihinta nousi yli sataan euroon. Toinen Portugaliin sodan aikana 4½mk pohjataksalla lähetetty lentokirje myytiin 25 euron limitillä. Näiden kohteiden hyvyys ei mielestäni ole niin kaukana toisistaan kuin mitä myyntihintojen perusteella voisi ajatella.

Lentotavaranäytteenä myyty kuori Englantiin vuodelta 1953. Taksa olisi oikein ensimmäisen painoluokan painotuotteelle, joka on kulkenut lentona siten, että paino on ollut 21-40 grammaa. Haiskahtaa minun mielestäni. Oikeudet kuviin omistaa HTO huutokaupat.

Englantiin 1953 lähetetty tavaranäytteenä myyty kuori myytiin 53 eurolla. Itse en kyseisen kuoren tavaranäyte-statukseen uskonut pätkääkään ja jätin sen siksi omaan arvoonsa. Nimittäin kuorelle kirjoitettu teksti tavaranäyte oli kirjoitettu lyijykynällä, kun osoite oli kirjoitettu kuulakärkikynällä. Kun lisäksi muistetaan, että tavaranäytteen taksa loppui vuonna 1948 ja se yhdistettiin painotuotteen taksaan, voidaan pohtia sitä, että miksi joku olisi kirjoittanut kuorelle tavaranäyte. Lisäksi kun katson kuorta on se mielestäni ohutta hataraa paperia, joka ei sovellu minkäänlaisen vähääkään painavamman tavaran tai kulmikkaan tavaran lähettämiseen. Painavamman siksi, että taksa sopisi vain 21-40 grammaisen painotuotteen lentotaksaan. Painotuotteet piti lähettää avonaisessa kuoressa tai kuoressa, jonka pystyi helposti avaamaan, olisiko tavaranäyte säilynyt kuvan kaltaisessa kuoressa tallessa matkan Englantiin… Joku uskoi kuitenkin tarinan ja maksoi yli viisi kymppiä.

Liechtensteiniin lähetetyt kaksi lähetystä eivät menneet pohjillaan kaupaksi, toinen niistä oli hieman suspekti, sillä siinä ei lukenut edes maan nimeä – kyseessä oli 15mk sinisen merkin singlenä lähetetystä kirjeestä, joka ehkä oli aito asia, ehkä ei. Tuntevatko kaikki Vaduzin niin hyvin, että automaattisesti syttyy lamppu päässä sen merkiksi, että kyseessä on Liechtensteinin pääkaupunki… en usko. Toinen kohde sitä vastoin oli aitoa asiaa – 15+3mk taksalla lähetetty postikortti Napapiirileimoin.

30.8.2940 Turusta Long Islandiin, New Yorkiin, Yhdysvaltoihin lähetetty lentopostikortti. 3kpl 2,75mk violettia M30 leijonamerkkiä ja 1:75/1,25mk päällepainamamerkki, yhteensä 10mk. Tukholman kauttakulkuleima ja Suomen sensuuri. Lisäksi laatikkoleima ”Par Service Aerien Trans-Atlantique Europe – Etats-Unis.” eli lentopostilla Antlantin yli. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936-31.9.1942) 2,00mk + postikortin lentolisä koko matkan lentäen Yhdysvaltoihin (25.5.1939 – 4.3.1945) 8,00mk = 10,00mk. Kohtalaisen vaikea. Oikeudet kuviin omistaa HTO huutokaupat.

Kauemmaksi lähetettyjen osalta mainittakoon, että myytävänä oli yhteensä 10mk taksainen lentopostikortti Yhdysvaltoihin vuodelta 1940. Kortti oli siis lentänyt koko matkan ja on kohtalaisen hyvä kohde. Hinnaksi saatiin tänään 75 euroa, mikä ei ole vähän, mutta vastaavia on myyty vastaavanlaisiin hintoihin aiemminkin. Kalliilta sitävastoin tuntui 25mk sinisen M30 leijonamerkin singlellä Yhdysvaltoihin Hollywoodiin lähetetty ja sieltä palautettu ihailijakirje, joka myytiin 60 eurolla. Vastaavia nimittäin tunnetaan eri aikansa näyttelijöille lähetettyinä useita.

Kaiken kaikkiaan tässä huutokaupassa oli kohtalaisen ”tavallinen” tunnelma, mitään M30 kanuunoita ei ollut tarjolla, joku hyvä kohde ja muutamia pikkuhyviä. Niille, joita postihistoria kiinnostaa, kannattaa tehdä kurkistus kohteeseen 552 sotilaspostin osastossa – kyseessä on ilmeisesti aito Virosta vuonna 1944 Suomeen lähetetty kirje. Aitouden puolesta puhuvat Königsbergin sensuurileima ja sensuuriliuska. Kohde on harvinainen.

Vaasan Filatelistien HK ja Forssan keräilytapahtuma

4 marraskuun, 2017 By Mikael Collan

Vaasan Filatelistikerhon huutokauppa numero 77 päättyi 2.11. ja kuten tavallista tämän huutokaupan osalta oli M30 tarjonta kohtalaisen rajallista. Kohteita oli M30 osastolla myynnissä kolmisen kymmentä. Tällä kertaa mukaan oli kuitenkin ”eksynyt” muutama kiinnostavakin kohde – postihistoriapuolelta. Vaasan Filatelistien huutokauppa on yksi niitä huutokauppoja, jotka vielä jonkin aikaa sitten toimivat paperisen luettelon kautta, mutta Vaasassakin on nyttemmin siirrytty Philabid alustalle, jolla on erittäin vahva asema suomalaisessa postimerkkihuutokauppakentässä. Toinen kiinnostavista lähetyksistä oli Tampereelta 1947 Saksaan lähetetty kirje, jonka tulli oli avannut ja tarkistanut. Kirje oli toistamiseen avattu Saksassa brittiliäisellä vyöhykkeellä sensuurin toimesta, joka yhä toimi Saksassa. Kirjeen limittihinta oli 10 euroa ja sillä se myytiin.

Yllä: Ilmeisesti 19.12.1947 Tampereelta Twistingeniin, brittiläiselle vyöhykkeelle Saksaan lähetetty kirje. M30 2mk vihreä ja 10mk violetti, yhteensä 12mk. Tullin avaama ja hyväksymä. Englantilaisen sensuurin tarkastama. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.1.1947 – 30.6.1948) 12,00mk. Tullauksen alainen posti on mielestäni ”vähän parempaa”. Kuva Vaasan Filatelistien huutokaupasta.

Olen laittanut sivuun, aina vastaan tullessa, kohteita, jotka osuvat kansainvälisten taksojen ja vihreiden, punaisten ja sinisten leijonamerkkien julkaisun väliin jäävään aikaan, eli tarkoitan sitä, että kun ulkomaan taksa vaihtui ei UPU:n värisuosituksen mukainen taksalle tarkoitettu merkki suinkaan aina ilmestynyt samana päivänä taksan vaihtumisen kanssa. Taksan vaihtumisen ja merkin julkaisun välissä on siis aika, jolloin ko. taksalla oleva ulkomaan painotuote, kirje tai postikortti piti lähettää käyttämällä muita merkkejä. Minun kiinnostukseni tietysti osuu muihin M30 merkkeihin näiden aukkojen kohdalla.

Yllä: Kirje 4.1.1952 Helsingistä Pariisiin, M30 25mk puunhakkaaja single. Vuoden 1951 Joulumerkki. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.1.1952 – 31.5.1956) 25,00mk. M30 25mk sininen leijonamerkki julkaistiin 18.1.1952, joten 17 päivän ajan ulkomaan ensimmäisen luokan kirje oli lähetettävä muita merkkejä käyttäen. 25mk puunhakkaajamerkki oli ainoa M30 merkki, joka yksin sopi tälle taksalle. Kuva Vaasan Filatelistien huutokaupasta.

Tällä kertaa myytävänä oli tällaisten jippojen keräilijälle ns. herkkupala, ennen 25mk sinisen ilmestymistä lähetetty kirje. Kysymyksessä on kirjeiden osalta kaikkein lyhin ”aukko” M30 käyttöajan puitteissa, vain 17 päivää. Muita kiinnostavia kohteita edusti kolmen kirjeen erä, jossa oli Sierra Leoneen Vladi Marmolle lähetetty lentokirje ja Intiaan mennyt kirje. Tämä erä lähti kympin lähtöhinnasta ja päätyi 33 euron myyntihintaan.

Forssassa perinteisesti pyhäinmiestenpäivänä järjestettävä keräilytapahtuma osui tällä kertaa päivämäärälle 4.11. Lähdin ajelemaan kohti Forssaa yhdeksältä ja teiden ollessa täysin jäästä vapaat kesti matkani Salosta vain noin 50 minuuttia. Ajaessani Kuhalankadulle ihmettelin, että matkan varrella oli ”Keräilytapahtuma” viittoja, jotka osoittivat ”väärään suuntaan”. Ajoin kuitenkin itsepäisesti eteenpäin ja tulin perille havaitakseni, että keräilytapahtuma oli käynnissä täysillä. Kun asiasta tiedustelin Forssan kerhon väeltä kertoivat he, että totta tosiaan, toinenkin porukka järjestää samana päivänä keräilytapahtumaa Forssassa. Ilmeisesti kyseessä on jonkinlainen tarkoitushakuinen ”apinointi”, sillä kun Forssaan kerran tulee muutenkin keräilyporukkaa, niin osa näistä saattaa käydä katsomassa toisenkin tapahtuman tavarat. Forssalaiset kertoivat, että toiseen tapahtumaan on kymmenen euron sisäänpääsymaksu ja eräs jäsen luonnehti tapahtumaa sanoin: ”ei kai siäl mittä muut ole ku jottai emalikippoi”. En lähtenyt selvittämään tämän toisen tapahtuman syvintä olemusta, koska olin varannut koko keikkaan vain muutaman tunnin aikaa.

Yllä: Postikortti 26.6.1937 Kuopiosta Viljandiin Viroon. M30 1,25mk keltainen single. Taksa: Postikortti Viroon (1.12.1931-15.6.1940) 1,25mk. Siisti leimaus!

Löysin järjestöjen talon aulassa olevalta myyntipöydältä, jossa useat kerholaiset myyvät kohteitaan ”samasta pisteestä” Viroon lähetetyn postikortin tyypillisellä 1,25mk taksalla ja yhtä tyypillisellä keltaisella M30 leijonamerkillä. Se mikä miellytti silmää oli leiman siisteys. Minulla on näitä vastaavia tapauksia muutamia jo hankittuna, mutta tällä kertaa leimaus oli sen verran kaunis, että päätin ottaa tämän ja nyt näitä on muutama +1 kappaletta… Toisaalta, kun hinta ei huimannut päätä olisi ollut ehkäpä hieman tyhmää jättää tämä hyväleimainen kohde laatikkoon. Kukaties tätäkin joskus tarvitaan johonkin.

Lauri Poroputaan ”Eturivin filatelistit” kirjassakin esiintyvä Juhani Pietilä oli myymässä tavaraa – Juhanin kanssa on mukava käydä kauppaa, koska hän osaa pitää odotukset ja hinnat tarpeeksi matalalla. Viimeiset neljä kertaa Forssassa on käyty lähes sama keskustelu: ”Onk sul mul mittä?” – ”Ei tietenkä, mitä mul sul olis?”. Käyttämämme salakieli on siis Lounais-Suomen murretta, tuleehan Juhani Turusta. Kertaakaan en ole Juhanin kansioita läpikäytyäni kuitenkaan ilman ostettua kohdetta Forssasta lähtenyt. Enkä lähtenyt tälläkään kertaa. Juhanin tiskiltä sain tällä kertaa nipun firmakuoria ja tietäen mitä myy, Juhani oli laittanut päällimmäiseksi tavaranäytekuoren.

Yllä: Tavaranäyte Lahdesta 31.10.1936 Uuteenkaupunkiin. M30 1mk leijonamerkki single. Taksa: Tavaranäyte (-100g) kotimaassa (1.12.1931 – 31.8.1942) 1,00mk. Tavallista ”värikkäämpi” tavaranäytekuori, joskin hieman isokokoinen.

Mielenkiintoista kuoressa mielestäni oli, että siinä ei lukenut tavalliseen tapaan ”tavaranäyte” vaan ”sisältää hinnaston ja tavaranäytteitä”. Hinnasto lienee ollut ns. painotuote ja lisäksi mukana on kulkenut tavaranäytteitä… en oikein ollut varma miten tätä pitäisi tulkita ja otinkin esiin postisännön (vuodelta 1942, mutta ”toivon”, että vuonna 1936 postisäännössä olisi sama meininki) ja siellä sanotaan tavaranäytteestä seuraavaa (12§, 3 mom.): ”Tavaranäytteen päällykseen tai sisällykseen, … saa käsin tai koneella merkitä… ,hinnan ja kaikki muut hintaan kuuluvat ilmoitukset sekä painoa, mittaa, kokoa ja saatavissa olevaa määrää koskevia ilmoituksia…”. Eli käytännössä hinnasto sai olla luvallisesti mukana tavaranäytelähetyksessä. Näin lienee usein ollutkin, pitihän näytteen lisäksi olla selvitys siitä, että mistä on kysymys, hinnasta ja siitä tieto, että miten tavaraa voi tilata.

Juhanin vieressä Kaj Hellmanin tytär myi isänsä jäämistöstä tavaraa, ostin häneltä vielä Filateliamessuilta hankkimieni lisäksi pari kirjaa sekä yhden postikortin. Ilmeisesti kirjaston ”hävittäminen” on onnistunut hyvin, sillä jäljellä on enää ilmeisen rajatusti kirjallisuutta – arvaan, että tavaraa on ollut valtavasti ja varmasti suuri osa on mennyt suoraan eteenpäin. Ostamani postikortti oli ns. punainen postikortti, jonka postimaksu oli maksettu käyttötarkoitusta varta vasten painetulla UPU:n värisuosituksen mukaisella punaisella M30 merkillä – tässä tapauksessa 15mk markan merkillä.

Yllä: Postikortti 4.7.1953 Pieksämäeltä Hamdeniin, Connecticutiin, USAan. M30 15mk punainen single. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.1.1952-31.12.1956) 15,00mk.

Postikortti on lähetetty Hamdeniin Connecticutiin Yhdysvaltoihin. Hamden on New Havenin kaupungin esikaupunki ja sitä kutsutaan myös nimellä ”The land of the sleeping giant” eli suomeksi ”nukkuvan jättiläisen maa”. Tähän on olemassa mielestäni hyvä selitys – kaupunki nimittäin sijaitsee ”sleeping giant” vuoren lähellä. Mikä tämä nukkuva jätti sitten on ja miksi vuoren nimi on tämän kaltainen? Se selviää katsomalla alla olevaa kuvaa.

Yllä: Sleeping giant vuori – kun katsotaan kuvaa huomataan, että vuori tosiaan muistuttaa selällään makavaa hahmoa, jonka pää on vasemmalla. Kuva: Morrowlong – Own work, CC BY-SA 4.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=49285963

Ruotsalaisten kauppiaiden anti oli tällä kertaa keskittynyt vahvasti postikortteihin – en löytänyt heidän pöydiltään yhtään mitään. Tyhjän arvan vedin myös monelta muulta pöydältä – toisaalta sain sentään jotakin, eli ei ihan turha reissu. Sitäpaitsi tapasin monta tuttua keräilijää ja sitä asiaa ei saa koskaan arvottomaksi laskea – yksinäisyys vaivaa kuulemma yhteiskuntaamme, syrjäytyminen riivaa nuoria… kumpikaan näistä ei osu keräilijöihin, sillä meillä on kerhoja ja tapahtumia. Samanmielisiä ihmisiä on keräilijöiden keskuudessa paljon ja omituisuutta ja omaperäisyyttä sallitaan erittäin pitkälle, vaikka kuppikuntia toki on olemassa. Hölmöily tietysti harmittaa porukassa kuin porukassa. Tämä filosofoinnista tällä kertaa.

Postal History of the Finnish model 1930 definitive stamps, osa 4

8 kesäkuun, 2017 By Mikael Collan

Jatketaan kokoelman videointia, vaikka Finlandia 2017 näyttely onkin jo ohi. Alkuperäinen tarkoitus oli, että olisin ehtinyt videoissa käsitellä kaikki kokoelmasivut, mutta päivässä on vain 24 tuntia, joista jokunen on pakko silloin tällöin nukkuakin – onneksi mikään ei estä videoesitysten täydentämistä näin jälkikäteen.

Osat 8 ja 9 kokoelmaa esittelevistä videoista – päästään jo kokoelman neljännen kehyksen loppuun.

Esittely jatkuu 10. video – AO-mail, eli ”autres objects” tällä kertaa ulkomaille. Painotuotteita siis.

Viimeinen video, eli 11. osa.

HTO huutokauppa nro. 35

25 syyskuun, 2016 By Mikael Collan

HTOn Syyskuun huutokauppa loppui 21.9. ja mukana oli useita kiinnostavia M30 kohteita. Varsinaisen huutokaupan loppumisajan klo. 20 jälkeen huudot jatkuivat muutamien kohteiden osalta vielä kohtalaisen pitkään ja kohteiden uudet omistajat olivat selvillä vasta noin kello yhdeksän. Myytävänä oli sekä filateliaa, että postihistoriaa, mikä on tietysti keräilijän kannalta mukavaa. Mukana oli myös muutamia erittäin hyviä kohteita, jotka kelpaavat vaativaankin kokoelmaan. Myös isompia kokoelmaeriä M30 fokuksella nähtiin kohteiden joukossa. Kaiken kaikkiaan M30 filateliaosastolla oli myytävänä yli 50 kohdetta ja M30 postihistoriaa yli 70 kohdetta, eli ihan kohtalainen määrä myytävää. Hinnoittelu lähtöhintojen osalta oli ”sekalaista”, osa kohteista oli mielestäni reippaasti ylihinnoiteltu osan ollessa jopa alihinnoiteltuja. Jälleen kerran nousee esiin se, että filatelia ja erityisesti postihistoria ovat taitolajeja, eli tieto on valtaa. Kilpailu kohteista kuitenkin osoittaa, että tietoa on ja sitä käytetään. Aloitan jälleen filateliasta ja siirryn postihistoriaan, jossa edetään ”läheltä kauas”. En ole vielä saanut lupaa meklarilta käyttää kuvia, mutta otan silti riskin ja mikäli lupaa ei heru poistan kuvat – siihen asti ne olkoon mukana.

Yllä: 4mk Postitalo merkin laskos. Limitti 25 euroa, myyntihinta 30 euroa.

Myytävänä oli useita laskoksia, joista tällä kertaa useat olivat ns. hyviä, eli näyttäviä ja leveitä, joissa laskos näkyy selvästi. Laskosten lähtöhinnat eivät olleet edullisia, vaan ne oli mielestäni asetettu kohtalaisen korkealle. Myytävänä oli laskoksia 4mk Postitalo, 7mk Postitalo, 10mk Saimaa, 15mk Olavinlinna, 20mk Postitalo, 25mk Puunhakkaaja, 35mk Olavinlinna ja 40mk Puunhakkaaja merkeistä. Näistä ainoastaan 7mk Postitalo (joita oli samassa kohteessa 2kpl) ja 35mk Olavinlinna-merkissä olevat laskokset eivät olleet mitenkään erikoisia. Lähtöhinnat vaihtelivat kympistä neljään kymppiin ja kaikki menivät kaupaksi.

Yllä: 50mk Tampere loistoleimattu, Helsinki 14.5.1943. Merkki julkaistiin 2.5.1942 ja sitä painettiin kaiken kaikkiaan neljälle eri paperilaadulle. Näistä ensimmäinen eli lumppusellupaperinen (LSP) tilauserä numero 498 oli painosmäärältään vain 200 tuhatta kappaletta ja sen loistoleimatut merkit eivät ole helppoja. Nämä tunnistaa siitä, että järjestyksessä seuraava tilauserä (668) painettiin vasta elokuussa vuonna 1945. Myyntihinta 36 euroa.

Loistoleimattuja leijonamerkkejä oli myytävänä jonkin verran, kaikki kympin lähtöhinnalla. Kaupaksi limitillä meni noin puolet loistokohteista ja vain yksi kohde nousi yhteentoista euroon, tämä oli 10mk sininen loisto. Kuvamerkkien osalta vaaleanvioletin 10mk Saimaa kuvamerkin loisto myytiin 15 eurolla, 16mk linja-auto 13 eurolla ja 300mk lentokonemerkkejä 11 ja 13 eurolla. Kallein loistokohde oli 50mk Tampere kuvamerkki ensimmäisen paperin merkillä (14.5.1943), jonka hinta nousi aina 36:n euroon. Tässä ei ole ihmeteltävää sinänsä, sillä nämä 50mk varhaisemmat loistoleimaukset ovat ”ihan oikeasti” vaikeita kohteita. Myytävänä oli myös muutamia siirtymiä, jotka mielestäni olivat aika ”laimeita”, tarkoitan tällä, että kyseessä ei ollut varsinaisia siirtymiä, joissa näkyy paljon kahta merkkikuvaa, vaan hiukan tavallista huonopia keskityksiä, joissa on aavistuksen verran seuraavaa merkkikuvaa. Siirtymät jäivätkin suureksi osaksi myymättä. Pari tarttumaakin oli kaupan, nämä menivät kaupaksi limitillä.

Yllä: Postiosoitus, jolla osoitusmäärä 100-tuhatta markkaa. Lempäälä 23.10.1948, 24mk ruskeanvioletti single. Taksa: Postiosoitus (75001mk-100000mk) kotimaassa (1.1.1948 – 30.11.1948) 24,00mk. Vaikea yksittäispostite.

M30 filateliaosastolla oli myytävänä myös kaksi M30 kokoelmaa, joista toinen #558 esiteltiin otsikolla ”Upea kuvamerkkikokoelma kolmessa paksussa mappikansiossa” ja toinen #559 otsikolla ”Valtaisa m30 leijonakokoelma, paljon rivileima- ja numeroleimalähetyksiä, loistoja, siirtymiä, firmareijitteitä yht. 14 kansiossa”. Lähtöhintaa kuvamerkkikokoelmalle oli laitettu 250 euroa ja leijonamerkkikokoelmalle kokonaiset 1500 euroa. Tällaisten hintojen edessä alkaa filatelisti luonnollisesti miettiä, että onkohan kansioissa suuriakin aarteita ja lähtee ottamaan asiasta selvän. Pettymys oli jonkinlainen, kun kohteita selailtuani toteisin, että kumpikin kohde oli minulle sisältöönsä nähden liian kallis. Kuvamerkkikokoelmassa oli sellaista tavaraa, jonka avulla aloittava M30 keräilijä pääsisi vauhtiin sopuhinnalla, mutta leijonamerkkikokoelmassa ei mielestäni ollut aineksia alkuunkaan niin korkeaan lähtöhintaan kuin sille oli laitettu. Hyvien kohteiden ja hyvien postihistoriallisten ulkomaankohteiden määrä oli tavattoman pieni suhteessa hintaan. Kysymyksessä oli tilanne, jossa 2000kpl alle euron kohdetta ja muutama ”pikkuhyvä” oli myynnissä 3/4 hintaan, eli nykymarkkinoita ajatellen aivan liian kalliilla. Tämän ajatuksen jakoi ilmeisesti myös muu ostava kansa ja leijonamerkkikohde jäi myymättä, kuvamerkkikohteen hinta nousi aina 345 euroon saakka.

Yllä: Vakuutettu kirje Bergöstä 14.6.1945 Helsinkiin. Merkkeinä 2kpl 3½mk M30 leijona ja 3kpl 10p harmaa leijona, yhteensä 7,30mk. 10p harmaat leijonat sellupaperia (SP). Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1,9,1942 – 30.6.1945) 3,50mk, kirjaaminen (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, vakuuttaminen (-1000mk) (1.1.1935 – 30.6.1945) 0,30mk, yhteensä 7,30mk. Vaikea 10p sellupaperisen merkin käyttö postilähetyksellä. Jäi myymättä, limitti oli 300 euroa.

Jos kohta merkkipuolella oli muutamia hienoja laskoksia myytävänä, niin postihistorian puolella olikin sitten useita erittäin kiinnostavia kohteita. Yksi näistä oli postiosoitus vuodelta 1948, jolle merkitty osoitusmäärä oli satatuhatta markkaa ja maksuna oli käytetty 24mk ruskeanviolettia merkkiä yksin. Kysymyksessä on erittäin mielenkiintoinen 24mk merkin yksittäiskäyttö harvinaisella postiosoituksella. Miksi harvinaisella? Siksi, että postissa oltiin 1930-luvun alun jälkeen tultu tarkemmaksi postiosoituslomakkeiden hävittämisen kanssa ja niitä on säilynyt ilmeisesti vain vähän kokonaisina 1930-luvun alun jälkeen ja erityisen vähän 1940 ja 1950 luvuilta. Kohteen lähtöhinta oli 50 euroa ja sillä se myös myytiin. Tälle 24mk leijonamerkille on hyvien yksittäispostitteiden löytäminen kiven alla, muita hyviä ovat ulkomaan kirjattu kirje, joka on paras kohde kyseiselle merkille, ulkomaan lentokirje ja ulkomaan toisen painoluokan kirje. Myytävänä tässä huutokaupassa oli loistoleimainen toisen painoluokan kotimaan kirje 24mk singlenä, joka sekin on ”ihan ok” kohde kymmenellä eurolla.

Yllä: Postikortti 7.6.1934 Tampereella. Iso siirtymä 1,25mk keltaisella leijonamerkillä. Taksa: Postikortti kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 1,25mk. Myyntihinta 47 euroa.

Toinen kotimaassa kulkenut kova kohde oli vakuutettu kirje, jolla oli käytetty vakuutusmaksun maksamiseen kolme 10p harmaata sellupaperille painettua M30 leijonamerkkiä. Kuten tämän blogin lukijat tietävät ovat 5p ja 10p leijonamerkkien sellupaperille painetut merkit postitteilla hyviä kohteita. Tällä kertaa, joku oli saanut hyppysiinsä juurikin tällaisen hyvän kohteen ja ymmärtänyt hakea sille attestin Hannu Kaupilta. Lähtöhinta oli kuitenkin laitettu niin korkealle, että sitä ei kukaan suostunut maksamaan. Itsekin hieman hymähdin sen nähdessäni – kohteeseen olisi mielestäni sopinut hyvin noin 50 euron lähtö, mistä se sitten ehkäpä olisi hieman noussutkin, varsinkin kun mukana oli atesti. Myytävänä oli myös paljon puhuttu M30 50p vihreällä singlellä varustettu pääsiäiskortti rintamille. Näitä on nyt alkanut ”pullahdella” esiin enemmänkin ja tietojeni mukaan niitä tunnetaan jo ainakin 10-15 kappaletta. Lisäksi myytävänä oli M30 rulla, eli automaattimerkkien postitteita. Nämä ovat mielestäni aika hyviä kohteita, varsinkin ulkomaille menneet. Myytävänä olleista kohteista yksi oli lähetetty Eestiin ja sieltä takaisin Suomeen ja toinen, 1mk oranssi single postikortti, Ruotsiin. Mielenkiintoinen kohde oli myös voimakkaasti siirtynyt 1,25mk keltainen leijonamerkki postikortilla kotimaassa. En ole aiemmin nähnyt näin näyttävää siirtymää tällä merkillä – ilmeisesti moni muukaan ei ollut, nimittäin kohteen hinta nousi aina 47 euroon saakka. Arkistointireijät kortissa hiukan himmensivät kohdetta, mutta mielestäni näyttävä siirtymä on kyseessä.

Yllä: Painotuotepostikortti Viroon, Kausala 21.12.1942. M30 50p vihreä. Leimattu: ”RETOUR – vaihto toistaiseksi keskeytetty”. Rivileima ”Erottaja”. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille (1.10.1942 – 31.8.1945) 1,00mk. Alitaksa! Lähtöhinta 120€, jolla kohde meni kaupaksi.

Myytävänä oli myös pari kiinnostavaa sodanaikaista kohdetta Viroon, jonne juurikin sodan aika ja mielenkiintoiset postin kulkuun liittyvät ”kommervenkit” tekevät näistä kohteista mielenkiintoisia. Nimittäin kun Viroon menneestä postista puhutaan on syytä muistaa, että Suomen ja Viron välillä oli postisopimus, jonka mukaan käytetty taksa oli Pohjoismaiden taksa. Tässäkin blogissa on tätä asiaa kerrattu. Lisäksi kun sodanaikaista postia Viroon tarkastellaan tulee huomata, että Viro oli ikävässä välikädessä Neuvostoliiton ja Saksan ristitulessa sodan aikana ja koki oikeastaan kolme miehitystä sodan aikana. Ensin Neuvostoliitto pakotti Viron hyväksymään neuvostojoukkojen tulon maahan ja myöhemmin liitti Viron itseensä neuvostotasavaltana. Sitten vuonna 1941, Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon Viro jäi Saksalaisten miehittämäksi vain tullakseen uudelleen Neuvostoliiton miehittämäksi vuonna 1944. Näihin miehitysaikoihin liittyy kiinnostavia postinkulkuun ja postinkulun keskeytymiseen liittyviä asioita, joita mm. Esko Seitsonen on ansiokkaasti esitellyt kokoelmassaan viimeksi LAPOEX-15 näyttelyssä. Myytävänä oli kaksi painotuotepostikortti, joista toinen oli vuodelta 1941 ja toinen vuodelta 1942. Tämän 1942 kortin kulku oli keskeytynyt, sillä lähettämisen aikoihin oli postiyhteys yksityispostin osalta Viroon suljettu. Tähän olivat johtaneet mielenkiintoiset syyt, joihin palattakoon myöhemmin uudelleen. Joka tapauksessa kysymyksessä oli kaksi kiinnostavaa postihistoriallista kohdetta Suomesta Viroon.

Yllä: Tavaranäyte pikana Ruotsiin, Helsinki 25.5.1948. Leimattu ”hyväksytty vietäväksi H:ki II tullikonttori”. Taksa: Tavaranäyte (-50g) ulkomaille (1.1.1948 – 30.6.1948) 6,00mk, pikalisä Pohjoismaihin, eli sama kuin kotimaassa (1.1.1948 – 31.12.1951) 25,00mk , yhteensä 31,00 markkaa. Hyvä ja vaikea kohde, myyntihinta sata euroa.

Myytävänä oli Ruotsiin lähetetty pikatavaranäyte, eli erinomaisen hyvä kohde. Tavaranäytteet ulkomaille ovat harvinaisia ja lisäpalveluilla erinomaisia. Tämä tavaranäyte oli ”samaa satsia” kuin aiemmin Suomen Filateliapalvelun huutokaupassa myyty kolmen tavaranäytteen erä, ainakin lähettäjä ja vastaanottaja olivat samat. Näytteelle oli myös leimattu ”hyväksytty lähetettäväksi” Suomen tullin toimesta. Tämä meni minulta jostain syystä hiukan ohi, se olisi ehkä mahtunut jopa kokoelmaani, mutta jätin tällä kertaa mahdollisuuden käyttämättä. Lähtöhinta oli sata euroa, jolla vasta jälkimyynnistä tämä meni kaupaksi. Onneksi joku ymmärsi hyvän päälle, vaikka itse olinkin hiukan kuutamolla.

Yllä: SS Hroar laivalta Tanskaan Kööpenhaminaan lähetetty konossementtikirje. Asianmukaiset ”paquebot” ja ”Skibspost” leimat, sekä Kööpenhaminan tuloleima 27.11.1951 ja neliskanttinen Kööpenhaminan sataman? leimaus laivapostin varmenteena. M30 10mk ruskehtavanlila tupla. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin (1.7.1950 – 31.12.1951) 20,00mk. Myyntihinta 194 euroa. Hyvä kohde tälle merkille.

Kiinnostavaa kyllä 10mk ruskehtavanlila leijonamerkki on haasteellinen kohde hyvällä lähetyksellä. Tällä kertaa myytävänä oli vaativaankin kokoelmaan riittävän hyvä kokoelmakohde tälle merkille, nimittäin kahdella 10mk merkillä maksettu laivalta lähetetty konossementtikirje Tanskaan. Laiva, jolta kirje oli lähetetty oli SS Hroar ja kirjeellä oli asianmukaiset leimat, mm. Köpenhaminan tuloleima ja laivapostin oikeellisuuden todistava leimaus. Näissä laivapostikohteissa on tärkeää, että kyseessä ei ole filunki, eli toisinsanoen filateelinen lähettäminen tai muu tekeleenomaisuus. Tässä kohteessa nämä asiat olivat kunnossa. Kohteen hyvyys ei jäänyt huomaamatta, sillä sen hinta nousi satasen lähtöhinnasta (joka mielestäni ei ollut alhainen) aina 194 euroon saakka. Kohteesta kilpailtiin vielä huutokaupan muiden kohteiden päätyttyä. Muita kiinnostavia kohteita Pohjoismaihin edusti mm. postimerkkeilijäyhdistysten valtuuskunnan sensuroima kirjattu kirje Ruotsiin, tästä mielenkiintoisesta sensuurista on aiemmin puhuttu tässäkin blogissa. Kirje oli lähetetty kahdella 3½/2,75mk violetillä merkillä ja se on mielestäni ihan kohtalainen kohde tälle merkille, vaikkakin epäilemättä filatelistien lähettämä. Myyntihinta oli 12 euroa, joka oli mielestäni edullinen.

Myytävänä oli myös muutama ”Saksan erikoistaksainen” kohde, joista yksi oli parempikin kirjattu lentokirje oikealla kymmenen markan taksalla. Tämä ei mennyt kaupaksi kolmella kympillä, joka mielestäni ei ole kyseisestä kohteesta paha hinta. Unkariin erikoistaksa-aikaan lähetetty lentopostikortti oli sama kohde, joka tässäkin blogissa oli aiemmin todettu väärätaksaiseksi. Nimittäin postikortin lentolisä Unkariin erikoistaksan aikana oli neljä markkaa, eli kansainvälinen lentotaksa. Tästä ostaja kärsi 43 euron edestä. Kohde on sinänsä ihan hieno ja vaikea – mutta ”tarkkana kuin porkkana!” piti taas kutinsa.

Yllä: Lentopostikortti 27.3.1954 Helsingistä Englantiin. M30 9mk oranssi tupla, yhteensä 18mk. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.1.1952 – 31.5.1956) 15,00mk, postikortin lentolisä Eurooppaan (24.10.1945 – 30.9.1957) 3,00mk, yhteensä 18,00mk. Myyntihinta 10 euroa. Hyvä postihistoriakohde tälle merkille.

Englantiin lähetetty lentopostikortti kahdella 9mk oranssilla myytiin hintaan 10 euroa, joka mielestäni oli alhainen. Nämä 9mk oranssit ovat nimittäin aikamoisen vaikeita millään vähääkään paremmalla kohteella, eli sama tilanne kuin 10mk ruskehtavan lilan merkin kanssa. Merkki julkaistiin verrattaen myöhään (9.1.1950) ja sille ei ollut ”filatelisesti merkittävän” käyttöajan puitteissa juurikaan mitään erikoisen hienoja käyttökohteita ja sen alkuperäinen käyttötarkoitus oli toimia kotimaan postikortin postimaksuna. Muistan etäisesti, että aiemminkin olen nähnyt tällaisen hyvin samanlaisen postikortin olleen myynnissä ja tuolloin siitä kilpailtiin tiukasti, tämä tapahtui marraskuussa 2015 ja myyntihinta Saksaan lähetetylle vastaavalle kortille oli tuolloin yli 40 euroa.. Tällä kertaa kortti meni limitillä, lieneekö kohdetekstissä mainittu ”kortilla taite” vaikuttanut asiaan.

Yllä: Paketin takaisinlähetys Ranskaan, joka maksettu alkuperäiselle Ranskalaiselle pakettikortille. Maksettu yhteensä 305mk käyttämällä M30 300mk lentokone ja M54 5mk sinistä leijonamerkkiä. Taksa ei ole minulle selvä, toivottavasti pian julkaistava uusi taksakirja valottaa asiaa. Erinomainen postihistoriakohde. Myyntihinta 22 euroa.

Yksi erittäin mielenkiintoinen, mutta minulta ikävä kyllä ohi mennyt kohde oli Ranskasta Suomeen lähetetyn paketin takaisinlähettäminen. Kohde oli siis ranskalainen pakettikortti, jolle oli aivan oikein mitätöity ranskalainen 15 frangin veromerkki, nimittäin pakettiposti Ranskasta Suomeen kulki rautateitse ja maksut maksettiin veromerkeillä, eikä postimerkeillä. Paketin vastaanottaja on jostain syystä ollut tuntematon ja paketti on lähetetty takaisin. Postisäännön mukaan tämä olisi tapahtunut kotimaiselle paketille siten, että lähettäjä olisi joutunut lunastamaan paketin, mutta koska kysymyksessä oli ulkomailta tullut paketti ja vieläpä rautateitse eikä postitse kuljetettu, tuli takaisinlähetyspostimaksu maksaa. Minulle on epäselvää, että koituiko tämä maksu tässä tapauksessa postin vahingoksi vai oliko mahdollisesti niin, että vastaanottaja on joutunut ehkäpä lunastamaan tämän vielä erikseen Ranskassa ja rahaa on ehkäpä tuloutettu takaisin Suomeen. Joka tapauksessa kiinnostava kohde.

Yllä: Lentokirje Yhdysvaltoihin 12.12.1941 Helsingistä. Leimattu ”RETOUR – postiyhteys toistaiseksi keskeytynyt”. M30 10mk Saimaa ja 1½mk harmaa, yhteensä 11½mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk, lentolisä jokaiselta 5 gramalta Yhdysvaltoihin (1.4.1938 – syksy 1944) 8,00mk, yhteensä 11,50mk. Harvinainen.

Euroopan ulkopuolelle lähetettyjä kohteita oli myynnissä muutamia. Näistä eittämättä paras oli Yhdysvaltoihin 12.12.1941 lähetetty lentokirje, jolle oli leimattu ”RETOUR postiyhteys toistaiseksi keskeytetty” leimaus. Tämä kirje on ilmeisesti laitettu postilaatikkoon, josta se on postin toimesta noukittu ja leimattu edellä mainitulla tavalla. Kysymyksessä on postihistoriallinen harvinaisuus, sillä lentopostin kulku Yhdysvaltoihin oli keskeytettynä tietojeni mukaan vain kaksi päivää joulukuussa 1941. Keskeytys johtui siitä, että Japani oli 7.12. hyökännyt Pearl Harbouriin ja tästä johtuen myös Saksa ja Italia julistivat sodan Yhdysvalloille 11.12.1941. Suomi oli akselivaltojen liittolainen ja tästä johtuen postinkuljetus keskeytyi. Saksalaiset ilmoittivat kuitenkin 13.12.1941, että lentopostin kauttakulku Saksan kautta Lissaboniin ja sitä kautta Yhdysvaltoihin sai jatkua. Tunnetaan 13.12. ilman kyseistä keskeytysleimausta kulkenut kohde. Minulla on kuori, joka on kulkenut ja leimattu normaalisti 9.12. ennen 11.12. sodanjulistusta. Maaposti Suomesta Yhdysvaltoihin kuitenkin keskeytyi tässä yhteydessä pidemmäksi ajaksi. Posti Yhdysvalloista Suomeen keskeytyi ”kokonaan”, auetakseen uudelleen vasta keväällä 1945. Kyseinen kohde on siis aivan erinomainen ja siitä ”taisteltiinkin” pitkään muiden kohteiden loppumisen jälkeen. Loppuhinnaksi tuli 185 euroa, mikä ottaen huomioon kohteen harvinaisuuden tuntuu näin jälkikäteen edulliselta. Kirje oli myytävänä lentopostikohteiden osastolla.

Etiäinen kertoi minulle, että olen nähnyt erään huutokaupan Euroopan ulkopuolelle lähetetyn kohteen aiemmin myytävänä ja kyseessä olikin de ja vu eli uudelleen näkemisen kokemus: Kohde numero 622 kohdeselosteella ”10 mk kuvam. 4 kpl + 1 mk sens. lentokuorella Amerikkaan Turku 29.8.45, 3 viikon taksa !” on aiemminkin ollut myytävänä Merkki Albertin huutokaupassa ja se esiteltiin tuolloin tässäkin blogissa. Lähtöhinta oli nyt sata euroa, jolla sillä kohdetta ei kukaan ostanut. Viimeksi kävi samalla tavalla, lähtöhinta oli silloin 30 euroa korkeampi. Kohteen ”oikea” lähtöhinta on mielestäni ehkäpä 30-40 euron luokkaa.

Yllä: Ehiökortti 24.3.1944 UM:n Helsinkiin, josta kuriiripostina Saksaan. M30 2mk keltainen ehiökortti. Taksa: Postikortti kotimaassa (1.9.1942 – 30.6.1945) 2,00mk. Harvinainen.

Ehiöiden osastossa oli myytävänä muutamia kiinnostavia kohteita. Tarjolla oli mm. Egyptiin lähetetty 1½mk punainen ehiökortti ja yksi huutokaupan parhaista kohteista, sodanaikainen Helsinkiin 1944 lähetetty ehiökortti, jossa vastaanottajana oli ”Ulkoasiainministeriö, Helsinki – Suomen lähetystö, Berlin”. Kortti on kulkenut suurella todennäköisyydellä ulkoministeriön sisäisen postin kuriirin mukana Berliiniin. Tämä kohde oli ilmeisesti mennyt suurimmalta osalta postihistoriakerääjiä ohi, vaikka kohteen selosteessa mainittiin kuriiriposti. Kohde myytiin 10 euron lähtöhinnalla, joka mielestäni oli erittäin edullinen. Sotilaspostin osastossa oli lisäksi myytävänä M30 2mk keltainen ehiökortti, joka oli lähetetty Lempäälän Internointileiriltä ja joka oli leirillä leimattu, kortti meni 50 euron pohjahinnalla kaupaksi.

Mainitsin aiemmassa kirjoituksessani, että pitää olla tarkkana, kun ostaa postihistoriakohteita ja tämä toteamus piti paikkaansa tälläkin kerralla. Unkariin lähetetyn lentopostikortin lisäksi oli myytävänä useita kohteita, joiden taksa oli vähintäänkin epäselvä. Näitä olivat mm. muuten erittäin kiinnostava M30 ehiöpaluukortti generalgouvernementista, jolla oli 50p alitaksa, Sveitsiin lähetetty postikortti, joka oli lähetetty postikortin taksalla, vaikka sillä oli vain viisi sanaa ja olisi mennyt painotuotteen taksalla, edelleen lähetetty hienon näköinen kirje Sveitsistä, jonka Suomessa lisätty merkki ja taksa olivat vähintäänkin outoja, sekä keltainen M30 2mk single lehtikääreellä, jolla ei ollut näkyvissä mitään mistä olisi voinut päätellä milloin kyseinen kohde on liikkunut. Itse kukin voi miettiä, kuinka helppoa ja yksinkertaista on olla aina 100% skarppina ja pystyä hahmottamaan kaikki kommervenkit… Pointti lieneekin, että kun kysymys on kalliimmista kohteista niin on parempi tarkistaa asia etukäteen juurta jaksaen, jotta ei tule mitään ikäviä yllätyksiä.

Kaiken kaikkiaan tästä HTO:n 35. huutokaupasta jäi mieleen se, että mukana oli monta hyvää M30 kohdetta!

HTO huutokauppa 19.5.2015 – 2/2 ”postihistoria”

22 toukokuun, 2015 By Mikael Collan

30. HTO huutokaupan luettelo oli tosiaan hyvin varusteltu M30 keräilijän kannalta, tässä kirjoituksessa käsittelen pelkästään myynnissä olleita postihistoriakohteita. Mukana oli mielestäni erittäin ”kovaakin kamaa” ja se mikä tuli muutaman kohteen osalta esiin oli, että ”tieto on valtaa”, nimittäin mielestäni koko huutokaupan kovimmat M30 postihistoriakohteet lähtivät limitillä uusille omistajilleen. Avaan tässä kirjoituksessa muutamia sellaisia postihistoria-asioita, jotka toivottavasti kiinnostavat muitakin kuin M30 lukijoita. En kuitenkaan kerro mitään ”uusia salaisuuksia”, sillä nämä asiat on jo aiemmin ja hyvin dokumentoitu mm. Hannu Kaupin toimesta ja / tai kohtein esitelty mm. Lahden näyttelyssä Esko Seitsosen ja Juhani Kerppolan kokoelmassa. Esittelen postihistoriakohteita ”läheltä kauas” ja ”wanhemmasta uudempaan”, olen pyrkinyt valitsemaan esiteltäviksi sellaisia kohteita, joissa on mielestäni jotakin jännittävää tai ne mielestäni ”edustavat” jotakin asiaa erinomaisesti. Kiitokset meklarille, että saan käyttää kohdekuvia.

Mielestäni mielenkiintoisia kotimaassa kulkeneita kohteita oli tällä kertaa myynnissä muutamia:

Yllä: Koiviston asemalle 19.7.1935 saapunut sähkösanoma, jolle kynämitätöity 2mk sininen merkki lunastuksen merkiksi. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. Lennätinasemia toimi suurimmissa postitoimistoissa (lähinnä kaupungeissa) sekä rautatieasemien yhteydessä (VR:n lennätinkonttorit). Kun lennätinsanoma vastaanotettiin se lähetettiin eteenpäin vastaanottajalleen edullisinta kotimaan kirjetaksaa käyttäen, eli paikalliskirjeenä tai tavallisena kirjeenä. Tässä kohteessa eteenpäinlähetys on tapahtunut kirjeenä ja kirjetaksan merkiksi on mitätöity 2mk merkki, eikä lunastuksesta ole otettu ”normaalia” kaksinkertaista kirjemaksua. Olen huomannut näitä kohteita kokoelmissa mm. Kerppolan kokoelmassa LAPOEX-15 näyttelyssä ”erillisten maksujen” kohdalla, mielestäni kyseessä on kuitenkin ”tavallinen kirje” vaikka sisältö onkin ollut sähkösanoma. Tuomarit ilmeisesti pitävät näitä kohteita arvossa. Tällaisten sähkösanomien arvostus on myös näkynyt huutokauppahinnoissa. Lähtöhinta 15mk, myyntihinta 167mk. Yllä: Jyväskylästä 10.4.1940 Helsinkiin lähetetty postikortti, jota on itse asiassa käytetty tiedustelulomakkeen sijasta. M30 1,25mk keltainen single. Taksa: Postikortti (1.12.1931 – 15.6.1940) 1,25mk. Mielenkiintoinen kohde, jolla Posti- ja Lennätinhallituksen lyömä iso seliteleima. Kohdeselosteessa pohdittiin, josko kyseessä olisi evakkotavara. Limitti 10€, myyntihinta 17€. Yllä: Vakuutettu kirje Helsingistä 9.3.1943 Huukanmäkeen, vakuutettu 10000 mk:sta. M30 10mk Saimaa single. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, kirjaaminen (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, vakuutus per 1000mk (1.1.1935 – 30.6.1945) 0,30mk = 10*0,30mk = 3,00mk, yhteensä 10,00mk. Tämä on mielestäni hyvä yksittäispostite 10mk Saimaa merkillä, jos näitä yrittää ”etsiä” niin kauan saa hakea. Myytiin pohjahinnalla 12€ – mielestäni edullinen. Yllä: Pikapostikortti 5.12.1943 Helsingissä, M30 Olavinlinna 5mk, 1mk oranssi leijona ja 2mk keltainen ehiökortti. Taksa: Postikortti (1.9.1942 – 30.6.1945) 2,00mk, pikalisä kotimaassa (1.9.1942 – 30.6.1945) 6,00mk, yhteensä 8,00mk. Postikorttien lisäpalvelut kotimaassa ovat aika vaikeita ja kysymyksessä onkin mielestäni hyvä kohde. Limitti 15€, myyntihinta 30€.

Yllä: Tampereelta 3.5.1945 Helsinkiin ehiöleikkeellä ja lisämerkillä lähetetty postikortti. M30 25p ruskea ja 1:75/1,25mk ehiöleike, yhteensä 2mk. Taksa: Postikortti (1.9.1942 – 30.6.1945) 2,00mk. Tällaiset ehiöleikkeiden käytöt ovat vähintäänkin epäilyttäviä mitä postisäännön tulkintaan tulee mutta niitä tunnetaan kyllä jonkin verran. Tässäkin Posti on antanut kortin mennä läpi. Limitti 10€, myyntihinta 18€. Hauskoja nämä minun mielestäni ovat, vaikkeivat ehkä sopivia vakavaan näyttelykokoelmaan.Yllä: Oulusta 4.3.1953 Nivalaan lähetetty kolmannen painoluokan painotuote, jolle kirjoitettu ”Arvoton näyte”. M30 5mk keltainen ja 15mk punainen, yhteensä 20mk. Taksa: Painotuote (201-300g) kotimaassa (1.1.1952 – 30.6.1956) 20,00mk. Limitti 10€, myyntihinta 18€.

Tavaranäytteen taksasta on tarjolla kahdenlaista tulkintaa: Esa Mattilan taksakirjan mukaan tavaranäytteen taksa yhdistettiin 1.12.1948 painotuotteeseen ja tämän tiedon mukaan kyseessä siis on painotuote. Petteri Hannulan kirjan mukaan (ilmeisesti) tavaranäyte jatkoi elämäänsä vielä vuonna 1953.

Pohjoismaihin, erityisesti rakkaaseen naapuriimme Ruotsiin menneitä lähetyksiä usein aliarvioidaan sillä postinkulku toimi Ruotsiin keskeytyksettä koko M30 käyttöajan. Kuten olen jo aiemmin todennut (useammankin kerran) on Islanti Pohjoismaista vaikein kohdemaa ja sodan aikana Norja on myös vaikea. Tanskaan on postia mennyt aina paljon. Tällä kertaa oli myytävänä muutamia kiinnostavia Pohjoismaihin menneitä kohteita, joista muutama jopa mielestäni erittäin hyväkin kohde.

Yllä: Helsingistä 24.9.1942 Tukholmaan Ruotsiin lähetetty lentokirje. M30 4mk postitalo ja 50p vihreä leijonamerkki, yhteensä 4½mk. Sensuroitu. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, lentolisä (-20g) Pohjoismaihin (1.4.1928-30.9.1942) 1,00mk, yhteensä 4,50mk. Yhden kuukauden taksa-aika. Kysymyksessä on erittäin lyhyt taksa-aika, joka tekee kohteesta huomattavasti paremman kuin miltä se saattaa lähtökohtaisesti: ”lentokirje Ruotsiin”, vaikuttaa. Limitti 20€, myyntihinta 39€. Mielestäni maltillinen hinta aika vaikeasta kohteesta.

Yllä: Postikortti Hangosta 25.8.1945 Skiveen Tanskaan. M30 3mk punainen leijona single. Tanskan sensuuri. Taksa: Postikortti Pohjoismaihin (1.7.1945 – 15.1.1946) 3,00mk. 6,5kk taksa-aika. On tunnettu tosiasia M30 keräilijöiden (ja muidenkin) keskuudessa, että 3mk punainen yksin postikortilla ulkomaille on käyttösarjan harvinaisin yksittäiskäyttö, vain yksi kohde tunnetaan. Tämän takia Tanskaan postikortilla mennyt single on hyvä kohde ja sitä voi käyttää 3mk punaisen singlekohteena kokoelmassakin. Postikortti on Lauri Peltosen lähettämä, mutta se ei vähennä sen arvoa, sillä ”olihan Peltosellakin oikeus lähettää postia”. Lähtöhinta 20€, myyntihinta 85€. Huutelin vähän aikaa mukana, kunnes hinta tuli liian suolaiseksi minulle.

Yllä: Helsingistä 3.1.1948 Siglufsjöduriin Islantiin lähetetty painotuotekirje. M30 3mk harmaa single. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille (1.1.1948 – 30.6.1948) 3,00mk. 6kk taksa-aika.

Kysymyksessä on vaikea yksittäispostite 3mk harmaalla leijonamerkillä. Vaikeaksi kohteen tekee oikeastaan kaksi asiaa, lyhyehkö taksa aika (6kk) sekä se, että taksa-aikaan ei kuulu Joulu, joka oli painotuotteiden yleisin lähetysaika (joulukortit). Tällaisia kohteita on lähiaikoina kuitenkin liikkunut silloin tällöin, mm. jonkin aikaa sitten Hellman huutokaupassa oli myytävänä vastaava Tsekkoslovakiaan lähetetty kohde, tuolloin limitti oli 400€. Kohde jäi myymättä. Tämä kohde on mielestäni vähintäänkin yhtä hyvä kuin tuo Tsekkoslovakiaan mennyt. Erityishuomiota tulee kiinnittää lähetysaikaan: 3mk painotuotteen taksa ulkomaille alkoi 1.1.1948, mutta taksalle tarkoitettu 3mk vihreä merkki ilmestyi ”vasta” 9.2.1948. Taksalle siis sopivat parin kuukauden ajan yksinään vain aiemmin julkaistut 3mk merkit. Limitti 12€, myyntihinta 90€. Oliko hinta hyvä? Se on kiinni siitä kuka asiaa pohtii, jos kokoelmasta löytyy vastaava kohde, ei ehkä olisi kannattanut, jos ei löydy oli tämä hyvä mahdollisuus saada hyvä kohde järkihintaan. [Korjaus 31.5.2015 – toinen myytävänä ollut kohde ei ollut mennyt Eestiin vaan Tsekkoslovakiaan]

Yllä: Uuraalta (nykyiseltä nimeltään Vysotsk) 14.12.1934 Moskovaan lähetetty kirje. M30 2½mk sininen single. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.12.1931 – 31.10.1936) 2,50mk. Siisti kohde ja hyvä kohdemaa. Neuvostoliittoon menneitä kohteita on aika vähän liikenteessä. Lähtöhinta 10€, myyntihinta 18€.

Yllä: Helsingistä 18.8.1934 Greifswaldiin Saksaan lähetetty lentopainotuote. M30 10mk Single, saksalainen lentopostileimaus. Taksa: Painotuote (51-100g) ulkomaille (1.12.1931 – 30.9.1942) 1,00mk, AO-lähetyksen lentotaksa Eurooppaan jokaiselta 50 grammalta (1.4.1928 – 30.9.1942) 4,00mk = 2*4,00mk=8,00mk, yhteensä 10,00mk. Ylitaksa 1mk! Lentopainotuotteet ovat hyviä kohteita, toki eivät väärätaksaisina niin kovin hyviä. Myytiin pohjahinnalla 15€.

Yllä: Mielestäni ehkä koko huutokaupan kiinnostavin postihistoriakohde, Saksan kenttäpostissa 3.11.1941 lähetetty ja kulkenut kirje, suomalaisen SS-miehen lähettämä. SS-miesten posti kulki saksalaisessa kenttäpostissa ja sitten kuriirin tuomana Suomeen Insinööritoimisto Ratakseen. Rataksessa lisättiin kotimaan postitukseen tarvittava 2,75mk lila merkki 25.10.1941 ja lähetettiin edelleen kotimaiseen osoitteeseen. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (16.6.1946 – 30.9.1942) 2,75mk. Kuriiripostilla kulkeneet M30 lähetykset ovat erittäin harvinaisia. Myytiin pohjahinnalla 50€.

Yllä: SS-vapaaehtoiselle Saksaan (kenttäpostiin) Virenoja as. postipysäkiltä lähetetty kirje. M30 2,75mk violetti single. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (16.6.1946 – 30.9.1942) 2,75mk. Kirje on osoitettu Insinööritoimisto Ratakseen, jossa sille on leimattu Saksan kenttäpostileilma, pyöreä ”Feldpost – F”, jonka jälkeen se on jatkanut matkaansa, sensuroitu ja lähetetty Saksaan. Nämä ovat yleisempia kuin posti Saksasta Suomeen M30 merkein ja tunnetumpia. Tällaiset kuoret ovat haluttuja. Lähtöhinta 15€, myyntihinta 182€.

Helsinkiläinen Insinööritoimisto Ratas hoiti SS-vapaaehtoisten postia aina 27.5.1942 osoitteessa Temppelikatu 4B 3krs. Lisätietoja SS-kenttäpostissa mm. täältä.

Yllä: Helsingistä 31.7.1942 Madridiin Helsinkiin lähetetty postikortti. Suomen ja Espanjan sensuuri, ehkä myös Saksan. Ruskea ”töhkä” kortin päällä saattaa olla kemialliseen sensuuriin, eli salakirjoituksen paljastamiseen käytetyn aineen jättämä jälki. Leimattu myös Correio Aereo, eli lentoposti leimalla Madridissa, kulkenut siis lentona ainakin jonkin osan matkaa. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Espanja oli Sveitsin lisäksi yksi niitä harvoja maita, joihin postikortti sodan aikana meni läpi. Myytiin lähtöhintaan 15€.

Yllä: Helsingistä 18.7.1943 Unkariin lähetetty postikortti. M30 2mk keltainen single, sensuroitu. Taksa: Euroopan Posti- ja Pikatiedotusliiton postikorttitaksa (1.10.1942 – 8.9.1944) 2,00mk. Unkari liittyi liittoon 1.12.1942 ja sopimuksen mukaisesti postikortti kulki kotimaan taksalla. Unkariin menneet lähetykset sodan aikana erikoistaksalla ovat harvinaisia. Pienestä nuhruisuudesta huolimatta kysymyksessä on erinomainen kohde. Lähtöhinta 20€, myyntihinta 34€. Mielestäni halpa hinta tästä vaikeasta kohteesta.

Yllä: Kilosta 24.9.1944 Berniin Sveitsiin lähetetty toisen painoluokan kirje. M30 2kpl 3½mk oliivi, yhteensä 7mk. Suomen ja Saksan sensuurit ja kemiallisen sensuurin jäljet. Ehkä junaleimaus ”153”. Taksa: Kirje (21-40g) ulkomaille (1.10.1942 – 30.6.1945) 7,00mk. Sarjassamme kohteita, jotka eivät näytä juuri miltään, mutta ovat kiinnostavia, nimittäin on syytä huomioida ajankohta taas hyvin tarkkaan – 24.9. 1944 postinkulku Suomesta Saksaan oli jo keskeytynyt ja välirauha solmittu 19.9.1944. Posti Sveitsiin kuitenkin yhä kulki, Saksan kautta! Lähetys on ajalta, jolloin Sveitsi oli Ruotsin lisäksi lähes ainoita ulkomaita joihin posti ylipäätään kulki. Hyvä postihistoriallinen kohde ja vaikeampi toisen painoluokan lähetys. Limitti 20€, myyntihinta 22€. Mielestäni halvalla meni. Yllä: Helsingistä 20.2.1945 Lontooseen Englantiin lähetetty lentokirje. M30 10mk Saimaa ja 2½mk punainen leijona, yhteensä 12½mk. Englannin sensuuri. Takaisinlähetetty ”retour”. Taksa: Kirje (<20g) ulkomaille (1.10.1942 – 30.6.1945) 4,50mk, Lentolisä Englantiin (19.2.1945 – 27.2.1945) 4,00mk / 5g = 2*4,00mk = 8,00mk, yhteensä 12,50mk. Erittäin lyhyt taksa-aika 9pv, M30 käyttöajan lyhyimpiä taksoja. Lyhyin on ns. Zeppelin-taksa, jonka virallinen kesto oli vain yhden päivän. Lähtöhinta 30€, myyntihinta 72€.

Yllä: Helsingistä (Helsinki Avion) 7.33.1948 Bambergiin Saksaan lähetetty kirjattu lehtokirje. M30 30mk linja-auto single. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.1.1947 – 30.6.1948) 12,00mk, kirjaaminen ulkomaille (1.1.1947 – 30.6.1948) 12,00mk, lentolisä Eurooppaan per 5g (24.10.1945 – 30.9.1957) 3,00mk = 2*3,00mk = 6,00mk, yhteensä 30,00mk. Sodan jälkeen Saksaan sai lähettää kirjattuja kirjeitä vasta alkaen 23.2.1948. Taksa-aika oli siis 4kk 1vko mittainen.

Tämän kohteen lisäksi oli myytävänä myös toinen ”varhainen” sodan jälkeinen Saksan mennyt pikana lähetetty kirje. Varhainen siksi, että kirje oli lähetetty vuonna 1948 kesäkuussa ja pikakirjeiden lähettäminen tuli tietyille vyöhykkeille mahdolliseksi vasta kesäkuussa 1948. Kirje oli kulkenut brittiläiselle vyöhykkeelle ja sensuroitu brittiläisten toimesta. Näitä tietoja postin avautumisesta Saksaan sain ongittua Esko Seitsosen kokoelmasta LAPOEX-15 näyttelyssä.

Kauemmaksi menneitäkin lähetyksiä oli myytävänä, esittelen tässä kolme.

Yllä: Vaasasta 11.2.1946 Intiaan lähetetty kirje. M30 Saimaa single. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.9.1945 – 31.12.1946) 10,00mk. Vaikea kohdemaa. Myytiin limitillä 10€, joka mielestäni tämän kohteen hinta oli edullinen, sillä kohdemaa on haastava. Siitäkin huolimatta, että kuori ei ole aivan prima.

Yllä: Karachiin Pakistaniin 7.5.1951 Helsingistä lähetetty lentokirje. M30 35mk Olavinlinna single. Hyvä kohdemaa. Taksa: Kirje ulkomaille (1.11.1949 – 31.12.1951) 20,00mk, lentolisä per 5 grammaa vyöhyke 3 (1.12.1950 – 30.6.1953) 15,00mk, yhteensä 35,00mk. Limitti 12€, myytiin 33€. Vaikea kohdemaa toi hintaa.

Asko Ivalo toimi ulkoministeriön palveluksessa vuodesta 1926 alkaen 40 vuoden ajan. Hän oli syntynyt 1901 ja kuoli 1968. Ivalo toimi diplomaattina ja ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkönä. Ivalo toimi diplomaattina Tallinnassa, Tukholmassa, Moskovassa, Bulgariassa, Jugoslaviassa, Pariisissa, Haagissa, Ankarassa, Teheranissa, Karachissa, Roomassa ja New Delhissä. Ivalon postia on verrattaen usein myynnissä huutokaupoissa.

Yllä: Helsingistä 11.5.1949 Philadelphiaan USA:n lähetetty painotuotekirjekuori. M30 6mk oranssi single. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille (1.7.1948 – 31.10.1949) 6,00mk. Kuori on lähetetty ennen kuin 6mk vihreä ilmestyi. Limitti 20, myytiin 29e.

Tällä kertaa sorruin kurittamaan lompakkoani vähän liiankin kanssa, mutta kaikkia asioita ei keräilijän kannata oman ruokakuntansa kanssa täydellisesti jakaa, joten uskoisin tästäkin selvittävän! Jos pitää osoittaa kohde, jonka hinta oli mielestäni suhteellisen kallis, niin mieleeni tulee sähkösanoman edelleen lähetys kynämitätöidyllä 2mk mustansinisellä merkillä. Edullisia kohteita oli tällä kertaa mielestäni useita.