paketti

SFP huutokauppa 106 ja Huutokortti 11

joulukuu 2, 2017 By Mikael Collan

Tämänkertainen Suomen Filateliapalvelun huutokauppa oli selvästi ”välihuutokaupan” makuinen tapaus. M30 kohteita ei ollut kovinkaan paljon myynnissä ja mukana oli vain muutama parempi kohde. Filateliapuolella kohteita oli myytävänä kahdeksan, näistä mieleen jäi noin 40 loistoleimaista merkkiä sisältänyt erä, joka meni 33 eurolla kaupaksi – M30 loistot eivät siis kovin paljon maksa! Mukana oli aivan huippuloistojakin – tosin ehkäpä niiden kaikkein vaikeimpien merkkien loistoja mukana ei sittenkään ollut.

Yllä: Postitaksataulu, joka on maksettu 3mk punaisella M30 leijonamerkillä. Harvinainen. Limitti 20 euroa, myytiin 160 eurolla. Oikeudet kuvaan omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Postihistoriaa oli myöskin niukasti tarjolla, vain kuusi kappaletta. Näistä ylivoimaisesti paras ja harvinaisin oli aivan ”aikuisten oikeasti” hyvä kohde – 3mk punaisen leijonamerkin singlekohde, taksataulu, joka oli maksettu kyseisellä merkillä. Näitä taksatauluja on myyty hyvin vaihtelevilla hinnoilla, muista vastaavan 3mk punaisen taksataulun repineen aivan eri numeroita mittariin aikaisemmin. Tällä kertaa myyntihinta oli mielestäni edullinen. Edellisessä saman talon järjestämässä Hellman huutokaupassa myytiin vieläkin harvinaisempi, ainoa tunnettu, 1mk oranssilla merkillä maksettu taksataulu sadalla viidelläkympillä. Hinta ei siis ollut kovin paljon erilainen aikaisemmasta. Tiedän, että 3mk punaisella merkillä taksatauluja tunnetaan alle 5 kappaletta, lisäksi yksi 1mk oranssilla ja yksi 2mk vihreällä. Siinä kaiketi kaikki, jotka tunnetaan – yhteensä noin seitsemän. Kysymys on siis vaikeasta ”lähetyslajista” ja kokoelmakelpoisesta kohteesta. Jopa leimauskin on hyvä.

Yllä: Venäläinen ehiöpostikortti, joka on mennyt lunastukseen. Lunastettu käyttämällä 2kpl 60p harmaita merkkejä. Limitti 20 euroa, myytiin limitillä. Oikeudet kuvaan omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Jos jotain muuta kiinnostavaa on etsittävä, niin mieleen tulee 60p harmaan merkin pari, jolla oli maksettu Neuvostoliitosta tulleen postikortin lunastusmaksu. Mitään järisyttävää tässä kohteessa ei ole, mutta 60 penniä harmaalle on haastavaa löytää mitään erityisen hyviä kohteita ja näin olleen kohde on mielenkiintoinen. Kuten tässäkin blogissa on aiemmin todettu, on 60p harmaa M30 leijonamerkki jonkinlainen erikoisuus siinä suhteessa, että sen julkaisemiseen ei ole ollut mitään järkevää syytä. Merkkihän ei koskaan sopinut minkään postimaksun maksamiseen yksinään. Mitä hyviä kohteita tälle merkille sitten on olemassa? Ehkäpä paras on ulkomaan postikortin maksuna 2*60p tai vakuutetun lähetyksen vakuutusmaksujen maksuna käytetty merkki. Tällainen lunastus ei ole huono, koska on makuasia mistä pitää – kortti on kuitenkin tullut ulkomailta…

Erien osalta täytyy sanoa, että myytävänä oli kiinnostavan näköisiä juttuja. Kävin siksi Naantalissa kääntymässä ja tutkailemassa asiaa. Harmikseni havaitsin, että hinnoittelu ei ollut minun kannaltani sopivaa. Yhdessä erässä oli painotuotepostikortti Kuubaan, mikä tietysti herätti pientä hikoilua kämmenpohjassa, mutta kun kyseisessä erässä ei sitten ollut juuri mitään muuta minua kiinnostavaa kiinnittyi huomioni limittiin ja sitä kautta unohdin koko jutun. Kohteita tässäkin erässä oli paljon, joten ostaja saanee omansa takaisin, mutta suurin osa kohteista oli parin euron juttuja. Tätä kirjoittaessani on vielä kolme M30 osaston kohdetta myymättä, eli tavara on kuitenkin tehnyt jälleen kauppaansa.

Huutokortti HK 11 oli auki marraskuun 28. päivä asti. Tällä kertaa Forssalaisten huutokaupassa oli jokunen kiinnostava kohde, mutta kohteita oli aika vähän ylipäätäänsä. Muutama filateliakohde ja pari hassua M30 postihistoriakohdetta. Silti jotakin kiinnostavaakin Huutokortissa oli mukana.

Yllä: Kotiinkannettu pikapaketti 12.12.1957 Vaasasta Helsinkiin. Paketin paino 1kg. M30 100mk Helsinki ja M54 50mk kirkko. Taksa: Paketti (-1kg) kotimaassa (1.6.1956-31.7.1958) 50,00 + paketin pikalisä (15.1.1926-31.3.1973) kaksinkertainen postimaksu 50,00 + paketin (-5kg) kotiinkanto (1.6.1956-31.7.1958) 50,00 = 150,00mk. Kuva Huutokortti huutokaupasta.

Paras Huutokortti huutokaupan M30 kohde oli myytävänä M54 osastolla. Tämä saattaa johtua siitä, että Forssassa on enemmän kuin yksi M54 keräilijä ja sitä kautta kohteita on sijoiteltu tällä tavalla. Tämä kohde sitten olikin aika hyvä – itse asiassa M30 keräilijälle erittäinkin hyvä, nimittäin kyseessä oli pikapaketti kotiinkannolla. M30 merkein kotiinkannetut paketit ovat harvinaisia ja itse olen nähnyt vain kaksi kotiinkannettua pikapakettia. Yhteensä arvailen, että M30 merkeillä on kotiinkannettuja paketteja (tai siis pakettikortteja) jäljellä vain kohtalaisen pieni määrä – ehkäpä parikymmentä. Omin silmin olen nähnyt alle kymmenen. Pakettikortilla on mukavaa se, että siinä on kotiinkantolipuke, joka ilmeisesti tuli käyttöön vasta 50-luvulla. Lisäksi M30 merkki lienee viimeistä painoerää ja harmaata sellupaperia, eli erinomainen kohde tälle merkille – filateliakeräilijä ei halua vain ”yhtä merkkiä” vaan jokaiselle paperille pitää olla oma hyvä postihistoriakohde filateliakohteiden lisäksi. Juuri tämä on se asia mikä tekee M30 merkkimallin parhaan filateliakokoelman, Hannu Kaupin kokoelman niin äärettömän hyväksi – Hannulla on parhaan merkkimateriaalin lisäksi vain parasta laatua oleva postihistoriallinen materiaali. Ottamatta vähääkään pois erinomaisista M17 kokoelmista, joita olemme nähneet viimeksi Tampereella on Hannun kokoelma vielä ns. pari napsua paremmalla tasolla postihistorian osalta kuin maamme parhaat M17 kokoelmat. Tiedän, että tämä ero kuitenkin on kapenemassa, sillä tämän valon ovat nähneet myös maamme kovimmat M17 keräilijät.

M30 asiaan liittymättömästi totean, että on se vaan huikean hieno asia, että valtakunnan tällä hetkellä kovimmat M17 (Pekka Rannikko) ja Kotkamerkit (Markku Koivuniemi) kokoelmat olivat esillä Brasilia 2017 näyttelyssä ja pokkasivat sieltä kansainvälistä kultaa (linkki palmareslehdykkään) – Pekka Rannikko sai kokoelmallaan lisäksi erikoispalkinnon. Ari Jurvasen 1885-1889 sai Vermeilin, jonka päälle ei myöskään voi sylkeä. Tämä kertoo siitä loppujen lopuksi yksinkertaisesta asiasta, että Suomessa on kovan luokan osaamista mitä tulee filateelisen materiaalin keräämiseen ja esittämiseen. Se on nimittäin sanomattakin selvää, että pampaksen pojat (siis sen oikean Etelä-Amerikan pampaksen) ovat yhtä hyvin perilllä suomalaisesta filateliasta kuin Matti Nykänen diplomatiasta. Suomen komissaarina toimineelle Ari Muhoselle propsit siitä, että homma on mennyt puikkoihin!

Kotimaisen paketin varaosoitekortti

helmikuu 17, 2014 By Mikael Collan

Kotimaisia paketteja lähetettäessä kirjoitettiin (ja kirjoitetaan yhä vieläkin) kotimaisen paketin pakettiosoitekortti, jossa kerrotaan lähettäjä ja vastaanottaja sekä tietoja paketista mm. sen paino; malli 1930 käypäisyysaikana pakettikortin takapuolelle kuitattiin myös paketti noudetuksi ja sinne leimattiin saapumisleima – pakettikortille myöskin kiinnitettiin postimaksun maksamiseen tarvittavat postimerkit. Kotimaisen paketin pakettikortteja tavataan M30 merkeillä yleisesti.

Yllä: Kotimaisen paketin varaosoitekortti jolla lähetetty paketti Kivesjärveltä 31.3.1949 Paltamoon. M30 15mk sininen ja 10mk violetti, yhteensä 25mk. Taksa: Paketti (-1kg) 1.12.1948 – 30.6.1950 25,00mk

Hieman vähemmän yleinen M30 kohde on kotimaisen paketin varaosoitekortti. Erikoistilanteessa, jossa alkuperäinen paketin osoitekortti on ”kadonnut taikka jos vastaanottaja tulee toimipaikkaan lähetystä noutamaan eikä ole saanut tällaista korttia… kirjoitetaan… osoitekortin sijaan varaosoitekortti” – tieto löytyy esimerkiksi postisäännöstä vuodelta 1944 (Postisääntö soveltamismääräyksineen 1944 -s. 41).

Yllä: Postisäännön 1944 soveltamismääräysten luvun III pykälän 40 momentti 6.

Syy siihen, miksi yllä näkyvälle varaosoitekortille on mitätöity paketin postimaksu ei ole näkyvissä; yllä näkyvä pykälän 40 momentti 6 käsittelee mielestäni tilannetta, jossa paketti kortteineen on saapunut vastaanottavaan postitoimipaikkaan ja pakettikortti on lähetetty vastaanottajalle, ja jota vastaan sillä voidaan lunastaa paketti – ja tämän jälkeen pakettikortti on hävinnyt tai pakettia ollaan tultu noutamaan ilman pakettikorttia. Tässä tapauksessa mielestäni on käytetty varaosoitekorttia jo lähetyksen yhteydessä. Onko käynyt niin, että lähettävästä postitoimistosta tavalliset pakettiosoitekortit ovat päässeet loppumaan ja on käytetty varaosoitekorttia, vai mistä on kysymys. Muuta syytä en näe sille, että paketin varaosoitekortille on mitätöity merkkejä (ja merkit on leimattu lähettävässä postitoimistossa).

M30 merkeillä Afrikkaan

joulukuu 19, 2013 By Mikael Collan

Tässä artikkelissa esittelen muutamia postilähetyksiä malli 1930 merkeillä Afrikkaan. Kohdemaina Afrikan maat ovat vaikeita, mutta mielenkiintoista kyllä löytyy muutamia kohdemaita, joihin postia on kuitenkin kulkenut Suomesta verrattaen runsaasti (siis verrattuna muihin Afrikan maihin) ja pitkän ajanjakson aikana. Syynä on näissä tapauksissa ollut usein joko jonkin suomalaisen yhtiön toiminta kyseisessä kohdemaassa tai kirkon lähetystoiminta. Erityisesti lähetystoimintaa on ollut Lounais-Afrikassa, jonne mennyttä postia tunnetaankin kohtalaisen paljon. Kaikki lähetykset Afrikkaan ovat kuitenkin ns. hyviä kohteita ja niitä ei tule liian usein vastaan.

Yllä: Luxoriin Poste Restante osoitteeseen, Egyptiin 31.12.1937 Helsingistä lähetetty lentokirje. Kirjeelle kirjoitettu 5g. M30 5mk olavinlinna ja 50p vihreä, yhteensä 5,50mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk, lentolisä (vyöhyke 2) 15.4.1934 – 31.3.1938 2,00mk/5g, yhteensä 5,50mk. Takana olevista leimoista selviää hyvin kirjeen reitti: Helsinki – Tukholma (1.1.1938) – Laivalla Sassnitziin, josta junalla Berliiniin (2.1.1938), josta lentona Kairoon, jonne saapunut 5.1.1938 ja sieltä Luxoriin, jonne saapunut 6.1.1938. Noudettu Poste Restantesta 24.1.1938. Kohde on nähtävissä myös Poste Restante maksua esittelevässä artikkelissa.

Yllä: Vaasasta 30.3.1937 Egyptiin Port Saidiin lähetetty kirje. Saapunut Alexandriaan 7.4.1937, josta edelleen lähetetty 8.4.1937 Port Saidiin, jonne saapunut 11.4.1937. M30 2mk karmiinin punainen ja 1½mk violetti, yhteensä 3½mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk.

Yllä: Tampereelta 23.7.1930 Ondongaan Port Tsumebiin Lounais-Afrikkaan lähetetty kirje. 2kpl 1mk oranssi. Saapunut Tsumebiin 23.8.1930, eli matkannut tasan kuukauden päivät. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk. Kohdemaa ja paikkakunta olivat suomalaisen lähetystyön kohteita. Yllä: Kirje 7.11.1932 Kurusta Ondongaan Port Tsumebiin Lounais-Afrikkaan, jonne saapunut 3.12.1932 Tsumebiin, eli matkannut lähes kuukauden päivät. M30 2½mk sininen. Kohdemaa ja paikkakunta olivat suomalaisen lähetystyön kohteita. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk.

Yllä: Aerogrammi eli ilmakirje 24.1.1954 Helsingistä Ondanguaan Lounais-Afrikkaan. Taksa: Ilmakirje ilman lisämaksua kaikkiin maihin 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk (Lisätty 19.6.2014) Yllä: Kirje 7.1.1933 Helsingistä Leopoldvilleen Belgian Kongoon, jonne saapunut 2.2.1933. Helsingissä lyöty ”T” lunastusleima ja ilmeisesti Leopoldvillessä sinisellä kosmoskynällä merkintä 10c. Lähetystä ei kuitenkaan ole lunastettu, koska vastaanottaja on tuntematon ”Inconnu a la Maison Maruan?” ja se on palautettu Helsinkiin ”retour Helsingfors”, jonne saapunut ilmeisesti 16.3.1933 ja josta edelleen lähetetty 1.4.1933 Seafordeen, Clough:n, Downin piirikuntaan (Co. Down) Pohjois-Irlantiin, josta edelleen Edinburghiin Skotlantiin, josta lopulta Greenlaw:on Berwickshireen Skotlantiin. Jossakin välissä, joko Edinburghissa tai Greenlawssa lyöty 10.4.1933 päivämääräleima. Ollut matkalla noin viikon yli 2kk. Taksa: Ulkomaan (-20g) kirjetaksa 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Alitaksa 0,50mk.

Yllä: Turusta 13.6.1935 lentona Leopoldvilleen Belgian Kongoon lähetetty kirje. Merkintä Par Avion Bruxelles – Leopoldville. Leimoista nähdään, että kulkenut Tukholman kautta (saapunut ilm. lentona Tukholmaan) 13.6.1935, josta laivalla Sassnitziin Saksaan ja sieltä junalla Berliiniin 14.6.1935. Berliinistä ilmeisesti junalla Lyoniin, josta lentona Marseilleen 17.6.1935 jonne saapunut samana päivänä. Joko lento on kulkenut harvoin tai sitten on Leopoldvilleen menty laivalla, mutta saapuminen sinne 26.6.1935. Leopoldvillessä todettu, että laiva on mennyt Kasai jokea ylös ”Sur riviere Kasai”, jonne kirje on seurannut. 2kpl 2½mk sininen, 2kpl 1½mk punainen ja 50p vihreä leijona, yhteensä 8,50mk. Tämän kapteeni Klas Roosin kirjeenvaihtoa on liikkeellä jonkin verran, mies on seilannut monessa paikassa. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä ulkomaille (vyöhyke 4) 15.4.1935 – 31.3.1938 6,00mk/5g, yhteensä 8,50mk.

Yllä: Brysseliin Belgiaan 1946 lähetetty painotuotekortti, joka on ilmeisesti edelleen lähetetty Belgian Kongoon. Brysseliin asti on ainakin menty ja sinne saavuttu 15.7.1946. Kongossa? leimattu laatikkoleima ”Retour A’Envoyeur – Terug aan afzender” – ”Takaisin lähettäjälle”. Ei saapumisleimoja Kongoon. 2mk vihreä leijona. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille 1.9.1945 – 31.12.1946 2,00mk. M18 ehiö ei ole ollut enää lähetyksen aikaan käypä, joten se ei vaikuta postimaksuun.

Yllä: Postikortti painotuotteena 16.11.1946 Orivedeltä Pretoriaan Etelä-Afrikkaan. Ei tuloleimoja. M30 1,25mk keltainen, 50p vihreä ja 25p ruskea, yhteensä 2mk. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille 1.9.1945 – 31.12.1946 2,00mk.

Yllä: Kirje 30.11.1932 Haminasta Pretoriaan Etelä-Afrikkaan. M30 2mk violetti ja 50p vihreä, yhteensä 2½mk. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. (Lisätty 14.6.2014)

Yllä: Lento postikortti 25.8.1955 Helsingistä Kap Kaupunkiin Etelä-Afrikkaan. M30 25mk Olavinlinna. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.1.1952 – 31.5.1956) 15,00mk, postikortin lentolisä vyöhyke 6 (1.7.1953 – 30.9.1957) 20,00mk / kpl, yhteensä 35,00mk. (Lisätty 3.3.2014)

Yllä: Aerogrammi Helsingistä 21.3.1961 Kap Kaupunkiin Etelä-Afrikkaan. Taksa: Ilmakirje ilman lisämaksua kaikkiin maihin 1.4.1959 – 31.12.1962 40,00mk (Lisätty 19.6.2014)

Yllä: Ensilentokuori Helsingistä 30.9.1946 Amsterdamin kautta Etelä-Afrikkaan. KLM:n lennättämänä. M30 25mk puunhakkaaja ja 10mk Saimaa, yhteensä 45mk. Takana jonkinasteinen saapumisleima Etelä-Afrikkaan ”Holland Afrika Linj”-yhtiön toimesta. Nämä ensilentokuoret ovat mielestäni humpuukia, tekeleitä kaikki tyyni. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.9.1945 – 31.12.1946 10,00mk, lentolisä vyöhyke 6 1.4.1946 – 14.1.1947 22,00mk/5g, yhteensä 32,00mk, ylitaksa. (Lisätty 5.9.2014)

Yllä: Algeriaan 21.8.1948 Helsingistä lähetetty lentokirje. Kirjoitettu päälle 5g. 20mk postitalo ja 1mk vihreä leijona, yhteensä 21mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.7.1948 – 31.10.1949 15mk, lentolisä Euroopan ulkopuolelle (vyöhyke 1) 1.4.1947 – 30.11.1948 6,00mk/5g, yhteensä 21,00mk.

Yllä: Tiedustelu Marokkoon lähetetystä kirjeestä 23.9.1953 Helsingissä (Helsinki 27). On selvitetty ainakin siihen asti, että ko. kirje on lähtenyt Pariisiin Helsingistä. 25mk sininen leijona. Taksa: Tiedustelu ulkomailta 1.11.1949 – 31.5.1956 25,00mk.

Kirjeiden ja korttien lisäksi on Afrikkaan tietysti kulkenut myös muuta postia. Paketit ja erityisesti pikkupaketit ovat kuitenkin erittäin harvinaisia.

Yllä: Helsingistä 27.3.1954 Etelä-Afrikkaan Johannesburgiin lähetetyn lentopaketin pakettikortti. Paketin lentoreitti on ollut Helsinki – Köpenhamina – Johannesburg ja paino 900 grammaa. Köpenhaminan kauttakulkuleimaus. 3kpl M30 300mk lentokoneita, 100mk Helsinki ja 10mk vihreä leijona, yhteensä 1010mk. Taksasta en osaa sanoa, sillä minulla ei ole Afrikkaan menneiden pakettien lentotaksatietoja, eikä niitä taksaluetteloissakaan mainita. Tämä kohde on esillä myös 300mk lentokone merkkiä esiteltäessä.

Yllä: Mikkelistä 19.9.1953 Freetowniin Sierra Leoneen lähetetty lentokirje. M30 30mk linja-auto ja Haminan kaupunki 25mk, yhteensä 55mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, lentolisä 1.7.1953 – 30.9.1957 (vyöhyke 5) 15,00mk / 5g, yhteensä 55mk (kirjeen paino <10g). M30 keräilijä olisi toivonut, että Haminan juhlamerkki olisi M30 merkki… (Lisätty 19.4.2014)

Huomaan, että minulta puuttuu käytännössä koko ”Läntinen Afrikka” kohdemaiden listalta, samaten Ranskan siirtomaat Itä-Afrikassa. Afrikan maiden rajat muuttuivat M30 käyttöaikana rajusti ja useaan otteeseen, linkistä nähdään likimääräinen vuoden 1930 tilanne.

Muita huomioita ja asiaan liittyvää:

Hankittaessa Afrikkaan tai muualle kauas kulkeneita kohteita on syytä olla tarkkana sen suhteen, että M30 merkkien postihistorian arvostuksen kasvaessa on myös hintataso noussut. Tämä on johtanut siihen, että opportunistien piirissä on haistettu raha ja sellaisten henkilöiden piirissä, joiden moraalikäsitykset ovat kompromettoituneita voi esiintyä halua päästä tähän arvonnousuun käsiksi ilman omaa ansiota, esimerkiksi käyttämällä hyväksi heidän käsiinsä jotakin kautta joskus joutuneita leimasimia ja muuta rekvisiittaa, jonka avulla he voivat fabrikoida postihistoriallisia lähetyksiä. Suomeksi: Väärenteitä on olemassa ja ei kannata laput silmillä ajaa miinaan, ainakaan silloin kun sen voi välttää käyttämällä maalaisjärkeä. Kaukomaille menneissä kohteissa on vähintäänkin oltava kuljetuksen jälkiä ja mielellään saapumisleimaus.

Vähän aikaa sitten loppuneessa huutokaupassa oli myynnissä vuonna 1935 Keniaan lähetetty postikortti. Leimassa näkyi hyvin päiväys 28.2.1935, mutta ei lähettäjäpaikkakuntaa (leimattu aivan kortin ylälaitaan). Merkkinä oli M30 1½mk punainen (oikea taksa). Kortti oli lisäksi erittäin hyväkuntoinen, eikä sillä ollut lainkaan kirjoitusta. Lähtöhinta oli 10€ ja myyntihinta 35€.

[Kommentti: Koska leimassa ei näkynyt paikkakuntaa ja koska kortti oli erittäin puhdas ja hyväkuntoinen, ja kun kirjoitustakaan ei ollut, en uskaltanut huutaa kortista lainkaan, vaikka Kenia on kohdemaana erinomainen. Pelkäsin nimittäin kyseessä olevan väärennetyn kohteen.]

Yllä on esitelty Egyptiin Port Saidiin lähetetty kohde vuodelta 1937, oikealla 3½mk taksalla ja kauttakulku ja saapumisleimoilla. Tämä maksoi vuoden 2013 viimeisessä HTO huutokaupassa 10€ + huutomaksun. Kohde ei ole kovinkaan ihmeellinen ja olin siihen ainoa tarjoaja. Hinta oli mielestäni hieman korkea, mutta tulipahan ostettua.

Lunastuksia M30 Merkeillä

marraskuu 15, 2013 By Mikael Collan

Lunastukset ovat malli 1930 lähetyksillä usein tavattava postin ottama lisämaksu, ne ovat yleisyytensä ja kotimaan lähetyksen lunastustaksan samana koko M30 käypäisyysaikana pysymisen takia usein vähätelty ja aliarvostettu lisämaksu. Lunastukset ovat kuitenkin mielenkiintoinen postihistoriallinen kohdeluokka, joista varmasti voi saada kasaan hyvänkin kokoelman.

Yllä: Högforsista 6.7.1932 Alastaroon lähetetty postikortti. Maksettu ensin 1mk oranssilla merkillä, jonka käypäisyys loppui 31.12.1930 ja tämän vuoksi laitettu ”T” lunastusleimaus. Alastarolla tulkittu siten, että postikortin voimassa olevasta (1.12.1931 – 15.6.1940 postikortti 1,25mk) taksasta puuttuu 25 penniä ja tämä toimii kaksinkertaisen lunastusmaksun perustana; eli lunastuksena mitätöity yhteensä 50p edestä M30 merkkejä – tässä tapauksessa 2kpl 25p ruskeaa merkkiä. Oikein olisi ollut, että lunastusmaksuna olisi vaadittu kaksinkertaisena koko postikortin taksa. Alastaron postissa tehty virhe lunastajan hyväksi. (Lisätty 24.4.2014)

Yllä: Lunastus ”sekapostite”: Paikalliskirje 33.2.1938 Helsingissä. Pyritty lähettämään 6kpl M17 30p, eli 1,80mk vihreällä merkillä paikalliskirje (paikalliskirjeen (-20g) taksa 1.12.1931-15.6.1940 oli 1,50mk). M17 käyttöaika päättyi 31.12.1930, eli jo yli 7 vuotta aikaisemmin. Tämän johdosta mennyt lunastukseen ja leimattu ”T” ja laitettu lunastuslipuke 3mk. Lunastuksen määrä oli kaksinkertainen puuttuvan postimaksun osalta (15.1.1926 alkaen koko M30 käyttöajan) eli tässä tapauksessa 2x 1,50mk = 3mk). Lunastus on suoritettu 3kpl 1mk oranssilla merkillä, jotka on mustemitätöity. Kohde on jo aiemmin ollut esillä M17 sekapostitteita käsittelevässä artikkelissa.

Lunastuksia voidaan ajatella olevan erilaisia, ainakin kotimaisilla lähetyksillä ja ulkomailta tulleilla lähetyksillä. Lunastuksen taksa siis kotimaisilla lähetyksillä säilyi samana koko M30 käyttöajan ja oli kaksinkertainen puuttuvan postimaksun määrään nähden. Ulkomailta tulleilla lähetyksillä lunastukselle oli omat minimitaksansa, eli lunastusmaksu oli puuttuvan postimaksun määrästä riippumatta vähintään säädetyn taksan mukainen.

Yllä: Tyypillinen lunastus johtuen siitä, lähettäjä on ajatellut lähettävänsä painotuotteen, mutta postin mielestä kyseessä on ollut kirje. Wesannolta 27.4.1932 lähetetty kirjeeksi tuomittu painotuote; kirjeen (<20g) taksa oli (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk ja painotuotteen lähettämisen aikaan 0,50mk. Eroa näillä siis 1,50mk joka kaksinkertaisena on aiheuttanut 3,00mk:n lunastuksen.

Lisäksi samalla tavoin kuin muutenkin M30 postihistoriallisessa kokoelmassa, myös lunastuksissa tulisi olla sekapostitteita aiemman ja seuraavan käyttösarjan merkkien kanssa, sekä ehkäpä eri syistä tehtyjä lunastuksia – osittaisia ja kokonaisia. Myöskin erilaiset lunastus leimaukset ja lipukkeet luovat väriä aiheen esittelylle.

Yllä: Täysin ilman postimaksua lähetetty kirje Helsingistä 18.10.1931 Turkuun, Lunastus kaksinkertainen voimassa oleva kirjetaksa, eli 3,00mk. Kirjeen (<20g) taksa (15.1.1926 – 30.11.1931) oli 1,50mk. Lunastukseen käytetty 3kpl 1mk oranssia leijonamerkkiä, jotka on mustemitätöity.

Yhä lisäksi on huomattava, että lunastettuja lähetyksiä on eri laatuisia; tarkoitan tällä sitä, että joskus lunastuksen maksamisessa käytetyt merkit on mitätöity postileimalla, yleensä kuitenkin vain kynällä mitätöiden. Postileimalla mitätöityjä kohteita on pidettävä parempina, koska tällöin ”vaara” siitä, että lunastus on väärennös on huomattavasti pienempi.

Yllä: Lunastuksen syynä vailinainen taksa painon vuoksi. Helsingistä 10.2.1938 lähetetty toisen painoluokan (21-125g) kirje, jonka maksuksi on laitettu 3mk edestä merkkejä. Oikea taksa oli kuitenkin (1.12.1931 – 15.6.1940) 4,00mk. Näin kirjeelle on määrätty 2,00mk lunastus, eli puuttuva taksa kaksinkertaisena.

Yllä: Toinen ensimmäisen painoluokan kirjeenä lähetetty, painoltaan toisen painoluokan painoinen kirje. Lähetetty Lapualta 13.9.1940 Helsinkiin, (16.6.1940 – 31.3.1942) ensimmäisen painoluokan (<20g) kirjeen taksa oli 2,75mk ja toisen 4,75mk – lunastuksena otettu 2x näiden erotus 2,00mk eli yhteensä 4,00mk. Kohde on ”parempi” kuin ylempänä oleva, sillä lunastusmaksun maksamiseen käytetyt merkit on mitätöity postileimalla, Helsinki 21.9.1940.

Sen lisäksi, että M30 lunastuskokoelma voi sisältää M30 merkkien käyttöä lunastusmaksun maksamiseen Suomessa voidaan ajatella, että M30 merkeillä Suomesta ulkomaille ja siellä lunastettuja lähetyksiä voitaisiin sisällyttää lunastuskokoelmaan.

Yllä: Postikortti on lähetetty oikealla taksalla, mutta posti on tulkinnut sen kirjeeksi, sillä kortin osoite-alueelle on kirjoitettu. Kangasala, leiman päiväys epäselvä. Kirjeen ja kortin taksan ero ollut 0,75mk, joka määrätty lunastuksessa kaksinkertaisena, eli 1,50mk.

Yllä: Toki myös muita lähetyksiä, kuin kirjeitä ja kortteja jouduttiin joskus lunastamaan. Oheisessa postiennakkona lähetetty paketti on jouduttu lunastamaan takaisin, kun vastaanottaja ei sitä syystä tai toisesta ole lunastanut. Lähetetty Salosta 8.1.1931 Tornioon. Taksa: Ensimmäisen painoluokan ( -1kg) paketti (1.7.1924 – 31.8.1942) 5,00mk, postiennakko 80mk (1. maksuluokka, <100mk ; 15.1.1926 – 30.4.1931) 1,50mk, yhteensä 6,50mk. Palautettu ja lunastus määrätty paketin taksan mukaan 5,00mk ja maksettu Salossa 2.2.1931. Lunastus on siis vaadittu paketin alkuperäiseltä lähettäjältä yksinkertaisen paketin taksan mukaan, johtuen palautuksesta – tämä oli postisäännön mukainen tapa toimia.

Yllä nähtävä tapaus on taksaluetteloissa esiintyvän tiedon: ”Lunastusmaksu on kaksinkertainen puuttuvaan postimaksuun verrattuna” vastainen, tai ehkä paremminkin todiste siitä, että taksaluettelot eivät sittenkään ole aina kovin tarkkoja kulloinkin voimassa olleiden postisääntöjen tulkkeja. Lunastuksen hinta määräytyi postisäännön mukaan ja siihen liittyivät omat taksansa mm. lähetysten palautuksista. Hyvä painaa siis kuitenkin mieleen, että tämäntyyppiset lähetykset kannattaa panna talteen eikä suoraltä kädeltä hylätä niitä esimerkiksi väärätaksaisina lunastuksina taksaluettelojen perusteella. Lisätietoja postiennakkolähetysten palauttamiseen liittyvistä taksoista postiennakko-osoitusta käsittelevästä postauksesta.

Yllä: Helsinkiin palautettu postiennakkolähetys, jonka palauttaminen on aiheuttanut lunastuksen. Lunastukseksi on määrätty 75mk ja se on maksettu postiennakko-osoitekortin takapuolelle M30 merkein 22.10.1962 Helsinki saap. re. 3*7mk punainen ja 6*9mk oranssi, yhteensä 75mk. Taksa: Paketti (-1kg) 1.8.1958 – 31.12.1962 75,00mk – postisäännön mukainen lunastusmaksu.

Lunastukset olivat yksi tapa käyttää postitoimistoissa loppuun M30 merkkimallia vuoden 1962 lopulla (tästä enemmän mallin loppuunkäyttöä käsittelevässä postauksessa).

Yllä: Jamalista 10.5.1955 Helsinkiin painotuotteena M54 10mk merkillä lähetetty surukirje, jonka posti on tulkinnut 1. luokan kirjeeksi ja siitä määrännyt 30mk:n lunastusmaksun. Lunastusmaksu on suoritettu M30 30mk linja-auto merkillä.

Yllä: Vailla postimaksua Tampereelta 17.12.1956 Helsinkiin lähetetty kirje, jolle on määrätty kaksinkertainen kirjeen postimaksu 60,00mk. Lunastuksen maksamiseen on käytetty Helsingissä 19.12.1956 ”saman leiman alla” M30 Tampere merkkiä ja M54 10mk merkkiä. Mielenkiintoinen sekapostite.

Yllä: 12.12.1969 Helsingissä lähetetty paikallinen kirje (ei paikalliskirje, koska paikalliskirje loppui lähetyslajina 1.7.1963), joka on joutunut lunastukseen M30 käyttöajan päättymisen takia. Yritetty maksaa postimaksu kahdella M54 10mk vihreällä ja M30 2,5mk vihreällä. M54 merkit ovat olleen käypäisiä, joten lunastusta on tullut 2* puuttuvan postimaksun verran, eli 0,40mk. Kirjeen taksa oli 1.1.1967 – 31.12.1969 0,40mk. Kuoren takana 0,40mk:n ”kouluhallitus” juhlamerkki lunastusmaksuna; merkki on lunastettu Helsinki Poste Restante toimistossa. Huomioitavaa on, että takapuolelle lunastukseen käytetty merkki on risa, eli siitä on kulma pois. Tämä oli tapa, jolla postitoimistossa saatiin käytettyä kaikki merkit, nekin joita ei yleisölle voinut myydä. Juuri tästä syystä ovat postitoimiston lunastuksilla olevat merkit risoja. (Lisätty 19.1.2014)

Suomesta ulkomaille lähetetyt lähetykset ovat oma lunastuskohteiden ryhmä, lunastettaviin kohteisiin laitettiin Suomessa ”T” leimaus, jotta kohdemaassa osattiin havaita nämä lähetykset ja pyytää vastaanottajalta lunastusmaksu. Parhaita nämä ovat, mikäli niihin on lisätty ulkomaillakin leimoja ja / tai kun lähetyksillä on mitätöityjä merkkejä.

Yllä: Makslahti Asemalta 8.5.1933 Slumburgiin Saksaan lähetetty kirje, jolla 2mk violetti merkki. Taksa on lähetyksen aikana ollut 2½mk (kirje ulkomaille (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk) ja posti onkin lyönyt kirjeelle ”T” leiman. Kaikesta huolimatta kirje on kulkenut lentopostissa Saksaan, vaikka lentolisää ei ole maksettu (tämä oli käytäntö, jos lentopostiin mahtui mukaan). Tästä todisteena saksalainen ”Mit Luftpost Befördert” leimaus Berliinissä lentopostitoimistossa. Saksassa myöskin löyty ”Nachgebuehr”-leimaus osoittamaan lunastusta ja kirjoitettu kosmos-kynällä 10 (pfennigiä) lunastuksen määräksi. (Lisätty 15.1.2014)

Yllä: Oulusta 27.10.1954 Saksaan, Berliiniin lähetetty lentokirje. Suomessa jo todettu vajaataksaiseksi ja ”T” leima lisätty. Saksassa merkitty lunastuksen olevan 08, eli 8 pfennigiä. Lisäksi lyöty himmeä leima, jossa taitaa lukea ”Durch Ablösung” lunastuksen kautta.

Yllä: Helsingistä 23.4.1935 Yhdysvaltoihin, Washington D.C.:n lähetetty kirje, joka on 50p alitaksainen. Leimaus on hienosti kuitenkin osunut keskelle 2mk violettia merkkiä. ”T” leimattu Suomessa ja New Yorkissa leimattu ”Due 2 cents” eli 2 centiä lunastusmaksu.

Yllä: Kirjattu kolmannen painoluokan kirje 11.2.1932 Helsingistä Kansas Cityyn, Missouriin, USA:n. M30 5mk Olavinlinna ja 3 mk tummanoliivi, yhteensä 8mk. Tullin avaama Kansas Cityssä USA:ssa, määrätty 10 centin tullausmaksu – lyöty ”Collect 10c postage due for customs service” – lunastettava 10c tullauksen suorittamisesta. Kuorelle mitätöity 10c USA:n lunastusmerkki (Scott # J84). Pintapostissa kulkenut New Yorkin kautta. Taksa: Kirje (41-60g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.6.1936 5,50mk, kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931 – 31.12.1942 2,50mk, yhteensä 8,00mk. (Lisätty 24.5.2014)

[Kommentti: Aivan tarkkaan ottaen kyseessä ei ole lunastus, vaan tullausmaksu ”toiseen suuntaan” – maksu on kuitenkin lunastettu, joten on tämä sittenkin myös lunastus – tässäkin nähdään, että postihistoria ei ole yksiselitteistä, eikä ainakaan kohteiden sijoittaminen kokoelmassa ”johonkin” kohtaan ole helppoa, kohteissa on yleensä useita eri tekijöitä, joiden mukaan ne voitaisiin sijoittaa moneenkin paikkaan – hyvin kasatussa kokoelmassa ovat kohteet löytäneet hyvin paikkansa]

Yllä: Helsingistä 31.8.1953 Ranskaan Brachy:n Ranskaan lähetetty lentokirje, jonka paino on ollut ilmeisesti yli 20g ja sitä kautta 40mk merkki ei ole kattanut toisen painoluokan ulkomaan kirjeen ja lentolisän maksua. Lunastus Ranskassa 27 frangia, jonka suorittamiseksi mitätöity lunastusmerkkejä (timbre taxe). (Lisätty 17.1.2014)

Lunastukset ulkomailta Suomeen tulleilla lähetyksillä ovat oma lukunsa, kohteitahan on voinut periaatteessa tulla mistä tahansa maasta. Lisäksi ulkomailta tulleilla lähetyksillä oli käytössä lunastuksessa minimitaksa.

Yllä: Saksasta Bremenistä 27.5.1935 Helsinkiin lähetetty lunastukseen mennyt kirje. Lunastukseksi määrätty 2,50mk.

Yllä: Ranskasta Pariisista 1935 Helsinkiin lähetetty lentokirje, lunastus 3mk. Lunastusta osoittava leimaus on tehty Ranskassa kolmion muotoisella leimalla.

Yllä: Tukholmasta 2.5.1936 paikalliskirjeenä alun perin lähetetty kirje, joka on edelleen lähetetty Suomeen hotelli Hamburger Börsiin Turkuun. Saapunut perille postitoimistoon Tukholmassa 3.5. Eteenpäin laitettu ilmeisesti 5.6. (junaleima?) ja saapunut Turkuun lentoteitse 7.5.1936 (Turku Avion). Lunastus ollut 50p. Yllä: Englannista Lontoosta 25.10.1937 lähetetty kirje Helsinkiin. Lunastus 2,80mk joma maksettu käyttämällä 2kpl 1mk oranssi, 50p vihreä, 25p ruskea ja 5p ruskea leijonamerkkejä.

Yllä: Englannista Lontoosta 24.9.1953 paikallisesti lähetetty, ja Helsinkiin edelleen lähetetty kirje, johon on lisätty 11,00mk:n lunastusmaksu, ulkomaankirjeen maksun puuttuessa.

Yllä: Modburystä (Adelaiden läheltä) 5.12.1952 Etelä-Australiasta Helsinkiin lähetetty lentokirje, johon jo Australiassa lyöty T 42 cts leimaus. Saapunut Helsinkiin 13.12.1952. Tämän on Helsingissä laskettu tarkoittavan 31mk:aa; näin ainakin lukee lunastuslipukkeella. Jostain syystä kirjeelle mitätöity16.12.1952 53mk edestä M30 merkkejä. (Lisätty 24.4.2014)

Yllä: Napolista 16.4.1935 Helsinkiin lähetetty postikortti, joka on kulkenut alitaksaisena ja Helsingissä lisätty lunastuslipuke 60p ja lunastus maksettu mitätöimällä M30 50p vihreä ja 10p harmaa merkki kortille. Italialaiset merkit ovat 30 centesimin kuningas Vittorio Emanuele III aiheisia ja kuuluvat vuosien 1929 – 42 käyttösarjaan. Sassonen luettelonumero on 249. (Lisätty 14.6.2014)