Paquebot

124. Hellman on-line

10 lokakuun, 2021 By Mikael Collan

Järjestysnumeroltaan 124. Hellman huutokauppa päättyi eilen illalla suureen määrään maailmalle meklattuja laatikkokohteita. M30 kohteet oli myyty jo perjantaina päivällä. Perjantai on työpäivä niille, jotka töitä tekevät ja siksi jokseenkin haastava huutokauppaan osallistumiselle. Oma kohtaloni olikin jäädä ns. lehtereille katselemaan, kun kentällä pelattiin. Tarkemmin sanottuna en katsonut edes lehtereillä, vaan pääsin näkemään jälkilähetyksen vain toteutuneiden hintojen osalta. Hieman harmillista tämä – mutta ei näyttänyt sen suuremmin vaikuttavan kohteiden hintojen muodostumiseen.

Hellman huutokauppa on paisunut nelipäiväiseksi isoksi myyntitapahtumaksi, jonka aikana myydään lähes kaikkea maan ja taivaan välistä, kirjoituskoneista päikköpareihin. Tämän kertaisessa huutokaupassa oli myytävänä yli 3800 kohdetta. Huutokauppa alkoi jo keskiviikkona, kun myytiin suuri määrä erilaista ”vintage” ja muuta keräilytavaraa. Filatelian ja postihistorian myynti keskittyivät perjantaille ja lauantaille. Käytössä oli jo aiemmin lanseerattu robottimeklaus, jonka tekninen toteutus vaikutti toimivan kohtalaisen hyvin. Toteutuneista hinnoista ja kohdetiedoista jää listaus Hellmanin sivuille, lähtöhintatieto kuitenkin katoaa. Lieneekö julkinen ”käsin meklattava” huutokauppatoiminta Hellmanin osalta siirtynyt lopullisesti historiaan – siltä äkkisiltään vaikuttaa. Oma näkemykseni on, että tämä on sääli, sillä olin itse jo tottunut huutokaupan tunnelmaan ja oppinut jollakin tavalla nauttimaan siitä. No… nähtäväksi jää miten asiat kehittyvät. Siirrytäänpä pohtimaan M30 asiaa.

*300mk lentokone kahdella laskoksella. Muutama tunnetaan. Kuva Hellman Huutokaupoista.*

Malli 1930 osastossa oli myytävänä kaksitoista kohdetta, eli 0,3% huutokaupan kohteista. On pakko todeta määrän olevan vähäisen. Myytävänä oli hammastamattomia liimoitettuja merkkejä 50p (4:lö) ja 6mk (pari ja 4:lö) arvoista, sekä ns. ehdotearkeista leikatut kahdeksan merkkiarvon parit. Nämä menivät kaikki kaupaksi, nousten lähtöhinnoistaan. Kaikki hyviä kohteita M30 filateeliseen kokoelmaan. 30mk postibussimerkin ja 300mk lentokonemerkin laskokset myytiin 55 ja 160 euron hintoihin. Kohtalaisen korkeita hintoja laskoksista, mutta 300mk lentokonemerkin osalta laskokset eivät ole yleisiä. Lentokonemerkin postituore nelilö tilauseränumerolla myytiin 57 eurolla.

Postihistoriaa M30 osastolla oli myytävänä surullisen vähän. Punainen 1,20mk M30 leijona yksin paquebot-postikortilla Englantiin oli osaston ainoa asiallinen postihistoriakohde. Kohde poikkesi tavallisesta saman aikaisesta ulkomaan postikortista siinä, että se oli tosiaan laivalla leimattu ja lisäksi merkki oli leimattu Englannissa paikallisella leimalla. Asia herätti kiinnostusta 22 euron edestä. Tekelekuori, jolle oli laitettu 5mk keltaisen merkin hammastamaton pari ja kaksi juhlamerkkiä myytiin pohjillaan – kohteen taksa oli väärin. Kyseinen kohde on myyty ennenkin ja sille on tietääkseni olemassa atesti, josta ei tässä kaupassa ollut mainittu halaistua sanaakaan. Kohdetta oli ilmeisesti myös leikattu lyhyemmäksi. Joka tapauksessa kaupaksi meni…

*Kohde 2106 toinen kuva. Kiinnostavia Italiaan lähetettyjä kohteita. Kuva Hellman huutokaupasta.*

Mielenkiintoista kyllä, parhaat M30 postihistoriakohteet myytiin lähetyserien joukossa. Erityisen kiinnostava oli kohde 2106 kohdeselosteella ”Hyvä erä postia 1900-luvun alkupuolelta mm. 1929 kirjattu lentokirje Englantiin, tiedustelulomakkeita ym”. Selosteesta ei varsinaisesti selvinnyt M30 keräilijälle mitään erikoista, kuvat avasivat tilannetta paremmin – erityisesti toinen kuva, jossa näkyvät kaksi Italiaan vuonna 1943 lähetettyä kirjettä. Italiaanhan oli voimassa 1.4.1943 lähtien Euroopan Posti- ja Pikatiedotusliiton sopimustaksa, joka määritteli kirjeen perustaksaksi 3½ markkaa, ulkomaiden taksa oli samaan aikaan 4½mk. Italiaan lähetettyjä lähetyksiä kyseisellä taksalla ja vielä M30 merkein lähetettyinä tunnetaan vain vähän. Kun tähän lyödään vielä päälle se tieto, että Italian antauduttua liittoutuneille Saksalaisten suureksi pettymykseksi jo kesällä 1943, joutuivat saksalaiset panostamaan joukkoja ja voimaa Pohjois-Italiaan. Samaan aikaan Italiasta tuli saksalaisten kannalta sotatoimialue ja sitä kautta postiyhteys sinne katkaistiin 1943 syksyllä (syyskuussa). Yksi Italiaan 8.9. lähetetty kuori tunnetaan, joka on kulkenut Berliiniin asti ja palautettu sieltä Suomeen – tämä kohde on ollut Hellmanin mainoksessa aikoinaan kuvattuna. Myytävänä olleet kuoret olivat sopimustaksaisia ja tämän postiyhteyden keskeytyksen aikaisia kohteita – ne oli leimattu Helsingin vaihtopostikonttorissa palautettavaksi lähettäjälleen Bang & Co. osakeyhtiölle postiyhteyden keskeytymisen takia. Kyseessä olevat kohteet ovat harvinaisia ja sopivat niin M30 keräilijöiden kokoelmiin, lentopostikokoelmiin ja postiyhteyden keskeytymisiä luotaaviin kokoelmiin, näin äkkisiltään ajateltuna. Eivät siis jätä kylmäksi vaan ovat M30 postihistorian ”kermaa”. Asia ei jäänyt huomaamatta myöskään ostavalta yleisöltä ja kohteen hinta nousi aina 610 euroon saakka. Muutamissa muissakin erissä saattoi olla jotakin kiinnostavaa, en päässyt itse paikalle tutustumaan ja selvittämään mitä mahdollisesti oli liikenteessä, siksipä en lähde sen enempää spekuloimaan.

Se mitä M30 asiaa oli myynnissä nousi lähtöhinnoistaan yllättävänkin korkealle, hintataso siis oli korkea. Lieneekö tilanne kehittynyt siten, että M30 keräilyä on alkanut harrastaa uusiakin keräilijöitä. M30 on siitä mukava, että tekeminen ei aivan heti lopu kesken – harrastusta voi jatkaa ja kehittää hyvinkin kauan. Toivottavasti saamme lisää M30 filatelisteja jatkossa myös näyttelyihin mukaan.

Forssa, Lahti ja Helsinki ”kimara”

5 kesäkuun, 2021 By Mikael Collan

Otsikko viittaa tietysti Forssan kerhon ”Huutokortti”, Lahden kerhon 118. THK ja Suomen Filatelistiseuran 52. online huutokauppoihin, jotka kaikki päättyivät vähäisen aikaa sitten. Vaikka huutokauppoja oli kolme, oli niissä M30 keräilijän kannalta kovia kohteita vain muutamia – toki tämä on aivan normaali tilanne; kohteita sinänsä oli tarjolla kohtalaisen suuri määrä ja aloittelevalle kaikenlaista mukavaa oli tarjolla paljonkin. Aloitetaan Huutokortti huutokaupasta ja todetaan, että kohteita oli M30 osastossa tarjolla kymmeniä. Filateliakohteita meni vaihtelevasti kaupaksi – parempien M30 leijonien leimaamattomia ryhmiä meni kaupaksi, mutta erikoisuuksia ei ollut tarjolla. Postihistoriapuolella kalleimmaksi nousi Ivalosta pikana lähetetty pakettikortti vuodelta 1943, jossa 85 euron myyntihinnan taustalla lieni muu kuin filatelia – eli kohteessa oli paikallista postihistoriaa leiman muodossa. Huomattavaa oli, että monesta kohteesta oli myös taustapuoli kuvattu – Forssassa on oivallettu, että jos on varmuus siitä mitä ollaan ostamassa, voidaan hintaa nostaa riskittä ja se ehkäpä mahdollistaa paremman kaupankäynnin. Myytävänä oli, ilmeisesti samasta erästä, paljonkin kenttäpostin pakettikortteja, jotka olivat kulkeneet Pikonlinnan sairaalaan – näiden myynti oli heikkoa, mikä sinänsä on pieni yllätys, että mukana oli myös parempia taksoja – mutta ehkä 20 euron lähtö on liian kova tämän aika pienen porukan suosiman keräilyalan kohteille. Toki jokaiseen M30 postihistoriakokoelmaankin mahtuu jokunen parempi kenttäpostipakettikortti M30 merkein…

*12mk Carte Postale vastausehiökortin vastauspuoli Ranskasta Suomeen. Tällä kertaa 14 euroa.*

Oikealla taksalla Viroon 1938 lähetetty lentokirje myytiin 16½ eurolla ja 50-luvun lentokirje Argentinaan parilla kympillä. Ehiöiden osastossa oli muutamia M30 ehiöitä, joista 12mk vastauskorttien ulkomaankäytöt ovat kiinnostavia. Ehiökeräilijöitä ei ilmeisesti kovin monia tässä huutokaupassa ollutkaan ja hinnat jäivät maltillisiksi.

Lahden kerhon huutokaupassa on usein ollut hyviä M30 kohteita ja tälläkin kertaa mukana myytävien joukossa oli muutamia herkkuja. Filateliakohteista mainitsen vain, että 1,25mk/50p kakkostyypin päällepainamanelilö leimaamattomana meni viidellätoista eurolla – per merkki hintaa jäi kokonaiset alle 4 euroa, eli eipä tuota kalliiksi voi moittia. Kotimaan lentopainotuotelähetys 50-luvun puolelta sekapostitteena M54 merkin kanssa myytiin kympillä – hinnat ovat pudonneet rankasti kohteita tultua runsaasti markkinoille.

Aerogrammi 4.12.1949 Tampereelta Wieniin Itävaltaan. Itävallassa sensuurileima. Taksa: Aerogrammi 1.11.1949 – 31.12.1951 20,00mk. Hyvä 20mk postitalo-merkin käyttö. Myyntihinta n. 25 euroa.

Belgiaan lähetetty 12mk merkin singlekäyttö postikortilla taksan mukaisena ja merkin tarkoituksenmukaisena käyttönä oikeaan käyttöaikaan herätti kiinnostusta vitosen lähdöistä n. 21 euroon saakka. M30 20mk postitalo-merkillä lähetetty aerogrammi Itävaltaan vuoden 1949 joulukuulta. Aerogrammit eli ilmakirjeet tulivat käyttöön 9.10.1949 alkaen ja ensimmäinen taksa oli 15mk. Ilmakirjeiden ajatuksena oli se, että ostaessaan ilmakirjeen ostaja sai paperiarkin, jolle viestin saattoi kirjoittaa ja samalla hän maksoi postimaksun lentona kaikkiin maihin. Tämä mahdollisti edullisen kirjeen lähetyksen kaukomaihin, joihin lentomaksut tyypillisesti olivat korkeita. Posti otti kombinaatiosta lisähintaa, eli vaikka aerogrammien postimaksu tai arvoleima oli esimerkiksi 20mk maksoi itse aerogrammi postissa 23 tai 24 markkaa. Kyseinen myytävänä ollut aerogrammi oli 1.11.1949 alkaneen 20mk taksan mukainen ja hyvä esimerkki postimerkillä lähetetystä aerogrammista. Hieman yllättävää oli, että se myytiin alle 25 eurolla – vastaavista on maksettu enemmänkin.

Kolumbiaan 2mk merkin singlekäyttönä lähetetty kirje 1930 luvun alusta nousi vain alle 20 euroon, kohdemaa on aivan erinomainen. Painotuotekuori 50p vihreällä leijonalla Iraniin myytiin kympillä. Kumpikin kohde on riittävän hyvä aivan seriöösiinkin postihistoria tai M30 filateliakokoelmaan näiden merkkien kohdalle. USAan lähetetty postikortti 7mk punaisella merkillä nousi lähes kolmeen kymppiin – sekin oli aivan hyvä kohde.

Kohde 472 ja erikoinen sotasensuurilaatikkoleimaus vuodelta 1941

M30 asiasta poiketen ja ehkäpä hetken mielijohteesta ostin Lahden huutokaupan kenttäpostiosaston kohteista yhden silmääni osuneen hiukan erikoisemman kohteen, numerolla 472 myytävänä olleen kenttäpostikirjeen, jonka kohdeselosteessa luki seuraavasti ”1941 Sotasensuurin tarkistama kp-kuori Mikkelistä rintamalle 2.VII.41” – kun katsoin kohdetta huomasin, että sille lyöty sensuurileima oli erikoinen kaksirivinen laatikkoleima, jossa lukee ”Sotasensuurin tarkastama – Öppnad av kirgssensuren” ja ruotsinkielinen teksti on ”päikköasennossa”. Sana krigssensuren pitäisi kirjoittaa krigscensuren, eli c kirjaimella ja siksi toisekseen toisen maailmansodan sotasensuurilemat yleensä sisälsivät sanan ”granskat” eli tarkastettu. Vastaavan näköisilä sotasensuurileimoja muistan nähneeni ensimmäisen maailmansodan aikaisista kohteista ja muistini ei pettänyt – kun lähdin tutkimaan asiaa ja sitä miksi sain asiasta etiäisen, niin palasin vuoteen 1969 ja Suomen Postimerkkilehden numeroon 8-9 sivuille 159-159, joilla tästä leimasta tai vastaavasta puhutaan. Rainer Ahoniuksen kirjoittamassa artikkelissa kerrotaan, että vastaavaa leimaa käytettiin vuosina 1918-1919 saapuvan ulkomaanpostin tarkistuksen yhteydessä. Artikkelissa tuodaan esille myös tämän vuoden 1941 käyttö ja vastaavan leiman ”pulpahdus” ja toteamus siitä, että leiman käyttö liittynee siihen, että joku sensuuria vuosina 1918-19 tehnyt tai muu henkilö on tuonut ”mukanaan” sotasensuuriin kyseisen leiman. Ahonius puhuu n. kymmenestä kohteesta, jotka hän on tavannut – miehellä lienee ollut suurehko materiaali, jonka läpikäynnin tuloksena tämä lukema on muodostunut.

SP Lehti 8-9 vuodelta 1969 osa sivusta 159

No, joka tapauksessa etiäinen vahvistui ja ”lukeminen kannattaa aina” ja vanhojen postimerkkilehtien lukeminen erityisesti – jos kohta on oltava tarkkana, että eivät mene menneisyyden arvelut ja nykyään tiedetyt faktat asioista sekaisin. Nyt joukolla tutkimaan omia KP kohteita, josko niistä löytyisi näitä erikoisuuksia!

Viimeisenä mainituista kolmesta huutokaupasta päättyi Suomen Postimerkkilehden 52 nettihuutokauppa. ”Käyttösarjat 1930-”-osastossa myytäviä M30 kohteita oli vain hintsusti eikä mitään varsinaisesti erikoista tällä kertaa. Kaikki M30 kohteet myytiin. Parhaat M30 kohteet myytiin laivapostin osastolla, jossa kaksi saksalaisella leimalla leimattua M30 postikorttia saavutti yli 60 euron myyntihinnan. Kohteet olivat siistejä.

*Deutsche Seepost Stettin Helsingfors 2.7.1930 leimattu postikortti Vaasaan. Maksettu kotimaan postikortin taksa 1mk. Myyntihinta yli 60 euroa.*

Lentopostin osastossa myytiin kirjattu kirje Saksaan vuodelta 1933, jolla oli neljän M30 1,25mk merkin rivilö maksuna ja jolle oli leimattu saksalainen ns. luftbestätigungstempel, eli lennonvahvistusleima. Kuori siis oli varmuudella lentänyt, vaikka lentolisää ei oltu maksettu. Kuoresta innostuttiin kovasti ja se myytiin 70 euron hintaan. Mielestäni kova hinta tästä kohteesta, vaikka se ihan siisti olikin.

Tällä hetkellä ei ole pitkästä aikaa ainuttakaan huutokauppaa auki – kesätauon aika siis lienee koittanut. Nyt onkin aikaa keskittyä siihen mitä on tullut hankittua ja kokoelmien saattamiseen näyttelykuntoon Kuopioon. Savofila 2021 ilmoittautumisaikaa on pidennetty, mikä tarkoittaa, että matti-myöhäset ja muutkin vielä päättämättömyyden tai muun takia ilmoittautumisen väliin jättäneet voivat yhä kokoelmansa mukaan ilmoittaa.

Postimerkkimessut 2018 Helsingin Messukeskuksessa

27 lokakuun, 2018 By Mikael Collan

Taas kerran päätin lähteä Postimerkkimessuille Helsinkiin Pasilaan Messukeskukseen, vaikka jo kertaalleen olin päättänyt, että tällä kertaa en lähde. Tähän päätökseen ei suinkaan vaikuttanut kaunis päivä tai muu vastaava, vaan se, että keräilijäkaverit kertoivat olevansa tulossa ja, että tiedossa olisi mukavaa jutustelua yhteisen harrastuksen parissa. Tällä kertaa Postimerkkimessujen osasto sijaitsi edellisvuosiin nähden eri suunnassa, messuhallin toisella laidalla kuin mihin on totuttu. Alue oli pienempi kuin viime vuonna, vaikkei sitä kyllä huomannut. Paikalla oli pienen näyttelyn lisäksi myös kauppiaiden standeja ja Liiton standi. Heti paikalle saavuttuani huomasin useita tuttuja filatelisteja.

Kävin paikalle pystytetyn näyttelyn läpi ja huomasin, että M30 keräilijälle omaan keräilyalueeseen liittyvää nähtävää oli ns. liikuttavan vähän. Mitään valittamista kokoelmissa kuitenkaan ei ollut, sillä moni Suomen Filatelistiseuran jäsen oli laittanut kokoelmiaan näytille. Minun kiinnostustani herättivät mm. Hannu Elon rei´itteitä käsittelevä kokoelma ja Sveitsin lentopostia käsittelevä kokoelma.

Olin liikenteenä lauantaina, eli kolmantena messupäivänä – tiesin, että parempien uusien kohteiden löytyminen olisi käytännössä mahdotonta, mutta siitä huolimatta kävin läpi myyjien laatikoita. Etsintä tuotti vain kaksi kohdetta, jotka päätin ostaa, mutta sekin on parempi kuin ei mitään tai kuten toinen kauppias tinkiessäni kohteesta totesi: ”vähänkin on enemmän kuin ei mitään”. Myymässä messulla ollut Vesa Järvistö toi paikalle systeemi.netistä huutamani kohteet, joten säästyin niiden osalta postimaksuilta, tämä oli tietysti ystävällistä.

Ensimmäinen löytämäni kohde oli ilmeisesti laivalla leimattu Ruotsiin lähetetty postikortti – kortista mielenkiintosen tekee se, että se on mitätöity ilmeisesti laivalla laivan kuvaleimalla. Kuvassa on käsittääkseni jonkinlainen tankkialus. En tällaista ollut aiemmin nähnyt, joten päätin investoida. Onneksi en joutunut hirvittävästi köyhtymään. Kortin tekstistä käy ilmi, että aluksen nimi on ollut T/A Valvoja – tällaisesta aluksesta vuodelta 1951 en kuitenkaan mitään tietoa äkkiseltäni kyennyt löytämään. Kun katson kortin toista puolta, jossa kirjoittaja kertoo olevan ehkäpä aluksen kuvankin, on pakko todeta, että mistään suuresta aluksesta ei ole kysymys. Voipi olla, että kyse on tullin tai rajavartiolaitoksen aluksesta.

Yllä: Postikortti 6.8.1951 Maarianhaminasta (laivalta) Ruotsiin, merkki mitätöity laivan kuvaleimalla, M30 12mk punainen single. Taksa: postikortti Pohjoismaihin (1.7.1950 – 31.12.1951) 12,00mk. Kortin alapuolella laivaleiman suurennos – tankkerihan se siinä.

Toinen käpälään jäänyt kohde oli vuonna 1940 Yhdysvaltoihin lähetetty lentokirje, jolla oli useita mielenkiintoisia leimoja. Tavallisten postileimoje lisäksi kirjeellä oli suomalaisen sensuurin leimat lähetyspaikkakunnalta Turusta sekä Turun lentopostin ohjausleima, eli suorakulmio, jonka sisällä lukee ”par service arerien trans-atlantique europe-etats-unis” kaikki isolla kirjoitettuna. Näiden lisäksi kuorelta löytyy myös kaksi ruotsalaista leimaa, toinen näistä on lentopostin ohjausleima ”By air over the Atlantic and from New York” eli lentona Atlantin yli ja New Yorkista eteenpäin ja viittaa siihen, että kirje kulkisi koko matkan Kaliforniaan lentona ja toinen Tukholman pyöreä lentopostileima ”Stockholm FLYG”, jota joskus Tukholman kautta kulkeneista lentolähetyksistä löytyy. Vaikka 4mk postitalomerkki olikin pahoin leikkaantunut kuorta avattaessa päätin ostaa kuoren siitä huolimatta, koska ei ole tavallista, että samalla kohteella on kaksi lentopostin ohjausleimaa. Kun kuoren hinta oli vielä kohtalaisen järkevyyden rajoissa, niin siitä tehtiin kaupat.

Yllä: Turusta 29.5.1940 Oaklandiin, Kaliforniaan, USAan lähetetty lentokirje. M30 merkkejä 3kpl 5mk olavinlinna, 4mk postitalo ja 50p vihreä leijona, yhteensä 19½mk. Suomen sensuurin tarkastama Turussa. Lentopostin ohjausleima Turussa ja Tukholmassa, takana Tukholmassa lyöty pyöreä ”Stockholm FLYG” leima. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50 + kirjeen (per 5g) lentolisä Yhdysvaltoihin (25.5.1939 – 4.3.1945) 2*8,00mk = 19,50mk. Mielenkiintoinen.

Tällä kertaa reissun anti oli keräilijäkavereiden näkeminen ja vähemmän uusien kohteiden hankinta, mutta taas kerran jotain jäi kotiinkin vietäväksi. Kun vieläpä omaa tyhmyyttäni munasin juna-aikataulun kanssa huomasin, että minulla on yht´äkkiä 2h ylimääräistä aikaa – käytin sen laatikkoja penkoen, ikävä kyllä ilman sen suurempaa tulosta.

Lisäys 13.12.2018:

Sain lisätietoja laivaleimasta, jota esittelen yllä. Kortti, joka laivaleimalla on leimattu on nähdäkseni lähetetty alukselta T/A Valvoja ja tällainen alus tosiaan on ollut olemassa. Tiedot minulle lähetti keräilijäkolleega T.N. joka oli lukenut tämän blogikirjoituksen. Kyseessä on siis tarkastualus Walvoja tai myöhemmältä nimeltään Valvoja, joka oli valmistettu 1876 Motalan veistämöllä Ruotsissa. Tekniset tiedot: Uppouma 148 t, 200 hv, 32.1 x 5.9 x 3.0 m.

Alus oli tilattu luotsilaitoksen käyttöön ja itsenäisyyden jälkeen laiva nimettiin uudelleen SS Valvojaksi ja siirrettiin Ahvenanmaan luotsipiirin tarkastusalukseksi (T/A). Alus oli siis Merenkulkuhallituksen alus, jota käytettiin mm. majakoiden huoltoaluksena. Alus osallistui mm. Märketin majakan rakennustöihin ja niihin liittyviin kuljetuksiin vuonna 1885. Alus kuljetti majakoille mm. polttopuita ja makeaa vettä. Alus poistettiin käytöstä ja romutettiin vuonna 1959 – uusi Valvoja valmistui Pansiossa 1958 ja korvasi tämän vanhan aluksen.

Merkityksetön detalji on, että Merenkulkulaitoksen Maarianhaminan konttorin kassakaapissa oli vuonna 1989 jäljellä joitakin Walvojalla käytettyjä hopea-astioita. Aluksesta on olemassa jossain guassimaalaus ja pienoismalli, lisäksi joitakin kalusteita lienee säilynyt.

Liikenneviraston julkaisu vuodelta 2018 kertoo Walvojasta seuraavaa (Luotsilaiva Saimaa – Aluksen vaiheita vuosina 1893 – 2018, Esko Pakkanen, Liikennevirasto) https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lr_2018_luotsilaiva_saimaa_web.pdf

”Vuonna 1876 Luotsihallituksen ylitirehtööri, amiraali Justus Eriksson sai käyttöönsä laitoksen ensimmäisen varsinaisen luotsi- eli tarkastuslaivan. Walvojaksi nimetty alus rakennettiin Motalassa ja saapui Suomeen kesäkuun alussa. Alus oli Sextantia selvästi suurempi, 110 jalkaa pitkä ja 20 jalkaa leveä ja se kulki 8 ½ jalkaa syvässä. Alus oli kaikin puolin hienosti rakennettu, ”Svenska Dagbladetin” mukaan ”är såväl till det yttre som till sin inredning synnerligen elegant och mera liknar en ”pleasure-yacht” med slättoppad skonerttackli ng”. Tukholman saaristossa tehdyssä koeajossa aluksen 3250-hevosvoimainen (200 ihv) kone antoi lehden mukaan alukselle 11 solmun nopeuden.

Näin ei kuitenkaan ollut todellisuudessa. Nopeus ei yltänyt sopimuksen mukaiseen 11 solmuun, kun taas hiilen kulutus oli sovittua (11 kuutiojalkaa tunnissa) suurempi. Myöskään kone ei toiminut tyydyttävästi. Alusta korjattiin aluksi Suomessa, loppu-syksystä Ruotsissa. Siellä tehdyssä koeajossa koneen todettiin toimivan, mutta nopeus ja kulutus olivat samat kuin keväällä. Muutenkin Motalan työnlaatu jätti toivomisen varaa; se koski erityisesti kattilaa. Jo viikon päästä Suomeen tulonsa jälkeen ylitirehtööri ja Walvoja joutuivat edustus-tehtäviin: se oli saattoaluksena, kun Venäjän kruununperijä puolisoineen (tuleva keisari Aleksanteri III) matkasi keisarillisella Zarevna-jahdilla Tornioon katsomaan juhannusaurinkoa Aavasaksalla. Sinne ei päästy, vaan jo Vaasan pohjoispuolelta palattiin takaisin Helsinkiin. Aluksen päällikkö luutnantti H.J. Öhrbom sai muuten onnistuneesta matkasta palkkiokseen kultakellon ketjuilla; myös kaikki muut miehistön jäsenet, kuten ylitirehtöörikin, saivat arvonsa mukaiset muistolahjat kruununperilliseltä. – Vastaavanlaisia saatto- ja kuljetustehtäviä riitti vuosittain niin Walvojalle kuin muillekin luotsilaivoille.

Walvoja tai Valvoja toimi luotsitirehtöörin päällikköaluksena vuoteen 1886 saakka, jolloin Eläköön valmistui. Sen jälkeen Walvoja toimi eri luotsipiirien käytössä, lähinnä Ahvenanmaalla ja Pohjanlahdella. Kesällä 1907 Walvojalle sattui erikoinen tapaus Kemin edustalla, kuten ohessa kerrotaan. Itsenäisyyden alussa Walvoja siirrettiin Ahvenanmaan luotsipiirin tarkastusalukseksi, missä tehtävässä se palveli aina vuoteen 1959. Sen jälkeen kaunis alus romutettiin. Walvoja sai luotsipiirien päälliköt innostumaan, kuten Laurell kuvailee: ”Erikssonin saatua aluksensa alkoivat myös luotsipiiripäälliköt vaatia käyttöönsä höyrypursia tarkastusmatkojaan, luotsien tutkintoajoja sekä majakoiden ja merimerkkien huoltoa varten. Eriksson torjui heidän vaatimuksensa täysin perusteettomina. Hänen mielestään höyryalusten hankkiminen piiripäälliköiden käyttöön olisi pelkästään haitaksi, koska tällaisten alusten hoitaminen veisi liiaksi heidän aikaansa. Sitäpaitsi he eivät nopealla höyrylaivalla liikkuessaan ehti si perehtyä väyliin ja merimerkkeihin yhtä hyvin kuin purjehtimalla tai soutamalla liikkuen.” ”

HTO huutokauppa nro. 35

25 syyskuun, 2016 By Mikael Collan

HTOn Syyskuun huutokauppa loppui 21.9. ja mukana oli useita kiinnostavia M30 kohteita. Varsinaisen huutokaupan loppumisajan klo. 20 jälkeen huudot jatkuivat muutamien kohteiden osalta vielä kohtalaisen pitkään ja kohteiden uudet omistajat olivat selvillä vasta noin kello yhdeksän. Myytävänä oli sekä filateliaa, että postihistoriaa, mikä on tietysti keräilijän kannalta mukavaa. Mukana oli myös muutamia erittäin hyviä kohteita, jotka kelpaavat vaativaankin kokoelmaan. Myös isompia kokoelmaeriä M30 fokuksella nähtiin kohteiden joukossa. Kaiken kaikkiaan M30 filateliaosastolla oli myytävänä yli 50 kohdetta ja M30 postihistoriaa yli 70 kohdetta, eli ihan kohtalainen määrä myytävää. Hinnoittelu lähtöhintojen osalta oli ”sekalaista”, osa kohteista oli mielestäni reippaasti ylihinnoiteltu osan ollessa jopa alihinnoiteltuja. Jälleen kerran nousee esiin se, että filatelia ja erityisesti postihistoria ovat taitolajeja, eli tieto on valtaa. Kilpailu kohteista kuitenkin osoittaa, että tietoa on ja sitä käytetään. Aloitan jälleen filateliasta ja siirryn postihistoriaan, jossa edetään ”läheltä kauas”. En ole vielä saanut lupaa meklarilta käyttää kuvia, mutta otan silti riskin ja mikäli lupaa ei heru poistan kuvat – siihen asti ne olkoon mukana.

Yllä: 4mk Postitalo merkin laskos. Limitti 25 euroa, myyntihinta 30 euroa.

Myytävänä oli useita laskoksia, joista tällä kertaa useat olivat ns. hyviä, eli näyttäviä ja leveitä, joissa laskos näkyy selvästi. Laskosten lähtöhinnat eivät olleet edullisia, vaan ne oli mielestäni asetettu kohtalaisen korkealle. Myytävänä oli laskoksia 4mk Postitalo, 7mk Postitalo, 10mk Saimaa, 15mk Olavinlinna, 20mk Postitalo, 25mk Puunhakkaaja, 35mk Olavinlinna ja 40mk Puunhakkaaja merkeistä. Näistä ainoastaan 7mk Postitalo (joita oli samassa kohteessa 2kpl) ja 35mk Olavinlinna-merkissä olevat laskokset eivät olleet mitenkään erikoisia. Lähtöhinnat vaihtelivat kympistä neljään kymppiin ja kaikki menivät kaupaksi.

Yllä: 50mk Tampere loistoleimattu, Helsinki 14.5.1943. Merkki julkaistiin 2.5.1942 ja sitä painettiin kaiken kaikkiaan neljälle eri paperilaadulle. Näistä ensimmäinen eli lumppusellupaperinen (LSP) tilauserä numero 498 oli painosmäärältään vain 200 tuhatta kappaletta ja sen loistoleimatut merkit eivät ole helppoja. Nämä tunnistaa siitä, että järjestyksessä seuraava tilauserä (668) painettiin vasta elokuussa vuonna 1945. Myyntihinta 36 euroa.

Loistoleimattuja leijonamerkkejä oli myytävänä jonkin verran, kaikki kympin lähtöhinnalla. Kaupaksi limitillä meni noin puolet loistokohteista ja vain yksi kohde nousi yhteentoista euroon, tämä oli 10mk sininen loisto. Kuvamerkkien osalta vaaleanvioletin 10mk Saimaa kuvamerkin loisto myytiin 15 eurolla, 16mk linja-auto 13 eurolla ja 300mk lentokonemerkkejä 11 ja 13 eurolla. Kallein loistokohde oli 50mk Tampere kuvamerkki ensimmäisen paperin merkillä (14.5.1943), jonka hinta nousi aina 36:n euroon. Tässä ei ole ihmeteltävää sinänsä, sillä nämä 50mk varhaisemmat loistoleimaukset ovat ”ihan oikeasti” vaikeita kohteita. Myytävänä oli myös muutamia siirtymiä, jotka mielestäni olivat aika ”laimeita”, tarkoitan tällä, että kyseessä ei ollut varsinaisia siirtymiä, joissa näkyy paljon kahta merkkikuvaa, vaan hiukan tavallista huonopia keskityksiä, joissa on aavistuksen verran seuraavaa merkkikuvaa. Siirtymät jäivätkin suureksi osaksi myymättä. Pari tarttumaakin oli kaupan, nämä menivät kaupaksi limitillä.

Yllä: Postiosoitus, jolla osoitusmäärä 100-tuhatta markkaa. Lempäälä 23.10.1948, 24mk ruskeanvioletti single. Taksa: Postiosoitus (75001mk-100000mk) kotimaassa (1.1.1948 – 30.11.1948) 24,00mk. Vaikea yksittäispostite.

M30 filateliaosastolla oli myytävänä myös kaksi M30 kokoelmaa, joista toinen #558 esiteltiin otsikolla ”Upea kuvamerkkikokoelma kolmessa paksussa mappikansiossa” ja toinen #559 otsikolla ”Valtaisa m30 leijonakokoelma, paljon rivileima- ja numeroleimalähetyksiä, loistoja, siirtymiä, firmareijitteitä yht. 14 kansiossa”. Lähtöhintaa kuvamerkkikokoelmalle oli laitettu 250 euroa ja leijonamerkkikokoelmalle kokonaiset 1500 euroa. Tällaisten hintojen edessä alkaa filatelisti luonnollisesti miettiä, että onkohan kansioissa suuriakin aarteita ja lähtee ottamaan asiasta selvän. Pettymys oli jonkinlainen, kun kohteita selailtuani toteisin, että kumpikin kohde oli minulle sisältöönsä nähden liian kallis. Kuvamerkkikokoelmassa oli sellaista tavaraa, jonka avulla aloittava M30 keräilijä pääsisi vauhtiin sopuhinnalla, mutta leijonamerkkikokoelmassa ei mielestäni ollut aineksia alkuunkaan niin korkeaan lähtöhintaan kuin sille oli laitettu. Hyvien kohteiden ja hyvien postihistoriallisten ulkomaankohteiden määrä oli tavattoman pieni suhteessa hintaan. Kysymyksessä oli tilanne, jossa 2000kpl alle euron kohdetta ja muutama ”pikkuhyvä” oli myynnissä 3/4 hintaan, eli nykymarkkinoita ajatellen aivan liian kalliilla. Tämän ajatuksen jakoi ilmeisesti myös muu ostava kansa ja leijonamerkkikohde jäi myymättä, kuvamerkkikohteen hinta nousi aina 345 euroon saakka.

Yllä: Vakuutettu kirje Bergöstä 14.6.1945 Helsinkiin. Merkkeinä 2kpl 3½mk M30 leijona ja 3kpl 10p harmaa leijona, yhteensä 7,30mk. 10p harmaat leijonat sellupaperia (SP). Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1,9,1942 – 30.6.1945) 3,50mk, kirjaaminen (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, vakuuttaminen (-1000mk) (1.1.1935 – 30.6.1945) 0,30mk, yhteensä 7,30mk. Vaikea 10p sellupaperisen merkin käyttö postilähetyksellä. Jäi myymättä, limitti oli 300 euroa.

Jos kohta merkkipuolella oli muutamia hienoja laskoksia myytävänä, niin postihistorian puolella olikin sitten useita erittäin kiinnostavia kohteita. Yksi näistä oli postiosoitus vuodelta 1948, jolle merkitty osoitusmäärä oli satatuhatta markkaa ja maksuna oli käytetty 24mk ruskeanviolettia merkkiä yksin. Kysymyksessä on erittäin mielenkiintoinen 24mk merkin yksittäiskäyttö harvinaisella postiosoituksella. Miksi harvinaisella? Siksi, että postissa oltiin 1930-luvun alun jälkeen tultu tarkemmaksi postiosoituslomakkeiden hävittämisen kanssa ja niitä on säilynyt ilmeisesti vain vähän kokonaisina 1930-luvun alun jälkeen ja erityisen vähän 1940 ja 1950 luvuilta. Kohteen lähtöhinta oli 50 euroa ja sillä se myös myytiin. Tälle 24mk leijonamerkille on hyvien yksittäispostitteiden löytäminen kiven alla, muita hyviä ovat ulkomaan kirjattu kirje, joka on paras kohde kyseiselle merkille, ulkomaan lentokirje ja ulkomaan toisen painoluokan kirje. Myytävänä tässä huutokaupassa oli loistoleimainen toisen painoluokan kotimaan kirje 24mk singlenä, joka sekin on ”ihan ok” kohde kymmenellä eurolla.

Yllä: Postikortti 7.6.1934 Tampereella. Iso siirtymä 1,25mk keltaisella leijonamerkillä. Taksa: Postikortti kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 1,25mk. Myyntihinta 47 euroa.

Toinen kotimaassa kulkenut kova kohde oli vakuutettu kirje, jolla oli käytetty vakuutusmaksun maksamiseen kolme 10p harmaata sellupaperille painettua M30 leijonamerkkiä. Kuten tämän blogin lukijat tietävät ovat 5p ja 10p leijonamerkkien sellupaperille painetut merkit postitteilla hyviä kohteita. Tällä kertaa, joku oli saanut hyppysiinsä juurikin tällaisen hyvän kohteen ja ymmärtänyt hakea sille attestin Hannu Kaupilta. Lähtöhinta oli kuitenkin laitettu niin korkealle, että sitä ei kukaan suostunut maksamaan. Itsekin hieman hymähdin sen nähdessäni – kohteeseen olisi mielestäni sopinut hyvin noin 50 euron lähtö, mistä se sitten ehkäpä olisi hieman noussutkin, varsinkin kun mukana oli atesti. Myytävänä oli myös paljon puhuttu M30 50p vihreällä singlellä varustettu pääsiäiskortti rintamille. Näitä on nyt alkanut ”pullahdella” esiin enemmänkin ja tietojeni mukaan niitä tunnetaan jo ainakin 10-15 kappaletta. Lisäksi myytävänä oli M30 rulla, eli automaattimerkkien postitteita. Nämä ovat mielestäni aika hyviä kohteita, varsinkin ulkomaille menneet. Myytävänä olleista kohteista yksi oli lähetetty Eestiin ja sieltä takaisin Suomeen ja toinen, 1mk oranssi single postikortti, Ruotsiin. Mielenkiintoinen kohde oli myös voimakkaasti siirtynyt 1,25mk keltainen leijonamerkki postikortilla kotimaassa. En ole aiemmin nähnyt näin näyttävää siirtymää tällä merkillä – ilmeisesti moni muukaan ei ollut, nimittäin kohteen hinta nousi aina 47 euroon saakka. Arkistointireijät kortissa hiukan himmensivät kohdetta, mutta mielestäni näyttävä siirtymä on kyseessä.

Yllä: Painotuotepostikortti Viroon, Kausala 21.12.1942. M30 50p vihreä. Leimattu: ”RETOUR – vaihto toistaiseksi keskeytetty”. Rivileima ”Erottaja”. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille (1.10.1942 – 31.8.1945) 1,00mk. Alitaksa! Lähtöhinta 120€, jolla kohde meni kaupaksi.

Myytävänä oli myös pari kiinnostavaa sodanaikaista kohdetta Viroon, jonne juurikin sodan aika ja mielenkiintoiset postin kulkuun liittyvät ”kommervenkit” tekevät näistä kohteista mielenkiintoisia. Nimittäin kun Viroon menneestä postista puhutaan on syytä muistaa, että Suomen ja Viron välillä oli postisopimus, jonka mukaan käytetty taksa oli Pohjoismaiden taksa. Tässäkin blogissa on tätä asiaa kerrattu. Lisäksi kun sodanaikaista postia Viroon tarkastellaan tulee huomata, että Viro oli ikävässä välikädessä Neuvostoliiton ja Saksan ristitulessa sodan aikana ja koki oikeastaan kolme miehitystä sodan aikana. Ensin Neuvostoliitto pakotti Viron hyväksymään neuvostojoukkojen tulon maahan ja myöhemmin liitti Viron itseensä neuvostotasavaltana. Sitten vuonna 1941, Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon Viro jäi Saksalaisten miehittämäksi vain tullakseen uudelleen Neuvostoliiton miehittämäksi vuonna 1944. Näihin miehitysaikoihin liittyy kiinnostavia postinkulkuun ja postinkulun keskeytymiseen liittyviä asioita, joita mm. Esko Seitsonen on ansiokkaasti esitellyt kokoelmassaan viimeksi LAPOEX-15 näyttelyssä. Myytävänä oli kaksi painotuotepostikortti, joista toinen oli vuodelta 1941 ja toinen vuodelta 1942. Tämän 1942 kortin kulku oli keskeytynyt, sillä lähettämisen aikoihin oli postiyhteys yksityispostin osalta Viroon suljettu. Tähän olivat johtaneet mielenkiintoiset syyt, joihin palattakoon myöhemmin uudelleen. Joka tapauksessa kysymyksessä oli kaksi kiinnostavaa postihistoriallista kohdetta Suomesta Viroon.

Yllä: Tavaranäyte pikana Ruotsiin, Helsinki 25.5.1948. Leimattu ”hyväksytty vietäväksi H:ki II tullikonttori”. Taksa: Tavaranäyte (-50g) ulkomaille (1.1.1948 – 30.6.1948) 6,00mk, pikalisä Pohjoismaihin, eli sama kuin kotimaassa (1.1.1948 – 31.12.1951) 25,00mk , yhteensä 31,00 markkaa. Hyvä ja vaikea kohde, myyntihinta sata euroa.

Myytävänä oli Ruotsiin lähetetty pikatavaranäyte, eli erinomaisen hyvä kohde. Tavaranäytteet ulkomaille ovat harvinaisia ja lisäpalveluilla erinomaisia. Tämä tavaranäyte oli ”samaa satsia” kuin aiemmin Suomen Filateliapalvelun huutokaupassa myyty kolmen tavaranäytteen erä, ainakin lähettäjä ja vastaanottaja olivat samat. Näytteelle oli myös leimattu ”hyväksytty lähetettäväksi” Suomen tullin toimesta. Tämä meni minulta jostain syystä hiukan ohi, se olisi ehkä mahtunut jopa kokoelmaani, mutta jätin tällä kertaa mahdollisuuden käyttämättä. Lähtöhinta oli sata euroa, jolla vasta jälkimyynnistä tämä meni kaupaksi. Onneksi joku ymmärsi hyvän päälle, vaikka itse olinkin hiukan kuutamolla.

Yllä: SS Hroar laivalta Tanskaan Kööpenhaminaan lähetetty konossementtikirje. Asianmukaiset ”paquebot” ja ”Skibspost” leimat, sekä Kööpenhaminan tuloleima 27.11.1951 ja neliskanttinen Kööpenhaminan sataman? leimaus laivapostin varmenteena. M30 10mk ruskehtavanlila tupla. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin (1.7.1950 – 31.12.1951) 20,00mk. Myyntihinta 194 euroa. Hyvä kohde tälle merkille.

Kiinnostavaa kyllä 10mk ruskehtavanlila leijonamerkki on haasteellinen kohde hyvällä lähetyksellä. Tällä kertaa myytävänä oli vaativaankin kokoelmaan riittävän hyvä kokoelmakohde tälle merkille, nimittäin kahdella 10mk merkillä maksettu laivalta lähetetty konossementtikirje Tanskaan. Laiva, jolta kirje oli lähetetty oli SS Hroar ja kirjeellä oli asianmukaiset leimat, mm. Köpenhaminan tuloleima ja laivapostin oikeellisuuden todistava leimaus. Näissä laivapostikohteissa on tärkeää, että kyseessä ei ole filunki, eli toisinsanoen filateelinen lähettäminen tai muu tekeleenomaisuus. Tässä kohteessa nämä asiat olivat kunnossa. Kohteen hyvyys ei jäänyt huomaamatta, sillä sen hinta nousi satasen lähtöhinnasta (joka mielestäni ei ollut alhainen) aina 194 euroon saakka. Kohteesta kilpailtiin vielä huutokaupan muiden kohteiden päätyttyä. Muita kiinnostavia kohteita Pohjoismaihin edusti mm. postimerkkeilijäyhdistysten valtuuskunnan sensuroima kirjattu kirje Ruotsiin, tästä mielenkiintoisesta sensuurista on aiemmin puhuttu tässäkin blogissa. Kirje oli lähetetty kahdella 3½/2,75mk violetillä merkillä ja se on mielestäni ihan kohtalainen kohde tälle merkille, vaikkakin epäilemättä filatelistien lähettämä. Myyntihinta oli 12 euroa, joka oli mielestäni edullinen.

Myytävänä oli myös muutama ”Saksan erikoistaksainen” kohde, joista yksi oli parempikin kirjattu lentokirje oikealla kymmenen markan taksalla. Tämä ei mennyt kaupaksi kolmella kympillä, joka mielestäni ei ole kyseisestä kohteesta paha hinta. Unkariin erikoistaksa-aikaan lähetetty lentopostikortti oli sama kohde, joka tässäkin blogissa oli aiemmin todettu väärätaksaiseksi. Nimittäin postikortin lentolisä Unkariin erikoistaksan aikana oli neljä markkaa, eli kansainvälinen lentotaksa. Tästä ostaja kärsi 43 euron edestä. Kohde on sinänsä ihan hieno ja vaikea – mutta ”tarkkana kuin porkkana!” piti taas kutinsa.

Yllä: Lentopostikortti 27.3.1954 Helsingistä Englantiin. M30 9mk oranssi tupla, yhteensä 18mk. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.1.1952 – 31.5.1956) 15,00mk, postikortin lentolisä Eurooppaan (24.10.1945 – 30.9.1957) 3,00mk, yhteensä 18,00mk. Myyntihinta 10 euroa. Hyvä postihistoriakohde tälle merkille.

Englantiin lähetetty lentopostikortti kahdella 9mk oranssilla myytiin hintaan 10 euroa, joka mielestäni oli alhainen. Nämä 9mk oranssit ovat nimittäin aikamoisen vaikeita millään vähääkään paremmalla kohteella, eli sama tilanne kuin 10mk ruskehtavan lilan merkin kanssa. Merkki julkaistiin verrattaen myöhään (9.1.1950) ja sille ei ollut ”filatelisesti merkittävän” käyttöajan puitteissa juurikaan mitään erikoisen hienoja käyttökohteita ja sen alkuperäinen käyttötarkoitus oli toimia kotimaan postikortin postimaksuna. Muistan etäisesti, että aiemminkin olen nähnyt tällaisen hyvin samanlaisen postikortin olleen myynnissä ja tuolloin siitä kilpailtiin tiukasti, tämä tapahtui marraskuussa 2015 ja myyntihinta Saksaan lähetetylle vastaavalle kortille oli tuolloin yli 40 euroa.. Tällä kertaa kortti meni limitillä, lieneekö kohdetekstissä mainittu ”kortilla taite” vaikuttanut asiaan.

Yllä: Paketin takaisinlähetys Ranskaan, joka maksettu alkuperäiselle Ranskalaiselle pakettikortille. Maksettu yhteensä 305mk käyttämällä M30 300mk lentokone ja M54 5mk sinistä leijonamerkkiä. Taksa ei ole minulle selvä, toivottavasti pian julkaistava uusi taksakirja valottaa asiaa. Erinomainen postihistoriakohde. Myyntihinta 22 euroa.

Yksi erittäin mielenkiintoinen, mutta minulta ikävä kyllä ohi mennyt kohde oli Ranskasta Suomeen lähetetyn paketin takaisinlähettäminen. Kohde oli siis ranskalainen pakettikortti, jolle oli aivan oikein mitätöity ranskalainen 15 frangin veromerkki, nimittäin pakettiposti Ranskasta Suomeen kulki rautateitse ja maksut maksettiin veromerkeillä, eikä postimerkeillä. Paketin vastaanottaja on jostain syystä ollut tuntematon ja paketti on lähetetty takaisin. Postisäännön mukaan tämä olisi tapahtunut kotimaiselle paketille siten, että lähettäjä olisi joutunut lunastamaan paketin, mutta koska kysymyksessä oli ulkomailta tullut paketti ja vieläpä rautateitse eikä postitse kuljetettu, tuli takaisinlähetyspostimaksu maksaa. Minulle on epäselvää, että koituiko tämä maksu tässä tapauksessa postin vahingoksi vai oliko mahdollisesti niin, että vastaanottaja on joutunut ehkäpä lunastamaan tämän vielä erikseen Ranskassa ja rahaa on ehkäpä tuloutettu takaisin Suomeen. Joka tapauksessa kiinnostava kohde.

Yllä: Lentokirje Yhdysvaltoihin 12.12.1941 Helsingistä. Leimattu ”RETOUR – postiyhteys toistaiseksi keskeytynyt”. M30 10mk Saimaa ja 1½mk harmaa, yhteensä 11½mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk, lentolisä jokaiselta 5 gramalta Yhdysvaltoihin (1.4.1938 – syksy 1944) 8,00mk, yhteensä 11,50mk. Harvinainen.

Euroopan ulkopuolelle lähetettyjä kohteita oli myynnissä muutamia. Näistä eittämättä paras oli Yhdysvaltoihin 12.12.1941 lähetetty lentokirje, jolle oli leimattu ”RETOUR postiyhteys toistaiseksi keskeytetty” leimaus. Tämä kirje on ilmeisesti laitettu postilaatikkoon, josta se on postin toimesta noukittu ja leimattu edellä mainitulla tavalla. Kysymyksessä on postihistoriallinen harvinaisuus, sillä lentopostin kulku Yhdysvaltoihin oli keskeytettynä tietojeni mukaan vain kaksi päivää joulukuussa 1941. Keskeytys johtui siitä, että Japani oli 7.12. hyökännyt Pearl Harbouriin ja tästä johtuen myös Saksa ja Italia julistivat sodan Yhdysvalloille 11.12.1941. Suomi oli akselivaltojen liittolainen ja tästä johtuen postinkuljetus keskeytyi. Saksalaiset ilmoittivat kuitenkin 13.12.1941, että lentopostin kauttakulku Saksan kautta Lissaboniin ja sitä kautta Yhdysvaltoihin sai jatkua. Tunnetaan 13.12. ilman kyseistä keskeytysleimausta kulkenut kohde. Minulla on kuori, joka on kulkenut ja leimattu normaalisti 9.12. ennen 11.12. sodanjulistusta. Maaposti Suomesta Yhdysvaltoihin kuitenkin keskeytyi tässä yhteydessä pidemmäksi ajaksi. Posti Yhdysvalloista Suomeen keskeytyi ”kokonaan”, auetakseen uudelleen vasta keväällä 1945. Kyseinen kohde on siis aivan erinomainen ja siitä ”taisteltiinkin” pitkään muiden kohteiden loppumisen jälkeen. Loppuhinnaksi tuli 185 euroa, mikä ottaen huomioon kohteen harvinaisuuden tuntuu näin jälkikäteen edulliselta. Kirje oli myytävänä lentopostikohteiden osastolla.

Etiäinen kertoi minulle, että olen nähnyt erään huutokaupan Euroopan ulkopuolelle lähetetyn kohteen aiemmin myytävänä ja kyseessä olikin de ja vu eli uudelleen näkemisen kokemus: Kohde numero 622 kohdeselosteella ”10 mk kuvam. 4 kpl + 1 mk sens. lentokuorella Amerikkaan Turku 29.8.45, 3 viikon taksa !” on aiemminkin ollut myytävänä Merkki Albertin huutokaupassa ja se esiteltiin tuolloin tässäkin blogissa. Lähtöhinta oli nyt sata euroa, jolla sillä kohdetta ei kukaan ostanut. Viimeksi kävi samalla tavalla, lähtöhinta oli silloin 30 euroa korkeampi. Kohteen ”oikea” lähtöhinta on mielestäni ehkäpä 30-40 euron luokkaa.

Yllä: Ehiökortti 24.3.1944 UM:n Helsinkiin, josta kuriiripostina Saksaan. M30 2mk keltainen ehiökortti. Taksa: Postikortti kotimaassa (1.9.1942 – 30.6.1945) 2,00mk. Harvinainen.

Ehiöiden osastossa oli myytävänä muutamia kiinnostavia kohteita. Tarjolla oli mm. Egyptiin lähetetty 1½mk punainen ehiökortti ja yksi huutokaupan parhaista kohteista, sodanaikainen Helsinkiin 1944 lähetetty ehiökortti, jossa vastaanottajana oli ”Ulkoasiainministeriö, Helsinki – Suomen lähetystö, Berlin”. Kortti on kulkenut suurella todennäköisyydellä ulkoministeriön sisäisen postin kuriirin mukana Berliiniin. Tämä kohde oli ilmeisesti mennyt suurimmalta osalta postihistoriakerääjiä ohi, vaikka kohteen selosteessa mainittiin kuriiriposti. Kohde myytiin 10 euron lähtöhinnalla, joka mielestäni oli erittäin edullinen. Sotilaspostin osastossa oli lisäksi myytävänä M30 2mk keltainen ehiökortti, joka oli lähetetty Lempäälän Internointileiriltä ja joka oli leirillä leimattu, kortti meni 50 euron pohjahinnalla kaupaksi.

Mainitsin aiemmassa kirjoituksessani, että pitää olla tarkkana, kun ostaa postihistoriakohteita ja tämä toteamus piti paikkaansa tälläkin kerralla. Unkariin lähetetyn lentopostikortin lisäksi oli myytävänä useita kohteita, joiden taksa oli vähintäänkin epäselvä. Näitä olivat mm. muuten erittäin kiinnostava M30 ehiöpaluukortti generalgouvernementista, jolla oli 50p alitaksa, Sveitsiin lähetetty postikortti, joka oli lähetetty postikortin taksalla, vaikka sillä oli vain viisi sanaa ja olisi mennyt painotuotteen taksalla, edelleen lähetetty hienon näköinen kirje Sveitsistä, jonka Suomessa lisätty merkki ja taksa olivat vähintäänkin outoja, sekä keltainen M30 2mk single lehtikääreellä, jolla ei ollut näkyvissä mitään mistä olisi voinut päätellä milloin kyseinen kohde on liikkunut. Itse kukin voi miettiä, kuinka helppoa ja yksinkertaista on olla aina 100% skarppina ja pystyä hahmottamaan kaikki kommervenkit… Pointti lieneekin, että kun kysymys on kalliimmista kohteista niin on parempi tarkistaa asia etukäteen juurta jaksaen, jotta ei tule mitään ikäviä yllätyksiä.

Kaiken kaikkiaan tästä HTO:n 35. huutokaupasta jäi mieleen se, että mukana oli monta hyvää M30 kohdetta!

2mk karmiini – talvisodan ajan punainen leijona

8 maaliskuun, 2015 By Mikael Collan

Yllä: Kaksi loistoleimaista 2mk karmiinia merkkiä, leimattu 11.6.1937 ja 2.8.1938 kumpikin Helsingissä. 2mk karmiinin loiston löytäminen ei ole vaikeaa, sillä merkki on niin yleinen.

2mk karmiini merkki otettiin kirjallisuuden mukaan käyttöön 13.12.1936, mutta kohteita tunnetaan leimattuna jo ennen tätä päivää, alkaen 11.12.1936. Merkistä kerrottiin 4.12. päivätyllä kiertokirjeellä. Painosmäärä oli suuri, yhteensä lähes 157 miljoonaa kappaletta (156,94 miljoonaa), kokonaiset 19 tilauserää. Värinsä mukaisesti käyttötarkoitus oli toimia ulkomaan kortin postimaksuna, mutta merkistä kehkeytyi 30-luvun lopussa ja 40-luvun alussa yleismerkki sanan käytännöllisessä merkityksessä, sillä se kävi varsinaisen käyttötarkoituksensa lisäksi jo ilmestyessään yksin maksuksi useille muillekin taksoille. Lisäksi, koska 2mk violetin merkin painaminen lopetettiin 2mk karmiinin painamisen alkaessa oli se ainoa painossa oleva näille taksoille sopiva M30 leijonamerkki. Merkin käyttötarkoituksen mukainen, eli ulkomaan postikortin taksa vaihtui 1½ mk:sta kahteen markkaan 1.11.1936 ja taksa-aika jatkui aina 30.9.1942 asti, eli 5v 11kk.

Merkkiä painettiin lumppupaperille (LP) seitsemäntoista tilauserää eränumerot sijoittuvat välille 314 (10-1936) ja 431 (6-1941) ja lumppusellupaperille (LSP) siten, että lumppusellupaperille painettiin kaksi viimeistä tilauserää, 495 (3-1942) ja 514 (6-1942), yhteensä 9½ miljoonaa merkkiä. Väriltään merkki on karmiininpunainen ja viimeinen tilauserä on väriltään ”syvänkarmiininpunainen” jota painettiin kolme miljoonaa. Käytettyjä liimoja on kolmen erilaista Lm1, Lm2, ja Lm3, joista Lm3 esiintyy vain lumppusellupaperilla. En laita tähän kaikkia tilauserien numeropaloja näkyville, koska niitä on tosiaan tuo 19 kappaletta.

Yllä: Rosohampainen (RH) 2mk karmiini merkki. ilmeisesti kaikki rosohampaiset ovat lumppusellupaperille painettuja.

Erikoisuuksia tavataan mm. rosohammaste (RH), ohuita ja paksuja merkkejä ja hammastesiirtymiä. Lisäksi merkistä on olemassa hammastamaton versio ns. näyttelyarkki. Erikoisuudet on pääasiallisesti löydetty lumppupaperille painetuista merkeistä.

Yllä: Hammastamaton 2mk punainen nelilö näyttelyarkin alarivistä.

Omaa säpinäänsä tekee vielä se, että merkkiä käytettiin postimerkkivihkossa (V2), jossa sitä myytiin nelilönä. Vihkomerkit käytettynä ovat tietysti ”mukavampia” kuin tavalliset arkista otetut merkit. Mukavampia tarkoittaa myös vaikeampia – vaikeampia löytää ja siis kalliimpia. Vihkomerkkien käyttöjen kanssa pitää olla järki päässä – kaikki kohteet, jotka myydään vihkomerkkeinä eivät välttämättä sitä ole, eli attesti olisi hyvä olla. Hannu Kauppi kertoo kirjassaan, että vihkot tulivat käyttöön vuonna 1939, joten sitä aikaisemmin leimatuista merkeistä on turha vihkomerkkejä etsiä – tarkka vihkojen ilmestymispäivä lienee 14.4. jälkeen, vaikka kiertokirjeen tiedoissa sanotaankin vihkojen virallisesti ilmestyneen 1.4., nimittäin yhtäkään merkkiä ei oltu postitoimistoille ennen 14.4. lähetetty. M30 vihko, joka sisältä myös 2mk karmiinien merkkien neliön on nimetty lyhenteellä V2, koska se oli toinen ilmestynyt postimerkkivihko. Vihkoista kiinnostuneita kehoitan lukemaan Hannu Kaupin kirjasta seikkaperäisen selostuksen vihkojen syntyhistoriasta, käytöstä ja kaikenlaisista vihkomerkkeihin liittyvistä kommervenkeistä.

Yllä: Postituore 2mk karmiinien merkkien nelilöstä muodostuva vihkolehti – nelilön takana näkyy mainoslehti. Vihkolehden alapuolella leimattu vihkomerkkien nelilö, ikävä kyllä leimaus on erittäin huono ja epäselvä. Jos vihkomerkkejä katsoo oikein tarkasti, havaitaan, että joskus leikkuri on leikannut hampaat tasaisesti lyhyiksi, tai muuten sellaisesta kohdasta, josta voidaan nähdä kyseessä olevan vihkomerkkien. Tämä on kuvakevirheiden lisäksi paras tapa tunnistaa vihkomerkit.

Merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö oli siis ulkomaan postikortin postimaksu. Taksa-ajan ollessa pitkä ja lähetyksien ollessa vähemmän harvinaisia tulee hyvän kohdemaan arvo jälleen kerran esiin. Eurooppaan kulkeneita kortteja tunnetaan paljon, joten ”kovia” kohdemaita ovat lähinnä Euroopan ulkopuoliset maat, Yhdysvaltoja ehkäpä lukuunottamatta.

Yllä: Helsingistä 30.12.1937 Istanbuliin Turkkiin lähetetty postikortti, jolle leimaus sattunut sopivasti. Kortilla on pyöreä junaleimaus, ehkä jopa ”orient express” junasta. 2mk karmiini single. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Yllä: Postikortti Kangasalta 3.8.1939 Montrealiin Kanadaan. 2mk karmiini single. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk.Yllä: Helsingistä 12.7.1932 Bayportiin, Long Islandille, New Yorkiin USA:n yksin 2mk karmiinilla merkillä kulkenut postikortti. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Euroopan ulkopuolisista maista USA lienee kaikkein yleisin kohdemaa.

Yllä: Postikortti Helsingistä 12.5.1937 Budapestiin Unkariin hotelliin, vastaanottaja lähtenyt ja kortti pudotettu hotellin toimesta postilaatikkoon – unkarilainen leimaus ”Tevelszekrenybol” = postilaatikosta; lähetetty perään Wieniin Itävaltaan Poste Restante osoitteeseen, josta lunastettu 16.5.1937 ja mitätöity 10 groshenin merkki Poste Restante maksun maksamiseksi. M30 2mk karmiini leijona. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Hyvä ”kiertolais” kohde.Yllä: Anschlussin eli Itävallan Saksaan liittämisen jälkeen Punkaharjulta 4.6.1938 Wieniin ”Saksaan” lähetetty postikortti. 2mk karmiini single käyttötarkoituksen mukaisella käytöllä. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Yllä: Talvisodan kenttäpostikortti Kenttäpostikornttori 1:n leimaama 29.1.1940 Weiveriin Hollantiin. Saapumisleima Venhuizen 25.1.1940. Eletään talvisodan aikaa. Viestirykmentti 4:n yksikköleima. Suomen sensuuri. Ulkomaille lähetetyistä kenttäpostikorteista piti maksaa postimaksu normaalisti. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk.

Yllä: Postikorti Helsingistä 11.4.1937 Lontooseen Englantiin. 2mk karmiini single. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Englanti on kohtalaisen yleinen kohdemaa.

Yllä: Pietarsaaresta 13.71938 Königsbergiin Saksaan (Itä-Preussiin) lähetetty postikortti. 2mk karmiini single. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk.

Yllä: Porista 25.5.1937 Berliiniin Saksaan lähetetty postikortti. Edelleen lähetetty Berliinissä. Edelleen lähettämiseen liittyviä leimoja ”Empfänger nicht ermittelt” ja ”zuruck”. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Lähettäjä ollut saksalainen ja toimitettu sitten lopulta lähettäjän saksalaiseen osoitteeseen Berliinissä.

Yllä: Kaksi Saksaan menevältä laivalta Suomeen postitettua korttia, kumpikin leimattu Stettinissä, päiväykset 13.6.1938 ja 22.8.1938. ”Aus Dampfshiff” laatikkolema (Höyrylaivalta). 2mk karmiini single. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Suomen Höyrylaiva Oy:n alus S/S Ariadne kulki reittiä Helsinki – Tallinna – Stettin. Tällaiset laivalta lähetetyt Stettinissä leimatut kortit eivät ole erityisen harvinaisia ja niiden hinnat pyörivät kahden – kolmen kympin tietämissä.

Ulkomaan postikorttien lisäksi 2mk karmiini sopi ilmestyessään yksin myös muillekin taksoille. Näistä mielenkiintoinen on ensimmäisen luokan kirje Pohjoismaihin ja lisäksi kiinnostavia ovat erillissopimuksin Pohjoismaiden taksaan liittyneisiin Viroon ja Latviaan kulkenut posti, joista Viron kanssa solmittu sopimus oli voimassa jo 2mk karmiinin merkin ilmestyessä, Latvian kanssa sopimus solmittiin vasta 12.5.1937.

Yllä: Tallinnassa 21.6.1939 leimattu Tallinnaan Viroon osoitettu laivalla postitettu kirje ”Paquebot” leimoin. 2mk karmiini single. Taksa:Kirje (-20g) Viroon (1.11.1936 – 15.6.1940) 2,00mk. Viron ja Suomen välisen 1928 solmitun postisopimuksen mukainen kirjetaksa oli sama kuin Pohjoismainen kirjetaksa. Näin 2mk karmiini sopi heti ilmestyessään myös tälle taksalle. Suomen Höyrylaiva Oy:n alus S/S Ariadne kulki reittiä Helsinki – Tallinna – Stettin. Tallinnassa leimattuna laivalla lähetetyt kohteet ovat kohtalaisen hyviä, hinnat pyörivät nähdäkseni samoissa summissa kuin Stettinissä leimattujenkin.

Yllä: Kirje Munkkiniemestä 1940 Pärnuun Viroon osoitettu kirje. 2mk karmiini single. Taksa:Kirje (-20g) Viroon (1.11.1936 – 15.6.1940) 2,00mk. Ruma kuori.

Yllä: Kirje Vaasasta 1.4.1940 Tukholmaan Ruotsiin. Sensuurin avaama. Välirauhan aikaa, sensuurin avaama. Taksa:Kirje (-20g) Pohjoismaihin (1.11.1936 – 15.6.1940) 2,00mk. Tällaiset sensuroidut 2mk karmiinit single-kirjeet Ruotsiin ovat yleisiä ja ei ole vaikeaa löytää ”paremman” näköistä kohdetta kuin yllä kuvattu.Yllä: Kirje Helsingistä 20.10.1938 Tukholmaan Ruotsiin Poste Restante osoitteeseen. Taksa:Kirje (-20g) Pohjoismaihin (1.11.1936 – 15.6.1940) 2,00mk.

Kotimaan taksoja, joille 2mk karmiini sopi yksin ilmestyessään oli myöskin useita, mm. ensimmäisen luokan kirje kotimaassa, mutta myös tiedustelu kotimaassa, kirjaaminen kotimaassa (merkityksellinen vapaakirjelähetyksillä) ja asiakirja kotimaassa.

Yllä: Järvenpäästä 30.1.1940 Helsinkiin lähetetty kirjattu vapaakirje, jolla ilmeisesti vapaaehtoisesti maksettu kirjausmaksu M30 2mk karmiinilla leijonamerkillä. Taksa: Kirjaaminen (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk. Kirjeellä lukee erikseen ”vapaakirje” . Tällaiset vapaakirjeiden kirjausmaksut ovat viimeaikoina (v. 2014) olleet kovasti huudossa.

Yllä: Tiedustelu postipaketista Helsinki 1.3.1940. 2mk karmiini single. Taksa: Tiedustelu kotimaassa (15.1.1926 – 31.8.1942) 2,00mk. Tällaisia tiedustelulomakkeita ei ole kovin vaikeaa löytää – hinnat pyörivät suurin piirtein välillä 3-12 euroa, riippuen leimauksista ja kunnosta.

Yllä: Asiakirjoja Tapanilata 5.4.1941 Porvooseen. 2mk karmiini single. Taksa: Asiakirjoja (-200g) kotimaassa (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk.

Yllä: Kuopiosta 26.4.1937 Helsinkiin lähetetty kirje, joka on lähetetty eteenpäin Budapestiin Unkariin, 2mk punainen ”single”. Edelleen lähetystä varten lisätty Helsingissä 3kpl 50p vihreitä merkkejä täydentämään kirjeen maksua, leimattu Helsinki 27.4.1937. Takana Budapestin saapumisleima. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk ja kirje (-20g) Eurooppaan Pohjoismaiden ulkopuolelle (1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk. Kiinnostava edelleen lähetetty lähetys.Yllä: Vaasan Palosaareen lähetetty kirje, jolla musteristattu 2mk karmiini. Takana saapumisleima. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. M30 käyttöaikana musteristaus tai leimaamattomaksi jättäminen oli kohtalaisen harvinaista. Nykyäänhän se on enemmänkin sääntö kuin poikkeus!

Yllä: Vatia asemaleimalla mitätöity 2mk karmiini yksin Helsinkiin, myös P. Vaunu 6. leimaus, ilmeisesti 18.3.193?. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. Tällaiset asemaleimoilla mitätöidyt ovat yksi lisäkommervenkki muiden muassa. Kuori on aika ruma, mutta laitan nyt näytille tähän, vaikka se ei olekaan ”kokoelmakelpoinen”.

Yllä: Lappeenrannassa 17.2.1940 leimattu, Korsholmiin lähetetty kirje. Sensuroitu, revennyt, sensuuriliuskalla paikkailtu. Lyijykynällä kirjoitettu ”taistelutoiminnassa vioittunut”. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. Leimattu Lappeenrannassa sensuurileimojen päälle, kertoo mielestäni siitä, että kyseessä on kenttäpostikirje, joka on lähetetty yksiköstä ja joutunut sotatoimien runtelemaksi. Sensuroitu ”täällä jossain” ja myöhemmin mitätöity Lappeenrannassa. Talvisodan aikainen.

Yllä: Joensuusta 21.3.1938 Huopalahteen Helsinkiin lähetetty kirje. Saapunut Huopalahteen 22.3 ja leimattu myös Helsinki leimoin ja edelleen lähetetty Kemiin, jonne saapunut 23.3. Kemistä yhä edelleen lähetetty Kuhmoisiin, jonne tullut perille 24.3. Ilmeisesti lähtenyt eteenpäin Särkisalmelle (Lappeenrannan ja Joensuun välissä rajan pinnassa) jonne saapunut 27.3., käynyt Joensuussa 28.3. ja tullut takaisin Särkisalmelle 29.3. lähteäkseen Mikkeliin, jonne saapunut 30.3.1938. Seilannut siis 9 päivää pitkin Suomea. Enso-Gutzeit Oy:n firmapostia. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. Tällaiset ”vaellelleet” ovat hauskoja kohteita. Yllä: Porista 14.10.1939 Helsinkiin lähetetty kirje, jossa osoite on jäänyt hyvin vaillinaiseksi ja takana ”Osoite Vaillinainen” laatikkoleima. 2mk karmiini single. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. Postin leimaamat ”seliteleimaukset” ovat yksi mukava tapa tuoda kokoelmaan lisäväriä., parhaita ovat sellaiset kohteet, joissa nämä leimaukset on lyöty kohteen etusivulle, jolloin ei tarvitse pohtia miten ne saa näkyviin helposti. Ongelmaahan ei ole tälla tavalla www-sivuilla näitä esitellessä, mutta ”wirallisissa” kokoelmissa näyttelyissä takapuolelle leimattujen esittely on vaikeampaa.

Varsinaisen käyttöaikansa aikana, kuitenkin ilmestymisensä jälkeen voimaan tulleista taksoista, merkki sopi yksin mm. jo aiemmin mainitulle Latvian erillistaksaiselle ensimmäisen luokan kirjeelle. Kotimaisten ja samalla pohjoismaisten postikorttien taksojen noustessa kahteen markkaan 1942 tulivat nämäkin mahdollisiksi 2mk karmiinin single käyttökohteiksi. Lisäksi mielenkiintoinen taksa on Saksan kanssa solmitun Euroopan ja pikatiedotusliiton sopimuksen mukainen postikorttitaksa. Taksat nousivat myös paikalliskirjeelle kahteen markkaan, ja näin merkki sopi yksi myös paikalliskirjeen maksuksi.

Yllä: Helsingistä 29.1.1943 Hampuriin Saksaan lähetetty postikortti. 2mk karmiini single. Suomen ja Saksan sensuurit.Taksa: Euroopan pikatiedotusliiton mukainen postikorttitaksa (1.9.1942 – 1.9.1944) 2,00mk. Sopimuksen mukaan Suomen ja Saksan välinen postikortin taksa oli maiden kotimaan liikenteessä vallitseva postikorttitaksa. Kyseessä oleva postikortti on ns. Liebesgaber paketin (saksalainen tarvikepaketti suomalaisille) mukana tullut postikortti, jonka paketin vastaanottajan tuli lähettää takaisin Saksaan vastaanottamisen merkiksi, eli eräänlainen epävirallinen saantitodistus – vastaanotettaessa. Yllä: Helsingistä 20.3.1943 Djursholmeniin Ruotsiin lähetetty postikortti. 2mk karmiini single. Sensuroitu. ”Spara – säästä” viestillinen ketjuleimaus (Viestillinen nro. 12). Taksa: Postikortti (kotimaan postikortin taksa) Pohjoismaihin (1.9.1942 – 30.6.1945) 2,00mk. Näköjään käytetty arkistokorttia postikorttina.

Yllä: Käkisalmelta 1.11.1942 Kiloon lähetetty postikortti. Taksa: Postikortti kotimaassa (1.9.1942 – 30.6.1945) 2,00mk. Yllä: Isokokoinen paikalliskirje Helsingissä 30.6.1941. M30 2mk punainen. Leimattu viestillisellä ensin ja vasta sen jälkeen laitettu merkki ja leimattu ilmeisesti käsin. Taksa (-20g) 2,00mk.

Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 2.4.1942, leimassa musta neliö tyhjän kohdan paikalla, taksan toinen päivä. Taksa (-20g) 2,00mk.

2mk karmiinia voitiin luonnollisesti käyttää myös muutenkin kuin yksin postimaksun maksuna, alla muutamia käyttöjä, joilla 2mk karmiini esiintyy tuplina, triploina ja useampina kappaleina yhdellä lähetyksellä. Alla esitellään joitakin tuplia, triploja ja ”kvartetteja”.

Yllä: Toisen painoluokan kirje Helsingistä 1.3.1938 Kemeriin Latviaan. 2mk karmiini tupla, yhteensä 4mk. Taksa: Latvian kanssa 12.5.1937 tehdyn postisopimuksen mukainen (Pohjoismaiden) kirjetaksa (21-40g) kirje 12.5.1937 – 15.6.1940 4,00mk. Latvian kanssa tehdyn postisopimuksen aikaiset lähetykset ovat kiinnostavia, sillä koko sopimuksen kesto oli vain kolme ja puoli vuotta – sopimushan todellisuudessa päättyi, kun Neuvostoliitto miehitti Baltian maat syksyllä 1940. Tämä toisen painoluokan kirje ”ei näytä juuri miltään” mutta on itse asiassa mielestäni aika hyvä kohde.
Yllä: Turusta (Turku 2) 23.4.1940 Helsinkiin lähetetty kirjattu kirje. M30 2mk karmiini tupla, yhteensä 4mk. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk, kirjaaminen kotimaassa (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk, yhteensä 4,00mk. Tyypillinen aikakautensa kirjattu lähetys.

Yllä: Tiedustelulomake Pohjoismaihin lähetetystä postitteesta, leimattu Helsinki 18.6.1942. 2kpl 2mk karmiini, yhteensä 4mk. Taksa: Tiedustelu Pohjoismaihin (1.12.1931 – 30.6.1945) 4,00mk.

Yllä: Kirjattu kirje 26.6.191937 Loviisasta Leithiin Englantiin. Tyypillinen kirjattujen kirjeiden sininen ristaus englantilaisittain, 2mk karmiini tripla, yhteensä 6mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille Pohjoismaiden ulkopuolelle (1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk, kirjaaminen ulkomaille (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,50mk, yhteensä 6,00mk.

Yllä: Toisen painoluokan lentokirje Helsingistä 6.2.1937 Göteborgiin Ruotsiin, 2mk karmiini tripla. Taksa: Kirje (21-125g) Pohjoismaihin (1.11.1936 – 15.6.1940) 4,00mk, lentolisä (21-125g) Pohjoismaihin (1.4.1928 – 30.9.1942) 2,00mk, yhteensä 6,00mk.

Yllä: Iittalasta 18.5.1940 Turkuun lähetetty kirje, joka on mennyt lunastukseen. 3kpl 2mk karmiini, yhteensä 6mk. Paino on ollut toisen painoluokan mukainen (eli yli 20g) ja näin ollen kirjeelle on leimattu T-leima ja lunastusta määrätty 4mk, eli kaksinkertainen puuttuvan postitaksan määrä. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk ja lunastus 2*puuttuva postimaksu 4,00mk, yhteensä 6,00mk. Yllä: Kirjattu toisen painoluokan kirje Malmilta 29.4.1939 Kuusankoskelle. 3kpl 2mk karmiini, yhteensä 6mk. Taksa: Kirje (21-40g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 4,00mk, kirjaaminen kotimaassa (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk, yhteensä 6,00mk.
Yllä: Pikakirje Lappeenrannasta 30.12.1939 Ylivieskaan. 2mk karmiini tripla. Sensuroitu – talvisodan aikainen. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk, pikalisä kotimaahan 1.1.1935 – 24.7.1942 4,00mk, yhteensä 6mk.

Yllä: Lentopikakirje Helsingistä 19.1.1938 Sundsvalliin Ruotsiin. Neljä 2mk karmiinia. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk, pikalisä Pohjoismaihin (1.1.1935 – 24.7.1942) 4,00mk, yhteensä, kirjeen lentolisä (-20g) Pohjoismaihin (1.4.1928 – 30.9.1942) 1,00mk, yhteensä 7,00mk. Ylitaksa!

Yllä: Turussa 1.12.1939 kulkenut sinetöity paikallispikakirje. Neljä 2mk karmiinia. Taksa: Paikalliskirje (21 – 125g) (1.12.1931 – 15.6.1940) 3,00mk, pikalisä (1.1.1935 – 24.7.1942) 4,00mk, yhteensä 7,00mk. Ylitaksa. Maksettu tavallisen toisen luokan kirjeen taksa, vaikka paikalliskirjeenä olisi kulkenut edullisemmin, surkea tapaus, sillä pikapaikalliskirje on kiva kohde.Yllä: Paketti Vetokannakselta 22.2.1933 Poriin. Painoksi merkitty 1kg. Kotiinkanto maksettu. Neljä 2mk karmiinia. Taksa: Paketti (-1kg) kotimaassa (1.7.1924 – 31.8.1942) 5,00mk, (-3kg) kotiinkantomaksu (1.1.1935 – 31.8.1942) 3,00mk, yhteensä 8,00mk. Lisäpalveluna kotiinkanto on M30 käyttöaikana kohtalaisen harvinainen.Yllä: Kolmannentoista (13.) painoluokan painotuote Tampereelta 22.12.1938 Helsinkiin 398mk:n postiennakolla, paino 650g. Viisi 2mk karmiinia. Taksa: Painotuote (600-650g) kotimaassa (1.12.1931-30.11.1944) 6,50mk, postiennakko 101-500mk (1.1.1935 – 31.8.1942) 3,50mk, yhteensä 10,00mk.

Merkki kävi luonnollisesti myös muiden merkkien kanssa useille erilaisille taksoille, alla olen valinnut esiteltäviksi joitakin. 2mk karmiini oli hyvin yleisesti käytetty merkki 40-luvun alussa ja erilaisia mahdollisia käyttöjä on valtavia määriä. Alle laitettu muutama kohde näytille, sen enempää niitä pohtimatta.

Yllä: Toinen ensimmäisen painoluokan kirjeenä lähetetty, painoltaan toisen painoluokan painoinen kirje. Lähetetty Lapualta 13.9.1940 Helsinkiin, (16.6.1940 – 31.3.1942) ensimmäisen painoluokan (<20g) kirjeen taksa oli 2,75mk ja toisen 4,75mk – lunastuksena otettu 2x näiden erotus 2,00mk eli yhteensä 4,00mk. joka on maksettu kahdella 2mk karmiinilla, Helsinki 21.9.1940.

Yllä: Vaasasta 30.3.1937 Egyptiin Port Saidiin lähetetty kirje. Saapunut Alexandriaan 7.4.1937, josta edelleen lähetetty 8.4.1937 Port Saidiin, jonne saapunut 11.4.1937. M30 2mk karmiini ja 1½mk violetti, yhteensä 3½mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk.

Yllä: Lentokirje Yhdysvaltoihin Helsingistä 24.3.1939 Brooklyniin, New Yorkiin, jonne saapunut 6.4.1939 (Ensimmäinen osoite selviää katsomalla valoa vasten liimatun, koneella kirjoitetun lapun läpi ja ”vahvistuu” taksaa tutkimalla). 3½mk sininen ja 2mk karmiini, yhteensä 5½mk. Eteenpäin lähetetty San Franciscoon Californiaan, jonne saapunut 5.5.1939. Leimaus takana ”May 28 1939″ ilmeisesti San Franciscossa, jonka jälkeen lähetetty vieläkin eteenpäin Chicagoon Illinoisiin, jonne saapunut 20.6.1939. Lyöty leimaus ”Observed in bad condition at Chicago, Ill. P.O.” – huomattu kirjeen olevan huonossa kunnossa. Lähetetty takaisin Suomeen. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk, lentolisä Vyöhyke 1 New Yorkin kaupunki (johon Brooklyn lasketaan): 1.4.1938 – 25.7.1939 2,00mk / 20g, yhteensä 5,50mk. Kulkenut n. 20900km. 2mk karmiini käytetty ”lentolisän” maksuun.

Jälleen kerran tarkkaavaisimmat ovat huomanneet, että taksan vaihtumisen ja merkin julkaisemisen väliin jää ”aukko”. Tällä kertaa aukon pituus on noin noin kuukausi ja kysymys on siis ajasta 1.11.1936 – 11.12.1936. Tuona kuukauden aikana ulkomaille kulkeneiden postikorttien postimaksu täytyi rakentaa käyttämällä muita merkkejä, mieleen ensimmäisenä tulevat jo olemassa olelleet 2mk merkit, eli 2mk mustansininen ja 2mk violetti ns. ”tärkeimpinä” mahdollisuuksina, mutta taksa voitiin toki rakentaa käyttämällä myös muitakin M30 merkkejä. Minulla ei ole näyttää yhtäkään tällaista tähän ”väliin putoajaa”! Jos joltakulta löytyy ja haluaa sellaisesta luopua, niin saa tarjota.

Suomen ja Viron välinen ”erikoistaksa” 20.8.1928 – 6.12.1940

3 marraskuun, 2013 By Mikael Collan

Suomen ja Viron tasavallan välillä solmittiin 20.8.1928 postisopimus, jonka mukaan Suomesta Viroon lähtevän postin taksaryhmäksi sovittiin ”pohjoismaat”. Toisin sanoen Viroon käytettiin samoja taksoja kuin Pohjoismaihin lähtevään postiin. Toisen maailmansodan alkaessa Neuvostoliitto hyökkäsi ja valloitti Viron kesäkuun puolessa välissä 1940. Suomen ja Viron välinen postisopimus päättyi kuitenkin vasta joulukuussa, 6.12.1940. Postisopimuksen voimassaoloaikana M30 merkeillä tavallisimmat tavattavat taksat ovat postikortti ja kirjetaksat, muut taksat ovat harvinaisempia.

Kirjeen taksa Pohjoismaihin vaihtui neljän ensimmäisen painoluokan osalta koko postisopimuksen aikana vain kahteen kertaan. Ensimmäisen painoluokan kirjeen taksa oli 30.11.1931 asti 1½mk, jonka jälkeen se vaihtui 2,00 mk:n.

Yläpuolella olevan kuvan kohde on 1,50 mk violetilla merkillä ensimmäisen painoluokan (-20g) kirjeen taksalla (20.8.1928 postisopimuksen alusta – 30.11.1931) Revaliin, eli Tallinnaan Kauniaisista 4.4.1930 lähetetty kirje. Takana saapumisleima Tallinn 5.4.1930.

Yläpuolella kuvassa 1mk oranssilla merkillä Helsingistä 14.4.1930 Tallinnan lähetetty postikortti (20.8.1928 postisopimuksen alku – 30.11.1931).

Postikortin taksa Pohjoismaihin vaihtui vain kaksi kertaa postisopimuksen aikana, 30.11.1931 asti se oli 1,00 mk, jolloin taksa nousi 1,25mk:n. Taksa vaihtui toiseen kertaan 16.6.1940 1,75 mk:n.

Yllä: 1,25 mk keltaisella merkillä postikortin taksalla (1.12.31 – 15.6.1940) Nömmeen Helsingistä 22.6.1937 lähetetty kortti.

Yllä: Postikortti (1.12.31 – 15.6.1940) Tallinnaan Helsingistä 24.6.1932 Tallinnaan, 1,25mk / 50p (tyyppi I) keltaisella merkillä.

Yllä: 2mk karmiinilla M30 leijonamerkillä ensimmäisen painoluokan (-20g) kirjetaksalla (1.12.31 – 15.6.1940) Pärnuun Munkkiniemestä 1940. Ei voi väittää tämän olevan kovinkaan kaunis kohde.

Yllä: Lentokirje Tallinnaan 10.8.1937 Degeröstä, M30 2mk karmiini ja 2kpl 50p vihreä, yhteensä 3mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.12.31 – 15.6.1940 2,00mk, lentolisä 20.4.1928 – 30.9.1942 1,00mk, yhteensä 3,00mk.

Yllä: Kirjattu lentokirje 25.2.1938 Helsingistä (Helsinki 7) Tallinnaan. M30 5mk Olavinlinna single. Taksa: Kirje (-20g) 1.12.31 – 15.6.1940 2,00mk, lentolisä 20.4.1928 – 30.9.1942 1,00mk, kirjaaminen kotimaassa ja Pohjoismaihin 1.12.1931 – 31.8.1940 2,00mk, yhteensä 5,00mk. Vähän suttuinen kohde; nämä Eestiin menneet monimutkaisemmat taksakombinaatiot ovat kohtaialisen vaikeita kohteita. Lisätty 14.6.2014.

Kirjeen taksa Pohjoismaihin vaihtui 1.12.1931 ja säilyi neljän ensimmäisen painoluokan osalta muuttumattomana 15.6.1940 asti.

Yllä: 2mk violetilla merkillä kirje (-20g) (1.12.31 – 15.6.1940) Alavuudelta 19.7.1933 Tallinnaan

Yllä: Kahdeksalla 25p ruskealla merkillä rakennettu 2mk ensimmäisen painoluokan (-20g) kirjetaksainen (1.12.31 – 15.6.1940) kirje Tartuun Helsingistä 8.11.1932. Tartuun kirje on saapunut 11.11.1932.

Painotuotteen taksa Pohjoismaihin ja näin ollen Viroon oli sama kuin kotimaassa.

Yllä: Painotuote 17.12.1930 Helsingistä Tallinnaan. Saapumisleima Loksa 19.12.1930. M30 40p vihreä leijona single. Taksa: Painotuote (-50g) Viron sopimuksen alusta – 30.11.1931 0,40mk. (Lisätty 3.5.2014)

Yllä: Ensimmäisen painoluokan painotuote Alavus As.emalta 27.9.1935 kihlaparille Tallinnaan. M30 0,50mk vihreä leijonamerkki single. Taksa: Painotuote (-50g) 1.12.1931 – 30.11.1944 0,50mk.

Kirjetaksa pohjoismaihin muuttui 16.6.1940 2,75mk:n ja oli voimassa Viroon kulkevalle postille 16.6.-6.12.1940 välisenä aikana, käytännössä koko tämän ajan Viro oli Neuvostoliiton miehittämä.

Yläpuolella 2,75mk violetilla merkillä ensimmäisen painoluokan (-20g) kirjeen taksalla (16.6.-6.12.1940) Kolga-Jaaniin Jyväskylästä 26.9.1940 lähetetty, sensuroitu kirje.

Yllä: Toinen 2,75mk violetilla merkillä kulkenut kirje (-20g) (16.6.-6.12.1940) Viialasta 30.9.1940 Tallinnaan. Sensuurin avaama.

Viroon tämän erillisen taksa-ajan puitteissa lähetetyt lähetykset eivät ole mitenkään valtavan harvinaisia, mutta kohti taksa-ajan loppua kohteet tulevat harvinaisemmiksi, erityisesti kohteet lisäpalveluilla (kirjaus ym.), jotka on lähetetty Neuvostoliiton miehityksen aikana ovat hyviä. Hinnoittelu on yleensä kohtalaisen maltillista ns. normaalien kohteiden kohdalla – kirjeet ja postikortit ”irtoavat” yleensä noin viidellä eurolla. Paremmat kohteet voivat olla hyvinkin kalliita.