rosohammaste

12mk sininen leijonamerkki – seitsemäs sininen leijona

10 toukokuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: 12mk sininen leijonamerkki yksin taksan ja käyttötarkoituksen mukaisella ulkomaan kirjeellä Helsingistä 11.3.1947 North Aucklandiin Uuteen-Seelantiin. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk.

12 mk sininen leijonamerkki julkaistiin 10.2.1947 , käyttötarkoituksesta Käsikirja* kertoo, että: ”tarkoitettu ulkomaankirjeen postitukseen, mutta sopi 1.1.1948 alkaen myös kotimaan kirjeen kuljetusmaksuksi.” 12mk sininen korvasi 10mk sinisen leijonamerkin ulkomaan ensimmäisen painoluokan kirjeen postimaksun maksamiseksi tarkoitettuna merkkinä. Merkistä voidaan erottaa kaksi väriä a (tummahkon sininen; tilauserät 719, 763 ja 777) ja b (sininen; tilauserät 767, 783 ja 797), mutta värien erottaminen on käytännössä vaikeaa, sillä tilauserien sisällä tavataan paljon sävyeroja. Värien määrittely voi näin ollen osoittautua ”keinotekoiseksi”.

Yllä: Kuva kaikkien 12mk sinisen tilauserien numeropaloista. Ensimmäinen tilauserä 719 erottuu heti väriltään kellertävämmäksi, koska keltainen liima ”paistaa” läpi.

Painoserä yht. 42 milj., joka jakautui kuuteen tilauserään: 719 (11-1946) 2,0 milj., 763 (11-1947) 5,0 milj., 767 (12-1947) 5,0 milj., 777 (1-1948) 10,0 milj., 783 (4-1948) 10,0. milj. ja 797 (8-1948) 10 milj. kpl. Numerokuusilot arvostetaan LaPe:n (2010) mukaan n. 14 – 20 euron haarukkaan, ensimmäisen tilauserän kuusilon ollessa arvokkain. Merkkiä liimoitettiin kahdella eri liimalla, liimoilla 5 (keltainen pigmenttiliima) ja 6 (kirkas vaalea ”väritön” liima, arabikumiliima) – LaPe 2010 kertoo, että liimaa 5 (LaPessa nimellä liima 2, lm2) tavataan vain ensimmäisellä tilauserällä 719 ja liimaa 6 (LaPe 2010 liima 1) muilla tilauserillä. Kaikki 12mk siniset merkit on painettu sellupaperille (SP).

Yllä: Tilauserien 719 ja 767 numeropalat kuvattuna liimapuolelta. Liimat 5 (kellertävä pigmenttiliima) ja 6 (vaalea arabikumiliima) erottuvat selvästi.
Yllä: Tilauserän 783 liimojen tarkempi tutkimus osoittaa, että jopa tilauserän sisällä voi liimoituksissa olla eroja. Nähdään, että vasemmalla olevassa nelilössä liimalla on maidonvalkoinen väri tai sitä on paksumpana kerroksena, kun yhden merkin palasella liima on läpinäkyvämpää vaaleaa liimaa tai sitä on huomattavasti ohuempi kerros.

Erikoisuuksia 12mk sinisestä leijonamerkistä tunnetaan jonkin verran, tavataan mm. rosohammaste (RH), ohutta paperia (0,058mm) on tavattu ”varmuudella” vain ensimmäisestä tilauserästä 719 (11-1946), löytyy reunavesileimoja (RW), hammastesiirtymiä (matalia korkeita merkkejä), sekä tarttumia (TA).

Yllä: 12mk sinisen merkin väritarttuma (TA) 12mkrh

Yllä: Rosohammasteinen (RH) merkki

Yllä: Merkin painokuvan erittäin huono keskitys. Ikävä kyllä oikea yläkulma kärsinyt. (Lisätty 12.5.2014)

Yllä: Reunavesileima (RW) yltää hieman merkin yläreunan päälle. (Lisätty 12.5.2014)

Yksin ulkomaille kulkenut käyttötarkoituksen mukainen 12mk sinisen käyttö arvostetaan LaPessa (2010) pariin kymppiin, hinta kuvastaa sitä, että v. 1948 oli postin kulku Suomesta ulkomaille jo vapautunut ja kirjeposti ulkomaille alkoi yleistyä myös ulkomaankaupan normalisoituessa. Filateelisesti merkittävä käyttötarkoituksen mukainen käyttöaika on 10.2.1947 – 30.6.1948, jolloin ulkomaan kirjeen taksa oli 12mk. Merkki kävi ilmestyessään yksin myös ulkomaan asiakirjan taksalle (12mk 1.1.1947 – 31.121947). 12mk

Yllä: Kirje Jämsästä 14.5.1947 Los Angelesiin USA:n. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk.

Yllä: Kirje Turusta 29.1.1948 Baseliin Sveitsiin. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk.

Yllä: Kirje 5.5.1948 Somerolta Brno-Taboriin, Tsekkoslovakiaan. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk.

Yllä: Lentokirje Pohjasta 29.5.1948 Washington D.C.:n USA:n. M30 12mk sininen ja 24mk ruskeanvioletti, yhteensä 36mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk, lentolisä USA:n (vyöhyke 2) 15.1.1947 – 30.11.1948 (jokaiselta 5g:lta) 12,00mk (tässä kirje <10g = 24,00mk), yhteensä 36,00mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Lentokirje Helsingistä 15.6.1948 Laudaan Saksaan amerikkalaiselle vyöhykkeelle (am. zone). 2kpl 12mk sininen yhteensä 24mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk, lentolisä Eurooppaan (24.10.1945 – 30.9.1957) 3,00mk / 5g – kirje 16-20g 4*3,00mk=12,00mk, yhteensä 24,00mk.

Filateelisesti olennaisimman käyttöajan loputtua 1.7.1948 jälkeen 12mk sinisellä oli useita yksittäiskäyttöjä, joista joitakin esitellään alla. Merkin painoserä oli verrattaen suuri, 42 miljoonaa kappaletta ja sitä jäi epäilemättä paljon käytettäväksi tarkoituksenmukaisen käyttöajan päätyttyä, varsinkin kun huomioidaan, että viimeinen tilauserä valmistui 8-1948 eli merkin käyttötarkoituksen mukaisen käytön jälkeen – tästä tietysti voimme vetää johtopäätöksen, että PLH piti merkin käyttötarkoituksena ehkäpä myös kotimaan kirjeen postimaksuna toimimista 1.1.1948 jälkeen (kuten mm. Käsikirjakin toteaa). Tällöin voidaan ajatella PLH:n tarkoittaman olennaisimman käyttöajan päättyvän kotimaan kirjeen postimaksun noustessa, vasta 1.12.1948.

Yllä: Kirje 6.9.1948 Kuopiosta Simpeleelle. Taksa: Kirje (-20g) 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk.

Yllä: Postikortti, jolle laitettu kirjeen postimaksuksi 12mk sininen merkki. Tekstiä kirjoitettu osoitealueelle ja näin olleen ”kirjeen” tunnusmerkistö täyttyy. Lähetetty 8.11.1948 Pieksämäeltä Helsinkiin. Taksa: Kirje (-20g) 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk. (Lisätty 12.5.2014)

12mk0007 Yllä: Kirjattu kirje 29.9.1948 Tampereelta Helsinkiin. 12mk sininen tupla, yhteensä 24mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk, kirjaaminen 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk, yhteensä 24,00mk.

Yllä: Toisen painoluokan kirjattu kirje 10.5.1948 Turusta Helsinkiin. M30 12mk sininen ja 20mk postitalo, yhteensä 32mk. Taksa: Kirje (21-125g) 20,00mk, kirjaaminen 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk, yhteensä 32,00mk.

Jos ajattelua viedään siihen suuntaan, että PLH oli ajatellut käyttää merkkiä myös kotimaassa tarkoittaisi tämä myös sitä, että myös muut kotimaan sopivat taksat olisivat tämän ”toisen käyttötarkoituksen” mukaisia käyttöjä. Näitä ovat ainakin asiakirjan taksa ja miksei sitten vielä myös Pohjoismaihin suunnattujen kirjeiden taksa, joka sekin oli 1.1.1948 alkaen 12mk.

12mk0002

Yllä: Asiakirjoja Inkeroisista 2.9.1948 Helsinkiin. Taksa: Asiakirjoja (-150g) 1.1.1948 – 30.6.1950 12,00mk. 12mk0008 Yllä: Kirje 21.5.1948 Tenholasta Tukholmaan Ruotsiin. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.1.1948 – 30.6.1948 12,00mk. 6kk taksa-aika yli 500g kirjeille, mutta I-III painoluokan kirjeille taksa pysyi samana aina 30.11.1948 saakka.

12mk_usa0004

Yllä: Kirje 15.10.1948 Helsingistä Tukholmaan Ruotsiin. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.7.1948 – 30.11.1948 12,00mk. Taksa muuttui ”oikeasti” vain yli 500g kirjeille 1.7.1948, I-III painoluokan kirjeille taksa-aika alkoi jo 1.1.1948.

Yllä: Pika lentokirje 11.7.1947 Helsingistä Göteborgiin Ruotsiin. Edelleen lähetetty Ruotsissa toiseen osoitteeseen. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk, pikalisä Pohjoismaihin (sama kuin kotimaan taksa) 1.1.1947 – 31.12.1947 20,00mk, lentolisä Pohjoismaihin 1.10.1942 – 30.9.1957 (jokaiselta 20g:lta) 2,00mk, yhteensä 34,00mk. Alitaksa 2mk.

Kaiken kaikkiaan taksoja ja taksakombinaatioita joille 12 markan sininen sopii yksin on useita erilaisia, siis pääkäyttötarkoituksen mukaisen ensimmäisen luokan ulkomaan kirjeen lisäksi.

Yllä: Toisen painoluokan paikalliskirje 9.3.1950 Keravalla. Taksa: Paikalliskirje (21-125g) 1.12.1948 – 30.6.1950 12,00mk.

Yllä: 12mk sininen paikalliskirjeellä 20.10.1950 Helsingissä. Taksa (-20g) 12,00mk

Yllä: Postikortti 13.3.1949 Helsingistä (Helsinki 6) Selsdoniin Englantiin. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.7.1948 – 31.10.1949 9,00mk, postikortin lentolisä Eurooppaan 24.10.1945 – 30.9.1957 3,00mk, yhteensä 12,00mk.

Yllä: Postikortti 14.1.1951 Tampereelta Tukholmaan Ruotsiin. Taksa: Postikortti pPohjoismaihin 1.7.1950 – 31.12.1951 12,00mk.

Yllä: Postikortti 16.12.1950 Pälkäneeltä Helsinkiin; edelleen lähetetty Helsingissä ja lopulta leimattu ”Tuntematon – Okänd – Inconnu”. Kiinnostava detalji, kirjoittaja päivännyt 17.12.1950 ja postileima 16.12.1950. Taksa: Postikortti kotimaassa 1.7.1950 – 31.12.1951 12,00mk.

12mk0009 Yllä: Toisen painoluokan kirje 2.6.1949 Helsingissä. 12mk sininen tupla. Taksa: Kirje (21-125g) 1.12.1948 – 30.6.1950 24,00mk.

Yllä: Pikakirje 24.9.1948 postivaunuleimoin Helsinkiin, 12mk sininen tripla, yhteensä 36mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk, pikalisä 1.1.1948 – 31.12.1951 25,00mk, yhteensä 37,00mk. Alitaksa 1mk.

Yllä: Pikakirje 17.9.1948 Porvoosta Helsinkiin, 12mk sininen tripla, ja 1mk vihreä yhteensä 37mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk, pikalisä 1.1.1948 – 31.12.1951 25,00mk, yhteensä 37,00mk. (Lisätty 12.5.2014)

12mk sininen kävi yksin 1.11.1949 alkaneelle ulkomaan postikortin taksalle, jota varten julkaistu 12mk punainen merkki tuli käyttöön vasta 9.1.1950. Tämä tarkoittaa, että 2kk 9pv:n ajan 12mk sininen oli ainoa yksin taksalle sopiva merkki. Tämä on kuitenkin 12mk sinisen merkin käyttötarkoituksen mukaisen filateelisesti olennaisen käyttöajan ulkopuolella oleva taksa, mutta silti mielenkiintoinen ”havainto”. Minulla ei tällaista korttia kuitenkaan ole laittaa näytille. Korjaus: Tarkemmin ajatellen ja tutkien, minulla on kyllä näyttää tuollainen kohde (en tiennyt sitä itsekään, ennen kuin kävin kaikki kohteet läpi… joskus näinkin, ”löydön” tekeminen omasta kokoelmasta on miellyttävä tunne!)

Yllä: Postikortti 10.12.1949 Messukylästä Bärstadt ueber Bad Schwalbachiin Saksaan amerikkalaiselle vyöhykkeelle (U.S. – Zone). Saksassa edelleenlähetetty. M30 12mk sininen single. Taksa: Postikortti Eurooppaan 1.11.1949 – 31.12.1951 12,00mk.

12mk sininen kävi tietysti myös yhdistelminä muiden merkkien kanssa postitukseen aina mallin 1930 käyttöajan loppuun saakka. Alla joitakin tämän ”filateelisesti” vähemmän merkityksellisen ajan käyttöjä.

Yllä: Lentokirje 28.8.1948 Malaksista Newcastleen Englantiin. M30 12mk sininen, 7mk punainen ja 2mk vihreä, yhteensä 21mk. Palautettu ”Retour”, ”Rebut – Inconnu” ”Undelivered for reason stated – Return to sender” – syynä, että vastaanottaja tuntematon; jonkin verran reissannut Newcastlessa, kun etsitty vastaanottajaa. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk, lentolisä Eurooppaan (jokaiselta 5g) 24.10.1945 – 30.9.1957 3,00mk, kirje <10g = 2*3,00mk = 6,00mk, yhteensä 21,00mk.

Yllä: Varkaudesta 16.12.1948 Ammenäsiin Grohediin Ruotsiin lähetetty 0,4kg painanut paketti. M30 12mk sininen ja 50mk Tammerkosken silta, yhteensä 62mk. Taksa: Paketti Ruotsiin (-1kg) 1.7.1948 – 31.10.1949 62,00mk.

Yllä: Postiennakkopainotuote 28.12.1949 Nummelle, jonne saapunut 1.1.1950 (selkeä leimaus takana). Postiennakkomäärä 325mk. 12mk sininen ja 10mk violetti, yhteensä 22mk. Taksa: Painotuote (51-100g) 1.12.1948 – 30.6.1950 5,00mk, postiennakko (-10000mk) 1.12.1948 – 30.6.1950 14,00mk, yhteensä 22,00mk. (Lisätty 29.6.2014)

Yllä: Parkanosta 6.8.1962 Turkuun lähetetty kirjattu kirje, jolla 2kpl 24mk violetin punainen ja yksi 12mk sininen, yhteensä 60mk. 12mk sininen ei ole enää näin myöhään yleinen. Taksa: Kirje (<20g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk, kirjaaminen (1.6.1956-31.12.1963) 30,00mk, yhteensä 60,00mk. Kysymyksessä postitoimiston M30 ”virallinen” loppuunkäyttö.

Ulkomaan kirjetaksa muuttui 12 markkaan 1.1.1947 mutta 12mk sininen julkaistiin vasta 10.2.1947, tämä tarkoittaa sitä, että 40 päivän ajan ei jälleenkään ollut yksin ulkomaan kirjetaksalle sopivaa M30 merkkiä. Tänä aikana ensimmäisen luokan ulkomaan kirjeen postimaksu siis jouduttiin rakentamaan muita merkkejä käyttämällä.

Yllä: Helsingistä 21.1.1947 Saksaan, Brittiläiselle vyöhykkeelle lähetetty kirje. Kaksi M30 6mk punaista, yhteensä 12mk. Englantilainen sensuurileima ja liuska; Saksaan tuleva posti sensuroitiin yhä 1947. Posti Saksaan aukesi vasta vuoden 1946 lopussa ja yllä olevaa kirjettä voidaan pitää ”aikaisena” lähetyksenä avautumisen jälkeen. Käyttö siinä 40 päivän ikkunassa 1.1.1947 – 10.2.1947, kun ei ollut ulkomaan kirjetaksalle yksin sopivaa M30 merkkiä. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk.

12mk sininen yksittäispostite ulkomaille ei ole kovin arvostettu postihistoriallinen lähetyskohde, koska kohteita on saatavilla runsaasti ja näin ollen kohdemaa nousee arvoonsa: Mitä eksoottisempi, sitä parempi. Kuten yllä nähdään on merkillä kuitenkin useita erilaisia yksittäispostitekäyttöjä ja sitä kautta merkki saa vähän enemmän ”säpinää” aikaan. Hinnoittelu on ollut maltillista, yksittäispostitteita saa yleensä alkaen alle eurosta hintojen pysyessä yleensä alle kymmenessä eurossa.

5mk sininen – viides M30 ulkomaankirjeelle tarkoitettu leijonamerkki

7 huhtikuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: 5mk sininen: Kaikkien kolmen tilauserän numerokuusilot

Malli 1930 5mk sininen leijonamerkki ilmestyi 1.7.1945 ja sitä painettiin yhteensä 30 miljoonaa kappaletta kolmessa tilauserässä, 657 (5-1945), 661 (6-1945) ja 667 (8-1945). Paperina käytettiin sellupaperia (SP). Tilauseräkohtaiset painosmäärät löytyvät Käsikirjasta*: 657 (20,0 miljoonaa), 661 (5,0 miljoonaa) ja 667 (5,0 miljoonaa). Värinsä mukaisesti kysymyksessä oli ulkomaan ensimmäisen luokan kirjeen postimaksuksi tarkoitettu merkki; 5,00mk:n taksa ulkomaille alkoi merkin ilmestymispäivänä 1.7.1945. Merkin väri on sininen, mutta siitä voidaan erottaa a ja b värit – a väri on ”tummahkon sininen” ja sen värisiä ovat tilauserän 657 merkit; b väri ”sininen” on kahden muun tilauserän väri. Värejä ei ole harjaantumatta helppoa erottaa toisistaan ilman vertailukappaleita.

Yllä: Tilauserän 657 eri liimat (lm4 oikealla ja vasemmalla kellertävä lm5)

5mk sinisten merkkien liimoitukseen on käytetty kahdenlaista liimaa, liimoja numero 4 (liisteriliima) ja numero 5 (pigmenttiliima, ruskehtavan keltainen ja kiiltävä) siten, että tilauserässä 657 on käytetty kumpaakin liimaa ja muissa kahdessa tilauserissä vain liimaa 5.

Yllä: Siirtymä 5mk sinisellä merkillä. Merkki on tavallista matalampi.

Erikoisuuksia tunnetaan monenlaisia: siirtymiä (joista suuret siirtymät ovat harvinaisia, mutta pienet yleisiä – löytyy sekä kuvake, että hammastesiirtymiä), roskien aiheuttamia painannan virheitä (yleensä ”pyöreitä” pallomaisia), reunavesileimoja (eli vesileimoja itse merkin päällä – vesileimojen paikkahan oli arkkien reunoilla), kaksoishammasteita, rosohammasteita, tarttumia ja paperin paksuuseroja (mm. kartonkimaista paksua paperia).

Yllä: Roskien aiheuttamia painannan pallomaisia virheitä

Fellmanin* levyvirheluetteloss (kirjan takaosassa s. 245) Fellman listaa liimoitetut hammastamattomat merkit ja lista onkin Hannu Kaupin* kirjasta luettavasta poikkeava siten, että Fellman listaa myös 5mk sininisen (vuodelta 1945 tilausnumerolla 317 => Fellmanin kirjassa virhe tilausnumerossa) ja toteaa, että tästä tilauserästä löytyy merkkejä, joiden yläreuna on hammastamaton. Eli kysymys olisi tällöin ”osittain hammastamattomista” merkeistä. Samasta asiasta puhutaan myös Käsikirjassa. En ole tällaisia kappaleita koskaan nähnyt, mutta ne voidaan selvästi laskea erikoisuuksiksi. Kauppi kertoo kirjassaan, että tällaisia merkkejä ei olisi olemassakaan vaan, että kysymys olisi siitä, että joku suuren siirtymän löytänyt olisi leikannut merkistä hammastuksen pois ja näin tehnyt itse ylhäältä hammastamattoman merkin.

Yllä: Rosohammasteita kummallakin värillä (a ja b).

Yksi vaikeimmista M30 postihistoriakohteista on 5mk sininen yksin ulkomaille taksanmukaisella lähetyksellä. Kohde on niin vaikea, että minulla ei sellaista ole näytille laittaa, eikä kohteita paljoa myöskään liiku. Viimeisin näkemäni on Filatelistin* numerossa 1/2014 sivulla 57 kuvattu kirje Hinnerjoelta 1.8.1945 New Yorkiin USA:n; kuori on kuvattu Esko Seitsosen artikkelissa. Toinen vastaava kohde löytyy kuvattuna Hannu Kaupin kirjasta sivulta 204; kirje on kulkenut Vanhakylästä Minnesotaan, USA:n.Lisäksi ainakin Jussi Kerppolan kokoelmassa Kuopion näyttelyssä oli USA:n mennyt kuori. Varmuudella siis ainakin kolme löytyy, luultavasti useampiakin; se mitä voidaan todeta on, että nyt olisi tilaus esimerkiksi Sveitsiin tai Neuvostoliittoon kulkeneelle 😉

Yllä: Merkin julkaisupäivänä 1.7.1945 Nickbystä Helsinkiin lähetetty toisen painoluokan kirje. Taksa: Kirje (21-125g) 1.7.1945 – 15.1.1946 8,00mk. Tämä oli myös 3mk punaisen ensipäivä. (Lisätty 9.4.2014)

malli30 Yllä: 5mk sininen tupla ulkomaan kirjeellä Helsingistä 15.10.1945 Zurichiin Sveitsiin. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.9.1945 – 31.12.1946 10,00mk. Taksan vaihduttua 45 päivän ajan ei ollut taksalle yksin sopivaa käyttötarkoituksen mukaista merkkiä ja taksa piti rakentaa muita merkkejä käyttämällä. Mielestäni tämä on myös kohtalaisen hyvä ”5mk sininen” kohde. [lisäys: Tämän kohteen ”hyvyyttä” lisää se, että pintaposti Sveitsiin avautui sodan jälkeen 25.9.1945 ja se on näin ollen ”varhainen” postin kulun uudelleen aloittamisen jälkeen lähetetty lähetys (Lisätty 22.5.2015)]

Yllä: 5mk sininen tupla ulkomaan kirjeellä Töjbystä 2.10.1945 Brooklyniin New Yorkiin USA:n, edelleen lähetetty Harrisburgiin Pennsylvaniaan, josta vielä edelleen Mechanicsburgiin Pennsylvaniaan. Suomalainen sensuuri ja takana edelleen lähetyksen leimoja. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.9.1945 – 31.12.1946 10,00mk. Taksan vaihduttua 45 päivän ajan ei ollut taksalle yksin sopivaa käyttötarkoituksen mukaista merkkiä ja taksa piti rakentaa muita merkkejä käyttämällä. Mielestäni tämä on myös kohtalaisen hyvä ”5mk sininen” kohde.

Ilmestyessään 5mk sininen merkki kävi ulkomaan ensimmäisen luokan kirjeen lisäksi myös yksin ensimmäisen luokan (-20g) kirjeelle Pohjoismaihin sekä kotimaan ensimmäisen luokan kirjeelle. Ilmeisesti juuri tästä monikäyttöisyydestään julkaisuhetkellä johtuen merkin painosmäärä oli niin suuri – pelkälle ulkomaan taksalle tarkoitettua merkkiä olisi tuskin tilattu heti ensimmäisessä tilauserässään 20 miljoonaa kappaletta.

Yllä: Lielaks (Lielahti) 28.8.1945 Kööpenhaminaan Tanskaan lähetetty kirje. Tanskan sensuuri liuska ja leima ”351”. Edelleen lähetetty Tanskassa 3.9.1945. Taksa: Kirje (<20g) Pohjoismaissa 1.7.1945 – 31.8.45 5,00mk. (Lisätty 24.4.2014)

Yllä: Ruotsiin Bodeniin Poste Restante osoitteeseen 17.8.1945 Helsingistä lähetetty kirje. Sotasensuurin tarkastama. Eteenpäin lähetetty. Taksa: Kirje (<20g) Pohjoismaissa 1.7.1945 – 31.8.45 5,00mk. Kahden kuukauden taksa-aika. 5,00mk taksa alle 20 gramman lähetyksille, kuten I-III painoluokan lähetyksille, kuitenkin jatkui 15.1.1946 asti, eli oikeastaan 6,5kk taksa.

Yllä: Kolme lähetystä, jotka ovat joutuneet valuuttakontrollin avaamiksi Ruotsissa; Ruotsissa seurattiin sodan loppuvaiheissa ja sodan jälkeen ulkomaan valuutan liikkeitä ja niitä kontrolloitiin.Ylinnä Paimiosta 2.11.45 Lidköpingiin kulkenut kirje, keskellä Helsingistä 19.10.1945 Tukholmaan kulkenut kirje ja alinna 28.12.1945 Helsingistä Tukholmaan kulkenut. Huomataan, että kirjeissä on kaikissa ”rivileimaus” jossa ensimmäisenä päivämäärä ja sen jälkee nelinumeroinen koodi, joka osoittaa ilmeisesti sensuroijan. Taksa: Kirje (<20g) Pohjoismaissa 1.7.1945 – 15.1.46 5,00mk. [Näitä valuuttasensuroituja kuoria liikkuu aika yleisesti, hinnoittelu on yleensä alle 10€; kuoria löytyy niin Ruotsista lähetettyjä kuin Ruotsiin menneitäkin].

Yllä: Kirje 5.1.1946 Porista Helsinkiin. Taksa: Kirje kotimaassa (-20g) 1.7.1945 – 15.1.1946 5,00mk.

Yllä: Kirje Por… (leima epäselvä) 18.7.1945 Pitäjänmäkeen (vai kuuluuko sanoa Pitäjänmäelle); lennättimen leimalla leimattu. Taksa: Kirje kotimaassa (-20g) 1.7.1945 – 15.1.1946 5,00mk.

Yllä: Uudelleen käytetty M30 5mk sininen merkki kirjeellä Karstulasta 14.1.1946 Valkeakoskelle. Taksa: Kirje kotimaassa (-20g) 1.7.1945 – 15.1.1946 5,00mk. Leimaamattomana kulkeneet lähetykset olivat M30 aikakaudella huomattavasti paljon harvinaisempia kuin nykyään – nykyäänhän tuntuu siltä, että pääsääntö on, että lähetyksiä ei leimata!

Yllä: Vaasasta 16.1.1946 Helsinkiin lähetetty kirje, joka on mennyt lunastukseen. Taksa vaihtui juuri tänä päivänä 8 markkaan ja näin ollen kirje on ollut lähetettäessä 3mk alitaksainen. Lunastus kaksinkertainen puuttuva taksa eli 6mk. Taksa: Kirje (-20g) kotimassa 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk.Yllä: Painotuottekirje postiennakolla 7.1.1946 Oulusta Puolangalle. Postiennakon määrä 90mk. Taksa: Painotuote kotimaassa (-50g) 1.12.1944 – 15.1.1946 1,00mk, postiennakko (-500mk) 1.7.1945 – 15.1.1946 4,00mk, yhteensä 5,00mk.

Yllä: Oulusta 23.8.1945 Ylitornioon lähetetty kirjattu virkakirje saantitodistuksella. M30 5mk sininen leijona single. Oulun läänin liikevaihtoverotoimistolla on ollut vapaakirjeoikeus ja sen ei tarvinnut maksaa kirjeen postimaksua tai kirjaamista. Saantitodistuksesta tuli kuitenkin maksaa. Taksa: Saantitodistus lähetystä jätettäessä 1.7.1945 – 15.1.1946 5,00mk. 6½kk taksa-aika. (Lisätty 18.2.2015)

Yllä: Kirjattu kirje 11.1.1946 Loimaalta Turkuun. 5mk sininen tupla, yhteensä 10mk. Taksa: Kirje kotimaassa (-20g) 1.7.1945 – 15.1.1946 5,00mk, kirjaaminen 1.7.1945 – 15.1.1946 5,00mk, yhteensä 10mk.

Yllä: I painoluokan paketti 26.10.1945 Tampereelta Nummelle. 5mk sininen tupla, yhteensä 10mk. Taksa: Paketti (-1kg) 1.7.1945 – 15.1.1946 10,00mk.

Yllä: Nummelasta 9.9.1945 Nummelle lähetetty II painoluokan paketti. 5mk sininen tripla, yhteensä 15mk. Taksa: Paketti (1-3kg) 1.7.1945 – 15.1.1946 15,00mk.Yllä: Lappvikista 2.1.1946 Nummi kirkolle lähetetty kirjattu I painoluokan paketti. 5mk sininen tripla, yhteensä 15mk. Taksa: Paketti (-1 kg) 1.7.1945 – 15.1.1946 10,00mk, kirjaaminen 1.7.1945 – 15.1.1946 5,00mk, yhteensä 15,00mk.

Yllä: Toisen painoluokan paikalliskirje 10.12.1945 Helsingissä. M30 2kpl 1mk vihreä ja 5mk sininen, yhteensä 7mk. Taksa (21-125g) 7,00mk

5mk sinisen merkin käyttötarkoituksenmukaisen käyttöajan voidaan katsoa loppuvan ulkomaan kirjetaksan osalta 31.8.1945 sen muuttuessa, ja 15.1.1946 Pohjoismaiden ja kotimaan kirjetaksojen osalta, joita varten merkki epäilemättä myöskin oli suunniteltu. Tämän ajan jälkeenkin löytyy tietysti käyttöjä.

Yllä: Postikortti 27.6.1946 Turusta Uppsalaan Ruotsiin. Taksa: Postikortti Pohjoismaihin (sama taksa kuin kotimaassa) 16.1.1946 – 31.12.1946 5,00mk.

Yllä: Postikortti Ikaalisista 5.7.1946 Poriin. Taksa: Postikortti kotimaassa 16.1.1946 – 31.12.1946 5,00mk.

Yllä: I painoluokan paketti Melalahdelta 19.10.1946 Puolangalle. 5mk sininen tripla, yhteensä 15mk. Taksa: Paketti (-1 kg) 16.1.1946 – 31.12.1946 15,00mk

Yllä: Helsingistä 27.12.1945 Rotterdamiin Hollantiin lähetetty . Neljä 5mk sinistä yhteensä 20mk, lisäksi vuoden 1945 joulumerkki leiman alla. Taksa: Kirje ulkomaille 1.9.1945 – 31.12.1946 10,00mk. Ylitaksa 10mk. Onko tällä kirjeellä mahdollisesti ollut joskus kirjauslipuke? – silloin taksa täsmäisi.

Yllä: Oriveden asemalta 8.8.1946 Helsinkiin lähetetty toisen painoluokan kirjattu kirje. Neljä 5mk sinistä, yhteensä 20mk. Käytetty väliaikaista kirjauslipuketta. Taksa: Kirje (21 – 125g) 16.1.1946 – 31.12.1946 12,00mk, kirjaaminen 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, yhteensä 20,00mk.

Yllä: Postivaunuleimattu (Postilj. V. H-I) kirje 20.1.1946 Seinäjoelle. M30 5mk sininen ja 3mk punainen, yhteensä 8mk. Taksa: Kirje (-20g) 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk. Ajalle tyypillinen kombinaatio. Ei vaikuta mitenkään ihmeelliseltä, ennen kuin huomataan, että 8mk kotimaan kirjetaksalle tarkoitettu 8mk violetti merkki julkaistiin vasta 24.1.1946. Kahdeksan päivän ajan 16.1.1946 – 23.1.1946 ei ollut taksalle yksin sopivaa M30 merkkiä, vaan ensimmäisen luokan kirjeen taksa täytyi rakentaa käyttämällä muita M30 merkkejä. (Lisätty 10.4.2014)

Yllä: Pikakirje 27.2.1946 Peipohjalta Porvooseen. 2kpl 5mk sininen, 10mk sininen ja 3mk punainen, yhteensä 23mk. Vastaanottaja ei ole löytynyt Porvoosta edelleen lähetetty ja samalla pikalipukeyliviivattu (peli menetetty), edelleen lähetetty helsinkiin. Taksa: Kirje (-20g) 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, pikalisä kotimaassa 16.1.1946 – 31.12.1946 15,00mk, yhteensä 23,00mk.

Yllä: Lentokirje 17.9.1945 Helsingistä Pariisiin Ranskaan. 3kpl 5mk sininen ja 2½mk punainen, yhteensä 17½mk. Sensuurin tarkistama. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.9.1945 – 31.12.1946 10,00mk, lentolisä Ranskaan (2,50mk/5g) 10.8.1945 – 23.10.1945 <15g 7,50mk, yhteensä 17,50mk. 53 päivän taksa (1kk 23 päivää).

Yllä: Lento pikakirje Helsingistä 18.2.1946 (Helsinki Avion) Leideniin Hollantiin. 2kpl 5mk sininen, 15mk olavinlinna ja 3mk punainen, yhteensä 28mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.9.1945 – 31.12.1946 10,00mk, pikalisä ulkomaille 1.7.1945 – 31.12.1946 10,00mk, lentolisä Eurooppaan 3mk/5g => grammamäärää ei kirjeeseen ole kirjoitettu ja kirjetaksan ja pikalisän jälkeen jäävä maksettu osuus ei ole kolmella jaollinen; ilmeisesti väärin laskettu lentotaksa. Jos alle 10g kirje tällöin taksa yhteensä 26,00mk ja 2mk ylitaksa. Joka tapauksessa varhainen pikakirje sodan jälkeen Hollantiin.

Yllä: Lentokirje Helsingistä 25.9.1946 Minneapolisiin Minnesotaan USA:n, 5mk sininen, 2mk vihreä ja 25mk puunhakkaaja, yhteensä 32mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.9.1945 – 31.12.1946 10,00mk, lentolisä (22mk/5g) 5g:lle 22,00mk, yhteensä 32,00mk. Himmeä ja ruma leimaus.

* Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, 2012 Helsinki

* Suomen postimerkkien käsikirja, osa IV, Suomen Filatelistiliitto ry, Helsinki 1969

* Mauri B. Fellman, Malli 1930 Jalopeuramerkit, Suomen Filatelistiseuran kustannus Oy, Lehtikarin kirjapaino, 1984

* Esko Seitsonen, Toisen maailmansodan vaikutus Suomen ja Ison-Britannian imperiumin väliseen sekä kauttakulkevaan kirjepostiin, Filatelisti, 1/2014, s. 57

75p oranssi – tarkoituksellinen ”täytearvo”

17 marraskuun, 2013 By Mikael Collan

Yllä: 75p oranssi numeronelilö, joka on leimattu ilmestymispäivänä 1.9.1942

75p oranssi on kiinnostava M30 merkki, koska sen käyttötarkoitus oli toimia täytearvona 2,75mk:n merkille muodostamaan sen kanssa yhdessä 3½mk:n kotimaan kirjetaksa. Merkkiä painettiin vain yksi tilauserä, numero 516 (8-1942) painosmäärän ollessa kohtalaisen suuri, 12 miljoonaa kappaletta. Suuri painosmäärä johtui siitä, että 2,75mk violettia merkkiä, jonka painosmäärä oli 96 miljoonaa (9 tilauserää) oli runsaasti jäljellä. Merkin ilmestymispäivä oli 1.9.1942.

Yllä: Kuva dokumentista, jossa käsitellään 75p oranssin merkin julkaisun syvempi tausta ”virallisesti”

Yllä: Käyttötarkoituksen mukainen 75p merkin postite. Yhdessä 2,75mk violetin kanssa merkki muodosti 1.9.1942 alkaen 3,50mk:n ensimmäisen luokan kirjeen taksan. Tämä kirje lähetetty Turusta 8.9.1942 Raumalle. Viestillinen leima sattunut oivallisesti juuri 75p merkin päälle.

Huomioitavaa 1.9.1942 tapahtuneessa taksan vaihdoksessa on se, että 75p merkki julkaistiin siksi, että ei haluttu heti julkaista uutta 3½mk:n 1. luokan kotimaan kirje taksalle sopivaa merkkiä, sillä haluttiin, että yleisö käyttäisi loppuun 2,75mk:n violettia merkkiä. Tämä johtikin siihen, että 3½mk oliivin merkin ilmestymiseen saakka (1.10.1942), eli kuukauden ajan, kotimaan kirjetaksalle ei ollut sopivaa ”varta vasten painettua” yksin sopivaa merkkiä. Näin ollen juurikin tämän kuukauden 1.9.1942 – 1.10.1942 aikana lähetetyt 2,75mk violetti + 75p oranssi yhdistelmät ovat paljon kiinnostavampia kuin 3½mk oliivin merkin ilmestyttyä. Olisi väärin olla mainitsematta, että 3½ sininen oli samana aikana yksittäispostitteena kotimaan kirjetaksalle sopiva merkki!

Yllä: Kun kotimaan kirjetaksa 1.9.1942 vaihtui, tarkoitti se myös sitä, että Suomen ja Saksan välinen kirjepostitaksa vaihtui, sillä sitä sääteli postisopimus, jonka mukaan maiden väliseen kirjeenvaihtoon sovellettiin kirjeiden osalta Suomessa kotimaan kirjetaksaa. Näin ollen tuon yllämainitun kuukauden ajan oli myös tämä ”Saksan erikoistaksa” relevantti 2,75 violetti + 75p oranssi yhdistelmä. 1. luokan kirje lähetetty Helsingistä 24.9.1942 Hampuriin. Taksa: Postisopimuksen mukaisesti kotimaan kirjetaksa (<20g) 3,50mk.

On myös huomattava, että ulkomaan kirjetaksa ei noussut 1.9.1942 vaan vasta 1.10.1942. Tämä tarkoittaa sitä, että kuukauden ajan kotimaan ja ulkomaan kirjetaksa oli sama. Näin ollen myös ulkomaille tämän kuukauden aikana menneet 2,75 violetti + 75p oranssi yhdistelmät ovat haluttuja.

Yllä: Kirjattu kirje Kalaniemeltä 19.10.1943 Helsinkiin, 2kpl 75p oranssi ja 2kpl 2,75mk violetti, yhteensä 7mk. Taksa: Kotimaan 1. luokan (<20g) kirje (1.9.1942 – 30.6.1945), Kirjaaminen (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, yheensä 7,00mk.

Paperina käytettiin lumppusellupaperia (LSP) ja itse asiassa 75p leijonamerkki on ainoa pelkästään tälle paperille painettu M30 merkki. Liimoite on LM2 eli sodan aikana käytössä ollut vaalea tai heikosti kellertävä himmeähkö liima. Lisätietoja liimasta Kaupin* kirjasta sivulta 40 tai Suomen Postimerkkien käsikirjasta (osa IV)*. Erikoisuutena tunnetaan rosohammaste, joka kuitenkin on yleinen. Värin osalta SP Käsikirja mainitsee tavattavan heikkoja tummuusvaihteluita sekä, että myös ohutta paperia tavataan. Kauppi kertoo, että vaikka ohut paperi mainitaan, ei sitä kuitenkaan käytännössä ole löytynyt.

Yllä: Rosohampainen pari. Kohde voisi olla kauniimpikin.

Yllä: Malliksi joitakin kuvakevirheitä 75p oranssille merkille. (Lisätty 9.2.2014)

Taksan mukaista yksittäispostitetta ei 75p merkille ole, mutta joitakin taksoja on mahdollista koota käyttämällä useampia 75p merkkejä yhtä aikaa.

Yllä: Ylitaksaisia joulukortti painotuotteita, Helsinki 21.12.1942 ja Sahalahti 21.12.1943. (Toinen kortti vuodelta 1942 lisätty 30.7.1942)

Yllä: Kirje postiennakolla Loimaalta 20.3.1943 Askaisiin. Postiennakon määrä 22mk. Taksa: Kirje (<20g; 1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, postiennakko ( – 50mk, 1.9.1942 – 31.8.1943) 2,50mk, yhteensä 6,00mk. 8kpl 75p oranssi, yhteensä 6mk.

Yllä: 75p oranssi ja 25p ruskea Helsingistä 23.12.1944 Korpeen lähetetyllä painotuotte joulukortilla. Taksa: Painotuote (<50g; 1.12.1944 – 15.1.1946) 1,00mk.

Yllä: Karttulasta 1.7.1945 Kuopioon lähetetty kirje, 6kpl 75p oranssi ja 5kpl 10p harmaa, yhteensä 5mk. Taksa: Kirje (<20g; 1.7.1945 – 15.1.1946) 5,00mk. 6½ kuukauden taksa. Taksan ensimmäinen päivä!

Yllä: Asiakirjana lähetetty, mutta postin toisen painoluokan kirjeeksi tulkitsema ja siksi lunastukseen mennyt lähetys. Lieksasta 15.9.1942 Helsinkiin (jonne saapunut 17.9.1942, leima takana). Asiakirjojen taksa oli (1.9.1942 – 30.11.1944) 350 grammaan asti 3,50mk, kun taas toisen luokan kirjeen taksa oli (1.9.1942 – 15.6.1945) 6,00mk. Näiden ero on 2,50mk ja se kaksinkertaisena antaa 5,00mk lunastustaksan.

*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, Helsinki 2012

*Suomen Postimerkkien Käsikirja, Osa IV, Dromberg & Vaarnas, Suomen Filatelistiliitto, 1969, Helsinki