sellupaperi

15mk sininen leijona – 40 luvun viimeinen sininen ulkomaan taksalle julkaistu merkki

18 kesäkuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: 15mk sininen ja 6mk vihreä kirjatulla ensipäiväkuorella 13.9.1948 Helsingissä. Ei taksan mukainen.

15mk sininen leijonamerkki julkaistiin 13.9.1948 yhdessä 6mk vihreän merkin kanssa. Merkin käyttötarkoitus oli värinsäkin perusteella ulkomaan ensimmäisen painoluokan kirjeen taksa, joka oli muuttunut kahdestatoista viiteentoista markkaan 1.7.1948. Merkki on viimeinen 40-luvun puolella ulkomaan kirjetaksalle julkaistu käyttösarjan merkki.

Yllä: 15mk sinisen kaikkien tilauserien palat. Oikealla yläkulmassa näkyvä tilauserän 790 sellupaperi (SP) näkyy hieman erivärisenä kuin muiden tilauserien valkoinen sellupaperi (VSP)

Merkkiä painettiin yhteensä 58 miljoonaa kappaletta, joka on huomattava määrä. Tämä johtuu siitä, että samalla tavalla kuin 12mk sinisen kohdalla PLH katsoi ilmeisesti merkin toissijaisen käyttötarkoituksen olevan kotimaan kirjetaksalla toimiminen, näin ollen merkistä tehtiin useita tilauseriä kotimaan ensimmäisen luokan kirjetaksan muututtua viideksitoista markaksi (1.12.1948).Huomionarvoista on myös todeta, että merkin ilmestyessä ulkomaan posti oli täysin vapautunut ja sitä lähetettiin suuria määriä enemmän kuin juuri sodan päätyttyä.

Yllä: kahden eri väriset (b) ja (a) rosohammasteiset 15mk siniset

Merkkiä painettiin ensin sellupaperille (SP) yhteensä 3 miljoonaa tilauserissä 790 (6-1948) ja 802 (9-1948) ja sen jälkeen valkoiselle sellupaperille (VSP) siten, että valkoiselle sellupaperille painettiin n. 55 miljoonaa merkkiä tilauserissä 802 (9-1948), 807 (10-1948), 811 (12-1948), 835 (5-1949) ja 843 (8-1949); yhteensä kuusi tilauserää. Tarkat jokaisen tilauserän tilausmäärät löytyvät Käsikirjan* IV osasta. Kuten yllä huomataan, painettiin tilauserän 802 merkeistä (pieni?) osa sellupaperille, tämä käy ilmi Kaupin* kirjasta ja jollakin tapaa myös LaPesta*. Sellupaperin merkeillä kulkeneet kohteet ovat ”parempia” kuin valkoisella sellupaperilla kulkeneet. Värejä 15mk sinisellä voidaan sanoa olevan neljä erilaista, violetinsävyinen tummansininen (a) löytyy vain tilauserästä 790, tummansininen (b) eristä 790, 802, 835 ja 843 sininen (c) kaikista tilauseristä, ja vaalean sininen (d) tilauserist 807 ja 835.

Yllä: Pieni siirtymä ja erittäin huono keskitys

Merkin liimana, kaikissa tilauserissä, käytettiin liimaa 6 (lm6) eli maitomaista vaaleaa kirkasta liimaa. Erikoisuuksina merkistä tavataan rosohammastetta (RH) ja tarttumia (TA). Lisäksi tavataan hammastesiirtymiä ja ohutta ja paksua paperia (Px ja Py). Myöskin merkin päälle osuneita reunavesileimoja löytyy, laskoksia tavataan ja jopa sokkohampaita. Merkki on siis monipuolinen erikoisuuksiensa suhteen!

Yllä: Kohtalaisen ”iso” tarttuma 15mk sinisellä merkillä.

Kuten yllä jo todettiin oli merkin käyttötarkoitus ulkomaan kirjeen postimaksuna toimiminen, kirjeen (-20g) taksa ulkomaille vaihtui viideksitoista markaksi 1.7.1948 ja jatkui samana aina 31.10.1949 saakka, kysymyksessä on siis 14 kuukauden mittainen taksa-aika.

Yllä: Helsingistä 18.1.1949 Clevelandiin Ohioon USAan ja Vuoksenniskalta 26.1.1949 Hollywoodiin USAan lähetetyt kirjeet, 15mk sininen single. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Jyväskylästä 25.12.1948 Neustadtiin, Saksaan lähetetty kirje. 15mk sellupaperinen merkki sinkkuna. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Sellupaperiset merkit käyttötarkoituksen mukaisilla lähetyksillä ovat kohtalaisen vaikeita.

Yllä: Kaipiaisista 26.7.1949 Lontooseen Iso-Britanniaan lähetetty kirje. Suttuinen leimaus. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Helsingistä 12.12.1948 Wieniin lähetetty lentokirje (<10g). Sensuroitu itävallassa ”Österreichische Zensurstelle 114”. M30 15mk sininen leijona ja 2kpl 3mk vihreää, yhteensä 21mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk, kirjeen lentotaksa Eurooppaan 24.10.1945 – 30.9.1957 3mk jokaiselta 5g:lta, yhteensä 21,00mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Suonenjoelta 8.7.1948 Boxhill-on-see:n Englantiin lähetetty toisen painoluokan kirje. M30 15mk sininen ja 9mk punainen, yhteensä 24mk. Esperanto-aiheinen kuori. Taksa: Kirje ulkomaille (21-40g) 1.7.1948 – 31.10.1949 24,00mk

Ulkomaan kirjeen lisäksi 15mk sininen merkki sopi ilmestyessään myös asiakirjaan ulkomaille, saantitodistukseen ja tiedusteluun. Nämä eivät ole yleisiä postihistoriallisia kohteita. Kotimaan kirjetaksa muuttui 1.12.1948 viiteentoista markkaan ja tällöin 15mk sininen oli käytännössä myös kotimaan kirjetaksan merkki, sillä se oli 15mk Olavinlinna-merkin ohella ainoa taksalle yksin sopiva M30 käyttösarjan merkki. Samana päivänä (1.12.1948) myös Pohjoismaihin lähetettävän ensimmäisen painoluokan kirjeen taksa muuttui viiteentoista markkaan.

Yllä: Kirje Mikkelistä 11.6.1949 Boråsiin Ruotsiin. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.12.1948 – 31.10.1949 15,00mk. (Lisätty 19.6.2014)

Yllä: Helsingistä 3.12.1948 Valkeakoskelle lähetetty kirje. Taksan kolmas päivä. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.12.1948 – 30.6.1950 15,00mk.

Yllä: Vilppulasta 16.10.1949 Helsinkiin lähetetty kirje. Kirjeen taakse lyöty Helsingissä leimaus ”Kirje saapunut avonaisena Helsingin postikonttoriin”. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.12.1948 – 30.6.1950 15,00mk.

Yllä: Klaukkalasta 6.4.1950 Helsinkiin lähetetty kirje. Ilmeisesti leimattu lennättimen leimalla. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.12.1948 – 30.6.1950 15,00mk.

15mk_sin0002

Yllä: Kirjattu kirje Helsingistä (Helsinki 27) 3.4.1950 Pietarsaareen. 2kpl M30 15mk sininen, yhteensä 30mk. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.12.1948 – 30.6.1950 15,00mk, kirjaaminen kotimaassa 1.12.1948 – 30.6.1950 15,00mk, yhteensä 30,00mk.

Yllä: Helsingistä 7.12.1949 Kotkaan lähetetty toisen painoluokan kirje. M30 15mk sininen ja 9mk punainen, yhteensä 24mk. 1949 joulumerkki. Taksa: Kirje (21-125g) kotimaassa 1.12.1948 – 30.6.1950 24,00mk.

Yllä nähdään, että voidaan perustellusti ajatella, että 15mk sinisellä merkillä on ”kaksi” käyttötarkoituksen mukaista käyttöaikaa – ulkomaan ensimmäisen luokan kirjeen käyttöaika ja kotimaan ensimmäisen luokan kirjeen käyttöaika. Lisäksi mukaan voidaan ajatella kuuluvan Pohjoismaihin lähetettävän ensimmäisen luokan kirjeen käyttöaika. Näiden ulkopuoleltakin toki löytyy käyttöjä, sillä merkki oli käypäinen koko M30 käyttösarjan käyttöajan loppuun saakka.

Yllä: Pakilasta 14.9.1950 Nummelle särkyvänä lähetetty paketti. Paino 0,7kg. Kirjoitettu kosmos-kynällä 50%, joka tarkoittaa 50% taksan lisäystä, koska paketti on kulkenut särkyvänä. 3kpl 15mk sininen, yhteensä 45mk. Taksa: Paketti (-1kg) 1.7.1950 – 31.12.1951 30,00mk, särkyvänä lähettämisen lisä 50% taksan lisäys (0,5*30,00mk=15,00mk), yhteensä 45,00mk.

Yllä: Kirje postiennakolla Helsingistä 29.1.1950 Nummelle, M30 15mk sininen, 10mk violetti ja 2kpl 2mk vihreä, yhteensä 29mk. Postiennakko 165mk. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.12.1948 – 30.6.1950 15,00mk, postiennakko (-10000mk) 14,00mk, yhteensä 29,00mk.

Yllä: Kirje Gölbystä 9.1.1950 Filchburgiin Massachusettsiin USA:n lähetetty kirje. M30 15mk sininen ja 5mk keltainen, yhteensä 20mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.11.1949 – 31.12.1951 20,00mk.

Yllä: Postikortti Vesilahdesta 22.11.1952 Jutikkalaan. 15mk sininen single. Taksa: Postikortti kotimaassa 1.1.1952 – 31.5.1956 15,00mk.

Yllä: Kirje Helsingistä 22.12.1949 Tukholmaan Ruotsiin, Mukana vuoden 1949 joulumerkki. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.11.1949 – 30.6.1950 20,00mk. Alitaksa! ei kuitenkaan mennyt lunastukseen.

Yllä: Turusta 2.1.1950 Göttingeniin Brittiläiselle alueelle Saksaan lähetetty kirje. Leimattu ”T” lunastuksen merkiksi, kirje on nimittäin alitaksainen. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1949 – 31.12.1951 20,00mk.

Tarkkaavainen lukija huomaa, että ulkomaan ensimmäisen luokan kirjeen taksa vaihtui 1.7.1948 viideksitoista markaksi, mutta 15mk sininen leijonamerkki ilmestyi vasta 13.9.1948. Tähän väliin jää 72 päivän pituinen ”aukko”, jona aikana 15mk ulkomaan taksa täytyi rakentaa muilla merkeillä. Relevantein tämän ajanjakson postitteista on 15mk Olavinlinna-merkin käyttö yksin ulkomaan postitteella, koska tämä oli ainoa M30 merkin ”single” käyttö, joka sopi taksalle. Myös muut kombinaatiot tältä n. 2½ kuukauden ajalta ovat ns. ”pikkuhyviä”.

Yllä: Kaksi yllä jo mainittua käyttöä 15mk Olavinlinna-merkeillä tuona 72 päivän aikana, jolloin ulkomaan kirjetaksalle ei ollut muuta yksin sopivaa M30 merkkiä. Kirje 6.9.1948 Helsingistä Glamiin, Walesiin ja kirje 3.7.1948 Helsingistä Berliiniin Saksaan. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk. Yllä: Lentokirje 1.9.1948 Helsingistä Lontooseen Englantiin, paino <5g. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk, kirjeen lentolisä Eurooppaan 3,00mk/5g, yhteensä 18,00mk. Tämä kirje osuu yllämainittuun 72 päivän ”aukkoon”.
Yllä: Kirje Heinolasta 24.8.1948 Lontooseen Englantiin, paino <5g. M30 12mk sininen ja 2kpl 3mk vihreä, yhteensä 18mk. Taksa: Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk, kirjeen lentolisä Eurooppaan 3,00mk/5g, yhteensä 18,00mk. Tämä kirje osuu yllämainittuun 72 päivän ”aukkoon”. 12mk_pki eng

Yllä: Lentokirje 28.8.1948 Malaksista Newcastleen Englantiin. M30 12mk sininen, 7mk punainen ja 2mk vihreä, yhteensä 21mk. Palautettu ”Retour”, ”Rebut – Inconnu” ”Undelivered for reason stated – Return to sender” – syynä, että vastaanottaja tuntematon; jonkin verran reissannut Newcastlessa, kun etsitty vastaanottajaa. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk, lentolisä Eurooppaan (jokaiselta 5g) 24.10.1945 – 30.9.1957 3,00mk, kirje <10g = 2*3,00mk = 6,00mk, yhteensä 21,00mk. Tämä kirje osuu yllämainittuun 72 päivän ”aukkoon”.

Huomaan, että minulla on heikosti 15mk sinisen merkin postihistoriaan ja filateliaan liittyviä erikoisuuksia; vaikeat lähetyslajit puuttuvat lähes tyystin.

* Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, 2012 Helsinki

* Suomen postimerkkien käsikirja, osa IV, Suomen Filatelistiliitto ry, Helsinki 1969

*LAPE 2010 erikoispostimerkkiluettelo, Suomen Filateliapalvelu Oy, Turku

5p ruskea – M30 pieni suuri merkki

16 tammikuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: 5p kellanruskea (c väri) sellupaperin nelilö. Leimattu Kuopio 18.1.1946

Viiden pennin ruskea on malli 1930 merkeistä pieniarvoisin. Merkki julkaistiin malli 1930 merkkien ensimmäisessä sarjassa vuonna 1930, tarkka ilmestymispäivä on ilmeisesti 2.1.1930. Merkin käyttötarkoitus oli toimia lisämerkkinä erilaisilla lähetyksillä, tämä on tietysti luonnollista merkin pieni arvo huomioon ottaen. Merkkiä julkaistiin yhdeksässä tilauserässä ((LP) 180, 216, 310, 427, 199, 250, 334, (SP) 605 ja 621) yhteensä 7,7 miljoonaa kappaletta – paperina käytettiin lumppupaperia ja sellupaperia, joista sellupaperia vain kahdessa viimeisessä tilauserässä, joista ensimmäinen ilmestyi vuoden 1944 joulukuussa. Sellupaperille painettuja merkkejä on koko painosmäärästä 0,7 miljoonaa, eli 1/11 osa; sellupaperille painetut merkit ovatkin tämän vuoksi leimattuina vaikeampia ja erityisesti postiteilla vaikeita (tästä aiheesta enemmän myöhemmin). Liimoina on käytetty liimoja 1-3, eli Lm1 arabikumiliima, Lm2 vaaleahko ja kohtalaisen himmeä liima (tilauserä 427) ja Lm3 kellertävä liima (puolikiiltävä ja kiiltävä). Lm3 tavataan sellupaperin merkeillä; tarkemmin liimoista Kaupin* kirjassa.

Yllä: Kaikkien seitsemän lumppupaperille painetun 5p merkin tilauserän numerokuusilot.

Väriltään 5 pennin merkit voidaan jakaa ruskeisiin (a väri), tummanruskeisiin (b väri) ja kellanruskeisiin (c väri) – mikäli tilauserä on tiedossa on myös väri tiedossa. Kellanruskeaa väriä ovat vain viimeisen, tilauserä 621 sellupaperiset merkit; tämä tarkoittaa siis sitä, että jos on kellanruskean värinen mallikappale, niin tätä voi käyttää sellupaperin merkkien etsinnässä mallikappaleena – väri erottuu kohtalaisen selvästi.

Yllä: Sellupaperille painettujen 5p merkkien numerokuusilot, tilauserät 603 ja 621. Tilauserän 621 merkit ovat väriä c, eli kellanruskea.

Erikoisuuksina merkistä tunnetaan rosohammaste, joka Kaupin mukaan ei ole kovin yleinen. Kauppi mainitsee myös kaksoishammastuksen, ja toteaa sen olevan harvinaisen. Merkistä tavataan myös siirtymiä (esimerkiksi vuoden 2013 aikana oli eri huutokaupoissa myytävänä 5 pennin merkin siirtymä ainakin kahteen otteeseen). Myös tarttumia tavataan. Kuvakevirheitä 5p merkillä tunnetaan (on luetteloitu) parisen kymmentä.

(Lisäys 5.3.2014) Hannu Kauppi kertoo Filatelistin numerossa 3/2008 molemmin puolin liimoitetuista 5p arkeista. Nämä ovat tulleet hänen aitoutuspöydälleen ja ovat tilauserästä 334 vuodelta 1937. Kysymyksessä ei kuitenkaan ole ”aito” kuvapuolen liimoitus, vaan jälkikäteen tapahtunut toisen arkin liimapuolelta tullut liimasiirtymä. Pidettäköön tämä mielessä, jos vastaavia merkkejä tai arkinpaloja tulee vastaan.

Yllä: Pieni hammastesiirtymä (Lisätty 24.1.2014)

Yllä: Joitakin 5p merkin kuvakevirheitä malliksi.

M30 5 pennin merkin ja M17 merkkien sekapostitteita on luonnollisesti olemassa ja ne eivät ole erityisen harvinaisia; kuten aiemmassa artikkelissa sekapostitteista puhuttiin olivat M17 merkit käypäisiä aina vuoden 1930 loppuun. Näin ollen sekapostitteita 5 pennin merkinkin kansa esiintyy noin vuoden ajalta.

Yllä: Malli 17/30 sekapostite vuodelta 1930; kyseessä on kirje Ruotsiin 9.1.1930 Helsingistä. Merkkejä yhteensä 2mk:n edestä, vaikka kirjetaksa pohjoismaissa 1.9.1926 – 30.4.1931 oli 1,50mk. Kuorella on kuusi M30 ensimmäisen sarjan merkkiä ja M17 5p merkki. Näin varhainen M30 käyttö olisi oikeataksaisena hieno kohde. (kohde on näkyvissä myös M17/M30 sekapostitteita esittelevässä artikkelissa)

Yllä: Kaksi 5 pennin ruskeaa M30 merkkiä yhdessä M17 90p/ison lisäpainamamerkin kanssa postikortilla Helsingin sisällä 8.10.1930, taksa (15.1.1926 – 30.11.1931) 1,00mk. M30 2kpl 5p ruskea ja M17 90p / 20p punainen vuoden 1921 päällepainamamerkki. Kortti näyttää kulkeneen, vaikka vuoden 1921 päällepainamamerkeistä ainoastaan 1,50mk / 50p sininen oli käypäinen 31.12.1930 asti ja muiden arvojen käypäisyys lakkasi jo 31.7.1925 (LaPe 2010). Eli kohtalaisen mielenkiintoinen, joskin ”virheellinen” kohde. (kohde on näkyvissä myös M17/M30 sekapostitteita esittelevässä artikkelissa)

Taksanmukaisia yksittäispostitteita ei 5p merkillä ole, mutta yksittäispostitteena löytyy aina joskus postin harhauttamiseksi yksin 5p merkillä lähetettyjä postitteita; nämä eivät kuitenkaan ole kovin yleisiä. Saman tyyppistä 5p merkin käyttöä 5mk:n merkin sijasta, myöskin postin hämäämiseksi löytyy ajoittain. Nämä tällaiset postitteet eivät ole varsinaisesti filatelisia, mutta postihistoriallisia ne ovat ja hauskoja erikoisuuksia ainakin. Tahallisiahan nämä ovat ja siksipä joku voi ajatella niiden olevan myös ”tekeleitä”.

Yllä: 5p ruskea yksin kirjeellä 7.4.1944 Helsingissä paikallisesti, Suomenlinnaan. Toisen painoluokan ( 21 – 250g) paikalliskirjeen taksa oli 1.9.1942 – 30.6.1945 5,00mk. Alitaksa.

Yllä: Luopioisista kenttäpostiosoitteeseen 1.7.1942 lähetetty kenttäpostikirje. Jostain syystä kuorelle on mitätöity Hämeenlinnassa 2.7. 5p merkki. Kenttäpostikonttori 21 saapumisleima (hieno leima, ja aikainen tälle KPK:lle).

Yllä: 1mk vihreä ja 5p ruskea Helsingin sisäisellä paikalliskirjeellä 9.9.1946, 5 pennin merkkiä käytetty 5mk merkin sijasta. Paikalliskirjeen (-20g) taksa 16.1.1946 – 31.12.1947 oli 6,00mk. Alitaksa. Lisäsin tämän kohteen myös paikalliskirjeitä käsittelevään artikkeliin.

Alkuperäiseltä käyttötarkoitukseltaan 5p merkit olivat lisämerkkejä ja erityisesti lisämerkkejä / täydennysmerkkejä tarvittiin sellaisilla lähetyksillä, joiden taksanmukainen postimaksu ei vastannut muilla (lähetysaikana käytössäolevilla) merkeillä helposti koottavaa markkamäärää. Erityisesti täydennystä tarvittiin vakuutettujen lähetysten taksoissa, joissa vakuutusmaksutaksat vaihtelivat vakuutettavan määrän mukaan vuoden 1945 puoleen väliin asti 30p välein. Myös lunastuksien taksat saattoivat olla sellaisia, että ”pikkumerkkejä” tarvittiin. Merkkejä kuitenkin käytettiin yleisön taholta myös ns. vanhojen merkkien ”pois käyttämiseen”.

Yllä: 5p merkki käytettynä täydentämään postikortin postimaksu Littoisista ?.12.193? lähetetyllä joulupostikortilla. Muut merkit 1mk oranssi ja 2kpl 10p harmaa. Taksa: Postikortti 1.12.1931 – 15.6.1940 1,25mk.

Yllä: Postikortti kotimaassa Vammelsuolta 5.7.1935 Helsinkiin, 2kpl 60p harmaa ja lisäksi 5p ruskea, yhteensä 1,25mk. Taksa: Postikortti kotimaassa 1.12.1931 – 15.6.1940 1,25mk (Lisätty 17.1.2014).

Yllä. 5 pennin merkki täydentämässä Jyväskylästä Äänekoskelle 8.12.1943 lähetetyn kirjeen postimaksua. Muina merkkeinä M30 1,20mk punainen ja 3kpl 75p oranssi. AIka harvinainen yhdistelmä. Leimaus on osunut 1,20mk:n ja ensimmäisen 75p:n merkin päälle hienosti. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk. Ehkäpä joku on halunnut käyttää ylimääräiset ”vanhat” merkkinsä pois.

Yllä: Nelilö 5p merkkejä yhdessä 60p harmaan ja 1,20mk punaisen M30 merkin kanssa, yhteensä 2mk, kirjeellä 15.12.1931 Otavasta Suolahdelle. Taksa: Kirje (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk. Kohde on esillä myös 60p harmaata esittelevässä artikkelissa.

Yllä: 5 pennin merkin ”tyypillinen” käyttö lisämerkkinä vakuutetulla kirjeellä, 30.11.1942 Helsingistä Poriin, jonne saapunut 1.12. M30 10mk saimaa, 50p vihreä, 25p ruskea ja 5p ruskea, yhteensä 10,80mk. Taksa: Kirje (21 – 250g) 1.9.1942 – 30.6.1945 6,00mk, kirjaaminen 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk, vakuuttaminen (-1000mk) 1.1.1935 – 30.6.1945 0,30mk, vakuutetun lähetyksen lakkaus taksaluettelon mukaan ajalle (1.2.1921 – 30.11.1944) 0,50mk – oikeasti ko. taksa oli 1.9.1942 jälkeen 1,00mk, yhteensä 10,80mk. Oikea taksa. [Korjattu taksatieto 17.1.2014; tarkistin asian keräilijäkolleegan kanssa yhteistyössä, samassa yhteydessä ilmeni, että vakuutetun lähetyksen laskemisen taksa oli 1.9.1942 alkaen 0,50mk (taksaluettelon mukaan palvelu loppuu v. 1934)]

Yllä: 2kpl 5p merkkejä Kortesjärveltä 3.4.1943 Helsinkiin lähetetyllä 1105mk:n arvosta vakuutetulla kirjeellä. Muut M30 merkit 1½mk harmaa ja 7mk postitalo, yhteensä 8,60mk. Taksa: Kirje (<20g) (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, kirjaaminen (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk ja vakuuttaminen (II maksuluokka, 1001-2000mk; 1.1.1935 – 30.6.1945) 0,60mk, yhteensä 8,60mk. Kohde on myös nähtävillä vakuutettuja M30 lähetyksiä esittelevässä artikkelissa.

Yllä: 5 pennin lumppupaperinen (LP) merkki Englannista Lontoosta 25.10.1937 Helsinkiin lähetetyllä lunastetutulla kuorella lunastusmaksuna. Lunastus 2,80mk joka maksettu käyttämällä 2kpl 1mk oranssi, 50p vihreä, 25p ruskea ja 5p ruskea leijonamerkkejä. Kohde on kuvattuna myös lunastuksia käsittelevässä artikkelissa.

5p merkkejä tapaa myös joskus ulkomaille menneillä lähetyksillä. Tyypillisimmin ulkomaille menneet ovat tarkoituksella kuorelle laitettuja, eli aidosti ”täydennysarvoina” käytetyt 5p merkit ulkomaille eivät ole kovin yleisiä.

Yllä: 5p merkki Ruotsiin Tukholmaan menneellä pika-lentokirjeellä 19.11.1936 Helsingistä. Taksa: Toisen painoluokan (21-125g) kirje Pohjoismaihin (1.12.1931 – 31.10.1936) 4,00mk, pikalisä pohjoismaihin (sama kuin kotimaassa) (1.1.1935 – 24.7.1942) 4,00mk, kirjeen lentolisä (21-125g) pohjoismaihin (1.4.1928 – 30.9.1942) 2,00mk, yhteensä 10,00mk. Kohde on esillä myös 60p harmaata esittelevässä artikkelissa.

Yllä: Lundiin Ruotsiin Helsingistä 8.6.1941 lähetetty kirje, jolla käytetty 2kpl 5p merkkiä täydennyksenä, muut merkit 25p ruskea ja 2kpl 1,20mk punainen, yhteensä 2,75mk. Sensuroitu sodanaikainen lähetys. Taksa: Kirje (-20g) 16.6.1940 – 31.8.1942 2,75mk.

Yllä: Birchiereraan Maltalle 19.8.1930 Hangosta lähetetty painotuotekirje. Saapunut perille Valettaan 27.8. 5p merkki täydentämässä 40p painotuotetaksan yhdessä 10p harmaan ja 25p ruskean kanssa. Samaan aikaan oli toki olemassa 40p ruskea, yksin taksalle sopiva merkki. Taksa: Painotuote ulkomaille (-50g) 1.1.1922 – 30.11.1931 0,40mk. Harvinainen kohdemaa.

Niille, jotka pitävät suurista merkkiryhmistä lähetyksillä on 5p ruskea tuttu merkki. Usein esiintyvä suurempi merkkiryhmä, jota näkee 5p merkeillä on 10 kappaleen ryhmä, jota on käytetty 50p painotuotteen taksan maksamiseen. Suurempiakin ryhmiä löytyy ja niitä liikkuu kohtalaisen usein, mm. systeemi.net:issä on niitä myyty tiuhaan tahtiin.

Yllä: Tyypillisiä kymmenen 5p merkin ryhmiä painotuotteella, yhteensä 50p, kumpikin Lauri Peltosen lähettämänä. Toinen 10.4.1938 Hangosta Ouluun ja toinen 23.4.1933 Kajaaniin. Taksa: Painotuote (-50g) 1.12.1931 – 30.11.1944 0,50mk.

Yllä: Kirje Helsingistä Kotkaan 24.3.1932, kaikki merkit takapuolella 1mk oranssi ja 20kpl 5p ruskea, yhteensä 2mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk.

Yllä: Kirje Harjavallasta Pelloon 26.5.1944, etupuolella 2mk keltainen ja takana 30kpl 5p merkkejä, yhteensä 3½mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk.

Yllä: Naantaliin Postivaunu 28 leimauksella 25.7.1932 lähetetty kirje, jolla yhteensä 40kpl 5p ruskeita merkkejä, yhteensä 2mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk.

Viiden pennin merkin harvinaisimmat ”yksilöt” ovat sellupaperille (SP) painetut merkit lähetyksillä. Nämä ovat Kaupin arvion mukaan M30 postitteiden harvinaisuuslistalla top-10 joukossa. Esittelen alla muutamia.

Yllä: 5p sellupaperin merkki postikortilla Helsingistä 18.8.1945 Tikkurilaan. Kortilla myös 7kpl 10p harmaa, 25p ruskea ja 2mk keltainen, yhteensä 3mk. Taksa: Postikortti 1.7.1945 – 15.1.1946 3,00mk. 6½ kuukauden taksa-aika. Mukana myös maamme M30 merkkien suurimman auktoriteetin Hannu Kaupin vuonna 2005 antama kuvallinen aitoustodistus.

Ostin ylläolevan kohteen Hellmanin Huutokaupasta syksyllä 2013, hinta oli muistaakseni satasen luokkaa ja se oli mielestäni hyvä hinta tälle aitoutetulle kohteelle. Olen pystynyt käyttämään tätä kohdetta sellupaperisten merkkien löytämiseksi vertailukohteena.

Yllä: 70 kappaletta 5p sellupaperisia merkkejä kirjeellä Lahdesta Myllykoskelle, yhteensä 3½mk. Etupuolen merkit leimattu Lahti 6.6.1945 ja takapuolella olevat Postivaunu 1 7.6.1945. Taksa: Kirje (-20g) 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk. Tämä jos mikä on tarkoituksella 5p merkin käyttö; on ilmeisesti nähty vaivaa, että on saatu koko postimaksu maksettua 5p merkeillä, kun on pitänyt kahteen eri otteeseen leimauttaakin lähetys. Tämä on siis aikamoinen kommervenkki sellupaperin merkeillä!

Yllä: 5 pennin sellupaperinen merkki 20.2.1945 Helsingistä Lontooseen lähetetyllä lentokirjeellä. , joka on palautettu takaisin lähettäjälle, koska vastaanottajaa ei ole tavoitettu. ”Gone away” –” lähtenyt” kirjoitettu lyijykynällä ja postimiehen allekirjoitus; ”RETOUR” ja ”PARTI” leimaukset. Takaisinlähetyksen leimaus London SW 1, 5.3.1945. Kuorella on Suomen sensuuri ja Englannin sensuuriliuska. Postimaksuun on käytetty M30 leijonamerkkejä 3kpl 2mk keltaista, 2kpl 25p ruskeaa ja yksi 5p ruskea, yhteensä siis 6,55mk. Kysymys siis ei ole taksanmukaisesta lähetyksestä; silti kuori on selvästi kulkenut. Kohde on kuvattuna myös M30 lyhintä taksa-aikaa käsittelevän artikkelin yhteydessä.

*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, Helsinki 2012

Eräs malli 1930 käyttöajan lyhimpiä taksoja – 9 päivän taksa Englantiin 1945

5 marraskuun, 2013 By Mikael Collan

Malli 1930 merkkien käyttöaika oli 33 vuoden mittainen, ensimmäisten merkkien ilmestymisestä 1930 vuoden 1962 loppuun. Tänä pitkänä käyttöaikana, johon sijoittui toinen maailmansota ja sen jälkeinen nopean rahan arvon alenemisen aika, mahtuu useita lyhyitä taksa-aikoja sekä muutenkin mielenkiintoisia taksoja. Lyhin taksa-aika on parhaan tietoni mukaan yhden päivän mittainen ”Zeppelin-taksa” ja toiseksi lyhimmän taksa-ajan paikasta menestyksellä kilpailee yhdeksän päivän taksa*, joka oli voimassa 19.2. – 27.2.1945 ja oli Englantiin lähetettävien kirjeiden lentotaksa. Käytännössä taksa-ajan kaikki kohteet ovat muodostuneet kahdesta osasta:

Kirje: 1.10.1942-30.6.1945 taksa 4,50mk ja lentolisä Englantiin: 19.-27.2.1945 taksa 4mk/5g – eli yhdeksän päivän lentotaksa-aika on taksan ”määräävä” osanen. Kysymys on siitä, että koska sodan takia lentoposti (ja oikeastaan kaikki posti) oli Suomesta Englantiin estynyt jatkosodan alusta lähtien aina vuoden 1945 helmikuun loppupuolelle (19.2.1945) saakka – tuolloin erikseen avautunut liikenne Englantiin sai tämän 4,00mk/5g lentotaksan ja se muuttui jo 28.2.1945 taksaksi 2,50mk / 5g. Tätä taksaa ei saa sotkea vuonna 1942 alkaneeseen Euroopan lentotaksaan joka oli 4,00mk / 20g. Lentopostiyhteydet avautuivat muuallekin Eurooppaan v. 1945 alussa vain vähitellen ja aluksi lentoposti kulki Englannin kautta.

Yllä olevassa kuvassa, yhdeksän päivän 19.-27.2.1945 taksa-aikana 22.2.1945 Englantiin Blackwelliin Tampereelta kulkenut lentokuori (<10g); taksa yhteensä 12,50mk (4,50 + 2 x 4mk).

Yllä: Helsingistä 27.2.1945 Prestoniin Englantiin lähetetty lentokirje. Yhdeksän päivän 19.-27.2.1945 taksa-aika. M30 5mk olavinlinna ja 3½mk oliivi, yhteensä 8½mk. Kuoren paino <5g. Taksa: Kirje ulkomaille (<20g) 1.10.1942 – 30.6.1945 4,50mk, Lentolisä Englantiin 19.2.1945 – 27.2.1945 4,00mk / 5g, yhteensä 8,50mk. (Lisätty 28.4.2014)

20.2.1945 Helsingistä Lontooseen lähetetty lentokirje, joka on palautettu takaisin lähettäjälle, koska vastaanottajaa ei ole tavoitettu. ”Gone away” –” lähtenyt” kirjoitettu lyijykynällä ja postimiehen allekirjoitus; ”RETOUR” ja ”PARTI” leimaukset. Takaisinlähetyksen leimaus London SW 1, 5.3.1945. Kuorella on Suomen sensuuri ja Englannin sensuuriliuska. Postimaksuun on käytetty M30 leijonamerkkejä 3kpl 2mk keltaista, 2kpl 25p ruskeaa ja yksi 5p ruskea, yhteensä siis 6,55mk. Kysymys siis ei ole taksanmukaisesta lähetyksestä; silti kuori on selvästi kulkenut. 5 pennin merkki on sellupaperia ja lähetys on myös siksi kiinnostava.

Kirjeen lisäksi yhdeksän päivän taksa-aikana myös postikortti on ollut mahdollinen lähetyslaji, lisäksi näiden lähetysten kirjaus on ollut mahdollinen; en itse tunne kyseisenä taksa-aikana kulkeneita lentopostikortteja tai kirjattuja lentokirjeitä/postikortteja. Tämä ei toki tarkoita, etteikö sellaisia voisi olla olemassa!

9 päivän taksakohteita on viimevuosina liikkunut huutokaupoissa jonkin verran, hinnat ovat vaihdelleet rankasti:

Lahden kerhon THK:ssa 2012 myytiin siisti lentokirje M30 10mk kuvamerkillä ja 2,5mk punaisella leijonalla (yhteensä taksa siis 12,50mk), Suomen ja Englannin sensuuriliuskalla 23.2.1945 Helsingistä Newcastle-on-Tyneen. Kuoressa oli lievä taite keskellä. Myyntihinta 436,70€

Kolmen Koplan THK:ssa myytiin 2013 tammikuussa lähtöhinnallaan 140€ (+ huutoraha) 12,50mk taksalla Tampereelta 22.2.1945 Backwelliin kulkenut (<10g) lentokirje, jolla oli kaksi 4½ mk sinistä ja yksi 3½mk malli 1930 leijonaa. Yksi merkeistä oli kiinnitetty siten, että se on osittain kuoren ulkopuolella, merkki on kuitenkin vahingoittumaton. Kuorella on Suomen ja Englannin sensuuriliuskat. Kuva tästä kuoresta yllä.

Tätä kirjoitettaessa on myytävänä yksi 8,50mk taksainen siisti Suomen ja Englannin sensuureilla varustettu lentoposti frankeerauskuori (Lahden kerhoon THK:ssa) lähtöhinnalla 140€. Kuori on palautettu lähettäjälle usein asianmukaisin leimoin. Frankeerattujen kohteiden kerääjälle mielenkiintoinen kohde. (Lisätty 28.4.2014; tämä kuori jäi myymättä).

Lahden kerhon THK:ssa 2014 myytiin yllä näkyvä 8½mk:n yhteistaksalla oleva kohde. Ostin sen pohjahinnalla 80€. (Lisätty 28.4.2014)

30. HTO-huutokaupassa toukokuussa 2015 myytiin yksi 9 päivän taksainen palautettu kohde hintaan 72€. (Lisätty 31.5.2015)

Yllämainittujen kohteiden lisäksi Juhani Kerppolan kokoelmassa on ollut näytteillä 23.2. Fiskarsista lähetetty frankeerauksen ja M30 merkkien (2 kpl 4mk postitalo) sekapostite Newcastle-on-Tyneen taksan ollessa yhteensä 12,50mk. Kuori on siisti Suomessa sensuroitu ja Englannin sensuurilipukkeella varustettu.

Lisäys 1.12.2013: Sain eräältä keräilijäkolleegaltani kuvan hänen kokoelmassaan olevasta 9 päivän taksan kohteesta; Kyseessä on 10mk saimaa ja 2½mk punainen (yht. 12,50mk) 20.2.1945 Helsingistä Lontooseen lähetetty lentokirje, joka on sensuroitu sekä Suomessa, että Englannissa. Lähetys on palautettu ja lähtöleimattu Lontoossa; siinä on merkintä ”gone away” sekä ”retour” leimaus. Kyseessä on Kolorit Oy:n firmakuori. Näyttävä lähetys.

* Juhani Kerppolan Malli 1930 postihistoriallinen kokoelma, sekä Filatelisti 4/2013 s. 43, Postin ulkomaantoimiston kiertosähkösanoma Helsinki 218 61 17.2.1945 ja postin kiertokirje 47/1945 (jossa lyhyestä lentotaksasta oli ilmoitus postitoimistoille).

[korjaus / lisäys 31.5.2015: Muutettu otsikkoa]