sininen

25mk sininen, viimeinen ulkomaan taksalle julkaistu sininen M30 leijona

8 lokakuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: 25mk sininen leijona ensipäiväkuorella 18.1.1952 Helsinki.

Olympiavuonna, 18.1.1952 julkaistiin viimeinen ulkomaan taksaa varten julkaistu sininen M30 leijonamerkki, 25mk sininen leijona. Merkki on väriltään selvästi vaaleamman sininen kuin edeltäjänsä, sanoisin ”taivaansininen”, italialaiset kutsuvat tätä väriä nimellä ”azurro” ja mm. heidän jalkapallo pelipaitansa ovat juuri tämän värisiä.

Yllä: 25mk sininen VSP leijonamerkki. Kajaani 23.10.1952.

Merkkiä painettiin kahdelle eri paperille, valkoiselle sellupaperille (VSP) ja harmaalle sellupaperille (HSP) siten, että seitsemän tilauserää 928 (12-1951), 938 (3-1952), 947 (4-192), 965 (1-1953), 967 (4-1953), 980 (8-1953 ja 981 (10-1953) painettiin valkoiselle sellupaperille ja vain yksi tilauserä 995 (3-1954) painettiin harmaalle sellupaperille. Tämä viimeinen HSP erä on väriltään hieman vaaleampi kuin aiemmat tilauserät.

Yllä: Kohdistettu kuva kahdella kirjeellä oleviin merkkeihin, jotta väriero viimeisen ja muiden tilauserien välillä havainnollistuu. Ylempi Lauttakylässä 1954 leimattu merkki on viimeistä vaaleampaa tilauserää ja siis harmaata sellupaperia (HSP) ja alempi Kiikalassa 1953 leimattu jostakin muusta tilauserästä ja valkoista sellupaperia (VSP).

Merkkiä painettiin yhteensä 113 miljoonaa kappaletta, tehden siitä painosmäärältään top-10 M30 käyttösarjan merkin, näistä harmaan sellupaperin osuus on 6 miljoonaa. Numerokuusiloista huomattavaa on se, että ensimmäisestä kuusilosta on virheellisellä vuosiluvulla olevia ”yksilöitä” olemassa, nimittäin vuoden 1951 sijaan on arkin reunaan painettu 1591. Sama virhe toistuu myös 15mk punaisen ja 10mk ruskeanlilan leijonamerkin arkkien kohdalla. Tämä on siis huolimattomuusvirheen aiheuttama ”kommervenkki”. Merkin numerokuusilot ovat arvossaan, halvimman kuusilon luettelohinta (LaPe 2010) on 35€. Viimeisessä (09/2014) HTO huutokaupassa oli myytävänä merkin numerokuusiloita neljän kuusilon erä, joka myytiin 24€ + huutomaksu hinnalla.

Yllä: 25mk sinisen arkin reunapalat, kaikissa muissa ”numero”, mutta ei viimeisessä tilauserässä 995. Täytynee hankkia varmuuden varalta jostain numerolla varustettu versio! Viimeisen tilauserän merkit erottuvat kuitenkin vaaleamman sinisinä.

Erikoisuuksia merkistä tunnetaan ainakin rosohampaita (RH) ja paperin eri paksuuksia. Reunavesileimoja (RW) on merkeille osunut, laskoksia tunnetaan, siirtymiä on nähty ja tarttumiakin (TA) löytyy. Siirtymät, laskokset ja tarttumat kuitenkaan eivät ole yleisiä.

Yllä: Pieni siirtymä tai oikeastaan erittäin huono keskitys kuorella. Kempeleeltä 23.1.1953 Helsinkiin. Taksa: Kotimaan (-20g) kirjetaksa 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk.

Yllä: Hyvä rosohammaste (RH) rumalla leimalla.

Yllä: Ylä-vasemmalla on ilmeisesti hammasteneulan katkeamisesta johtunut sokkohampaan tapainen.

Ulkomaan, Pohjoismaiden ja kotimaan (-20g) kirjeen taksa vaihtui 25 markkaan 1.1.1952 – näin ollen voidaan todeta, että PLH:n käyttötarkoitus 25mk siniselle leijonamerkille oli ulkomaan kirjeen maksuna toimimisen lisäksi selkeästi toimia myös Pohjoismaihin lähetettävien kirjeiden sekä kotimaan kirjeiden maksuna. Tästä kertoo myös suuri painosmäärä tätä ajatusta tukevaa tarinaa. Single lähetykset ulkomaille 25mk taksalla eivät ole erityisen harvinaisia, joten 25mk sinisen merkin kohdalla harvinainen kohdemaa tulee arvoonsa. Minulla ei ole tälle merkille mitään huippukohdemaahan mennyttä single-lähetystä.

Yllä: Kirje postivaunuleimoin 17.3.1953 Culver Cityyn Californiaan USA:n. Leimattu Culvery Cityssä ”Uncalled for at Metro-Goldwyn-Mayer” eli elokuvastudie ei ole kirjettä käynyt noutamassa. Kysymyksessä on näyttelijätär June Allysonille lähetetty ihailijaposti. Vastaavalla leimauksella olevia ihailijapostilähetyksiä tunnetaan useita. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk.

Yllä: Oitista 11.5.1953 Portoon Portugalinn lähetetty kirje. 25mk sininen single reunapala. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk. Portugal on kohtalaisen hyvä kohdemaa. Sininen ”3” on onneksi muovikuoressa eikä itse kuoren paperissa. (Lisätty 28.3.2015)Yllä: Pyynikiltä (Tre) 31.12.1952 Baseliin Sveitsiin lähetetty kirje. M30 25mk single. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk.Yllä: Kirje 17.7.1952 Pornaisesta Ajaccioon Korsikan saarelle Ranskaan. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk.

Yllä: Kirje 8.6.1953 Uuraisista Bexhill-on-Sea:n Englantiin. Esperantoaiheinen kuori. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk.

Yllä: Kirje 23.3.1953 Helsingistä Heidelbergiin Saksaan, posti Saksaan oli 50-luvulla yleistä. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk.

Ensimmäisen painoluokan kirjetaksan lisäksi myös muita 25 markan ulkomaantaksoja (sopivia 25mk sinisen singlelle) löytyy tarkoituksenmukaisen käyttöajan puitteissa. Näitä ovat ainakin ensimmäisen painoluokan asiakirjalähetys ulkomaille, kirjeen tullauksen taksa oli noihin aikoihin 25,00mk ja samaten ulkomaan tiedustelun taksa. Myös ilmakirjeen taksa oli 25mk, mutta nämä ovat pääsääntöisesti ehiöinä kulkeneita.

Yllä: Tiedustelu Marokkoon lähetetystä kirjeestä 23.9.1953 Helsingissä (Helsinki 27). On selvitetty ainakin siihen asti, että ko. kirje on lähtenyt Pariisiin Helsingistä. 25mk sininen leijona. Taksa: Tiedustelu ulkomailta 1.11.1949 – 31.5.1956 25,00mk.

Pohjoismaihin menevien ja kotimaan ensimmäisen luokan kirjeiden taksat muuttuivat samana päivänä ulkomaan kirjetaksan kanssa, eli 1.1.1952. Kuten yllä jo pohdittiin tarkoittaa tämä oikeastaan sitä, että 25mk sinisen käyttötarkoitus sisälsi myös nämä taksat.

Yllä: Kirje 27.4.1953 Helsingistä Lidingö:n Ruotsiin. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk.

Yllä: Asiakirja kotimaassa 2.2.1954 Keskijärveltä ”Röksä” postipysäkkileima Helsinkiin. Taksa: Asiakirjoja (-200g) 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk.

Yllä: Kirje 6.2.1952 Parkanosta Porvooseen. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk

Yllä: Vapaakirje 5.6.1955? Helsingistä Nummelle. Vapaakirjeen postiennakkomaksu on maksettu 25mk sinisellä. Itse kirjeestä ei ole mennyt maksua, mutta postiennakko on täytynyt maksaa. Postiennakkomäärä 14790mk. Taksa: Postiennakko (-25000mk) 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk.

Yllä: Vapaakirjeen saantitodistus maksettu 25mk sinisellä leijonamerkillä, Turusta 4.9.1953 Raumalle. Vapaakirjeen ollessa kyseessä kirjeen postimaksua ei tarvinnut maksaa, mutta saantitodistuksesta täytyi suorittaa asianmukainen maksu. Taksa: Saantitodistus lähetystä jätettäessä 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk.

Yllä: Lunastukseen ilmeisesti lentolisän puuttumisen takia joutunut kirje 27.10.1954 Oulusta Berliiniin Saksaan; Suomessa jo todettu vajaataksaiseksi ja ”T” leima lisätty. Saksassa merkitty lunastuksen olevan 08, eli 8 pfennigiä. Lisäksi lyöty himmeä leima, jossa taitaa lukea ”Durch Ablösung” lunastuksen kautta. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, kirjeen lentolisä Eurooppaan (Pohjoismaiden ulkopuolelle) 24.10.1945 – 30.9.1957 3,00mk/5g. Lunastusta siis Suomen käytännön mukaisesti olisi 2*3,00mk eli 6,00mk. Onko tuo vastannut 8pf sitä en osaa suoralta kädeltä sanoa. Yllä: Kirkkonummelta 16.4.1955? lähetetty ja lunastukseen mennyt kirje, jonka paino on ylittänyt ensimmäisen luokan kirjeen painorajan 20g ja näin ollen puuttuva postimaksu on tullut maksettavaksi tuplana. Taksa: Kirje (21-125g) kotimaassa 1.1.1952 – 31.5.1956 40,00. Lunastus siis 2*15,00mk, eli 30,00mk.

Yksittäispostitteiden lisäksi löytyy tietysti käyttötarkoituksenmukaiselta käyttöajalta myös muita 25mk sinisen käyttöjä.

Yllä: Lentopostikortti Helsingistä 22.12.1953 Yhdysvaltoihin New Yorkiin, jossa vastaanottajaa ei ole löydetty. Kulkenut ainakin Lennox Hillin aseman postitoimiston, ja Church Streetin aseman postitoimistojen kautta. M30 25mk sininen ja 3mk harmaa, yhteensä 28mk. Palautettu Suomeen. M30 25mk sininen ja 3mk harmaa, yhteensä 28mk. Haiskahtaa hieman filateeliselta postitteelta, koska muuten aika harvoin kukaan kirjoittaa postikorttiin lähettäjän osoitteen. Tämän postikortin niksi aukenee vasta kun tajuaa, että kysymyksessä ei ole postikorttina vaan painotuotteena lähetetty postikortti. Tämä on tärkeä huomio, sillä postikorttina lähetettynä taksa ei täsmäisi. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille 1.1.1952 – 31.7.1958 10,00mk, AO-lähetyksen lentolisä ulkomaille vyöhyke 4 1.7.1953 – 30.9.1957 18,00mk/20g, yhteensä 28,00mk. Mielenkiintoista on, että postikortin taksalla lähetys olisi ollu markan halvempi!

Yllä: Kirjattu kirje Vammalasta 21.5.1952 Koski HL:n. 25mk sininen tupla, yhteensä 50mk. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, kirjaaminen kotimaassa 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, yhteensä 50,00mk.

Yllä: Postiennakko-osoitekortti Malmilta 22.3.1952 Nummelle, 25mk sininen tupla. Kirje postiennakolla, ennakkomäärä 215mk. Taksa: Postiennakko (-25000mk) 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, kirje (-20g) kotimaassa 1.1.1952 – 31.6.1956 25,00mk, yhteensä 50,00mk. Yllä: Vakuutettu kolmannen painoluokan kirje 15.6.1952 Helsingistä Örebrohon Ruotsiin. 2kpl 35mk olavinlinna ja 25mk sininen M30 leijonamerkki, yhteensä 95mk. Vakuutusmäärä 4500mk ja kirjeen painoksi kirjoitettu 150g. Taksa: Kirje (126 – 500g) Pohjoismaihin 1.1.1952 – 31.5.1956 60.00mk, kirjaaminen 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, vakuuttaminen (4001-5000mk) 1.7.1950 – 31.12.1962 10,00mk, yhteensä 95,00mk.

Varsinaisen käyttötarkoituksen mukaisen ajan jälkeen, siis käytännössä 31.5.1956 jälkeen oli M54 jo suureksi osaksi syrjäyttänyt M30 merkkimallin käytön, M30 luvallinen käyttöaika kuitenkin jatkui ja merkkiä sai käyttää aina 31.12.1962 saakka posti ja lennätinhallituksen ”siunauksella”. Oikeataksaisten lähetysten lisäksi löytyy aina kaikenlaisia ”omalaatuisia” taksoja. Rahan arvon huvetessa kiinnitettiin ehkä vähemmän huomiota siihen, että oliko taksa aivan tarkasti oikea, näin ollen ylitaksoitettuja lähetyksiä löytyykin enemmän mitä pidemmälle 50-lukua mentiin.

Yllä: Helsingistä 4.11.1953 Zurichiin Sveitsiin Poste Restante osoitteeseen lähetetty lentokirje. 2kpl 25mk sininen, yhteensä 50mk. Jonka takana saapumisleima Zurich 1 6.11.2013 ja Poste Restante maksun maksamisesta kertova kuoren taakse mitätöity 40 centimen Sveitsin käyttösarjan merkki, joka on leimattu 6.11.1953 Zurich Annahmeamt. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, lentolisä Eurooppaan 24.10.1945 – 30.9.1957 3,00mk/5g, yhteensä jotain alle 50mk. Ylitaksa.

Yllä: Postikortti 11.4.1960 Vuoksenniskalta Tukholmaan Ruotsiin. 25mk sininen single. Taksa: Postikortti Pohjoismaihin (sama taksa kuin kotimaassa) 1.6.1956 – 31.12.1962 20,00mk. Ylitaksa!

Sekapostitteita myöhempien merkkimallien kanssa löytyy runsaasti, erityisesti malli 1954 merkkien kanssa, jotka alkoivatkin syrjäyttää M30 käyttöä heti ilmestymisvuonnaan 1954. Vähemmän tavattuja ovat sekapostitteet M30 ja M63 kesken, niitäkin kuitenkin aina ajoittain tulee vastaan.

Yllä: Luhtikylästä 14.8.1954 Vikakönkäälle lähetetty 2,25kg painanut paketti. M30 25mk sininen ja 5mk keltainen (postitoimiston loppuunkäyttöä) ja M54 15mk punainen, yhteensä 45mk. Taksa: Paketti kotimaassa (1-3kg) 1.1.1952 – 31.5.1956 45,00mk.

Yllä: Porista 10.9.1963 Turkuun lähetetty toisen painoluokan kirje, jolla M30 25mk sininen ja M63 0,25mk harmaa, yhteensä 0,50mk. Vähän vähemmän yleinen sekapostite. Taksa: Kirje (21-125g) 1.7.1963 – 31.12.1966 0,60mk. 0,10mk alitaksa!

Ulkomaan, Pohjoismaiden ja kotimaan (-20g) kirjeen taksa vaihtui 25 markkaan 1.1.1952 ja 25mk sininen leijonamerkki julkaistiin 18.1.1952, eli taksan vaihtumisen ja merkin julkaisemisen väliin jäi 17 päivän väli (1.1.1952 – 17.1.1952). Tämän 17 päivän ajanjakson merkityksellisimmät postitteet ovat 25mk puunhakkaaja merkillä tavattavat singlet; nimittäin ajanjaksona M30 merkeistä vain 25mk puunhakkaaja sopi yksin näille kirjetaksoille.

Yllä: Helsingistä 8.1.1952 Bekkelagetiin Norjaan lähetetty kirje. 25mk puunhakkaaja single, juurikin tuon 17 päivän aikana, jolloin merkki oli ainoa yksin taksalle sopiva M30 käyttösarjan merkki. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk.

Yllä: Helsingistä 9.1.1952 Uppsalaan Ruotsiin lähetetty kirje. 25mk puunhakkaaja single, 17 päivän aikana, jolloin merkki oli ainoa yksin taksalle sopiva M30 käyttösarjan merkki. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk.

Yllä: Helsingistä 17.1.1952 Rautalammelle lähetetty kirje. 25mk puunhakkaaja single, 17 päivän aikana, jolloin merkki oli ainoa yksin taksalle sopiva M30 käyttösarjan merkki. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk.

Yllä: Kyröskoskelta 15.1.1952 Porvooseen lähetetty asiakirjalähetys 25mk puunhakkaaja singlenä. Lähetetty sen 17 päivän aikana, jolloin merkki oli ainoa yksin taksalle sopiva M30 käyttösarjan merkki. Taksa: Asiakirja (-200g) 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk. Isokokoinen kuori. Tämä asiakirjataksa on paljon vaikeampi tuohon 17 päivän väliin kuin tavallinen kirje.

15mk sininen leijona – 40 luvun viimeinen sininen ulkomaan taksalle julkaistu merkki

18 kesäkuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: 15mk sininen ja 6mk vihreä kirjatulla ensipäiväkuorella 13.9.1948 Helsingissä. Ei taksan mukainen.

15mk sininen leijonamerkki julkaistiin 13.9.1948 yhdessä 6mk vihreän merkin kanssa. Merkin käyttötarkoitus oli värinsäkin perusteella ulkomaan ensimmäisen painoluokan kirjeen taksa, joka oli muuttunut kahdestatoista viiteentoista markkaan 1.7.1948. Merkki on viimeinen 40-luvun puolella ulkomaan kirjetaksalle julkaistu käyttösarjan merkki.

Yllä: 15mk sinisen kaikkien tilauserien palat. Oikealla yläkulmassa näkyvä tilauserän 790 sellupaperi (SP) näkyy hieman erivärisenä kuin muiden tilauserien valkoinen sellupaperi (VSP)

Merkkiä painettiin yhteensä 58 miljoonaa kappaletta, joka on huomattava määrä. Tämä johtuu siitä, että samalla tavalla kuin 12mk sinisen kohdalla PLH katsoi ilmeisesti merkin toissijaisen käyttötarkoituksen olevan kotimaan kirjetaksalla toimiminen, näin ollen merkistä tehtiin useita tilauseriä kotimaan ensimmäisen luokan kirjetaksan muututtua viideksitoista markaksi (1.12.1948).Huomionarvoista on myös todeta, että merkin ilmestyessä ulkomaan posti oli täysin vapautunut ja sitä lähetettiin suuria määriä enemmän kuin juuri sodan päätyttyä.

Yllä: kahden eri väriset (b) ja (a) rosohammasteiset 15mk siniset

Merkkiä painettiin ensin sellupaperille (SP) yhteensä 3 miljoonaa tilauserissä 790 (6-1948) ja 802 (9-1948) ja sen jälkeen valkoiselle sellupaperille (VSP) siten, että valkoiselle sellupaperille painettiin n. 55 miljoonaa merkkiä tilauserissä 802 (9-1948), 807 (10-1948), 811 (12-1948), 835 (5-1949) ja 843 (8-1949); yhteensä kuusi tilauserää. Tarkat jokaisen tilauserän tilausmäärät löytyvät Käsikirjan* IV osasta. Kuten yllä huomataan, painettiin tilauserän 802 merkeistä (pieni?) osa sellupaperille, tämä käy ilmi Kaupin* kirjasta ja jollakin tapaa myös LaPesta*. Sellupaperin merkeillä kulkeneet kohteet ovat ”parempia” kuin valkoisella sellupaperilla kulkeneet. Värejä 15mk sinisellä voidaan sanoa olevan neljä erilaista, violetinsävyinen tummansininen (a) löytyy vain tilauserästä 790, tummansininen (b) eristä 790, 802, 835 ja 843 sininen (c) kaikista tilauseristä, ja vaalean sininen (d) tilauserist 807 ja 835.

Yllä: Pieni siirtymä ja erittäin huono keskitys

Merkin liimana, kaikissa tilauserissä, käytettiin liimaa 6 (lm6) eli maitomaista vaaleaa kirkasta liimaa. Erikoisuuksina merkistä tavataan rosohammastetta (RH) ja tarttumia (TA). Lisäksi tavataan hammastesiirtymiä ja ohutta ja paksua paperia (Px ja Py). Myöskin merkin päälle osuneita reunavesileimoja löytyy, laskoksia tavataan ja jopa sokkohampaita. Merkki on siis monipuolinen erikoisuuksiensa suhteen!

Yllä: Kohtalaisen ”iso” tarttuma 15mk sinisellä merkillä.

Kuten yllä jo todettiin oli merkin käyttötarkoitus ulkomaan kirjeen postimaksuna toimiminen, kirjeen (-20g) taksa ulkomaille vaihtui viideksitoista markaksi 1.7.1948 ja jatkui samana aina 31.10.1949 saakka, kysymyksessä on siis 14 kuukauden mittainen taksa-aika.

Yllä: Helsingistä 18.1.1949 Clevelandiin Ohioon USAan ja Vuoksenniskalta 26.1.1949 Hollywoodiin USAan lähetetyt kirjeet, 15mk sininen single. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Jyväskylästä 25.12.1948 Neustadtiin, Saksaan lähetetty kirje. 15mk sellupaperinen merkki sinkkuna. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Sellupaperiset merkit käyttötarkoituksen mukaisilla lähetyksillä ovat kohtalaisen vaikeita.

Yllä: Kaipiaisista 26.7.1949 Lontooseen Iso-Britanniaan lähetetty kirje. Suttuinen leimaus. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Helsingistä 12.12.1948 Wieniin lähetetty lentokirje (<10g). Sensuroitu itävallassa ”Österreichische Zensurstelle 114”. M30 15mk sininen leijona ja 2kpl 3mk vihreää, yhteensä 21mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk, kirjeen lentotaksa Eurooppaan 24.10.1945 – 30.9.1957 3mk jokaiselta 5g:lta, yhteensä 21,00mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Suonenjoelta 8.7.1948 Boxhill-on-see:n Englantiin lähetetty toisen painoluokan kirje. M30 15mk sininen ja 9mk punainen, yhteensä 24mk. Esperanto-aiheinen kuori. Taksa: Kirje ulkomaille (21-40g) 1.7.1948 – 31.10.1949 24,00mk

Ulkomaan kirjeen lisäksi 15mk sininen merkki sopi ilmestyessään myös asiakirjaan ulkomaille, saantitodistukseen ja tiedusteluun. Nämä eivät ole yleisiä postihistoriallisia kohteita. Kotimaan kirjetaksa muuttui 1.12.1948 viiteentoista markkaan ja tällöin 15mk sininen oli käytännössä myös kotimaan kirjetaksan merkki, sillä se oli 15mk Olavinlinna-merkin ohella ainoa taksalle yksin sopiva M30 käyttösarjan merkki. Samana päivänä (1.12.1948) myös Pohjoismaihin lähetettävän ensimmäisen painoluokan kirjeen taksa muuttui viiteentoista markkaan.

Yllä: Kirje Mikkelistä 11.6.1949 Boråsiin Ruotsiin. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.12.1948 – 31.10.1949 15,00mk. (Lisätty 19.6.2014)

Yllä: Helsingistä 3.12.1948 Valkeakoskelle lähetetty kirje. Taksan kolmas päivä. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.12.1948 – 30.6.1950 15,00mk.

Yllä: Vilppulasta 16.10.1949 Helsinkiin lähetetty kirje. Kirjeen taakse lyöty Helsingissä leimaus ”Kirje saapunut avonaisena Helsingin postikonttoriin”. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.12.1948 – 30.6.1950 15,00mk.

Yllä: Klaukkalasta 6.4.1950 Helsinkiin lähetetty kirje. Ilmeisesti leimattu lennättimen leimalla. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.12.1948 – 30.6.1950 15,00mk.

15mk_sin0002

Yllä: Kirjattu kirje Helsingistä (Helsinki 27) 3.4.1950 Pietarsaareen. 2kpl M30 15mk sininen, yhteensä 30mk. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.12.1948 – 30.6.1950 15,00mk, kirjaaminen kotimaassa 1.12.1948 – 30.6.1950 15,00mk, yhteensä 30,00mk.

Yllä: Helsingistä 7.12.1949 Kotkaan lähetetty toisen painoluokan kirje. M30 15mk sininen ja 9mk punainen, yhteensä 24mk. 1949 joulumerkki. Taksa: Kirje (21-125g) kotimaassa 1.12.1948 – 30.6.1950 24,00mk.

Yllä nähdään, että voidaan perustellusti ajatella, että 15mk sinisellä merkillä on ”kaksi” käyttötarkoituksen mukaista käyttöaikaa – ulkomaan ensimmäisen luokan kirjeen käyttöaika ja kotimaan ensimmäisen luokan kirjeen käyttöaika. Lisäksi mukaan voidaan ajatella kuuluvan Pohjoismaihin lähetettävän ensimmäisen luokan kirjeen käyttöaika. Näiden ulkopuoleltakin toki löytyy käyttöjä, sillä merkki oli käypäinen koko M30 käyttösarjan käyttöajan loppuun saakka.

Yllä: Pakilasta 14.9.1950 Nummelle särkyvänä lähetetty paketti. Paino 0,7kg. Kirjoitettu kosmos-kynällä 50%, joka tarkoittaa 50% taksan lisäystä, koska paketti on kulkenut särkyvänä. 3kpl 15mk sininen, yhteensä 45mk. Taksa: Paketti (-1kg) 1.7.1950 – 31.12.1951 30,00mk, särkyvänä lähettämisen lisä 50% taksan lisäys (0,5*30,00mk=15,00mk), yhteensä 45,00mk.

Yllä: Kirje postiennakolla Helsingistä 29.1.1950 Nummelle, M30 15mk sininen, 10mk violetti ja 2kpl 2mk vihreä, yhteensä 29mk. Postiennakko 165mk. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.12.1948 – 30.6.1950 15,00mk, postiennakko (-10000mk) 14,00mk, yhteensä 29,00mk.

Yllä: Kirje Gölbystä 9.1.1950 Filchburgiin Massachusettsiin USA:n lähetetty kirje. M30 15mk sininen ja 5mk keltainen, yhteensä 20mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.11.1949 – 31.12.1951 20,00mk.

Yllä: Postikortti Vesilahdesta 22.11.1952 Jutikkalaan. 15mk sininen single. Taksa: Postikortti kotimaassa 1.1.1952 – 31.5.1956 15,00mk.

Yllä: Kirje Helsingistä 22.12.1949 Tukholmaan Ruotsiin, Mukana vuoden 1949 joulumerkki. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.11.1949 – 30.6.1950 20,00mk. Alitaksa! ei kuitenkaan mennyt lunastukseen.

Yllä: Turusta 2.1.1950 Göttingeniin Brittiläiselle alueelle Saksaan lähetetty kirje. Leimattu ”T” lunastuksen merkiksi, kirje on nimittäin alitaksainen. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1949 – 31.12.1951 20,00mk.

Tarkkaavainen lukija huomaa, että ulkomaan ensimmäisen luokan kirjeen taksa vaihtui 1.7.1948 viideksitoista markaksi, mutta 15mk sininen leijonamerkki ilmestyi vasta 13.9.1948. Tähän väliin jää 72 päivän pituinen ”aukko”, jona aikana 15mk ulkomaan taksa täytyi rakentaa muilla merkeillä. Relevantein tämän ajanjakson postitteista on 15mk Olavinlinna-merkin käyttö yksin ulkomaan postitteella, koska tämä oli ainoa M30 merkin ”single” käyttö, joka sopi taksalle. Myös muut kombinaatiot tältä n. 2½ kuukauden ajalta ovat ns. ”pikkuhyviä”.

Yllä: Kaksi yllä jo mainittua käyttöä 15mk Olavinlinna-merkeillä tuona 72 päivän aikana, jolloin ulkomaan kirjetaksalle ei ollut muuta yksin sopivaa M30 merkkiä. Kirje 6.9.1948 Helsingistä Glamiin, Walesiin ja kirje 3.7.1948 Helsingistä Berliiniin Saksaan. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk. Yllä: Lentokirje 1.9.1948 Helsingistä Lontooseen Englantiin, paino <5g. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk, kirjeen lentolisä Eurooppaan 3,00mk/5g, yhteensä 18,00mk. Tämä kirje osuu yllämainittuun 72 päivän ”aukkoon”.
Yllä: Kirje Heinolasta 24.8.1948 Lontooseen Englantiin, paino <5g. M30 12mk sininen ja 2kpl 3mk vihreä, yhteensä 18mk. Taksa: Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk, kirjeen lentolisä Eurooppaan 3,00mk/5g, yhteensä 18,00mk. Tämä kirje osuu yllämainittuun 72 päivän ”aukkoon”. 12mk_pki eng

Yllä: Lentokirje 28.8.1948 Malaksista Newcastleen Englantiin. M30 12mk sininen, 7mk punainen ja 2mk vihreä, yhteensä 21mk. Palautettu ”Retour”, ”Rebut – Inconnu” ”Undelivered for reason stated – Return to sender” – syynä, että vastaanottaja tuntematon; jonkin verran reissannut Newcastlessa, kun etsitty vastaanottajaa. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk, lentolisä Eurooppaan (jokaiselta 5g) 24.10.1945 – 30.9.1957 3,00mk, kirje <10g = 2*3,00mk = 6,00mk, yhteensä 21,00mk. Tämä kirje osuu yllämainittuun 72 päivän ”aukkoon”.

Huomaan, että minulla on heikosti 15mk sinisen merkin postihistoriaan ja filateliaan liittyviä erikoisuuksia; vaikeat lähetyslajit puuttuvat lähes tyystin.

* Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, 2012 Helsinki

* Suomen postimerkkien käsikirja, osa IV, Suomen Filatelistiliitto ry, Helsinki 1969

*LAPE 2010 erikoispostimerkkiluettelo, Suomen Filateliapalvelu Oy, Turku

4½mk sininen leijona – neljäs ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

21 maaliskuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: 4½mk sininen rosohammasteinen (RH) merkki

Posti- ja lennätinhallitus ilmoitti kiertokirjeessään 213/1942 lokakuun 1. päivä tapahtuvista ulkomaan postitaksojen muutoksista ja siitä, että tästä syystä, ulkomaan taksan muutoksen tähden, ”että otetaan käytäntöön 4½ markan postimerkki, jonka väri on oleva sininen”. Samassa kiertokirjeessä todetaan, että ”Lisäksi on posti- ja lennätinhallitus päättänyt, että…. saadaan myydä… … sekä muita tässä mainittuja postimerkkejä… …ensi lokakuun 1. päivästä lähtien…” 4½mk sininen leijonamerkki siis ilmestyi 1.10.1942, toisen maailmansodan riehuessa. Väristäkin voidaan jo päätellä, että sen käyttötarkoitus oli toimia ulkomaan postin ensimmäisen painoluokan kirjeiden postimaksuna – ulkomaan kirjetaksat muuttuivatkin merkin ilmestymispäivänä. Merkkiä painettiin neljä miljoonaa, kolmessa tilauserässä 518 (9-1942), 525 (10-1942) ja 622 (9-1944). Ensimmäiset kaksi tilauserää on painettu lumppusellupaperille (LSP) ja viimeinen sellupaperille (SP). LSP merkkejä painettiin yhteensä 3 miljoonaa siten, että tilauserää 518 painettiin 1,0 miljoonaa ja tilauserää 525 2,0 miljoonaa, sellupaperista tilauserää 622 painettiin 1,0 miljoona kappaletta (tämä tilauseräkohtainen tieto paljastuu käsikirjan** osasta IV s. 33).

Yllä: Kolmen tilauserän numerokuusilot käänteisessä aikajärjestyksessä. Huomataan paperierot (tilauserät 518 ja 525 lumppusellupaperia, 622 sellupaperia) ja liimojen erot (tilauserät 518 ja 525 liima 3 (lm3) ja tilauserä 622 liima 4 (lm4).

Sellupaperisen tilauserä 622 merkit ovat hieman tummemman sinisiä kuin kahden aiemman tilauserän merkit, jotka ovat väriltään oikeastaan täysin samanlaisia kuin 3½mk:n sininen merkki. Liimoja käytettiin kahden erilaista, liimaa 3 (keltainen tai kellertävä liima) käytettiin kaikissa tilauserissä, kuitenkin siten, että liiman loputtua tilauserän 622 kohdalla siirryttiin käyttämään liimaa 4 (kotimainen dekstriini eli liisteriliima); tämä tapahtui ilmeisesti jo tilauserän liimoittamisen ”alkuvaiheessa”, koska suurin osa erän merkeistä on liimalla 4. Merkistä tunnetaan ”erikoisuuksina” rosohammastettuja kappaleita (kts. kuva yllä) pieniä hammastesiirtymiä ja joitakin laskoksia, Kauppi* toteaa näiden kahden viimeksimainitun olevan pääosin sellupaperin merkeissä tavattavia erikoisuuksia. Käsikirja toteaa lisäksi, että ”paksua paperia esiintyy”.

Yllä: Taulukossa nähdään merkin kuvakevirheitä kolmesta tunnetusta luettelosta; virheitä on paljon enemmänkin, mutta niitä ei ole luetteloihin asti tämän enenpää ehtinyt. (lisätty 22.3.2014)

Yllä: Näytiksi joitakin kenttätunnuksia 4½mk merkistä (Lisätty 22.3.2014)

Käyttötarkoituksen mukainen käyttö on siis ulkomaan kirjeellä ja ”tarkoituksenmukainen” taksa-aika on 1.10.1942 – 1.7.1945 eli käytännössä sota-aikana. Sota-ajasta johtuvasta vähemmästä ulkomaille lähetetystä postista ja ulkomaan postiin liittyvistä postin rajoituksista ja mm. Saksan kanssa voimassa olleesta postisopimuksesta johtuen ovat 4½mk:n merkillä ulkomaille kulkeneet yksittäispostitteet hyviä kohteita.

Yllä:Kirje Lauttasaaresta 3.12.1942 (kirjeen päiväys) Bronxiin New Yorkiin Yhdysvaltoihin. 4½mk sininen singlenä ja 1942 TUB joulumerkki. Suomen, Saksan ja Yhdysvaltain sensuuri on avannut kuoren. Kirje on luultavasti kulkenut Portugalin kautta. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1942 – 1.7.1945 4,50mk. Kirje on kulkenut, vaikka se on joutunut sensuuriin ja Saksa oli julistanut Yhdysvalloille sodan loppuvuodesta 1941.

Yllä:Kirje 13.4.1943 Hammaslahdelta Helsingin (15.5.1943) ja ilmeisesti Tukholman (via Stockholm) kautta New Yorkiin Yhdysvaltoihin. Kirje on sensuroitu Suomessa, Saksassa ja Yhdysvalloissa – eli kulkenut ilmeisesti Saksan ja Portugalin kautta. Kemiallisen sensuurin jälkiä näkyvissä. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1942 – 1.7.1945 4,50mk. Kirje on kulkenut, vaikka se on joutunut sensuuriin ja Saksa oli julistanut Yhdysvalloille sodan loppuvuodesta 1941.

Yllä: Helsingistä 11.11.1943 Bronxiin, New Yorkiin, USA:n lähetetty kirje. Suomen, Saksan ja USA:n sensuurit – Saksan sensuuri ei ole tavanomainen Ab vaan Lb; en tiedä mitä Lb tarkalleen ottaen tarkoittaa b viitannee Berliiniin, mutta onko L ”luftwaffe” eli Luftwaffen eikä Wehrmachtin sensuuri vai mitä se mahtaa tarkoittaa… Kulkenut ilmeisesti Saksan ja Portugalin kautta, mutta hyvin mahdollista, että Italian kautta – sillä Italiasta kulki USA:n laivaliikenne Genovasta. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1942 – 1.7.1945 4,50mk. Kirje on kulkenut, vaikka se on joutunut sensuuriin ja Saksa oli julistanut Yhdysvalloille sodan loppuvuodesta 1941. Näitä tällaisia USA:n kulkevia tavataan (kuten ylläkin saattaa nähdä) jonkin verran, asia on kiinnostava, sillä Saksa ja USA olivat tosiaan sodassa keskenään – en keksi muuta selitystä näille, kuin sen, että Saksalaiset pitivät suomalaisia sen verran arvossa, että antoivat kirjeiden kulkea USA:n – Englantiin ei posti vastaavasti kulkenut lainkaan! Yllä: Kirje 20.3.1943 Tampereelta Geneveen Sveitsiin. Sveitsi säilyi puolueettomana koko sodan ajan ja sinne kirjeposti kulki lähes keskeytyksettä. Sensuurin tarkastama. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1942 – 1.7.1945 4,50mk.

4½mk sininen merkki on singlenä hyvä kohde, myöskään muilla postitteilla sitä ei tule ylenkatsoa. Tämä pätee erityisesti ns. ”myyntiajan puitteissa” tapahtuneisiin muihin käyttöihin, eli ajanjaksoon 1.10.1942 – 1.7.1945.

Yllä: Helsingistä 21.12.1943 Köpenhaminaan Tanskaan lähetetty kirjattu lentokirje, 4½mk sininen tupla, yhteensä 9mk. Suomen ja Tanskan sensuurit. Taksa: Kirje (-20g) pohjoismaihin 1.10.1942 – 30.6.1945 3,50mk, lentolisä pohjoismaihin (2,00mk/20g) 1.10.1942 – 30.9.1957, kirjaaminen kotimaassa ja Pohjoismaihin 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk, yhteensä 9,00mk. (Lisätty 31.7.2014)

Yllä: Lentokirje, jolla 4½mk merkki kirjeen maksuna ja toinen kappale yhdessä 3½mk oliivin merkin kanssa maksamassa lentotaksaa lyhyenä yhdeksän päivän 19.-27.2.1945 taksa-aikana. 22.2.1945 Englantiin Blackwelliin Tampereelta kulkenut lentokuori (<10g). Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1942 – 1.7.1945 4,50mk, lentolisä Englantiin (4mk/5g) 19.-27.2.1945 10g kuori, yhteensä 12,50mk. Yllä: Lentokirje 9.1.1943 Iistä Köpenhaminaan laivalle SS Liisa. Suomen ja Tanskan sensuuri. Saapunut Köpenhaminaan 14.1.1943. 4½mk sininen ja 1mk oranssi, yhteensä 5½mk. Eteenpäinlähetetty Tanskassa. Taksa: Kirje (-20g) pohjoismaissa 1.10.1942 – 30.6.1945 3,50mk, lentolisä pohjoismaihin (2,00mk/20g) 1.10.1942 – 30.9.1957, yhteensä 5,50mk.Yllä: Lentopikakirje 23.11.1943 Helsingistä Tukholmaan Ruotsiin, jonne saapunut 24.11.1943. Suomen sensuurin avaama. M30 4½mk sininen ja 7mk postitalo, yhteensä 11½mk. Taksa: Kirje (-20g) pohjoismaissa 1.10.1942 – 30.6.1945 3,50mk, lentolisä pohjoismaihin (2,00mk/20g) 1.10.1942 – 30.9.1957, kirjeen pikalisä pohjoismaihin (sama kuin kotimaassa) 1.9.1942 – 30.6.1945 6,00mk, yhteensä 11,50mk.

Käyttö kotimaan postitteilla oli luonnollisesti sallittu koko M30 käyttöajan loppuun saakka ja merkkiä onkin käytetty pakettikorteilla ja postiennakkolomakkeilla jonkin verran, mutta siis erityisesti postitoimistoissa virkailijoiden toimesta. Yksityinen käyttö varsinaisen käyttöajan jälkeen on ollut verraten vähäistä; tämä siis tarkoittaa sitä, että yleisö ei ollut tätä merkkiä ostanut omiin varastoihinsa.

Yllä: Kirje kotimaassa 11.6.1944 Joensuusta Jyväskylään. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk. Ylitaksa 1mk!

4½mk_sininen_2pl_pak

Yllä: II painoluokan paketti 24.2.1944 Oulusta Puolangalle, paino ollut 1,3kg. 4½mk sininen pari. Taksa: Paketti (1-3kg) 1.9.1942 – 30.6.1945 9,00mk.Yllä: Kirjattu kirje 8.4.1946 Joensuusta Kiuruvedelle M30 4½mk sininen pari ja 3½mk oliivi pari, yhteensä 16mk. Taksa: Kirje (-20g) 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, kirjaaminen 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, yhteensä 16,00mk. Yllä: Kirjattu postiennakkopaketti 16.10.1946 Kajaanista Puolangalle. Paino 3,4kg, postiennakkomäärä 2740mk. 2kpl 4½mk sininen ja 15mk olavinlinna pari, yhteensä 39mk. Taksa: Paketti (3-5kg) 16.1.1946 – 31.12.1946 25,00mk, postiennakko (-5000mk) 16.1.1946 – 31.12.1947 6,00mk, kirjaaminen 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, yhteensä 39,00mk. Yllä: ”Palanut painotuote” Helsingistä 23.12.1950 Sandkullaan. Täysin sininen lähetys, 2½mk sininen ja 4½mk sininen, yhteensä 7mk. Taksa: Painotuote (-50g) 1.7.1950 – 31.12.1951 7,00mk. Myöhäinen merkin käyttö.

Kuinka vaikea kohde 4½ sininen oikeataksaisena singlenä sitten oikeastaan on? Tämä varmasti saattaa askarruttaa joitakin lukijoita – vastaus tähän on, että kohteen vaikeus on vähentynyt vuosien saatossa; aiemmassa kirjoituksessa todetaan, että 4½mk sinisten singlenä lähetettyjen ulkomaankirjeiden arveltiin 70-luvulla olevan äärimmäisen harvinaisia, mutta kohteita on kuitenkin tullut esiin niin paljon, että niiden hinta on laskenut huomattavasti – Mikko Ossa kirjoittaa Keräilyuutisissa 6/2011, että aikoinaan yksin sinisellä 4½mk:n merkillä kulkeneista taksanmukaisista ulkomaankirjeistä maksettiin jopa 3000-4000mk kappale (nykyrahassa yli 500€); näistä ajoista hinnat ovat laskeneet huomattavasti. Saman ”kovien kohteiden” vaihtumisen huomioi myös Hannu Kauppi Filatelistissa 6/2006.

Hyväkuntoisia ja leimaisia 4½mk singlejä on nähty huutokaupoissa noin sadan euron lähdöillä, loistoleimainen oikeataksainen kiinnostava lähetys kiinnostavaan maahan on kuitenkin huomattavan kallis kohde, mikäli sellainen jostain löytyy. Suttuleimaisen Yhdysvaltoihin v. 1942 menneen kohteen, joka on ylempänä näkyvissä, huusin 2014 huutokaupasta hintaan 40€ (pohjahinnalla) – mielestäni se oli edullinen ja olin hieman yllättynyt, että kukaan muu ei siitä huutanut.

Olen konkarikeräilijöiltä silloin tällöin kysellyt millä heillä myynnissä olleet 4½mk singlet lähtisivät mukaani ja hinnoittelu on ollut ajoittain jokseenkin kosmista (pyynnit 200 – 250€) – kyseiset kohteet jäivät herrojen haltuun. Itse näkemiäni kohdemaita 4½mk singleille ovat ylläkin nähdyt USA ja Sveitsi, mutta myös Belgiaan menneen kohteen olen nähnyt.

*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, 2012 Helsinki

**Suomen postimerkkien käsikirja, osa IV, Suomen Filatelistiliitto ry, Helsinki 1969

3½mk sininen leijona – kolmas ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

5 maaliskuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: 3½mk sininen rosohampainen postituoreena

3½mk sininen leijonamerkki julkaistiin ilmeisesti 13.12.1936 virallisesti, mutta ensipäivä lienee silti ollut 11.12.1936 (LaPe ja Kauppi kumpikin asettavat kysymysmerkin päiväyksen jälkeen, koska on tavattu tuona päivänä tällä merkillä leimattuja kohteita). Merkin ilmestymisestä ilmoitettiin kiertokirjeellä 4.12.1936. Merkin käyttötarkoituksena oli (värinsä mukaisesti) toimia postimaksuna ensimmäisen painoluokan ulkomaan kirjeellä ja korvata tässä tehtävässä 2½mk sininen. Ulkomaan kirjetaksat muuttuivat 1.11.1936 alkaen 2½:sta markasta 3½:een markkaan.

Yllä: 3½mk sinisen viiden eri tilauserän numeropalat. Huomattavaa on, että värien eroja on vaikeaa nähdä, sekä lisäksi, että tilauserän 401 pala on rosohampainen.

Merkkiä painettiin viidessä eri tilauserässä 318 (11-1936), 336 (10-1937), 390 (10-1939), 401 (3-1940) ja 510 (5-1942) yhteensä 15,6 miljoonaa kappaletta. Papereina käytettiin lumppupaperia (LP), jolle painettiin 12,6 miljoonaa merkkiä ja lumppusellupaperia (LSP), jolle painettiin 3 miljoonaa merkkiä. Vain tilauserä 510 painettiin lumppusellupaperille; muiden tilauserien osalta Käsikirja mainitsee myös painosmäärät tilauseräkohtaisesti (KK IV s. 29).Käsikirjassa mainitaan paperin olevan 50% sellupaperia, mutta sodan aikainen paperi saattoi olla muullakin sekoitussuhteella. Koska lumppusellupaperille painettiin vähemmän merkkejä (3milj vs. 12,6milj) ovat lumppusellupaperille painetut merkit ns. parempia kohteita. LaPe 2010 hinnoittelee postituoreen 3½ mk leijonaan 20 euron arvoiseksi, myös numerokuusilot ovat arvossaan. Yllä: Erittäin huonolla keskityksellä oleva 3½mk sininen. En kutsu tätä lainkaan siirtymäksi, koska siinä ei selvästi näy toista painokuvaa.

Väreinä ovat sininen ja tummansininen, ”jälleen” siten, että vain tilauserä 510 on tummansinistä ja muut sinistä – värit kuitenkaan eivät ole hyvä erotteluperuste tällä merkillä sävyerojen vuoksi. Liimoina käytettiin liimaa 1 (arabikumiliima) tilauserissä 318, 336, 390 ja liimaa 2 (vaaleahko heikosti kellertävä liima) tilauserissä 401 ja 510. Merkin erikoisuuksina tunnetaan rosohammastus (RH) jota käsikirja epäilee esiintyvän vain tilauserän 510 merkeillä; yllä kuitenkin nähdään (numeropaloja esiteltäessä), että rosohampaisia merkkejä esiintyy myös ainakin tilauserässä 401. Käytetty paperi voi olla ns. paksua (Pz) paksuudeltaan 0,08 – 0,10mm tai ohutta (Px) paksuudeltaan alle 0,06mm, joskin ohutta paperia tavataan vain tilauserässä 510. Lisäksi tunnetaan hammastesiirtymiä.

Yllä: Kirje 8.4.1937 Helsingistä Sydney:in Australiaan. Tyypillinen käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk.Yllä: Kirje 9.10.1940 Helsingistä Manilaan Filippiineille. Kirje on kulkenut luultavasti seuraavaa reittiä: Helsingistä ensin lautalla Tallinnaan, josta junalla Moskovaan. Siperian rataa pitkin Moskovasta Japanin kautta Manilaan. Sensuroitu Suomessa. Välirauhan aikaan lähetetty. Harvinainen kohdemaa. Tyypillinen merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk.Yllä: Kirjeitä Helsingistä 5.1.1939 Seattleen Washingtoniin ja 8.4.1940 Eaglewoodiin New Jersey:n USA:an. Tyypillisiä merkin käyttötarkoituksen mukaisia käyttöjä. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk. (Toinen kuva lisätty 10.4.2014)

Yllä: Kirje Helsingistä 11.4.1938 Walkervilleen Ontarioon Kanadaan. Tyypillinen merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk.

Aivan sama mitä pätee 2½mk merkkeihin liittyen kohdemaihin, ja siihen, että eksoottiset kohdemaat ovat parempia kuin ns. tavalliset pätee myös 3½mk siniseen merkkiin. On kuitenkin huomattava sodan vaikutus 3½mk sinisen merkin kohdalla, nimittäin toisen maailmansodan syttyminen vaikeutti postin kulkua aiheuttaen postin kululle ja merkillä lähetettyjä postitteita on kuljetettu tavallisuudesta poikkeavia reittejä pitkin. Talvisodan aikana ei posti kulkenut Neuvostoliiton kautta Aasian suuntaan, vaan se reititettiin Etelän kautta. Lisäksi voidaan mainita mm. vuonna 1940 Petsamon kautta muutamalla laivalla Englantiin ja sieltä eteenpäin kulkenut posti, johtuen Saksan tekemästä Tanskan ja Tanskan salmien miehityksestä. Näin ollen 3½mk sininen on postihistorialtaan ”jännittävämpi” merkki kuin edeltäjänsä 2½mk sininen.

Yllä: Kirje Nottinghamiin Englantiin 26.3.1940 Lievestuoreelta, pari viikkoa ennen operaation Weserübungia (Saksan operaatiota Tanskan ja norjan valloittamiseksi) Suomen ja Englannin sensuurit. Tyypillinen merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk. Yllä: Kirje Turusta 1.4.1938 Antwerpeniin Belgiaan. Tyypillinen merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk.Yllä: Kirje Helsingistä 7.4.1936 Prahaan Tsekkoslovakiaan. Tyypillinen merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk. Yllä: Kaksi kirjettä Saksaan, joista ylempi 31.1.1941 Bielefeldiin Suomen ja Saksan sensuureilla, alempi Hampuriin 26.2.1937. Tyypillisiä merkin käyttötarkoituksen mukaisia käyttöjä. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk. Ylemmässä kirjeessä erinomaisesti nappiin osunut leimaus.

Yllä: Kirjeet Pasilasta Lausanneen ja Helsingistä 3.7.1937 Zürichiin, Sveitsiin. Tyypillinsiä merkin käyttötarkoituksen mukaisia käyttöjä. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk. (Lausanneen mennyt kohde lisätty 12.4.2014)

Tyypillisten käyttötarkoituksenmukaisten ulkomaan kirjeiden lisäksi 3½mk sininen kävi M30 käyttöaikana yksin myös muutamille muille taksoille.

Yllä: Kolmannen painoluokan, toisen maksuluokan postiennakkopainotuote Helsingistä 9.3.1938 Nummelle. Taksa: Postiennakko (51-100mk) 1.1.1935 – 31.8.1942 2,00mk, painotuote (101-150g ) 1.12.1931 – 30.11.1944 1,50mk , yhteensä 3,50mk.

Yllä: Helsingistä 1942 Kouvolaan lähetetty kirjattu vapaapaketti, jolla maksettu kirjausmaksu 3½mk sinisellä merkillä. Mannerheim-liiton Sotakummivaliokunnalla oli postirahavapaus, joka ei kuitenkaan sisältänyt kirjausta, vaan siitä piti suorittaa asianmukainen postimaksu. Taksa: Kirjaaminen 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk. (Lisätty 12.3.2014)

Yllä: 2kpl kirjattua paikalliskirje Helsingissä 27.5.1938 ja 15.3.1939, M30 3½mk sininen. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 1,50mk, kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 3,50mk.

Yllä: Toisen painoluokan paikalliskirje Helsingissä 10.10.1940, M30 3½mk sininen. Taksa: Paikalliskirje (21-125g) 16.6.1940 – 31.3.1942 3,50mk.

Yllä: Lentopostikortti 19.5.1942 Salosta Romansiin Ranskaan. Suomen ja Saksan sensuurileimat. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.11.1936 – 30.9.1942 2,00mk, postikortin lentolisä Eurooppaan 1.4.1928 – 30.9.1942 1,00mk, yhteensä 3,00mk (ylitaksa 0,50mk).

Yllä: Kirjattu kirje kotimaassa Kaunislahdelta 10.3.1943 Helsinkiin. 3½mk sininen tupla. Taksa: Kirje (-20g) 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk, kirjaaminen 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk, yhteensä 7,00mk.Yllä: Toisen painoluokan paketti 18.12.1940 Turusta (Turku 9) Poriin. 3½mk tupla. Taksa: Paketti (1-3kg) 1.7.1924 – 31.8.1942 7,00mk Yllä: Toisen painoluokan kolmannen maksuluokan postiennakkopaketti Helsingistä 10. 8.1942 Nummelle. 3½mk sininen tripla. Taksa: Postiennakko (101-500mk) 1.1.1935 – 31.8.1942 3,50mk, paketti (1-3kg) 1.7.1924 – 31.8.1942 7,00mk, yhteensä 11,50mk.

Yllä: Lentokirje Sveitsiin Geneveen 27.2.1939 Helsingistä. 3½mk sininen ja 2mk karmiini, yhteensä 5½mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk, lentolisä Eurooppaan (-20g) 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk, yhteensä 5,50mk.

Yllä: Toisen painoluokan kirje 11.9.1938 Helsingistä Turkuun. 3½mk sininen ja 5op vihreä, yhteensä 4mk. Taksa: Kirje (21-125g) 1.12.1931 – 15.6.1940 4,00mk.

Yllä: Lentokirje Ylistarolta 29.8.1941 Ronaniin Montanaan USA:an. Suomen sensuuri. ”Par Service Arien Trans-Atlantique Europe-Etats-Unis” Atlantin ylittävällä lentopostilla Euroopasta USA:an. Kulkenut ilmeisesti Portugalin kautta. Saksa ja USA eivät vielä lähettämisen aikaan olleet sodassa keskenään. 5kpl 3½ sininen ja 2mk karmiini, yhteensä 19½mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 3,50mk, lentolisä Euroopan ulkomaille USA:an (lähetysaikaan vyöhyke 5) 1.4.1938 – 30.9.1942 8,00mk/5g (paino <10g eli 16,00mk), yhteensä 19,50mk.

Yllä: Lentokirje Nokialta 17.6.1941 New Yorkiin USA:an. Sensuroitu Suomessa ja Englannin sensuurin toimesta (Bermudalla, jossa oli Atlantin ylittävien lentojen pysähtymispaikka ja jossa Brittiläinen sensuuri kirjeitä sensuroi), Portugalissa lyödyt kauttakulkuleimat Lissabon 21.6.1941, 2kpl 3½mk sininen, 2kpl 5mk Olavinlinna, 1mk oranssi ja 1½mk violetti, yhteensä 19½mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 3,50mk, lentolisä Euroopan ulkomaille USA:an (lähetysaikaan vyöhyke 5) 1.4.1938 – 30.9.1942 8,00mk/5g (paino <10g eli 16,00mk), yhteensä 19,50mk.

Vuoden 1942 syyskuussa 3½mk sininen oli taksamuutosten takia ainoa kotimaan kirjetaksalle singlenä sopiva merkki. Tämän toteaa myös Käsikirja. Kotimaan kirjetaksa nousi 2,75mk:sta 3½:een markkaan 1.9.1942, mutta taksalle tarkoitettu 3½mk oliivi merkki julkaistiin vasta 1.10.1942.

Yllä: Kirje Viipurista 18.9.1942 Poriin; Viipurin viestillinen leima ”Varat isänmaan lainaan”. 3½mk sininen oli ainoa M30 yksin kotimaan kirjetaksalle sopiva merkki. Taksa: Kirje (-20g) 1.9.1942 – 30.6.1945.

Tarkkaavainen lukija huomaa, että ulkomaan kirjetaksojen muuttumisen, 2½:sta 3½:een markkaan ja 3½mk sinisen merkin ilmestymisen välille (1.11.1936 – 10.12.1936) jää kuukauden ja noin kymmenen päivän, tai n. 40 päivän mittainen aika, jolloin ulkomaan kirjeelle ei ollut yksinään sopivaa malli 1930 merkkiä, vaan taksa jouduttiin rakentamaan käyttämällä muita merkkejä. Tämä on siis kiinnostava ajanjakso – erityisen kiinnostava siksi, että vaikka ”vastaava” tilanne huomoidaan kotimaan kirjeetaksan kohdalla syyskuussa 1942 ei tätä tilannetta ole huomioitu ”juuri missään”.

Yllä: Kirje Helsingistä 4.11.1936 Prahaan Tsekkoslovakiaan. 3mk oliivi ja 50p vihreä, yhteensä 3½mk. Kirje osuu siihen n. 40 päivän ajanjaksoon, jolloin ulkomaan 3½mk:n kirjetaksalle ei ollut yhtäkään yksin sopivaa M30 merkkiä. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk. Yllä: Kirje Porista 21.11.1936 Uuteenkaupunkiin laivalle SS Olovsborg; laiva seilannut ja eteenpäinlähetetty Sydney:in, New South Walesiin (NSW), Australiaan. 3mk oliivi ja 50p vihreä, yhteensä 3½mk kiinnitetty ja leimattu jo Porissa, ilmeisesti tiedetty, että laivan lähteneen, mutta ei tiedetty minne on saatu lasti. Tämäkin kirje osuu siihen n. 40 päivän ajanjaksoon, jolloin ulkomaan 3½mk:n kirjetaksalle ei ollut yhtäkään yksin sopivaa M30 merkkiä. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk.

[Lisätty 15.6.2014] Kommentti merkin ilmestymispäivästä: Suomen Filateliapalvelun huutokaupassa myytiin (ilmeisesti 2014) 11.12.1936 päivätty ja ”ensipäiväkuori”-leimattu kuori, jolla oli 3½mk sininen, 2mk punainen ja 1½mk violetti merkki – kyseessä oli siis 3½ sinisen ja 2mk punaisen ilmeinen ensipäivä – tuolloin kohteen yhteyteen oli kirjoitettu ”varhaisin tunnettu leimaus”. Myyntihinta oli 1200€.

2½mk sininen leijona – toinen ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

22 helmikuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: Ulkomaan ensimmäisen painoluokan kirje 10.11.1934 Helsingistä Lontooseen laivalle ”S/S L´Avenir”, joka on jo seilannut ja edelleenlähetetty 13.11.1934 Adelaideen, Etelä-Australiaan, josta vielä 18.12.1934 lähetetty Port Victorian satamakaupunkiin Adelaiden lähelle. Merkin käyttötarkoituksen mukainen postite.

2½mk sininen julkaistiin ilmeisesti helmikuun puolessa välissä 1932, Kaupin mukaan aikaisin tunnettu leimaus on 16.2.1932. Ilmestymispäivästä ei ole tarkkaa tietoa – niin LaPe* kuin Hannu Kauppikin* lisäävät ilmestymispäivän perään kysymysmerkin. Tämä tarkoittaa sitä, että on mahdollista löytää ennen 16.2.1932 kulkenut lähetys tällä merkillä. Merkkiä painettiin yhteensä 8 miljoonaa kappaletta kolmessa tilauserässä, joista ensimmäisissä kahdessa eli tilauserissä 230 (12-1931) ja 275 (6-1934) merkkien väri on ”vaaleansininen” ja kolmannessa tilauserässä 303 (2-1936) ”puhtaansininen”. Maallikon silmin värierot ovat aika pieniä, mutta vertailukappaleiden kanssa havaittavia. Kauppi käyttää väreistä nimeä ”vaaleansininen” ja ”tummansininen” ja lisäksi toteaa, että tummansinistä tilauserää 303 painettiin yhteensä 2,0 miljoonaa kappaletta, jättäen vaaleansinisiä merkkejä näin 6,0 miljoonaa.

Yllä: 2½mk sinisen eri tilauserät. Oikein tarkkaan katsottaessa vasemmalla oleva tilauserä 303 (puhtaansininen) on hieman tummempi kuin kahden ensimmäisen tilauserän 230 ja 275 ”vaaleansiniset” merkit.

[Kommentti: Kun ylläolevaa kuvaa katsoo, jossa olen yhtä aikaa scannerilla (samat olosuhteet) kuvannut kaikkien kolmen tilauserän merkit, vaikuttaisi siltä, että tilauserän 303 (oikealla) paperi olisi eri väristä ja ehkä erilaista. Mistään erilaisuudesta ei kuitenkaan ole tietooni tullut mitään faktaa, joten ehkäpä vain näen omiani. Ehkäpä silti tutkin asiaa tarkemmin]

Kaikki 2½mk siniset merkit on painettu lumppupaperille ja liimana on käytetty liimaa 1 eli arabikumiliimaa. Erikoisuuksia merkistä ei tavata, poislukien näyttelyarkeista peräisin olevia hammastamattomia merkkejä, joiden takana ei ole liimaa. Merkin myynti lopetettiin Posti ja Lennätinhallituksen kiertokirjeellä 4.12.1936, mutta merkin postitteita löytyy myös paljon myöhemmin. Myynnin lopettaminen kuitenkin tarkoittaa, että relevantein ja ”postin tarkoittama” käyttöaika on n. 16.2.1932 – 4.12.1936.

Yllä: Hammastamaton liimoittamaton 2½mk sininen. Kysymyksessä on ns. näyttelyarkin reunanelilö.

Merkistä tunnetaan useita kuvakevirheitä ja näiden ”löytymistä” on ehkäpä lisännyt se, että samalla arvolla 2½mk julkaistiin myöhemmin myös punainen ja vihreä merkki. Alla olevassa taulukossa on kerättynä kolmessa levyvirheluettelossa esiintyvät levyvirheet. Muitakin varmasti on olemassa.

Yllä: Taulukko 2½ markan merkkien levyvirheistä

Yllä: Esimerkkejä kuvakevirheistä (Lisätty 19.3.2014)

Merkin käyttötarkoitus oli toimia postimaksuna ulkomaan ensimmäisen luokan kirjeellä ja se julkaistiin korvaamaan 2mk mustansininen taksan vaihduttua 1.12.1931 alkaen. Tätä tarkoitusta varten merkin väri on sininen, UPU:n suositusten mukaisesti. Itse merkissä ei voida sanoa olevan mitään ihmeellistä, koska siitä ovat erikoisuudetkin vähissä, mutta sitäkn mielenkiintoisempia kohdemaita on löydettävissä merkillä tehdyin postituksin. Koska merkki sopi yksin ulkomaan ensimmäisen painoluokan kirjeelle, löytyy paljon ns. singlejä eli merkin yksittäiskäyttöjä ”hyviin” kohdemaihin.

Yllä: Kirje 7.11.1932 Kurusta Ondongaan Port Tsumebiin Lounais-Afrikkaan, jonne saapunut 3.12.1932 Tsumebiin, eli matkannut lähes kuukauden päivät. M30 2½mk sininen. Kohdemaa ja paikkakunta olivat suomalaisen lähetystyön kohteita. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Kirje Helsingistä 28.11.1932 Shanghaihin Suomen konsulaattiin. Kuorelle kirjoitettu kirjoituskoneella ”via America”, eli mahdollisesti kulkenut Yhdysvaltain kautta. Sinetti ja Shanghain saapumisleimaukset. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Yllä: Brasiliaan Santosiin Helsingistä 3.2.1934 lähetetty kirje. Mennyt laivalle S/S Equator. Takana saapumisleimaus. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.Yllä: Kirje Taivassalosta 28.12.1932 Brooklyniin New Yorkiin, USA:an. Palautettu ”RETOUR”, koska vastaanottaja ollut tuntematon ”INCONNU” ja ”No such number” -seliteleima edessä ja takana – ilmeisesti osoite väärin. Saapunut ”Brooklyn STA”tion postitoimistoon 12.1.1933 josta seuraavana päivänä lähetetty eteenpäin ”Brooklyn Bush Terminal” postitoimistoon, jossa asiaa ”pohdittu 14.1. – 17.2.1933 kunnes lähetetty takaisin. Ollut reissussa ainakin kaksi kuukautta. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Helsingistä 4.3.1933 Washington D.C.:n USA:n Yhdysvaltain pääministerille USA:n Suomen suurlähetystöstä lähetetty kirje. Kirjeen takana leimaus ”From the Franklin D. Roosevelt Collection, Authenticated by H.M. Harmer Inc. N.Y.” Eli Harmerin postimerkkiliikkeen aitouttama. Kyseessä on ns. ”höpö-höpö-leimaus”, jonka tarkoituksena on luoda kirjeelle jonkinlaista presidentiaalista lisäarvoa ja tekohengittää sen hintaa ylöspäin. Vastaavia kohteita tunnetaan jonkin verran ja olen niitä itsekin nähnyt. Kirje on siis joskus ehkä käynyt FDR:n kokoelmassa. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. (Lisätty 28.8.2014)

Yllä: Turusta 13.6.1935 lentona Leopoldvilleen Belgian Kongoon lähetetty kirje. Merkintä Par Avion Bruxelles – Leopoldville. Leimoista nähdään, että kulkenut Tukholman kautta (saapunut ilm. lentona Tukholmaan) 13.6.1935, josta laivalla Sassnitziin Saksaan ja sieltä junalla Berliiniin 14.6.1935. Berliinistä ilmeisesti junalla Lyoniin, josta lentona Marseilleen 17.6.1935 jonne saapunut samana päivänä. Joko lento on kulkenut harvoin tai sitten on Leopoldvilleen menty laivalla, mutta saapuminen sinne 26.6.1935. Leopoldvillessä todettu, että laiva on mennyt Kasai jokea ylös ”Sur riviere Kasai”, jonne kirje on seurannut. 2kpl 2½mk sininen, 2kpl 1½mk punainen ja 50p vihreä leijona, yhteensä 8,50mk. Tämän kapteeni Klas Roosin kirjeenvaihtoa on liikkeellä jonkin verran, mies on seilannut monessa paikassa. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä ulkomaille (vyöhyke 4) 15.4.1935 – 31.3.1938 6,00mk/5g, yhteensä 8,50mk.

Yllä: Lentokirje Helsingistä (Helsinki lentosatama) 1.10.1932 Singaporeen, tuolloiseen Brittiläisen Malaijisiirtomaahan. 5mk Olavinlinna ja 4kpl 2½mk sininen, yksi merkki lisäksi irtautunut, ilmeisesti ollut 2½mk sininen. Kulkenut Tukholman kautta (1.10.1932). Tullut perille Singaporeen 15.10.1932. Singaporessa todettu, että vastaanottaja on lähtenyt hotellistaan ”Not At” leimaukset ja edelleen lähetetty 17.10.1932 Penangiin, jonne saapunut päivää myöhemmin. Vastaanottajaa ei ole kirjeen ilmeisen kiertelemisen jälkeenkään löytynyt ja kirje on palannut ”Dead letter officeen” eli palautettavien kirjeiden toimistoon 30.11.1933 (HUOM! yli vuotta myöhemmin!) ja leimattu palautettavaksi ”Retour”. Saapunut Helsinkiin 26.12.1933 ja takaisin Lappeenrantaan uudenvuoden aatoksi 1933. Matkaa on tullut palautuksineen hulppeat n. 23000 kilometriä ja kirje on vaeltanut 14½ kuukautta. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä Euroopan ulkopuolelle 20.3.1932 – 19.6.1933 vyöhyke 3 15,00mk / 20g, yhteensä 17,50mk (jos kirjeen paino ollut alle 20g).

[Kommentti: Vaikka yllä näkyvän Singaporeen menneen kirjeen kunto on lähinnä kamala: Siitä on irtautunut merkki, joku on ehkäpä kaatanut sille Jaavalaista kahvia, siinä on ”rissi” poikineen ja osa leimoistakin on mitä on… on se silti mielestäni postihistoriallisesti hyvä kohde. Kohdemaa on ehdottomasti sarjassamme ”vaikea” ja kirjeen pitkä matka ajallisesti sekä kilometreissä mitattuna ovat kumpikin huomionarvoisia. Tämän kohteen hinta postikuluineen oli noin 30€. Ostin sen eräältä ruotsalaiselta keräilijältä pienen verkkohuutokauppakilpailun jälkeen. Varmasti ylihintaa jonkun mielestä, minunkin mielestäni mentiin kipurajoilla, koska yksi merkki oli irtautunut – mutta tarjousvimmassa minulla menivät aivot OFF-asentoon]

Posti Eurooppaan oli yleisempää kuin posti kaukomaille ja ehkäpä Euroopan ulkopuolisten maiden korkeista lentotaksoista johtuen on huomattavasti yleisempää löytää lentopostia 2½mk sinisen viralliselta myyntiajalta Eurooppaan. Lentotaksat on usein muodostettu käyttämällä pohjana 2½mk sinistä ja lisämerkkinä, lentolisän maksamiseksi on käytetty 2mk mustansinistä tai 2mk violettia (joka ilmestyi 1.2.1932). Ulkomaille kirjaamisen taksa oli 1.12.1931 – 31.8.1942, eli koko 2½mk sinisen virallisen myyntiajan 2,50mk. Tästä johtuen ulkomaille kirjattujen I luokan kirjeiden postimaksu on usein maksettu 2½mk sinisen ”tuplana”. Ehkä helpoimmat kohdemaat ovat Englanti ja Saksa.

Yllä: Kirjeen etusivu Helsingistä 4.10.1933 Huddersfieldiin Englantiin. Leima osunut kauniisti keskelle merkkiä. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Yllä: Kirje Chiswickiin Lontooseen Englantiin. Postitettu ilmeisesti laivalta ”Från Finland” ja Tukholman leimaus 22.12.1934. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Kirjattu kirje 17.8.1933 Helsingistä Lontooseen, 2½mk sininen ”tupla”. Tyypillinen englantilainen ”sininen” kirjatun lähetyksen ristaus tehty kosmoskynällä. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931 – 31.8.1942 2,50mk, yhteensä 5,00mk.

Yllä: Lentokirje Turusta 23.1.1935 West Hartlepooliin Englantiin laivalle S/S Wipunen, joka seilannut eteenpäin ja edelleen lähetetty 29.1.1935 Genovaan Italiaan, jonne saapunut 2.2.1935. 2½mk sininen ja 2mk violetti, yhteensä 4½mk. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä Eurooppaan 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk jokaiselta 20 grammalta, yhteensä 4,50mk.

Yllä: Kirje Helsingistä 16.3.1934 Weilheimiin Saksaan. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.Yllä: Kirje Helsingistä 3.8.1933 Saksaan. Ikkunakuoresta ei näy tarkalleen mihin mennyt. Tämä kohde on mukana sen takia, että siinä on saksalainen lentopostileima ”Mit Luftpost Befördert – Luftpostamt C2 Berlin”, vaikka kirjeestä ei ole maksettu lentolisää. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Yllä: Kirjattu kirje 18.6.1935 Helsingistä Berliiniin, Saksaan, 2½mk sininen ”tupla”. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931 – 31.8.1942 2,50mk, yhteensä 5,00mk.

2½mk_sin0002

Yllä: Kirjattu kirje 13.5.1933 Turusta Thueriin, Saksaan. 2½mk sininen tupla, yhteensä 5mk. Kulkenut lentopostissa. Taksa: Taksa: Kirje ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931 – 31.8.1942 2,50mk, yhteensä 5,00mk. (Lisätty 11.4.2014)Yllä: Neljännen painoluokan lentokirje 3.6.1934 Helsingistä Frankfurt Am Mainiin, Saksaan. Kuusi 2½mk sinistä, yhteensä 15mk. ”Mit Luftpost befördert Frankfurt (Main) 2 Flughafen”-leimaus. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (60-80g) 1.12.1931 – 31.10.1936 10,00mk, lentolisä Eurooppaan 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk jokaiselta 20 grammalta – 4*20g eli 8,00mk, yhteensä 15,00mk.

Yleisesti ottaen muut Euroopan maat ovat Saksaa ja Englantia ”parempia” kohdemaita. Tosin voidaan todeta, että mitä suurempi maa sitä enemmän sinne on postia mennyt, lisäksi liikekirjeenvaihtoa käytiin niiden maiden kanssa, joihin Suomalaisilla yrityksillä oli kauppasuhteita.

Yllä: Kirje 23.3.1936 Helsingistä Niemesiin Ranskaan. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Yllä: Kirje 8.9.1933 Turusta Antwerpeniin Belgiaan. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Lentokirje 15.9.1933 Turusta Antwerpeniin Belgiaan. Leimaus: ”Mit Luftpost Befördert Postamt Köln-flughafen” eli kulkenut lentäen Saksaan Kölniin. Merkin päällä myös jokin pieni pyöreä leimaus. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä Eurooppaan 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk jokaiselta 20 grammalta, yhteensä 4,50mk.

Yllä: Kirje 12.5.1932 Helsingistä Ragusaan (nykyään Dubrovnik) Jugoslaviaan. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Kirje Turusta 22.7.1934 Ozd:n Unkariin. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. (Lisätty 23.2.2014)

Yllä: Kannuksesta 17.10.1936 Budapestiin Unkariin lähetetty kirje. Saapumisleima Budapest 21.10.1936. Edelleenlähetetty Budapestissa, vastaanottaja jatkanut edelleenlähetetystäkin osoitteesta jo matkaansa. Leimattu ”Levelszekreny” postilaatikosta – ilmeisesti jossakin vaiheessa kirje on palautettu postilaatikkoon, josta se on sitten kulkenut postitoimistoon. Merkitty lopulta lipukkeella ”Elkötözött – Parti” eli lähtenyt ja lähetetty 9.11.1936 takaisin Suomeen, Kannukseen, josta ilmeisesti lähetetty vielä eteenpäin 15.11.1936 Helsinkiin, jonne tullut 17.11.1936. Taksa: Kirje ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. (Lisätty 11.4.2014)

Yllä: Lentokirje Lappeenrannasta 11.5.1932 Varsovaan Puolaan Berliinin kautta. ”Mit Luftpost Befördert – Luftpostamt Berlin C2” ja Berliinin lähtöleimaus 13.5.1932 kohti Varsovaa, jonne saapunut 13.5.1932. Varsovassa lyöty puolan kielinen seliteleimaus ja edelleenlähetetty Budapestiin Unkariin, jonne saapunut 16.5.1932. Budapestista edelleen lähetetty eteenpäin Adonyyn jonne saapunut 18.5.1932. Adony on pieni kaupunki n. 50km Budapestista Etelään. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä Eurooppaan 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk jokaiselta 20 grammalta, yhteensä 4,50mk.

Kauppi mainitsee kirjassaan, että merkillä ei ollut julkaisuaikanaan muita yksittäiskäyttöjä, kuin ulkomaan ensimmäisen painoluokan kirje, eli ainoa mahdollisuus ns. single postitteeseen olisi ulkomaan kirjeen (-20g) taksa. Tämä ei kuitenkaan ole täysin totta, sillä merkin julkaisuajankohdalta löytyy taksakombinaatoita, jotka tuottavat 2½mk:n taksan.

Yllä: Lentopostikortti Baarniin Hollantiin 16.12.1935 Helsingistä, Tukholman kautta. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.12.1931 – 30.11.1936) 1,50mk, postikortin lentolisä ulkomaille (1.4.1928 – 30.9.1942) 1,00mk, yhteensä 2,50mk. Taksa ollut 2,50mk 2½mk sinisen merkin julkaisuaikana. Käyttö virallisena myyntiajan puitteissa.

Yllä: Lentopostikortti Saksaan 16.12.1932 Helsingistä (Helsinki Avion). ”Mit Luftpost befördert Hamburg – Fuhlsbuttel Flughafen” – leimaus. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.12.1931 – 30.11.1936) 1,50mk, postikortin lentolisä ulkomaille (1.4.1928 – 30.9.1942) 1,00mk, yhteensä 2,50mk. Taksa ollut 2,50mk 2½mk sinisen merkin julkaisuaikana. Käyttö virallisena myyntiajan puitteissa. (Lisätty 28.4.2014)

Yllä: Postiennakkopainotuote (kuitti) Helsingistä 2.5.1935 Nummelle, postiennakon määrä 25mk. Taksa: Painotuote (-50g) 1.12.1931 – 30.11.1944, postiennakko (-100mk) 1.12.1931 – 31.12.1934 ja edelleen (-50mk) 1.1.1935 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 2,50mk. Taksa ollut 2,50mk 2½mk sinisen merkin julkaisuaikana. Käyttö virallisena myyntiajan puitteissa.

Yllä: Lunastettu postikortti kotimaassa, lähetetty ilman postimaksua Helsingistä 12.12.1933, jolloin lyöty T-leimaus. Lunastus postisäännön mukaan 2 kertaa puuttuvan postimaksun määrä, tässä tapauksessa 2x postikortin (1.12.1931 – 15.6.1940) 1,25mk taksa, eli 2,50mk. Käyttö virallisena myyntiajan puitteissa.

Yllä: Saksasta Bremenistä 27.5.1935 Helsinkiin lähetetty lunastukseen mennyt kirje. Lunastukseksi määrätty 2,50mk ja merkki mustemitätöity. Virallisen myyntiajan puitteissa.

Yllä: Paketti 8.6.1932 Koski HL:n. Kaksi 2½mk sinistä leijonaa. Paino 500g eli ensimmäinen painoluokka. Taksa: Paketti (-1kg) 1.7.1924 – 31.8.1942 5,00mk. Virallisen myyntiajan puitteissa.

Yllä: Yksin 2½mk merkillä lähetetty kirje 15.2.1935 Turusta laivalle S/S Karhula Kotkaan, eli kotimaassa. Laivayhtiöissä työskentelevien perheenjäsenet tiesivät, että mikäli laiva seilaa eteenpäin ulkomaille, ennen kuin kirje heidät saavuttaa oli järkevää käyttää ulkomaan kirjemaksua, sillä silloin kirje voitiin ilmaan ylimääräisiä ”kevätjuhlaliikkeitä” lähettää laivan perässä ulkomaille. Eli kirje lähetettiin tahallaan ylitaksaisena ja näin ikäänkuin maksettiin valmiiksi edelleenlähettämisen optio. Taksa: Kirje kotimaassa (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk. Ylitaksa. Vastaavia tavataan jonkin verran.

Yllä: Kirje Helsingistä 8.11.1932 Tartuun Eestiin. Kiinnostava sisältö; pitkä kirje koskien ”suomalaisuuden asiaa, eli Suomen kielen asemaa Suomessa ja kaksikielisyyttä; ajatukset eivät ole hirvittävän paljon muuttuneet aikojen saatossa. Taksa: Kirjetaksa Viroon = Pohjoismaihin (-20g) 1.12.1931 – 31.11.1936 2,00mk. Ylitaksa! (Lisätty 28.8.2014)

Postin tarkoittaman käyttöajan jälkeen voidaan ajatella merkin käytön olevan ”filateelisesti merkityksetöntä”, kuten Kauppi kirjassaan asian ilmaisee. Olen tässä ehkäpä hieman eri mieltä, sillä yleisön haltuun myydyt merkit ovat olleet postitukseen virallisesti käypiä kuitenkin 31.12.1962 saakka, ja näin ollen ei merkin käyttöä voida postin tarkoittaman myyntiajan ulkopuolellakaan täydellisesti unohtaa. Toki jonkinlaisena vedenjakajana voidaan virallisen myyntiajan päättymistä pitää. 2½ markkaa sinisen käyttö virallisen myyntiajan ulkopuolella ei ole mitenkään erityisen tavallista, joskaan ei se erityisen harvinaistakaan ole.

Yllä: Toisen painoluokan lentokirje 1.3.1937 Prahaan. 2mk karmiini, 2½mk sininen ja 5mk olavinlinna, yhtensä 9½mk. Taksa: Kirje ulkomaille (21-40g ) 1.11.1936 – 30.9.1940 5,50mk, lentolisä 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk jokaiselta 20 grammalta eli 4,00mk, yhteensä 9,50mk.

Yllä: Vakuutetun kirjeen etusivu Tyrisevä 13.8.1938 Tampereelle. Vakuutusmäärä 1052mk. 2kpl 2½mk sininen ja yksi 10p harmaa, yhteensä 5,10mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk, kirjaaminen kotimaassa 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, vakuuttaminen (1001-2000 mk) 1.1.1935 – 30.6.1945 0,60mk, vakuutetun lähetyksen lakkaus 1.2.1924 – 30.11.1944 0,50mk, yhteensä 5,10mk. (Lisätty 15.9.2014)

Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 5.1.1943. Taksa (-20g) 1.9.1942 – 30.6.1945 2,50mk.

Yllä: Kirje kotimaassa 19.2.1941 Turusta Espooseen. 2½mk sininen ja 25p ruskea, yhteensä 2,75mk. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa, 16.6.1940 – 31.8.1942 2,75mk.

Yllä: ”Palanut painotuote” Helsingistä 23.12.1950 Sandkullaan. Täysin sininen lähetys, 2½mk sininen ja 4½mk sininen, yhteensä 7mk. Taksa: Painotuote (-50g) 1.7.1950 – 31.12.1951 7,00mk. Myöhäinen merkin käyttö.

Yllä: Painotuote Helsingissä 7.1.1953, hyväleimainen 2½mk sininen nelilö. Taksa: Painotuote (-50g) 1.1.1952 – 30.6.1956 10,00mk. Myöhäinen merkin käyttö.

*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, Helsinki 2012

*LaPe 2010 Postimerkkiluettelo