postiennakko

Syysiltoja sähköistänyttä M30 kauppaa

24 syyskuun, 2015 By Mikael Collan

Filatelia ja postihistoria on kaupankäynnin kohteena jatkuvasti netissä ja kauppaa käydään – ajattelin kirjoittaa muutaman sanan lähiaikoina päättyneistä internet-huutokaupoista, joissa myytiin muutamia kiinnostavia kohteita.

Vähän aikaa sitten päättyi Sinetti Postin huutokauppa numero 116, jossa oli myytävänä muutamia kiinnostavia M30 kohteita. Mainittakoon näistä 1,25mk/50p päällepainamalla oleva keltainen leijonamerkki postikortilla Eestiin vuodelta 1932. Kohteen selitteessä mainittiin, että kyseessä olisi vaikeamman kakkosladelman merkki, mutta erittäin epäselvästä, suorastaan suttuisesta, kuvasta ei varsinaisesti pystynyt asiaa varmistamaan. Itse asiassa suurentamalla kuvaa niin paljon kuin pystyi saattoi tehdä mittauksia ja todeta, että kyseessä saattaa olla ykkösladelma. Joka tapauksessa kohde myytiin 72,60 euron hintaan lähtöhinnan ollessa 30€. Jos kyseessä oli oikeasti kakkosladelma on kohde hyvä – itse asiassa erinomainen merkin postihistoriallinen kohde, sillä kysehän on Suomen ja Eestin välisen postisopimuksen taksasta, jonka mukaan postikortin taksa oli sama kuin taksa Pohjoismaihin. Näissä tarkkuutta vaativissa kohteissa tulisi aina olla mukana suurennettu kuva itse merkistä, jotta jokainen voisi tehdä paremmin päätelmiä kohteen oikeellisuudesta. Itse en lähtenyt huutamaan lainkaan, koska epäilys kalvoi mieltäni.

LISÄYS: Katselin vielä uudestaan kohdetta erään keräilijän kanssa käydyn keskustelun pohjalta ja havaitsin, että kyseinen postikortti olisi kulkenut painotuotteen taksalla, koska sanoja on vain viisi. Tämäkin asia olisi pitänyt heti tajuta, mutta sekään ei paranna kohdetta.

Yllä: Tampereelta 21.4.1937 Nummelle lähetetty vapaapaketti postiennakolla. 2mk/1½mk punainen single. Postiennakkomäärä 50mk. Vain postiennakkomaksu maksettu. Taksa: Postiennakko (-50mk) kotimaassa (1.1.1935 – 31.5.1937) 2,00mk.

Toinen Sinetti Postin huutokaupassa ollut kiinnostava kohde oli 2/1,5mk punainen leijona päällepainamamerkki vapaapaketin postiennakkomaksuna. Nämä pelkän postirahavapauden / vapaakirjeoikeuden ulkopuolelle jäävien maksujen maksuksi käytetyt frankeeraukset ovat kiinnostavia ja tällä merkillä näitä ei joka päivä tule vastaan. Kohde myytiin 8 euron lähdöllä ja päätyi hintaan 17,60€.

eBayssa myytiin liuta kiinnostavia sodanaikaisia M30 kohteita erään Ukrainassa majaansa pitävän myyjän toimesta.

Mukana oli mm. 1940 kesällä Yhdysvaltoihin lähetettyjä kirjeitä, joista parempi, selkeäleimainen, myytiin alle 30€:lla – kohde oli M30 leijonilla maksettu 3½mk taksainen 7.7.1940 leimattu ja ilmeisesti Petsamon kautta kulkenut – toinen oli erittäin rumilla tärähtäneillä leimoilla leimattu kuori, jolla oli singlen 2:75/2mk punainen päällepainama leijonamerkki ”T” leimoin – ilmeisesti kuitenkin vuodelta 1940, tämä myytiin alle vitosella.

Myytävänä oli useita Sveitsiin kulkeneita kuoria alkaen vuodesta 1941, nämä kuoret myytiin yleensä 20-25 eurolla, lisäksi oli 4½mk taksaisia kirjeitä, joista kaksi oli 4½mk sinisellä singlellä – toinen oli lähetetty ensin Helsinkiin, josta edelleen lähetetty Sveitsiin. Tälle edelleen lähetetylle kuorelle oli alunperin jo laitettu tuo 4½mk sininen leijonamerkki, siis Suomen sisäselle osuudelle – kuori oli näin ollen väärätaksainen, myyntihinta oli 56 dollaria, eli himpun verran yli 50 euroa. Toinen 4½mk sininen leijonasingle myytiin hinnalla 78 dollaria eli n. 70 euroa, tämä oli kulkenut 12.1.1943 Helsingistä Zurichiin.

Vaikeimmat eBayssa myydyt kohteet olivat kaksi 9mk postitalomerkin singlekohdetta vuosina 1943 ja 1944 Sveitsiin kirjatulla kirjeellä. Näitä 9mk singlekohteita kirjatuilla kirjeillä ulkomaille 4½mk (kirje -20g) + 4½mk (kirjaaminen ulkomaille) taksalla tunnetaan alle kymmenen. Kyseessä on siis ns. ”kova” kohde. Kohteet eivät olleet menneet ohi myöskään suomalaisilta alan harrastajilta ja niistä käytiinkin jännittävä huutokilpa synkkenevässä syyskuun illassa.

Ensimmäiseksi päättynyt Helsingistä 4.9.1944 Geneveen lähetetty ja Vandiin Sveitsissä edelleen lähetetty kirje (takana Geneven leimaus 9.9.1944) myytiin hintaan 612 dollaria eli noin 550 euroa. Kohde oli kulkenut juuri niihin aikoihin, kun postin kulku Suomesta Saksaan keskeytyi. Tämä voi tarkoittaa, että kohde olisi voinut kulkea jopa Ruotsin kautta Ranskaan, josta Sveitsiin, sillä kuorella ei ole Saksan sensuuria, joka yleensä löytyy kohteilta, jotka ovat Saksaan menevän postin keskeytyksen jälkeen Saksan kautta kolmansiin maihin kulkeneet. Luonnollisesti kohde oli Suomessa sensuroitu.

Toinen 9mk postitalo singlekohde oli 9.2.1943 Helsingissä leimattu ja Baseliin lähetetty. Leimaus on erinomaisen selkeä. Lähettäjä on tunnettu filatelisti A. Rami ja kuoren takana on Suomen postimerkkeilijäyhdistyksen valtuuskunnan filateelinen sensuurileimaus, jossa allekirjoittajana aikansa kovia filatelisteja Lundmark ja Walli. Kuori on myös Suomessa sensuurin tarkastama. Takapuolella on Baselin tuloleimaus 12.2.1943. Kaiken kaikkian hieno kohde tämäkin. Kohde myytiin hintaan 721 dollaria eli noin 650 euroa.

Jälleen voidaan todeta, että M30 huippufilatelia ja postihistoria maksaa ”ihan oikeata rahaa”, vaikka tavallisten kohteiden hinta tuntuukin olevan laskusuhdanteessa. Edellinen 9mk postitalo single meni julkisessa kaupassa kaupaksi joitakin aikoja sitten SFP:n huutokaupassa erään kokoelmaerän mukana – näitä kohteita näkyy verrattaen harvoin.

2½mk punainen – neljäs ulkomaan postikortille tarkoitettu M30 leijona

29 maaliskuun, 2015 By Mikael Collan

Yllä: Helsingissä 3.10.1944 leimattu sellupaperinen merkki. Erittäin kaunis leimaus.

2½mk punainen M30 leijonamerkki ilmestyi 1.10.1942 sodan riehuessa kiivaana. Se julkaistiin korvaamaan 2mk karmiini ulkomaan postikortille käytettävänä merkkinä taksan noustua merkin ilmestymispäivänä kahteen ja puoleen markkaan. Merkkiä painettiin yhteensä 15 miljoonaa kappaletta, viidessä eri tilauserässä, joista kolme ensimmäistä 517 (9-1942), 535 (11-1942) ja 553 (3-1943) painettiin lumppusellupaperille (LSP) ja kaksi viimeistä 625 (9-1944) ja 635 (2-1945) sellupaperille (SP).

Yllä: Numeropalat kaikista viidestä tilauserästä

Merkkiä liimoitettiin kolmella eri liimalla siten, että tilauseriä 517 ja 535 löytyy liimalla 2 (vaalea, heikosti kellertävä liima – osittain arabikumiliima), tilauseriä 553 ja 635 liimalla 3 (keltainen tai kellertävä liisteriliima) ja tilauseriä 625 ja 635 liimalla 4 (valkea liisteriliima). Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että ”yksi numeropala per tilauserä” ei riitä, vaan äärimmäisen pedantin filatelistin tulisi kerätä ”kaikki paperit kaikilla liimoilla”, mikä tarkoittaa sitä, että tilauserästä 635 ”on hankittava” kummatkin liimat.

Yllä: Tilauserän 635 (2-1945) kaksi eri liimaista numeropalaa. Ero ei ole valtava, mutta silti selvä, oikealla lm4 vaaleampana, lähes värittömänä ja vasemmalla lm3, kellertävä liima.

Liimaerot voi havaita silmällä, mutta pitää olla vertailuaineistoa. Merkille löytyy erikoisuuksina tarttuma ja ylimääräinen hammaste, sellupaperille lisäksi ohutta paperia ja pieniä siirtymiä, mutta myös hieman rosoisia hampaita sisältäviä merkkejä on olemassa ja olen myös löytänyt yhden paksummalle paperille painetun merkin.

Yllä: Jonkinlainen osittainen tarttuma – ei kuitenkaan painovaiheessa, vaan ilmeisesti alla olevasta arkista on liimalle jäänyt jälkeä – eli ei mikään ”oikea” tarttuma ollenkaan.

Yllä: Vähävärinen merkkipari, eli punainen väriaine ei ole levinnyt tasaisesti tai sitä on jostain syystä tullut painokoneelle vähemmän kuin tavallisesti

Merkin käyttötarkoitus oli siis toimia ulkomaan postikortin taksalla 1.10.1942 – 30.6.1945, aika oli käytännössä kokonaisuudessaan sota-aikaa ja siksi ulkomaan postikortit tältä ajalta yksin 2½mk punaisella merkillä ovat harvinaisia. Harvinaisuutta lisää se, että sodan aikana ja tämän postikorttitaksan voimassaollessa oli Suomen ja Saksan välillä postisopimus, jonka mukaisesti postikortin taksa oli kotimaan taksa, eli niitä ”ulkomaita”, joihin posti kulki oli vain vähän, kun muistetaan, että postin kulku akselivaltojen ulkopuolelle Yhdysvaltoja lukuunottamatta oli käytännössä kiinni. Näin ollen sellaiset maat kuten Belgia, joka ei kuulunut saksalaisen postisopimuksen piiriin vaikka olikin Saksan miehittämä on mahdollinen kohdemaa. Muita mahdollisia ovat mm. Sveitsi, Espanja ja Portugal, sekä luonnollisesti monet Aasian maat, mutta eivät brittiläisen kansainyhteisön maat. 2½mk punainen yksin postikortilla on hyvä ja harvinainen kohde, harvinaisuudessaan täysin eri luokka kuin esimerkiksi 2mk karmiini yksin postikortilla. Minulla ei ole näyttää malliksi 2½mk punaisen merkin oikean taksan mukaista single ulkomaan postikorttikohdetta – päästään kuitenkin aika lähelle, kuten alla voidaan havaita.

Yllä: Helsingistä 8.2.1944 Milanoon Italiaan kulkenut kortti, jolla 2½mk punainen single. Suomen ja Saksan sensuurit. Näyttää hyvältä, kunnes muistetaan, että Italia kuului Saksan liitolaisena Euroopan posti- ja pikatiedotusliittoon ja näin olleen käypäinen postikortin taksa oli kotimaan taksa. Taksa: Euroopan posti- ja pikatiedotusliiton postikortin taksa (1.9.1942 – 8.9.1944) 2,00mk. Ylitaksainen. Jos kerrankin joku kohde saa täydet pisteet ”on se niin väärin” asteikolla, niin tässä on hyvä ehdokas.

Vuonna 1.1.1947 nousi painotuotteen (-50g) taksa 2½:n markkaan. Tämä taksa päti painotuotteeseen kotimaassa ja ulkomailla (painotuotteiden taksathan olivat samat kaikkiin ulkomaihin ml. Pohjoismaat). Taksaa varten suunniteltu 2½mk vihreä merkki ilmestyi kuitenkin vasta 20.1.1947. Näin olleen painotuotteen taksalle singlenä sopivia merkkejä olivat aiemmin julkaistut 2½ markan merkit, sininen ja punainen. Sinisen painaminen oli kuitenkin lopetettu jo paljon aikaisemmin ja relevantein vaihtoehto oli juuri 2½mk punainen merkki. Lyhyen 19 päivän ajan se siis oli ”ainoa” singlenä käyvä merkki tälle taksalle. Alla esitellään ulkomaan ja kotimaan painotuotteita 2½mk punaisilla singleillä.

Yllä: Painotuote Hännilästä 3.3.1947 Columbiaan Louisianaan USA:n. 2½mk punainen single. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille (1.1.1947 – 31.12.1947) 2,50mk.

Yllä: Painotuotepostikortti Vaskiluodosta 10.1.1947 Vihtiin. 2½mk single. Taksa: Painotuote (-50g) kotimaassa (1.1.1947 – 31.12.1947) 2,50mk. Osuu tuohon 19 päivän väliin, jolloin 2½mk vihreä leijonamerkki ei ollut vielä ilmestynyt.

Singlenä merkki kävi myöhemmin mm. paikalliskirjeelle, sekä muutamille taksakombinaatioille, alla esitellään muutamia.

Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 7.12.1943, 2½mk punainen single joulumerkein. Edelleen lähetetty Helsingissä, eli saman paikallistaksa-alueen sisällä; tällöin ei tarvinnut maksaa lisää edelleen lähettämisestä. Taksa: Paikalliskirje (-20g) (1.9.1942 – 30.6.1945) 2,50mk.

Yllä: Postiennakkopainotuote 6.5.1943 Helsingistä Nummelle. Kirjoitettu lyijykynällä ”kirjeessä 50p”. Postiennakkomäärä 13mk, 2½mk punainen single. Taksa: Painotuote (-50g) kotimaassa (1.12.1931 – 30.11.1944) 0,50mk, postiennakko (-50mk) (1.9.1942 – 31.8.1943) 2,50mk, yhteensä 3,00mk. On harvinaista, mutta ei tavatonta, että postimerkkejä mitätöitiin postiennakon yhteydessä kirjeelle – tässä yhteydessä tämä ”kommervenkki” on johtanut siihen, että postiennakko-osoitekortille on mitätöity vain postiennakon määrä. TOINEN tulkinta tästä kohteesta olisi, että kysymyksessä on vapaakirjelähetyksen postiennakko, joka oli myös vapaakirjeistä pakko maksaa. Tähän viittaisi se, että jos luetaan lomakkeelle kirjoitettu teksti ”kirjeenä sop” niin silloin voidaan myös kiinnittää huomiota vastaanottajan ammattiin, joka on kirjoitettu ”kantori” – jos tämä oli jokin kirkollinen asia, niin useilla kirkkojen järjestöillä oli vapaakirjeoikeus. Joka tapauksessa kortti on vajaasti täytetty ja siksi vaikeuttaa taksan tulkitsemista.

Yllä: Lentopostikortti Helsingistä 16.5.1945 Vaasaan, 2½mk punainen single. Laatikkoleima ”luftpost”. Taksa: Postikortti kotimaassa (1.9.1942 – 30.6.1945) 2,00mk, postikortin lentolisä kotimaassa (1.10.1942 – 31.12.1962 asti) 2,00mk, yhteensä 4mk. Väärä taksa, 1½mk liian alhainen. Tässä kohteessa on kuitenkin otettava huomioon, että valvontakomissio oli julistanut kotimaahan lentokiellon ja keskeytti kotimaan lentotoiminnan ajaksi 5.3.1945 – 27.7.1945, jona aikana kotimaassa ei kotimaisten lentoyhtiöiden mukana kulkenut lentopostia. Tässä saattaa ja hyvin todennäköisesti onkin kysessä vaasalainen vitsi, eli joku on lyönyt lentopostileiman vasta kirjeen saavuttua Vaasaan – tuskin siis kovin korkealla lentänyt! Joka tapauksessa väärä taksa.

Muita kuin single-käyttöjä on tietysti monen erilaisia, alla esittelen joitakin.

Yllä: Toisen luokan paikalliskirje Helsingissä 10.4.1945, 2½mk punainen tupla. Taksa: Paikalliskirje (21-250g) (1.9.1942 – 30.6.1945) 5,00mk. Yllä: Kirje Someerjärveltä 7.7.1945 Helsinkiin, 2½mk punainen tupla. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.7.1945 – 15.1.1946) 5,00mk.

Yllä: Postiljoonivaunuleimattu postikortti 16.6.1946 Helsinkiin. 2½mk punainen tupla. Taksa: Postikortti kotimaassa 16.1.1946 – 31.12.1946 5,00mk. Tämä postiljoonivaunuleimaus B-K on reitin Porvoo-Kerava (Borgå – Kervo) leimaus ja kyseessä on leima PJV.10.04. Yllä: Postiennakkopaketti Helsingistä 23.4.1945 Puolanka KK:lle. 5kpl 2½mk punainen. Postiennakkomäärä 320mk. Taksa: Paketti (1-3kg) kotimaassa (1.9.1942 – 30.6.1945) 9,00mk , postiennakko (-500mk) ( (1.9.1943 – 30.6.1945) 3,50mk, yhteensä 12,50mk.

Merkki sopi tietysti muidenkin postimerkkien ohella rakentamaan taksoja ja sitä käytettiinkin paljon myös tähän tarkoitukseen.

Yllä: Kirje Helsingistä 28.9.1944 Zurichiin Sveitsiin, 2½mk punainen ja 2mk keltainen M30 leijona. Suomen ja Saksan sensuurit sekä kemiallisen sensuurin selvät jäljet. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.10.1942 – 30.6.1945) 4,50mk. Vuoden 1944 loppu oli Euroopan sotanäyttämöllä Saksan luhistumisen aikaa, kirjeen lähettämisen aikoihin puna-armeija oli jo Puolassa ja saksalaiset olivat juuri torjuneet liittoutuneiden suuren laskuvarjo-operaation Arnheimissa (operaatio Market Garden). Yllä: Kirjattu kirje Helsingistä 15.7.1943 Stuttgartiin Saksaan, 2½mk punainen, 2mk keltainen ja 3½mk oliivi, yhteensä 8mk. Sensuroitu Suomessa ja Saksassa (liuska). Taksa: Euroopan posti- ja pikatiedotusliiton (-20g) kirjetaksa (kotimaan taksa) Saksaan (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, kirjaaminen ulkomaille (1.10.1942 – 30.6.1945) 4,50mk, yhteensä 8,00mk. Huomioitavaa tässä kohteessa on se, että tämä ns. ”Saksan erikoistaksa” ei sisältänyt mitään alennuksia koskien kirjausmaksua ja näin ollen kirjaamisesta maksettiin Saksaan menevillä kuorilla sama maksu, kuin muihin ulkomaihin. Hyvä ja kohtalaisen harvinainen kohde.

Yllä: Lentokirje 15.6.1945 Zurichiin Sveitsiin, M30 7mk postitalo ja 2½mk punainen. Suomen ja Englannin sensuurit, ”By air to the United Kingdom” leimaus. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.10.1942 – 30.6.1945) 4,50mk, lentolisä (jokaiselta 5g:lta) Englantiin (15.3.1945 – 11.8.1945) 2,50mk*2=5,00mk, yhteensä 9,50mk. Tässä kohtaa on huomattava, että vaikka Englannin lentolisän taksa-aika jatkui samana pidempään korvasi Sveitsin oma lentotaksa Englannin taksan 10.8.1945 alkaen, näin ollen kyseeseen tulee Sveitsiin menneillä lähetyksillä tämä taksa-ajan osa. Taksa aika noin 3½ kuukautta. Varhaista postiyhteyksien aukeamisen jälkeistä postia.

Yllä: Lentokirje Helsingistä 10.3.1945 New Yorkiin USAan, 2kpl M30 10mk Saimaata ja 2½mk punainen, yhteensä 22½mk. Suomen ja USAn sensuurit. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.10.1942 – 30.6.1945) 4,50mk, kirjeen lentolisä (jokaiselta 5g) USAan (6.3.1945-30.6.1945) 9,00mk*2=18,00mk, yhteensä 22,50mk. Posti USAan aukesi 6.3.1945, kyseessä on aikainen postin avautumisen jälkeen lähetetty lähetys. Taksa aika hieman yli 3½ kuukautta.Yllä: Lentokirje Hangosta 5.10.1945 Lontooseen Englantiin, M30 10mk Saimaa ja 2½mk punainen. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.9.1945 – 31.12.1946) 10,00mk, kirjeen lentolisä (jokaiselta 5g:lta) Englantiin (15.3.1945 – 23.10.1945) 2,50mk, yhteensä 12,50mk. Kyseessää on 53 päivän pituinen taksa-aika.Yllä: Raahesta 26.6.1945 Rovaniemelle lähetetty toisen painoluokan postiennakkokirje. Postiennakkomäärä 350mk, M30 2½mk punainen tripla ja 2kpl 1mk vihreä, yhteensä 9,50mk. Taksa: Kirje (21-250g) kotimaassa (1.9.1942 – 30.6.1945) 6,00mk, postiennakko (-500mk) (1.9.1943 – 30.6.1945) 3,50mk, yhteensä 9,50mk. Yleensä postiennakkokirjeiden postimaksu mitätöitiin postiennakko-osoitekortille ja kirjeelle laitettiin vain postiennakkolähetystä indikoiva kolmionmuotoinen lipuke. Joskus asiakas oli kuitenkin ollut omatoiminen ja liimannut merkit lähetykselle valmiiksi, tämä on kuitenkin ollut harvinaista ja näitä postiennakkolähetyksiä, joille on suoraan mitätöity postimerkkejä liikkuu vähän.

Vapaakirjeiden ja postirahavapaiden lähetysten lisämaksuja M30 merkeillä

12 maaliskuun, 2014 By Mikael Collan

Vapaakirjeitä ja postirahanvapautta sääteli 26.4.1924 säädetty ”Asetus vapaakirjeoikeudesta ja postirahanvapaudesta”. Asetuksen 2§:ssä määritellään vapaakirjeoikeus seuraavasti: ”V:lla tarkoitetaan vapautusta postilähetyksestä menevän postirahan (kuljetusmaksun) ynnä kirjaamisen ja vakuutusmaksujen suorittamisesta”. Postirahanvapauden määritelmä kuuluu: ”P. käsittää vapautuksen ainoastaan postilähetyksestä maksettavan postirahan suorittamisesta”. Lisäksi huomautetaan: ”Sellaisia lähetyksiä, joita lähetetään vapaakirjeoikeuden taikka postirahanvapauden nojalla sanotaan tässä asetuksessa virkalähetyksiksi”.

Vapaakirjeoikeus ja postirahanvapaus olivat vapautuksia, jotka oli tarkoitettu ainoastaan virka-asioita koskevien lähetysten lähettämiseen ja vapaudet myönsi valtioneuvosto kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön esityksestä. Asetus säätelee virkalähetysten ominaisuuksia ja käsittelyä koskevia asioita, lisäksi se käy läpi väärinkäyttötapausten käsittelyn. Virkalähetyksiä saattoivat lähettää itse vapautuksen saaneet yhteisöt (yleensä valtion ja kunnallishallinnon virastot) mutta myös näille virka-asioita sisältäviä lähettävät yhteisöt ja yksityishenkilöt. Kysymyksessä oli siis varsin laajamitainen toiminta.

Yllä: Hangosta 19.3.1938 Helsinkiin lähetetty kirjattu virkakirje (vapaakirje), jolla vapaaehtoisesti maksettu kirjausmaksu M30 2mk karmiinilla leijonamerkillä. Taksa: Kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk

Yllä: Järvenpäästä 30.1.1940 Helsinkiin lähetetty kirjattu vapaakirje, jolla ilmeisesti vapaaehtoisesti maksettu kirjausmaksu M30 2mk karmiinilla leijonamerkillä. Taksa: Kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk. Kirjeellä lukee erikseen ”vapaakirje” (Lisätty 20.3.2014)

Yllä: Helsingistä 4.3.1937 Turkuun lähetetty kirjattu vapaakirje (Suomen salaojitusyhdistys), jolla ilmeisesti vapaaehtoisesti maksettu kirjausmaksu M30 2mk karmiinilla leijonamerkillä. Kirjauslipuke irronnut (jäänyt liimaus, mutta kirjoitettu erikseen kuorelle ”kirjattu”. Taksa: Kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk. Kirjeellä lukee erikseen ”vapaakirje” (Lisätty 8.4.2014)

Yllä: Lahdesta 16.1.1954 Helsinkiin lähetetty vapaakirje, jolla maksettu kirjaamismaksun lisäksi postimaksu. 50mk Tampereen Hämeensilta single. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk , kirjaaminen 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, yhteensä 50,00mk. (Lisätty 30.7.2014)

Ylläolevissa kohteissa*, jossa lähettäjällä on ollut vapaakirjeoikeus eroaa lisämaksun maksamisen pakollisuus alla näkyviin kohteisiin verrattuna, nimittäin v. 1924 toukokuussa annetuissa ”Vapaakirjeoikeudesta ja postirahanvapaudesta annetun asetuksen soveltamismääräyksissä” mainitaan 2§:ssä, että:

”Virkalähetyksestä, joka kuljetetaan vapaakirjeoikeuden nojalla, on sattuvissa tapauksissa suoritettava kaikki muut postiliikenteessä esiintyvät postimaksut, lukuunottamatta postirahaa sekä kirjaamis ja vakuutusmaksuja. Postirahavapauden nojalla kuljetettavsta virkalähetyksestä suoritetaan sattuvissa tapauksissa muut säädetyt postimaksut, lukuunottamatta postirahaa.”

Lisäksi 4§ 1 mom. kuuluu seuraavasti:

”Viranomaiset y.m., joilla on vapaakirjeoikeus ja siis oikeus kirjaamismaksua suorittamatta lähettää virkalähetyksiä kirjattuina, saavat kuitenkin, jos haluavat, suorittaa säädetyn kirjaamismaksun lähetyksistään. Jos lähettäjä, jolla on ainoastaan postirahanvapaus, haluaa kirjata virkalähetyksen, tulee hänen suorittaa säädetty kirjaamismaksu.”

On huomionarvoista, että vapaakirjeoikeuden omaavilla tahoilla siis ei ollut pakkoa maksaa kirjausmaksua, vaan sen maksaminen oli vapaaehtoista.

Yllä: Tampereelta 11.11.1932 Kärppälään lähetetty postiennakko-vapaakirje, jonka postiennakkomaksu on maksettu M30 2mk violetilla merkillä. Taksa: Postiennakko (-100mk) 1.12.1931 – 31.12.1934 2,00mk. Postiennakkomaksu ei kuulunut vapaakirjeoikeuden piiriin ja se oli pakko maksaa.

Yllä: Länsi-Suomen Karjanjalostusyhdistyksen Tampereelta 22.10.1930 Jämsään lähettämä postiennakko-osoitekortti, jota on käytetty yhdistyksen jäsenmaksun keräämiseen. Taksa: Posti-ennakko (-100mk) 15.1.1926 – 30.4.1931 1,50mk. Postiennakkomaksu ei kuulunut vapaakirjeoikeuden piiriin ja se oli pakko maksaa.

Yllä: Postiennakko vapaapaketti 16.4.1934 Helsingistä Nummelle; postiennakkomäärä 630 markkaa. M30 2*2mk violetti ja 1mk oranssi, yhteensä 5mk. Taksa: Postiennakko (501-1000mk) 1.12.1931 – 31.12.1934 5,00mk. Postiennakkomaksu ei kuulunut vapaakirjeoikeuden piiriin ja se oli pakko maksaa. (Lisätty 26.6.2014)

PLH:n kiertokirje 8/1942 kertoo, että tammikuun 9. päivänä 1942 annetulla asetuksella muutettu vapaakirjeoikeutta ja postirahavapautta säätelevää asetusta siten, että Kenraali Manerheimin lastensuojeluliitolle on annettu ”postirahanvapaus vuoden 1942 loppuun lähetettäessa sotaorvoille lahjalähetyksiä päällyksessä, joiden osoitepuolelle on merkitty sana ”lahjalähetys”.

Yllä: Helsingistä 1942 Kouvolaan lähetetty kirjattu vapaapaketti, jolla maksettu kirjausmaksu 3½mk sinisellä merkillä. Mannerheim-liiton Sotakummivaliokunnalla oli postirahavapaus, joka ei kuitenkaan sisältänyt kirjausmaksua, vaan siitä piti suorittaa asianmukainen postimaksu. Taksa: Kirjaaminen 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk. Pakettikortissa on oikeassa yläkulmassa kirjoitus ”Vapaa pak. Lahja läh.” Kirjaamismaksu ei kuulunut postirahavapauden piiriin ja oli pakko maksaa.

Yllä: Sortavalasta 1.10.1943 Hiitolaan lähetetty kirjattu vapaakirje, jolla kirjausmaksu maksettu M30 3½mk oliivilla leijonamerkillä. Taksa: Kirjaaminen 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk. (Lisätty 24.4.2014)

Yllä: Turusta 13.9.1943 Uuteenkaupunkiin lähetetty kirjattu vapaakirje. M30 2kpl 1½mk harmaa, yhteensä 3mk. Huom! Vapaakirjeoikeuden omaavien yhteisöjen ei tarvinnut maksaa kirjausmaksua. Taksa: Saantitodistus lähetystä jätettäessä 1.9.1942 – 30.6.1945 3,00mk. (Lisätty 27.4.2014)

Yllä: Turusta (Turku 2) 11.9.1946 Rutavaan lähetetty kirjattu vapaakirje saantitodistuksin. M30 8mk violetti yksin. Huom! Vapaakirjeoikeuden omaavien yhteisöjen ei tarvinnut maksaa kirjausmaksua. Taksa: Saantitodistus lähetystä jätettäessä 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk. (Lisätty 24.4.2014) [Kommentti: Tällaiset verovirastojen lähettämät saantitodistukselliset kirjeet eivät ole erityisen harvinaisia, niitä lienee lähetetyn suuria määriä; ei niitä kuitenkaan ihan joka päivä näe].

Yllä: Tampereelta 27.11.1951 Urjalaan. M30 20mk sininen yksin. Taksa: Saantitodistus lähetystä jätettäessä 1.7.1950 – 31.12.1951 20,00mk. (Lisätty 27.4.2014)

* Totuus on se, että minulla ei ole dokumenttia, josta olisin 100% vedenpitävästi voinut todentaa, että Hangon Keskikoululla on ollut vapaakirjeoikeus kirjeen lähettämisaikana v. 1938. Joten voi olla, että puhun palturia sanoessani, että kirjausmaksu on ollut vapaaehtoinen suorittaa! Voi siis olla, että ko. tapauksessa onkin ollut niin, että on ollut postirahanvapaus ja sitä kautta kirjaus onkin ollut pakko maksaa. Ehkä jonain päivänä tämäkin varmistuu suuntaan tai toiseen.

[Kommentti: Hinnoittelusta sen verran, että tällaisia kohteita, joilla on M30 merkeillä maksettu ”pelkkiä” kirjausmaksuja ja posti-ennakko maksuja on ollut viimeaikoina tarjolla kohtalaisen usein ja niiden hinnoittelu on lähtenyt 5-10€ limitistä ylöspäin. Jos samaa kohdetta on halunnut useampi on hinta tietysti noussut, mutta taso on pysynyt parin kympin tuntumassa näissäkin tapauksissa. Kuitenkin on huomattava, että kun kyseessä on muu kuin 2mk karmiini merkki on hinta saattanut ”revetä” sillä esim. yllä nähty 3½mk sininen paketin kirjausmaksulla on vaikeampi kohde kuin tavallinen vapaakirje 2mk karmiinilla.] (lisätty 21.3.2014)

Vapaakirjeoikeuden omaavilla oli vapautus myös vakuutusmaksujen maksamisesta, ja tätä oikeutta tietysti käytettiin hyväksi; vakuutetut vapaakirjeet tuli kuitenkin varustaa V-lipukkeilla normaalien vakuutettujen lähetysten tapaan.

Yllä: Vakuutettu vapaakirje (isokokoinen) Helsingistä 5.1.1956 Ouluun. Kansaneläkelaitoksen postia; ei postimaksua, mutta V-lipuke. Vakuutusmäärä 16530000mk. (Lisätty 21.7.2014; Lisäsin tämän esimerkiksi vakuutetusta vapaakirjelähetyksestä, koska vakuutusmäärä oli niin huomattava.)

[Kommentti: Näin AboEX näyttelyn yhteydessä pikana lähetetyn vapaakirjeen, josta oli maksettu M30 merkillä pikalisä. Hintapyyntö oli erittäin kova, yli 100€. Epäilemättä harvinainen, mutta silti jätin väliin. Sellainenkin siis kuitenkin on olemassa.] (Lisätty 12.4.2014)

[Kommentti: Systeemi.net palvelussa myytiin muutamia päiviä sitten hieno 12 painoluokan lentovapaakirje, jolla oli 2kpl 12mk punaista merkkiä lentomaksuna vapaakirjeellä. Hieno kohde. Hinta jäi alle 80 euroon. Kohde on korkean painoluokkansa takia erinomainen vapaakirjekohde.] (Lisätty 11.5.2014)

Postiennakko ”ilman” lähetystä

1 helmikuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: Länsi-Suomen Karjanjalostusyhdistyksen Tampereelta 22.10.1930 Jämsään lähettämä postiennakko-osoitekortti, jota on käytetty yhdistyksen jäsenmaksun keräämiseen. Taksa: Posti-ennakko (-100mk) 15.1.1926 – 30.4.1931 1,50mk. Postiennakko-osoitekortin lisäksi ei ole kulkenut muuta lähetystä.

Postiennakon ideana on lähettää lähetys vastaanottajalla siten, että tämä maksaa lähetyksestä ensin lähettäjän pyytämän maksun postiin saadakseen sen haltuunsa ja posti toimittaa maksun lähettäjälle. Postiennakkolähetyksissä oli siis yleensä kaksi osaa, itse lähetys ja ennakko-osoitekortti (jonka toinen osa oli postiennakko-osoitus ja jolle ei ollut tarkoitus mitätöidä postimerkkejä). Joskus kuitenkin tilanne oli se, että postiennakkoon ei liittynyt mitään lähetystä, vaan postiennakko-osoitekortti on itsessään ollut ainoa kulkenut lähetys. Tällaisia tapauksia ovat mm. jäsenmaksujen kerääminen postiennakolla, kuten yllä kuvassa näkyvässä kohteessa. Mielenkiintoista on se, että tällöin lähettäjä on myös säästänyt rahaa postimaksussa, sillä kun postiennakko-osoitekortin mukana ei ole ollut muuta lähetystä ei siitä ole tarvinnut maksaa postimaksua. Useinmiten jäsenmaksuihin liittyvät postiennakko-lähetykset ”sisälsivät” kuitin tai jäsenkirjan, joka kulki kirjeenä tai painotuotteena ja josta piti maksaa asianmukainen postimaksu.

Tällaiset postiennakot ilman lähetystä eivät ole erityisen harvinaisia, mutta jos erikseen lähtee etsimään, niin voi joutua kauankin hakemaan. Mielenkiintoinen juttu kuitenkin sinänsä, että kyseessä on postin lisäpalvelu ilman lähetystä.

[Kommentti: Kun katsotaan tätä postiennakko-osoitekorttia tarkkaan huomataan, että siinä lukee V.p.K joka on vapaakirjeen lyhenne. Tämä tarkoittaa, että lähettäjällä, Länsi-Suomen Karjanjalostusyhdistys r.y.:llä on ollut vapaakirjeoikeus ja näin ollen mahdollisesti mukana kulkeneesta kirjeestä ei ole kannettu postimaksua. Mikäli mukana on ollut kirje tai tässä tapauksessa jäsenkortti, on postiennakko ”ilman” lähetystä väärin – oikein on vapaakirjeen postiennakkomaksu. Myös tässä tapauksessa kyseinen postiennakko-osoitekortti on kiinnostava, sillä merkillä on maksettu vain lisämaksu.](lisätty 12.3.2014)

Postiennakko-osoitus M30 merkeillä, sarjassamme ”jännä, mutta ei sittenkään ihmeellinen”

5 joulukuun, 2013 By Mikael Collan

Postiennakko-osoitus ei ole lähetyslaji, joka aivan ensimmäiseksi tulee M30 keräilijän mieleen. Postiennakko-osoituslomakkeelle tehtyjä lunastuksia M30 merkeillä kuitenkin tavataan aina välillä ja niitä ei usein huomatakaan, vaan ne ohitetaan postiennakko-osoitekortteina, jotka ovat saman värisiä ja ”oloisia”. Vaikka kyseessä onkin eri niminen lomake, niin kyse on kuitenkin ”samasta” asiasta, eli postiennakkona lähetetyn lähetyksen palauttamisesta ja palautukseen liittyvästä lunastuksesta. Postiennakko-osoitekortti ja postiennakko-osoitus ovat saman postin lomakkeen kaksi eri osaa. Postiennakko-osoitekortille liitetyillä postimerkeillä maksettiin (lähettäjä maksoi) postiennakkomaksu ja lähetyksen kuljetusmaksu ja nämä mitätöitiin. M30 postiennakko-osoitekortteja liikkuu yleisesti ja niissä ei ole mitään ihmeellistä. Saman lomakkeen postiennakko-osoitus osaan täytettiin postiennakkolähetyksestä vastaanotettaessa maksetun maksun vastaanottajan tiedot, jotta postiennakkona maksetut rahat saatiin oikeaan osoitteeseen. Postiennakko osoitus siis lähetettiin rahojen vastaanottajalle, joka sai sitä vastaan kuitata ne postista – postiennakko-osoitukselle ei siis mitätöity postimerkkejä, sillä sen kustannus oli jo maksettu postiennakko-osoitekortilla mitätöidyillä merkeillä.

Yllä olevassa kuvassa on osa vuoden 1944 postisäännöstä*, eli §16 koskien postiennakkolähetyksiä (s. 6), josta selviää kohdista 5 ja 6 postiennakko-osoituksen käyttötarkoitus.

Aina siis postiennakkolähetyksiä ei kuitenkaan lunastettu ja näin ne palautettiin lähettäjälleen. Tässä yhteydessä saattoi käydä niin, että lunastuslipuke ja lunastuksen yhteydessä mitätöidyt merkit lisättiinkin postiennakko-osoituskorttiin eikä postiennakko-osoitekorttiin.Yksi asia kuitenkin tulee ottaa huomioon tässä yhteydessä: Lunastuksia voi esiintyä vain postiennakkopakettien kohdalla, koska muista lähetyksistä ei uutta kuljetusmaksua tarvinnut takaisinlähetyksen takia maksaa. Ja vielä lisäksi on huomattava, että kuljetusmaksun suuruus on siis yksinkertainen paketin kuljetusmaksu, eikä ns. tavalliseen lunastukseen liittyvä kaksinkertainen ”puuttuvan” postimaksun määrä. Kyseessä on siis postin eräässä ”erikoistilanteessa” käytössä ollut taksa.

Yllä olevassa kuvassa on osa vuoden 1944 postisäännöstä*, eli §41 koskien lunastuksenalaisia lähetyksiä, josta selviää kohdista 3 ja 4 pakettien palauttamista ja postiennakkoon liittyvää lunastusmaksua koskeva säännöstö .

Näin syntyi siis ”uusi lähetyslaji” M30 merkeille. On turha kuitenkaan tehdä kärpäsestä härkästä, sillä kyseessä on vain sattuman kautta syntynyt detalji. Filatelistina kuitenkin on ”mukava” kiinnittää huomiota tällaisiin pikkujuttuihin… ja se, että kyseessä tosiaan on aivan oma taksansa on asia joka pysyy.

Yllä: Postiennakko-osoitus, jolla M30 merkkejä lunastuksena 5mk:n edestä.

Yllä olevassa kohteessa on ilmeisesti tapahtunut seuraavaa: Turusta on lähettäjän toimesta 30.9.1930 (leimaus Turussa lomakkeen kohdassa ”Lähetyksen postiinjättötoimipaikan leima) lähetetty kyseinen postiennakkolähetys Helsingissä asuvalle vastaanottajalle. Koska vastaanottaja ei kuitenkaan ole vastaanottanut lähetystä ja maksanut postiennakkomaksua (takana laatikkoleima ”Ei lunastettu – icke utlöst”) kahden viikon aikana, on ne lähetetty takaisin 16.10. Helsingistä (leima ja kosmoskynällä kirjoitettu ”tak” ja Turku alleviivattu, ja ”Takaisin – Retour” – laatikkoleima) ja saapuneet takaisin Turkuun 17.10 (leima takana), jossa lähettäjä on ne 20.10. lunastanut. Lunastusmäärä on ollut 5mk (Turussa postileimaus 2kpl 1mk oranssi ja 2kpl 1½mk violetti) jonka alkuperäinen lähettäjä on maksanut ostamalla lomakkeelle mitätöidyt merkit, sekä kuittaamalla palautetun lähetyksen allekirjoituksellaan (takapuolella). Taksa: Paketin (-1kg) kuljetusmaksu (1.7.1924 – 31.8.1942) 5,00mk. Huom; perustan tämän taksa-asian tuohon vuoden 1944 postisääntöön – voi olla, että vuonna 1930 tilanne oli erilainen, mutta en pysty sitä varmistamaan, koska minulla ei ole tuolta ajalta voimassa olevaa postisääntöä.

Jos joku miettii sitä, että mikä se ”kosmoskynä” on tai, että onko kysymys peräti jostain avaruuskynästä, niin kysymyksessä on lyijykynän tapainen kynä, jota posti käytti ja ehkäpä käyttää vielä tänäkin päivänä, jossa on sellainen ominaisuus, että sen jälkeä ei voi pyyhekumilla pyyhkiä. Näin eivät postin kosmoskynällä tehdyt merkinnät hävinneet vahingossa tai kenenkään tahallaan pyyhkiminä. Kosmoskynää kutsutaan nykyään kopiokynäksi.

Päivitys 19.12.2013:

Yllä: Postiennakko-osoituskortti, jonka takana lunastuksena 10kpl 15mk punainen

Yllä olevan kohde on alun perin Helsingistä Jyväskylään lähetetty tilaavievä tai särkyvä postiennakko paketti, joka on palautettu lunastamattomana Jyväskylästä 2.1.1953 ja saapunut Helsinkiin 3.1.1953, josta sen on alkuperäinen lähettäjä lunastanut 7.1.1953, jolloin postiennakko-osoituslomakkeen taakse on mitätöity 150mk:n edestä postimerkkejä. Lomakkeen etupuolella on punaisella kosmoskynällä kirjoitettu merkintä 50%, joka viittaa särkyvään tai tilaavievään lähetykseen. Lunastuksen taksa perustui postisääntöön, jonka mukaan palautettujen postiennakkopakettien kuljetusmaksuna perittiin pelkän paketin normaalin taksan mukainen kuljetusmaksu. Tässä tapauksessa kysymyksessä on viidennen painoluokan (9-12kg) paketin taksa 1.1.1952 – 31.5.1956 100,00mk ja ilmeisesti (painosta päätellen) tilaavievän paketin lisämaksu 50% paketin taksasta, eli 50,00mk, yhteensä 150,00mk. Oikea taksa.

[Kommentti: Tämä kohde oli myytävänä huutokaupassa ja sen kohdeselitteessä luki ”15 mk pun 10 kpl lunastusmaksuna postiennakko-osoitekortilla -53”. Kyse kuitenkin oli postiennakko-osoituskortista.]

Lisäys 17.1.2014:

Yllä: Postiennakko-osoitekortin taakse kosmoskynällä mitätöidyt 7kpl 1mk oranssia merkkiä, eli 7mk ovat suoritus postiennakkopaketin ”palautuksesta” ja vastaavat paketin taksaa. Kuopiosta 3.1.1931 Iisalmen Varpaisjärjevelle lähetetty postiennakkopaketti, jonka sisältönä ”rihkamaa” (hauska). Saapunut Varpaisjärvelle 6.1. Lunastamatta jäänyt palautettu Iisalmeen 15.1. ja sieltä Kuopioon 30.1. josta lunastettu 31.1. Alkuperäisen lähetyksen taksa: Paketti (3-5 kg) 1.7.1924 – 31.8.1942 7,00mk, postiennakko (100 – 200mk) 15.1.1926 – 30.4.1931 2,50mk, yhteensä 9,50mk.

Lunastuksista lisää lunastuksia käsittelevässä postauksessa.

*Postisääntö Soveltamismääräyksineen, Valtioneuvoston kirjapaino, Helsinki 1944

Lunastuksia M30 Merkeillä

15 marraskuun, 2013 By Mikael Collan

Lunastukset ovat malli 1930 lähetyksillä usein tavattava postin ottama lisämaksu, ne ovat yleisyytensä ja kotimaan lähetyksen lunastustaksan samana koko M30 käypäisyysaikana pysymisen takia usein vähätelty ja aliarvostettu lisämaksu. Lunastukset ovat kuitenkin mielenkiintoinen postihistoriallinen kohdeluokka, joista varmasti voi saada kasaan hyvänkin kokoelman.

Yllä: Högforsista 6.7.1932 Alastaroon lähetetty postikortti. Maksettu ensin 1mk oranssilla merkillä, jonka käypäisyys loppui 31.12.1930 ja tämän vuoksi laitettu ”T” lunastusleimaus. Alastarolla tulkittu siten, että postikortin voimassa olevasta (1.12.1931 – 15.6.1940 postikortti 1,25mk) taksasta puuttuu 25 penniä ja tämä toimii kaksinkertaisen lunastusmaksun perustana; eli lunastuksena mitätöity yhteensä 50p edestä M30 merkkejä – tässä tapauksessa 2kpl 25p ruskeaa merkkiä. Oikein olisi ollut, että lunastusmaksuna olisi vaadittu kaksinkertaisena koko postikortin taksa. Alastaron postissa tehty virhe lunastajan hyväksi. (Lisätty 24.4.2014)

Yllä: Lunastus ”sekapostite”: Paikalliskirje 33.2.1938 Helsingissä. Pyritty lähettämään 6kpl M17 30p, eli 1,80mk vihreällä merkillä paikalliskirje (paikalliskirjeen (-20g) taksa 1.12.1931-15.6.1940 oli 1,50mk). M17 käyttöaika päättyi 31.12.1930, eli jo yli 7 vuotta aikaisemmin. Tämän johdosta mennyt lunastukseen ja leimattu ”T” ja laitettu lunastuslipuke 3mk. Lunastuksen määrä oli kaksinkertainen puuttuvan postimaksun osalta (15.1.1926 alkaen koko M30 käyttöajan) eli tässä tapauksessa 2x 1,50mk = 3mk). Lunastus on suoritettu 3kpl 1mk oranssilla merkillä, jotka on mustemitätöity. Kohde on jo aiemmin ollut esillä M17 sekapostitteita käsittelevässä artikkelissa.

Lunastuksia voidaan ajatella olevan erilaisia, ainakin kotimaisilla lähetyksillä ja ulkomailta tulleilla lähetyksillä. Lunastuksen taksa siis kotimaisilla lähetyksillä säilyi samana koko M30 käyttöajan ja oli kaksinkertainen puuttuvan postimaksun määrään nähden. Ulkomailta tulleilla lähetyksillä lunastukselle oli omat minimitaksansa, eli lunastusmaksu oli puuttuvan postimaksun määrästä riippumatta vähintään säädetyn taksan mukainen.

Yllä: Tyypillinen lunastus johtuen siitä, lähettäjä on ajatellut lähettävänsä painotuotteen, mutta postin mielestä kyseessä on ollut kirje. Wesannolta 27.4.1932 lähetetty kirjeeksi tuomittu painotuote; kirjeen (<20g) taksa oli (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk ja painotuotteen lähettämisen aikaan 0,50mk. Eroa näillä siis 1,50mk joka kaksinkertaisena on aiheuttanut 3,00mk:n lunastuksen.

Lisäksi samalla tavoin kuin muutenkin M30 postihistoriallisessa kokoelmassa, myös lunastuksissa tulisi olla sekapostitteita aiemman ja seuraavan käyttösarjan merkkien kanssa, sekä ehkäpä eri syistä tehtyjä lunastuksia – osittaisia ja kokonaisia. Myöskin erilaiset lunastus leimaukset ja lipukkeet luovat väriä aiheen esittelylle.

Yllä: Täysin ilman postimaksua lähetetty kirje Helsingistä 18.10.1931 Turkuun, Lunastus kaksinkertainen voimassa oleva kirjetaksa, eli 3,00mk. Kirjeen (<20g) taksa (15.1.1926 – 30.11.1931) oli 1,50mk. Lunastukseen käytetty 3kpl 1mk oranssia leijonamerkkiä, jotka on mustemitätöity.

Yhä lisäksi on huomattava, että lunastettuja lähetyksiä on eri laatuisia; tarkoitan tällä sitä, että joskus lunastuksen maksamisessa käytetyt merkit on mitätöity postileimalla, yleensä kuitenkin vain kynällä mitätöiden. Postileimalla mitätöityjä kohteita on pidettävä parempina, koska tällöin ”vaara” siitä, että lunastus on väärennös on huomattavasti pienempi.

Yllä: Lunastuksen syynä vailinainen taksa painon vuoksi. Helsingistä 10.2.1938 lähetetty toisen painoluokan (21-125g) kirje, jonka maksuksi on laitettu 3mk edestä merkkejä. Oikea taksa oli kuitenkin (1.12.1931 – 15.6.1940) 4,00mk. Näin kirjeelle on määrätty 2,00mk lunastus, eli puuttuva taksa kaksinkertaisena.

Yllä: Toinen ensimmäisen painoluokan kirjeenä lähetetty, painoltaan toisen painoluokan painoinen kirje. Lähetetty Lapualta 13.9.1940 Helsinkiin, (16.6.1940 – 31.3.1942) ensimmäisen painoluokan (<20g) kirjeen taksa oli 2,75mk ja toisen 4,75mk – lunastuksena otettu 2x näiden erotus 2,00mk eli yhteensä 4,00mk. Kohde on ”parempi” kuin ylempänä oleva, sillä lunastusmaksun maksamiseen käytetyt merkit on mitätöity postileimalla, Helsinki 21.9.1940.

Sen lisäksi, että M30 lunastuskokoelma voi sisältää M30 merkkien käyttöä lunastusmaksun maksamiseen Suomessa voidaan ajatella, että M30 merkeillä Suomesta ulkomaille ja siellä lunastettuja lähetyksiä voitaisiin sisällyttää lunastuskokoelmaan.

Yllä: Postikortti on lähetetty oikealla taksalla, mutta posti on tulkinnut sen kirjeeksi, sillä kortin osoite-alueelle on kirjoitettu. Kangasala, leiman päiväys epäselvä. Kirjeen ja kortin taksan ero ollut 0,75mk, joka määrätty lunastuksessa kaksinkertaisena, eli 1,50mk.

Yllä: Toki myös muita lähetyksiä, kuin kirjeitä ja kortteja jouduttiin joskus lunastamaan. Oheisessa postiennakkona lähetetty paketti on jouduttu lunastamaan takaisin, kun vastaanottaja ei sitä syystä tai toisesta ole lunastanut. Lähetetty Salosta 8.1.1931 Tornioon. Taksa: Ensimmäisen painoluokan ( -1kg) paketti (1.7.1924 – 31.8.1942) 5,00mk, postiennakko 80mk (1. maksuluokka, <100mk ; 15.1.1926 – 30.4.1931) 1,50mk, yhteensä 6,50mk. Palautettu ja lunastus määrätty paketin taksan mukaan 5,00mk ja maksettu Salossa 2.2.1931. Lunastus on siis vaadittu paketin alkuperäiseltä lähettäjältä yksinkertaisen paketin taksan mukaan, johtuen palautuksesta – tämä oli postisäännön mukainen tapa toimia.

Yllä nähtävä tapaus on taksaluetteloissa esiintyvän tiedon: ”Lunastusmaksu on kaksinkertainen puuttuvaan postimaksuun verrattuna” vastainen, tai ehkä paremminkin todiste siitä, että taksaluettelot eivät sittenkään ole aina kovin tarkkoja kulloinkin voimassa olleiden postisääntöjen tulkkeja. Lunastuksen hinta määräytyi postisäännön mukaan ja siihen liittyivät omat taksansa mm. lähetysten palautuksista. Hyvä painaa siis kuitenkin mieleen, että tämäntyyppiset lähetykset kannattaa panna talteen eikä suoraltä kädeltä hylätä niitä esimerkiksi väärätaksaisina lunastuksina taksaluettelojen perusteella. Lisätietoja postiennakkolähetysten palauttamiseen liittyvistä taksoista postiennakko-osoitusta käsittelevästä postauksesta.

Yllä: Helsinkiin palautettu postiennakkolähetys, jonka palauttaminen on aiheuttanut lunastuksen. Lunastukseksi on määrätty 75mk ja se on maksettu postiennakko-osoitekortin takapuolelle M30 merkein 22.10.1962 Helsinki saap. re. 3*7mk punainen ja 6*9mk oranssi, yhteensä 75mk. Taksa: Paketti (-1kg) 1.8.1958 – 31.12.1962 75,00mk – postisäännön mukainen lunastusmaksu.

Lunastukset olivat yksi tapa käyttää postitoimistoissa loppuun M30 merkkimallia vuoden 1962 lopulla (tästä enemmän mallin loppuunkäyttöä käsittelevässä postauksessa).

Yllä: Jamalista 10.5.1955 Helsinkiin painotuotteena M54 10mk merkillä lähetetty surukirje, jonka posti on tulkinnut 1. luokan kirjeeksi ja siitä määrännyt 30mk:n lunastusmaksun. Lunastusmaksu on suoritettu M30 30mk linja-auto merkillä.

Yllä: Vailla postimaksua Tampereelta 17.12.1956 Helsinkiin lähetetty kirje, jolle on määrätty kaksinkertainen kirjeen postimaksu 60,00mk. Lunastuksen maksamiseen on käytetty Helsingissä 19.12.1956 ”saman leiman alla” M30 Tampere merkkiä ja M54 10mk merkkiä. Mielenkiintoinen sekapostite.

Yllä: 12.12.1969 Helsingissä lähetetty paikallinen kirje (ei paikalliskirje, koska paikalliskirje loppui lähetyslajina 1.7.1963), joka on joutunut lunastukseen M30 käyttöajan päättymisen takia. Yritetty maksaa postimaksu kahdella M54 10mk vihreällä ja M30 2,5mk vihreällä. M54 merkit ovat olleen käypäisiä, joten lunastusta on tullut 2* puuttuvan postimaksun verran, eli 0,40mk. Kirjeen taksa oli 1.1.1967 – 31.12.1969 0,40mk. Kuoren takana 0,40mk:n ”kouluhallitus” juhlamerkki lunastusmaksuna; merkki on lunastettu Helsinki Poste Restante toimistossa. Huomioitavaa on, että takapuolelle lunastukseen käytetty merkki on risa, eli siitä on kulma pois. Tämä oli tapa, jolla postitoimistossa saatiin käytettyä kaikki merkit, nekin joita ei yleisölle voinut myydä. Juuri tästä syystä ovat postitoimiston lunastuksilla olevat merkit risoja. (Lisätty 19.1.2014)

Suomesta ulkomaille lähetetyt lähetykset ovat oma lunastuskohteiden ryhmä, lunastettaviin kohteisiin laitettiin Suomessa ”T” leimaus, jotta kohdemaassa osattiin havaita nämä lähetykset ja pyytää vastaanottajalta lunastusmaksu. Parhaita nämä ovat, mikäli niihin on lisätty ulkomaillakin leimoja ja / tai kun lähetyksillä on mitätöityjä merkkejä.

Yllä: Makslahti Asemalta 8.5.1933 Slumburgiin Saksaan lähetetty kirje, jolla 2mk violetti merkki. Taksa on lähetyksen aikana ollut 2½mk (kirje ulkomaille (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk) ja posti onkin lyönyt kirjeelle ”T” leiman. Kaikesta huolimatta kirje on kulkenut lentopostissa Saksaan, vaikka lentolisää ei ole maksettu (tämä oli käytäntö, jos lentopostiin mahtui mukaan). Tästä todisteena saksalainen ”Mit Luftpost Befördert” leimaus Berliinissä lentopostitoimistossa. Saksassa myöskin löyty ”Nachgebuehr”-leimaus osoittamaan lunastusta ja kirjoitettu kosmos-kynällä 10 (pfennigiä) lunastuksen määräksi. (Lisätty 15.1.2014)

Yllä: Oulusta 27.10.1954 Saksaan, Berliiniin lähetetty lentokirje. Suomessa jo todettu vajaataksaiseksi ja ”T” leima lisätty. Saksassa merkitty lunastuksen olevan 08, eli 8 pfennigiä. Lisäksi lyöty himmeä leima, jossa taitaa lukea ”Durch Ablösung” lunastuksen kautta.

Yllä: Helsingistä 23.4.1935 Yhdysvaltoihin, Washington D.C.:n lähetetty kirje, joka on 50p alitaksainen. Leimaus on hienosti kuitenkin osunut keskelle 2mk violettia merkkiä. ”T” leimattu Suomessa ja New Yorkissa leimattu ”Due 2 cents” eli 2 centiä lunastusmaksu.

Yllä: Kirjattu kolmannen painoluokan kirje 11.2.1932 Helsingistä Kansas Cityyn, Missouriin, USA:n. M30 5mk Olavinlinna ja 3 mk tummanoliivi, yhteensä 8mk. Tullin avaama Kansas Cityssä USA:ssa, määrätty 10 centin tullausmaksu – lyöty ”Collect 10c postage due for customs service” – lunastettava 10c tullauksen suorittamisesta. Kuorelle mitätöity 10c USA:n lunastusmerkki (Scott # J84). Pintapostissa kulkenut New Yorkin kautta. Taksa: Kirje (41-60g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.6.1936 5,50mk, kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931 – 31.12.1942 2,50mk, yhteensä 8,00mk. (Lisätty 24.5.2014)

[Kommentti: Aivan tarkkaan ottaen kyseessä ei ole lunastus, vaan tullausmaksu ”toiseen suuntaan” – maksu on kuitenkin lunastettu, joten on tämä sittenkin myös lunastus – tässäkin nähdään, että postihistoria ei ole yksiselitteistä, eikä ainakaan kohteiden sijoittaminen kokoelmassa ”johonkin” kohtaan ole helppoa, kohteissa on yleensä useita eri tekijöitä, joiden mukaan ne voitaisiin sijoittaa moneenkin paikkaan – hyvin kasatussa kokoelmassa ovat kohteet löytäneet hyvin paikkansa]

Yllä: Helsingistä 31.8.1953 Ranskaan Brachy:n Ranskaan lähetetty lentokirje, jonka paino on ollut ilmeisesti yli 20g ja sitä kautta 40mk merkki ei ole kattanut toisen painoluokan ulkomaan kirjeen ja lentolisän maksua. Lunastus Ranskassa 27 frangia, jonka suorittamiseksi mitätöity lunastusmerkkejä (timbre taxe). (Lisätty 17.1.2014)

Lunastukset ulkomailta Suomeen tulleilla lähetyksillä ovat oma lukunsa, kohteitahan on voinut periaatteessa tulla mistä tahansa maasta. Lisäksi ulkomailta tulleilla lähetyksillä oli käytössä lunastuksessa minimitaksa.

Yllä: Saksasta Bremenistä 27.5.1935 Helsinkiin lähetetty lunastukseen mennyt kirje. Lunastukseksi määrätty 2,50mk.

Yllä: Ranskasta Pariisista 1935 Helsinkiin lähetetty lentokirje, lunastus 3mk. Lunastusta osoittava leimaus on tehty Ranskassa kolmion muotoisella leimalla.

Yllä: Tukholmasta 2.5.1936 paikalliskirjeenä alun perin lähetetty kirje, joka on edelleen lähetetty Suomeen hotelli Hamburger Börsiin Turkuun. Saapunut perille postitoimistoon Tukholmassa 3.5. Eteenpäin laitettu ilmeisesti 5.6. (junaleima?) ja saapunut Turkuun lentoteitse 7.5.1936 (Turku Avion). Lunastus ollut 50p. Yllä: Englannista Lontoosta 25.10.1937 lähetetty kirje Helsinkiin. Lunastus 2,80mk joma maksettu käyttämällä 2kpl 1mk oranssi, 50p vihreä, 25p ruskea ja 5p ruskea leijonamerkkejä.

Yllä: Englannista Lontoosta 24.9.1953 paikallisesti lähetetty, ja Helsinkiin edelleen lähetetty kirje, johon on lisätty 11,00mk:n lunastusmaksu, ulkomaankirjeen maksun puuttuessa.

Yllä: Modburystä (Adelaiden läheltä) 5.12.1952 Etelä-Australiasta Helsinkiin lähetetty lentokirje, johon jo Australiassa lyöty T 42 cts leimaus. Saapunut Helsinkiin 13.12.1952. Tämän on Helsingissä laskettu tarkoittavan 31mk:aa; näin ainakin lukee lunastuslipukkeella. Jostain syystä kirjeelle mitätöity16.12.1952 53mk edestä M30 merkkejä. (Lisätty 24.4.2014)

Yllä: Napolista 16.4.1935 Helsinkiin lähetetty postikortti, joka on kulkenut alitaksaisena ja Helsingissä lisätty lunastuslipuke 60p ja lunastus maksettu mitätöimällä M30 50p vihreä ja 10p harmaa merkki kortille. Italialaiset merkit ovat 30 centesimin kuningas Vittorio Emanuele III aiheisia ja kuuluvat vuosien 1929 – 42 käyttösarjaan. Sassonen luettelonumero on 249. (Lisätty 14.6.2014)