paikalliskirje

Forssan kerhon keräilytapahtuma 31.3.2018

31 maaliskuun, 2018 By Mikael Collan

Forssan kerhon keräilytapahtuma jaksaa yllättää – vuosi vuoden jälkeen tupa on täynnä myyjiä ja tapahtumavieraita ja vielä kertaakaan en ole lähtenyt tyhjin käsin kotiin. Näin ei käynyt tänäänkään. Aamu kahdeksalta lähdin yhdessä kahden Salon Filateliakerholaisen kanssa kohti Forssaa, ajoaika Salosta on minuutilleen tunti ja vaikka olimme paikalla tasan yhdeksältä oli paikalla jo kova kuhina – Järjestöjen talon pihalle ei enää mahtunut ja jätimme auton tien varteen. Matkalla kuulin pitkän aikaa Forssan tapahtumassa käyneeltä kerholaiselta koko tapahtuman historian niin järjestämispaikan kuin monen muunkin asian suhteen. Ajokeli oli jälleen mitä parhain, lähtöhetkellä muutama aste pakkasta, palatessa jo plussalla ja kaunis kevätaurinko paistoi.

Paikalla oli tällä kertaa kaksi ruotsalaista kauppiasta, joilla oli pöydät täynnä korttitavaraa ja paljon filateliaa ja postilähetyksiä. Muita kauppiaita oli koko tupa täynnä ja eteisessä Forssan kerhon yhteismyynti. Tavaraa oli todella paljon myytävänä. Viime vuosina paikalla ollut Virolainen kauppias ei ollut tällä kerralla tullut paikalle – muistin hänellä olleen muita huomattavasti korkeampi hintataso ja sitä kautta hän ilmeisesti oli pelannut itsensä ulos. Liian kalliilla myytäessä homma menee myyntiesittelyksi eikä myymiseksi.

Tällä kertaan näppeihini jäi eräästä euron laatikosta kirjattu paikalliskirje vuodelta 1951. Paikalliskirjeet ovat yksi lähetyslaji ja kirjattuina paikalliskirjeet ovat tyypillisesti ihan hyvä kohteita – vaikkeivat ne ole harvinaisia, niin niitä ei kasva puissa. Kuten yleisesti ymmärretään ovat pienten paikkakuntien paikalliskirjeet parempia kuin suurten kaupunkien – harvinaisuutensa tähden; tällä kertaa löytöni oli kulkenut Helsingissä… hinta-laatu suhde oli kuitenkin mielestäni kunnossa.

Yllä: Kirjattu paikalliskirje 3.11.1951 Helsingissä. M30 30mk linja-auto ja 2mk vihreä leijona, yhteensä 32mk. Taksa: Paikalliskirje (-20g) (1.7.1950-31.12.1951) + kirjaaminen kotimaassa (1.7.1950 – 31.12.1951) 20,00mk = 32,00mk.

Toinen läytöni on kohtalaisen jännä – tai ainakaan sen kaltaisia en ole kovin montaa nähnyt, nimittäin kyseessä on M30 ehiökortti, jolle ei ole laitettu lisämerkkiä, vaan tarvittava lisämaksu on maksettu frankeerauskoneella. On huomattava, että postikortin ja painotuotteen ero on tässä löytöni tapauksessa niinkin pieni kuin yksi sana, sillä jos kortilla olisi viisi sanaa tai vähemmän olisi sen voinut lähettää painotuotteen taksalla. Jos tulkitsemme kortilla lukevan tekstin ”Madetoja-ohjelman” yhdeksi sanaksi olisi kyseessä väärätaksainen painotuote, jos katsomme sen olevan kaksi sanaa, niin meillä on oikeataksainen postikortti. Sama pätee kellonaikaan, onko 17.45 ”seitsemäntoista neljäkymmentäviisi” kaksi sanaa vai yksi sana.

Yllä: Frankkeerauskoneella täydennetty ehiökortin maksu 2.9.1940 Helsingissä. Taksa: Postikortti kotimaassa (16.6.1940-31.8.1942) 1,75mk. Postikortti vai painotuote, siinä pulma. Käytetty frankeerauskone on käsittääkseni Francotyp C – koneen tunnusnumero on 637.

Kolmas hankkimani M30 kohde oli siisti ja hyväkuntoisella Turun ohjausleimalla leimattu lentokirje Yhdysvaltoihin kesältä 1940. Tämä kuori ei ole mitenkään postihistoriallisesti merkittävä, mutta siisti se on – merkkejäkin on sijoiteltu kiinnostavasti ja ohjausleiman käyttö on kohtalaisen aikainen – käsittääkseni aikaisin tunnettu tämän ohjausleiman käyttö on toukokuulta 1940 ja sitä voi mennä katselemaan Jyväskylän näyttelyssä Esko Seitsosen kokoelmasta. Löytämäni kuoren takana on mielenkiintoinen sininen Tukholman leimaus 18.7.1940 ”Stockholm FLYG”, jollaista harvemmin näkee.

Yllä: Turusta 18.7.1940 Tukholman kautta Moosupiin Connecticutiin, Yhdysvaltoihin. Sensuroitu suomessa. M30 10mk Saimaa, 4mk postitalo ja 2kpl 2,75/2mk karmiini leijonamerkki, yhteensä 19,50mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.11.1936 – 31.9.1942) 3,50mk + lentolisä (per 5g) USA:n (25.7.1939 – 24.1.1941) 8,00mk*2 = 19,50mk. Turun ohjausleima ”Par Service Aerien Trans-Atlantique Europe-Etats-Unis,” eli ”Lentopostina Atlantin yli Yhdysvaltoihin”. Takana sininen ”Stockholm FLYG” leima. Mielestäni tyylikäs.

Kirje on kulkenut Connecticutin osavaltioon Yhdysvaltain Itä-rannikolla ns. ”Uudessa Englannissa”. Connecticut on kooltaan USAn kolmanneksi pienin osavaltio, mutta tulot per asukas ovat USAn toiseksi korkeimmat ja reippaasti yli 70000 taalaa vuosittain – kysymys on siis erittäin hyvinvoivasta osavaltiosta. Moosup on pieni parin tuhannen hengen kylä Plainfieldin pikkukaupungin lähellä. Moosup on myös kylän läpi virtaavan joen nimi. Kun näiden kolme kohteen lisäksi löysin vielä kaksi ulkomaille kulkenutta M30 ehiökorttia euron laatikosta olin hyvin tyytyväinen saaliiseeni. Ja reissun lopuksi, juuri ennen lähtöä aloin vielä vääntää kauppaa kahdesta tyhjästä postilähetyskansiosta, joista loppujen lopuksi saatiin sovittua hinta. Lähdin siis kotiin tyytyväisin mielin.

Jyväskylän Kesfilaan on enää viikon päivät – odotan jo innolla näyttelyä ja mahdollisuutta päästä tutustumaan kokoelmiin. On myös mielenkiintoista nähdä mitä Liittokokouksessa tapahtuu…

2mk karmiini – talvisodan ajan punainen leijona

8 maaliskuun, 2015 By Mikael Collan

Yllä: Kaksi loistoleimaista 2mk karmiinia merkkiä, leimattu 11.6.1937 ja 2.8.1938 kumpikin Helsingissä. 2mk karmiinin loiston löytäminen ei ole vaikeaa, sillä merkki on niin yleinen.

2mk karmiini merkki otettiin kirjallisuuden mukaan käyttöön 13.12.1936, mutta kohteita tunnetaan leimattuna jo ennen tätä päivää, alkaen 11.12.1936. Merkistä kerrottiin 4.12. päivätyllä kiertokirjeellä. Painosmäärä oli suuri, yhteensä lähes 157 miljoonaa kappaletta (156,94 miljoonaa), kokonaiset 19 tilauserää. Värinsä mukaisesti käyttötarkoitus oli toimia ulkomaan kortin postimaksuna, mutta merkistä kehkeytyi 30-luvun lopussa ja 40-luvun alussa yleismerkki sanan käytännöllisessä merkityksessä, sillä se kävi varsinaisen käyttötarkoituksensa lisäksi jo ilmestyessään yksin maksuksi useille muillekin taksoille. Lisäksi, koska 2mk violetin merkin painaminen lopetettiin 2mk karmiinin painamisen alkaessa oli se ainoa painossa oleva näille taksoille sopiva M30 leijonamerkki. Merkin käyttötarkoituksen mukainen, eli ulkomaan postikortin taksa vaihtui 1½ mk:sta kahteen markkaan 1.11.1936 ja taksa-aika jatkui aina 30.9.1942 asti, eli 5v 11kk.

Merkkiä painettiin lumppupaperille (LP) seitsemäntoista tilauserää eränumerot sijoittuvat välille 314 (10-1936) ja 431 (6-1941) ja lumppusellupaperille (LSP) siten, että lumppusellupaperille painettiin kaksi viimeistä tilauserää, 495 (3-1942) ja 514 (6-1942), yhteensä 9½ miljoonaa merkkiä. Väriltään merkki on karmiininpunainen ja viimeinen tilauserä on väriltään ”syvänkarmiininpunainen” jota painettiin kolme miljoonaa. Käytettyjä liimoja on kolmen erilaista Lm1, Lm2, ja Lm3, joista Lm3 esiintyy vain lumppusellupaperilla. En laita tähän kaikkia tilauserien numeropaloja näkyville, koska niitä on tosiaan tuo 19 kappaletta.

Yllä: Rosohampainen (RH) 2mk karmiini merkki. ilmeisesti kaikki rosohampaiset ovat lumppusellupaperille painettuja.

Erikoisuuksia tavataan mm. rosohammaste (RH), ohuita ja paksuja merkkejä ja hammastesiirtymiä. Lisäksi merkistä on olemassa hammastamaton versio ns. näyttelyarkki. Erikoisuudet on pääasiallisesti löydetty lumppupaperille painetuista merkeistä.

Yllä: Hammastamaton 2mk punainen nelilö näyttelyarkin alarivistä.

Omaa säpinäänsä tekee vielä se, että merkkiä käytettiin postimerkkivihkossa (V2), jossa sitä myytiin nelilönä. Vihkomerkit käytettynä ovat tietysti ”mukavampia” kuin tavalliset arkista otetut merkit. Mukavampia tarkoittaa myös vaikeampia – vaikeampia löytää ja siis kalliimpia. Vihkomerkkien käyttöjen kanssa pitää olla järki päässä – kaikki kohteet, jotka myydään vihkomerkkeinä eivät välttämättä sitä ole, eli attesti olisi hyvä olla. Hannu Kauppi kertoo kirjassaan, että vihkot tulivat käyttöön vuonna 1939, joten sitä aikaisemmin leimatuista merkeistä on turha vihkomerkkejä etsiä – tarkka vihkojen ilmestymispäivä lienee 14.4. jälkeen, vaikka kiertokirjeen tiedoissa sanotaankin vihkojen virallisesti ilmestyneen 1.4., nimittäin yhtäkään merkkiä ei oltu postitoimistoille ennen 14.4. lähetetty. M30 vihko, joka sisältä myös 2mk karmiinien merkkien neliön on nimetty lyhenteellä V2, koska se oli toinen ilmestynyt postimerkkivihko. Vihkoista kiinnostuneita kehoitan lukemaan Hannu Kaupin kirjasta seikkaperäisen selostuksen vihkojen syntyhistoriasta, käytöstä ja kaikenlaisista vihkomerkkeihin liittyvistä kommervenkeistä.

Yllä: Postituore 2mk karmiinien merkkien nelilöstä muodostuva vihkolehti – nelilön takana näkyy mainoslehti. Vihkolehden alapuolella leimattu vihkomerkkien nelilö, ikävä kyllä leimaus on erittäin huono ja epäselvä. Jos vihkomerkkejä katsoo oikein tarkasti, havaitaan, että joskus leikkuri on leikannut hampaat tasaisesti lyhyiksi, tai muuten sellaisesta kohdasta, josta voidaan nähdä kyseessä olevan vihkomerkkien. Tämä on kuvakevirheiden lisäksi paras tapa tunnistaa vihkomerkit.

Merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö oli siis ulkomaan postikortin postimaksu. Taksa-ajan ollessa pitkä ja lähetyksien ollessa vähemmän harvinaisia tulee hyvän kohdemaan arvo jälleen kerran esiin. Eurooppaan kulkeneita kortteja tunnetaan paljon, joten ”kovia” kohdemaita ovat lähinnä Euroopan ulkopuoliset maat, Yhdysvaltoja ehkäpä lukuunottamatta.

Yllä: Helsingistä 30.12.1937 Istanbuliin Turkkiin lähetetty postikortti, jolle leimaus sattunut sopivasti. Kortilla on pyöreä junaleimaus, ehkä jopa ”orient express” junasta. 2mk karmiini single. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Yllä: Postikortti Kangasalta 3.8.1939 Montrealiin Kanadaan. 2mk karmiini single. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk.Yllä: Helsingistä 12.7.1932 Bayportiin, Long Islandille, New Yorkiin USA:n yksin 2mk karmiinilla merkillä kulkenut postikortti. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Euroopan ulkopuolisista maista USA lienee kaikkein yleisin kohdemaa.

Yllä: Postikortti Helsingistä 12.5.1937 Budapestiin Unkariin hotelliin, vastaanottaja lähtenyt ja kortti pudotettu hotellin toimesta postilaatikkoon – unkarilainen leimaus ”Tevelszekrenybol” = postilaatikosta; lähetetty perään Wieniin Itävaltaan Poste Restante osoitteeseen, josta lunastettu 16.5.1937 ja mitätöity 10 groshenin merkki Poste Restante maksun maksamiseksi. M30 2mk karmiini leijona. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Hyvä ”kiertolais” kohde.Yllä: Anschlussin eli Itävallan Saksaan liittämisen jälkeen Punkaharjulta 4.6.1938 Wieniin ”Saksaan” lähetetty postikortti. 2mk karmiini single käyttötarkoituksen mukaisella käytöllä. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Yllä: Talvisodan kenttäpostikortti Kenttäpostikornttori 1:n leimaama 29.1.1940 Weiveriin Hollantiin. Saapumisleima Venhuizen 25.1.1940. Eletään talvisodan aikaa. Viestirykmentti 4:n yksikköleima. Suomen sensuuri. Ulkomaille lähetetyistä kenttäpostikorteista piti maksaa postimaksu normaalisti. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk.

Yllä: Postikorti Helsingistä 11.4.1937 Lontooseen Englantiin. 2mk karmiini single. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Englanti on kohtalaisen yleinen kohdemaa.

Yllä: Pietarsaaresta 13.71938 Königsbergiin Saksaan (Itä-Preussiin) lähetetty postikortti. 2mk karmiini single. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk.

Yllä: Porista 25.5.1937 Berliiniin Saksaan lähetetty postikortti. Edelleen lähetetty Berliinissä. Edelleen lähettämiseen liittyviä leimoja ”Empfänger nicht ermittelt” ja ”zuruck”. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Lähettäjä ollut saksalainen ja toimitettu sitten lopulta lähettäjän saksalaiseen osoitteeseen Berliinissä.

Yllä: Kaksi Saksaan menevältä laivalta Suomeen postitettua korttia, kumpikin leimattu Stettinissä, päiväykset 13.6.1938 ja 22.8.1938. ”Aus Dampfshiff” laatikkolema (Höyrylaivalta). 2mk karmiini single. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Suomen Höyrylaiva Oy:n alus S/S Ariadne kulki reittiä Helsinki – Tallinna – Stettin. Tällaiset laivalta lähetetyt Stettinissä leimatut kortit eivät ole erityisen harvinaisia ja niiden hinnat pyörivät kahden – kolmen kympin tietämissä.

Ulkomaan postikorttien lisäksi 2mk karmiini sopi ilmestyessään yksin myös muillekin taksoille. Näistä mielenkiintoinen on ensimmäisen luokan kirje Pohjoismaihin ja lisäksi kiinnostavia ovat erillissopimuksin Pohjoismaiden taksaan liittyneisiin Viroon ja Latviaan kulkenut posti, joista Viron kanssa solmittu sopimus oli voimassa jo 2mk karmiinin merkin ilmestyessä, Latvian kanssa sopimus solmittiin vasta 12.5.1937.

Yllä: Tallinnassa 21.6.1939 leimattu Tallinnaan Viroon osoitettu laivalla postitettu kirje ”Paquebot” leimoin. 2mk karmiini single. Taksa:Kirje (-20g) Viroon (1.11.1936 – 15.6.1940) 2,00mk. Viron ja Suomen välisen 1928 solmitun postisopimuksen mukainen kirjetaksa oli sama kuin Pohjoismainen kirjetaksa. Näin 2mk karmiini sopi heti ilmestyessään myös tälle taksalle. Suomen Höyrylaiva Oy:n alus S/S Ariadne kulki reittiä Helsinki – Tallinna – Stettin. Tallinnassa leimattuna laivalla lähetetyt kohteet ovat kohtalaisen hyviä, hinnat pyörivät nähdäkseni samoissa summissa kuin Stettinissä leimattujenkin.

Yllä: Kirje Munkkiniemestä 1940 Pärnuun Viroon osoitettu kirje. 2mk karmiini single. Taksa:Kirje (-20g) Viroon (1.11.1936 – 15.6.1940) 2,00mk. Ruma kuori.

Yllä: Kirje Vaasasta 1.4.1940 Tukholmaan Ruotsiin. Sensuurin avaama. Välirauhan aikaa, sensuurin avaama. Taksa:Kirje (-20g) Pohjoismaihin (1.11.1936 – 15.6.1940) 2,00mk. Tällaiset sensuroidut 2mk karmiinit single-kirjeet Ruotsiin ovat yleisiä ja ei ole vaikeaa löytää ”paremman” näköistä kohdetta kuin yllä kuvattu.Yllä: Kirje Helsingistä 20.10.1938 Tukholmaan Ruotsiin Poste Restante osoitteeseen. Taksa:Kirje (-20g) Pohjoismaihin (1.11.1936 – 15.6.1940) 2,00mk.

Kotimaan taksoja, joille 2mk karmiini sopi yksin ilmestyessään oli myöskin useita, mm. ensimmäisen luokan kirje kotimaassa, mutta myös tiedustelu kotimaassa, kirjaaminen kotimaassa (merkityksellinen vapaakirjelähetyksillä) ja asiakirja kotimaassa.

Yllä: Järvenpäästä 30.1.1940 Helsinkiin lähetetty kirjattu vapaakirje, jolla ilmeisesti vapaaehtoisesti maksettu kirjausmaksu M30 2mk karmiinilla leijonamerkillä. Taksa: Kirjaaminen (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk. Kirjeellä lukee erikseen ”vapaakirje” . Tällaiset vapaakirjeiden kirjausmaksut ovat viimeaikoina (v. 2014) olleet kovasti huudossa.

Yllä: Tiedustelu postipaketista Helsinki 1.3.1940. 2mk karmiini single. Taksa: Tiedustelu kotimaassa (15.1.1926 – 31.8.1942) 2,00mk. Tällaisia tiedustelulomakkeita ei ole kovin vaikeaa löytää – hinnat pyörivät suurin piirtein välillä 3-12 euroa, riippuen leimauksista ja kunnosta.

Yllä: Asiakirjoja Tapanilata 5.4.1941 Porvooseen. 2mk karmiini single. Taksa: Asiakirjoja (-200g) kotimaassa (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk.

Yllä: Kuopiosta 26.4.1937 Helsinkiin lähetetty kirje, joka on lähetetty eteenpäin Budapestiin Unkariin, 2mk punainen ”single”. Edelleen lähetystä varten lisätty Helsingissä 3kpl 50p vihreitä merkkejä täydentämään kirjeen maksua, leimattu Helsinki 27.4.1937. Takana Budapestin saapumisleima. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk ja kirje (-20g) Eurooppaan Pohjoismaiden ulkopuolelle (1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk. Kiinnostava edelleen lähetetty lähetys.Yllä: Vaasan Palosaareen lähetetty kirje, jolla musteristattu 2mk karmiini. Takana saapumisleima. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. M30 käyttöaikana musteristaus tai leimaamattomaksi jättäminen oli kohtalaisen harvinaista. Nykyäänhän se on enemmänkin sääntö kuin poikkeus!

Yllä: Vatia asemaleimalla mitätöity 2mk karmiini yksin Helsinkiin, myös P. Vaunu 6. leimaus, ilmeisesti 18.3.193?. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. Tällaiset asemaleimoilla mitätöidyt ovat yksi lisäkommervenkki muiden muassa. Kuori on aika ruma, mutta laitan nyt näytille tähän, vaikka se ei olekaan ”kokoelmakelpoinen”.

Yllä: Lappeenrannassa 17.2.1940 leimattu, Korsholmiin lähetetty kirje. Sensuroitu, revennyt, sensuuriliuskalla paikkailtu. Lyijykynällä kirjoitettu ”taistelutoiminnassa vioittunut”. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. Leimattu Lappeenrannassa sensuurileimojen päälle, kertoo mielestäni siitä, että kyseessä on kenttäpostikirje, joka on lähetetty yksiköstä ja joutunut sotatoimien runtelemaksi. Sensuroitu ”täällä jossain” ja myöhemmin mitätöity Lappeenrannassa. Talvisodan aikainen.

Yllä: Joensuusta 21.3.1938 Huopalahteen Helsinkiin lähetetty kirje. Saapunut Huopalahteen 22.3 ja leimattu myös Helsinki leimoin ja edelleen lähetetty Kemiin, jonne saapunut 23.3. Kemistä yhä edelleen lähetetty Kuhmoisiin, jonne tullut perille 24.3. Ilmeisesti lähtenyt eteenpäin Särkisalmelle (Lappeenrannan ja Joensuun välissä rajan pinnassa) jonne saapunut 27.3., käynyt Joensuussa 28.3. ja tullut takaisin Särkisalmelle 29.3. lähteäkseen Mikkeliin, jonne saapunut 30.3.1938. Seilannut siis 9 päivää pitkin Suomea. Enso-Gutzeit Oy:n firmapostia. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. Tällaiset ”vaellelleet” ovat hauskoja kohteita. Yllä: Porista 14.10.1939 Helsinkiin lähetetty kirje, jossa osoite on jäänyt hyvin vaillinaiseksi ja takana ”Osoite Vaillinainen” laatikkoleima. 2mk karmiini single. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. Postin leimaamat ”seliteleimaukset” ovat yksi mukava tapa tuoda kokoelmaan lisäväriä., parhaita ovat sellaiset kohteet, joissa nämä leimaukset on lyöty kohteen etusivulle, jolloin ei tarvitse pohtia miten ne saa näkyviin helposti. Ongelmaahan ei ole tälla tavalla www-sivuilla näitä esitellessä, mutta ”wirallisissa” kokoelmissa näyttelyissä takapuolelle leimattujen esittely on vaikeampaa.

Varsinaisen käyttöaikansa aikana, kuitenkin ilmestymisensä jälkeen voimaan tulleista taksoista, merkki sopi yksin mm. jo aiemmin mainitulle Latvian erillistaksaiselle ensimmäisen luokan kirjeelle. Kotimaisten ja samalla pohjoismaisten postikorttien taksojen noustessa kahteen markkaan 1942 tulivat nämäkin mahdollisiksi 2mk karmiinin single käyttökohteiksi. Lisäksi mielenkiintoinen taksa on Saksan kanssa solmitun Euroopan ja pikatiedotusliiton sopimuksen mukainen postikorttitaksa. Taksat nousivat myös paikalliskirjeelle kahteen markkaan, ja näin merkki sopi yksi myös paikalliskirjeen maksuksi.

Yllä: Helsingistä 29.1.1943 Hampuriin Saksaan lähetetty postikortti. 2mk karmiini single. Suomen ja Saksan sensuurit.Taksa: Euroopan pikatiedotusliiton mukainen postikorttitaksa (1.9.1942 – 1.9.1944) 2,00mk. Sopimuksen mukaan Suomen ja Saksan välinen postikortin taksa oli maiden kotimaan liikenteessä vallitseva postikorttitaksa. Kyseessä oleva postikortti on ns. Liebesgaber paketin (saksalainen tarvikepaketti suomalaisille) mukana tullut postikortti, jonka paketin vastaanottajan tuli lähettää takaisin Saksaan vastaanottamisen merkiksi, eli eräänlainen epävirallinen saantitodistus – vastaanotettaessa. Yllä: Helsingistä 20.3.1943 Djursholmeniin Ruotsiin lähetetty postikortti. 2mk karmiini single. Sensuroitu. ”Spara – säästä” viestillinen ketjuleimaus (Viestillinen nro. 12). Taksa: Postikortti (kotimaan postikortin taksa) Pohjoismaihin (1.9.1942 – 30.6.1945) 2,00mk. Näköjään käytetty arkistokorttia postikorttina.

Yllä: Käkisalmelta 1.11.1942 Kiloon lähetetty postikortti. Taksa: Postikortti kotimaassa (1.9.1942 – 30.6.1945) 2,00mk. Yllä: Isokokoinen paikalliskirje Helsingissä 30.6.1941. M30 2mk punainen. Leimattu viestillisellä ensin ja vasta sen jälkeen laitettu merkki ja leimattu ilmeisesti käsin. Taksa (-20g) 2,00mk.

Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 2.4.1942, leimassa musta neliö tyhjän kohdan paikalla, taksan toinen päivä. Taksa (-20g) 2,00mk.

2mk karmiinia voitiin luonnollisesti käyttää myös muutenkin kuin yksin postimaksun maksuna, alla muutamia käyttöjä, joilla 2mk karmiini esiintyy tuplina, triploina ja useampina kappaleina yhdellä lähetyksellä. Alla esitellään joitakin tuplia, triploja ja ”kvartetteja”.

Yllä: Toisen painoluokan kirje Helsingistä 1.3.1938 Kemeriin Latviaan. 2mk karmiini tupla, yhteensä 4mk. Taksa: Latvian kanssa 12.5.1937 tehdyn postisopimuksen mukainen (Pohjoismaiden) kirjetaksa (21-40g) kirje 12.5.1937 – 15.6.1940 4,00mk. Latvian kanssa tehdyn postisopimuksen aikaiset lähetykset ovat kiinnostavia, sillä koko sopimuksen kesto oli vain kolme ja puoli vuotta – sopimushan todellisuudessa päättyi, kun Neuvostoliitto miehitti Baltian maat syksyllä 1940. Tämä toisen painoluokan kirje ”ei näytä juuri miltään” mutta on itse asiassa mielestäni aika hyvä kohde.
Yllä: Turusta (Turku 2) 23.4.1940 Helsinkiin lähetetty kirjattu kirje. M30 2mk karmiini tupla, yhteensä 4mk. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk, kirjaaminen kotimaassa (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk, yhteensä 4,00mk. Tyypillinen aikakautensa kirjattu lähetys.

Yllä: Tiedustelulomake Pohjoismaihin lähetetystä postitteesta, leimattu Helsinki 18.6.1942. 2kpl 2mk karmiini, yhteensä 4mk. Taksa: Tiedustelu Pohjoismaihin (1.12.1931 – 30.6.1945) 4,00mk.

Yllä: Kirjattu kirje 26.6.191937 Loviisasta Leithiin Englantiin. Tyypillinen kirjattujen kirjeiden sininen ristaus englantilaisittain, 2mk karmiini tripla, yhteensä 6mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille Pohjoismaiden ulkopuolelle (1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk, kirjaaminen ulkomaille (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,50mk, yhteensä 6,00mk.

Yllä: Toisen painoluokan lentokirje Helsingistä 6.2.1937 Göteborgiin Ruotsiin, 2mk karmiini tripla. Taksa: Kirje (21-125g) Pohjoismaihin (1.11.1936 – 15.6.1940) 4,00mk, lentolisä (21-125g) Pohjoismaihin (1.4.1928 – 30.9.1942) 2,00mk, yhteensä 6,00mk.

Yllä: Iittalasta 18.5.1940 Turkuun lähetetty kirje, joka on mennyt lunastukseen. 3kpl 2mk karmiini, yhteensä 6mk. Paino on ollut toisen painoluokan mukainen (eli yli 20g) ja näin ollen kirjeelle on leimattu T-leima ja lunastusta määrätty 4mk, eli kaksinkertainen puuttuvan postitaksan määrä. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk ja lunastus 2*puuttuva postimaksu 4,00mk, yhteensä 6,00mk. Yllä: Kirjattu toisen painoluokan kirje Malmilta 29.4.1939 Kuusankoskelle. 3kpl 2mk karmiini, yhteensä 6mk. Taksa: Kirje (21-40g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 4,00mk, kirjaaminen kotimaassa (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk, yhteensä 6,00mk.
Yllä: Pikakirje Lappeenrannasta 30.12.1939 Ylivieskaan. 2mk karmiini tripla. Sensuroitu – talvisodan aikainen. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk, pikalisä kotimaahan 1.1.1935 – 24.7.1942 4,00mk, yhteensä 6mk.

Yllä: Lentopikakirje Helsingistä 19.1.1938 Sundsvalliin Ruotsiin. Neljä 2mk karmiinia. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk, pikalisä Pohjoismaihin (1.1.1935 – 24.7.1942) 4,00mk, yhteensä, kirjeen lentolisä (-20g) Pohjoismaihin (1.4.1928 – 30.9.1942) 1,00mk, yhteensä 7,00mk. Ylitaksa!

Yllä: Turussa 1.12.1939 kulkenut sinetöity paikallispikakirje. Neljä 2mk karmiinia. Taksa: Paikalliskirje (21 – 125g) (1.12.1931 – 15.6.1940) 3,00mk, pikalisä (1.1.1935 – 24.7.1942) 4,00mk, yhteensä 7,00mk. Ylitaksa. Maksettu tavallisen toisen luokan kirjeen taksa, vaikka paikalliskirjeenä olisi kulkenut edullisemmin, surkea tapaus, sillä pikapaikalliskirje on kiva kohde.Yllä: Paketti Vetokannakselta 22.2.1933 Poriin. Painoksi merkitty 1kg. Kotiinkanto maksettu. Neljä 2mk karmiinia. Taksa: Paketti (-1kg) kotimaassa (1.7.1924 – 31.8.1942) 5,00mk, (-3kg) kotiinkantomaksu (1.1.1935 – 31.8.1942) 3,00mk, yhteensä 8,00mk. Lisäpalveluna kotiinkanto on M30 käyttöaikana kohtalaisen harvinainen.Yllä: Kolmannentoista (13.) painoluokan painotuote Tampereelta 22.12.1938 Helsinkiin 398mk:n postiennakolla, paino 650g. Viisi 2mk karmiinia. Taksa: Painotuote (600-650g) kotimaassa (1.12.1931-30.11.1944) 6,50mk, postiennakko 101-500mk (1.1.1935 – 31.8.1942) 3,50mk, yhteensä 10,00mk.

Merkki kävi luonnollisesti myös muiden merkkien kanssa useille erilaisille taksoille, alla olen valinnut esiteltäviksi joitakin. 2mk karmiini oli hyvin yleisesti käytetty merkki 40-luvun alussa ja erilaisia mahdollisia käyttöjä on valtavia määriä. Alle laitettu muutama kohde näytille, sen enempää niitä pohtimatta.

Yllä: Toinen ensimmäisen painoluokan kirjeenä lähetetty, painoltaan toisen painoluokan painoinen kirje. Lähetetty Lapualta 13.9.1940 Helsinkiin, (16.6.1940 – 31.3.1942) ensimmäisen painoluokan (<20g) kirjeen taksa oli 2,75mk ja toisen 4,75mk – lunastuksena otettu 2x näiden erotus 2,00mk eli yhteensä 4,00mk. joka on maksettu kahdella 2mk karmiinilla, Helsinki 21.9.1940.

Yllä: Vaasasta 30.3.1937 Egyptiin Port Saidiin lähetetty kirje. Saapunut Alexandriaan 7.4.1937, josta edelleen lähetetty 8.4.1937 Port Saidiin, jonne saapunut 11.4.1937. M30 2mk karmiini ja 1½mk violetti, yhteensä 3½mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk.

Yllä: Lentokirje Yhdysvaltoihin Helsingistä 24.3.1939 Brooklyniin, New Yorkiin, jonne saapunut 6.4.1939 (Ensimmäinen osoite selviää katsomalla valoa vasten liimatun, koneella kirjoitetun lapun läpi ja ”vahvistuu” taksaa tutkimalla). 3½mk sininen ja 2mk karmiini, yhteensä 5½mk. Eteenpäin lähetetty San Franciscoon Californiaan, jonne saapunut 5.5.1939. Leimaus takana ”May 28 1939″ ilmeisesti San Franciscossa, jonka jälkeen lähetetty vieläkin eteenpäin Chicagoon Illinoisiin, jonne saapunut 20.6.1939. Lyöty leimaus ”Observed in bad condition at Chicago, Ill. P.O.” – huomattu kirjeen olevan huonossa kunnossa. Lähetetty takaisin Suomeen. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk, lentolisä Vyöhyke 1 New Yorkin kaupunki (johon Brooklyn lasketaan): 1.4.1938 – 25.7.1939 2,00mk / 20g, yhteensä 5,50mk. Kulkenut n. 20900km. 2mk karmiini käytetty ”lentolisän” maksuun.

Jälleen kerran tarkkaavaisimmat ovat huomanneet, että taksan vaihtumisen ja merkin julkaisemisen väliin jää ”aukko”. Tällä kertaa aukon pituus on noin noin kuukausi ja kysymys on siis ajasta 1.11.1936 – 11.12.1936. Tuona kuukauden aikana ulkomaille kulkeneiden postikorttien postimaksu täytyi rakentaa käyttämällä muita merkkejä, mieleen ensimmäisenä tulevat jo olemassa olelleet 2mk merkit, eli 2mk mustansininen ja 2mk violetti ns. ”tärkeimpinä” mahdollisuuksina, mutta taksa voitiin toki rakentaa käyttämällä myös muitakin M30 merkkejä. Minulla ei ole näyttää yhtäkään tällaista tähän ”väliin putoajaa”! Jos joltakulta löytyy ja haluaa sellaisesta luopua, niin saa tarjota.

112. Sinetti Posti huutokauppa

17 helmikuun, 2015 By Mikael Collan

Sinetti Postin huutokaupat toimivat aiemmin perinteisesti ”paperiluetteloilla” mutta nyttemmin, monen muun filateliaakin myyvän huutokaupan tavoin se on siirtynyt käyttämään Philabid alustaa. Meklarina toimii Jokke Jalava. Sinetti Postin huutokaupoissa on silloin tällöin ollut minua kiinnostavia kohteita, vaikka kohteet ovat joskus olleet suurelta osin mielestäni aika tavallisia. Tälläkin kertaa muutama kohde osui silmiini ja käyn tässä niitä läpi. Sain meklarilta luvan käyttää kohteiden kuvia, mikä auttaa asiaa. Etenen ulkomaille lähetetyistä lähetyksistä kotimaisiin.

Yllä: Helsingistä 23.5.1936 Sydney:in New South Walesiin (NSW) Australiaan lähetetty postikortti. 1½mk punainen leijonamerkki single. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. 1½k punaisen merkin käyttötarkoituksen mukainen postite. Australia on hyvä kohdemaa! Kohteen lähtöhinta oli 6€ ja vasarahinta 12,50€, mielestäni kohtalaisen edullinen hinta.

Yllä: Lentokirje Kuusankoskelta 20.2.1937 Sydney:in New South Walesiin (NSW) Australiaan. M30 merkkejä enemmänkin, 1½mk punainen, 2kpl 2mk violetti ja 4kpl 2½mk sininen, yhteensä 15,50mk. Päälle kirjoitettu kosmos-kynällä 3g. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk, kirjeen lentolisä (vyöhyke 7 / 5g) 15.4.1935 – 31.3.1938 12,00mk, yhteensä 15,50. Hyvä kohdemaa ja siisti kohde. Pohjahinta 8€ ja myyntihinnaksi tuli 37€. Yllä: Kirjattu lentokirje Kuusankoskelta 23.1.1936 Sydney:in New South Walesiin (NSW) Australiaan. M30 2mk violetti ja 25mk puunkaataja, sekä Kalevala-aiheinen merkki, yhteensä 29mk. Päälle kirjoitettu kosmos-kynällä 10g ja ”REK” leimattu, mutta ei kirjauslipuketta lainkaan. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931 – 31.8.1942 2,50mk, kirjeen lentolisä (vyöhyke 7 / 5g) 15.4.1935 – 31.3.1938 12,00mk, yhteensä 29,00. Hyvä kohdemaa; Kalevalamerkin takia ei ”täysin” M30 kohde. Lähtöhinta 8€. Kirjeen takana näkyvistä leimoista päätellen mennyt Helsingistä laivalla Sassnitziin, josta Berliiniin junalla, sieltä lentona eteenpäin mm. Darwinin (Pohjois-Australiassa) kautta Cremorneen New South Walesiin ja Sydneyssä leimattu ilmeisesti vasta 17.2.1936. Soikea leima on kuvassa niin epäselvä, että sitä en näe, mutta se on tammikuun lopulta, ennen Darwinia. Matka lentonakin kestänyt yli kuukauden. Lähtöhinta 8,00€, toteutunut 13,20. Hinta olisi varmaankin ollut korkeampi, jos kuorella olisi ollut vain M30 merkkejä.

Yllä: Lentokirje Helsingistä 12.8.1942 Bordesholmiin Kielin lähelle Pohjois-Saksaan. M30 2,75mk violetti ja 2mk punainen, yhteensä 4,75mk. Suomen ja Saksan sensuurit. Taksa: Euroopan posti- ja pikatiedotusliiton mukainen Saksan kirjetaksa (-20g) 1.4.-31.8.1942 2,75mk, kirjeen lentolisä Eurooppaan Pohjoismaiden ulkopuolelle 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk, yhteensä 4,75mk. Kysymyksessä on ns. ”Saksan erikoistaksalla” kulkenut kirje, taksa-aika 5kk. Lähtöhinta 15€ ja toteutunut hinta 25€ – mielestäni maltillinen hinta.

Kaiken kaikkiaan tällä kertaa Sinetti Postin huutokaupassa oli mielestäni kiinnostavia M30 ulkomaille menneitä kohteita. Usein käy niin, että ”jostain” putkahtaa ”joku erä” markkinoille, tässä tapauksessa Australiaan kulkeneita kuoria. Näitä sitten kerralla myydään enemmänkin. Tästä kertoo myös se, että tämän Sinetti Postin huutokaupan kanssa samaan aikaan auki olevassa Kouvolan Kerhon 39:ssä HK:ssa oli myynnissä vastaava 1½mk punainen Australiaan kulkenut postikortti. Kuvista päätellen samalle vastaanottajalle kulkenut. Saksan erikoistaksainen kirje, lyhyemmällä erikoistaksalla on aina hyvä kohde. Niitäkin on lähiaikoina, vuoden 2014 aikana, ollut liikenteessä joitakin – näiden kohteiden hienous perustuu Suomen ja Saksan väliseen postisopimukseen, jonka mukaan kirjelähetysten taksat olivat maiden välillä kotimaan taksan mukaiset.

Yllä: Helsingistä joulukuussa 1934 Norjaan lähetetty postikortti, 1,25mk keltainen leijona single. Takaisin lähetetty Helsinkiin, Oslon leimat 23.12.1934. Laatikkoleima (hiukan hailukka) ilmeisesti ”non reclame – retour”. Hiukan haiskahtaa, sillä postikortteihin ei yleensä merkitä lähettäjän osoitetta; saattaa siis olla tekele. Taksa: Postikortti pohjoismaihin (kotimaan taksa oli sama) 1.12.1931 – 15.6.1940 1,25mk. Limitti oli 6€, toteutunut hinta 12,50€.Yllä: Helsingistä 22.4.1940 Byvallaan Ruotsiin lähetetty lentopostikortti, 1,25mk keltainen ehiö ja 50p vihreä M30 leijona, yhteensä 1,75mk. Sensuroitu ja lentolipuke. Jostain syystä kortilla lukee vuosiluku 1939 vaikka leimassa näyttäisi olevan 1940 – ja huhtikuussa 1939 ei sensuuria vielä ollut käytössä, kun sotaakaan ei käyty. Taksa: Postikortti pohjoismaihin (kotimaan taksa oli sama) 1.12.1931 – 15.6.1940 1,25mk, postikortin lentolisä Pohjoismaihin 1.4.1928 – 30.9.1942 0,50mk, yhteensä 1,75mk. Limitti oli 6€ ja pohjahinnalla meni.

Pohjoismaihin meneissä kohteissa pitää olla jotain erikoista säpinää, jotta ne nousisivat esille. Norjaan mennyt ”vaellellut” kohde on kiinnostava, vaikkakin ei mitenkään uskomaton. Norja on Pohjoismaista Islannin jälkeen vaikein kohdemaa. Toki Färsaaret ja Grönlanti ovat tietysti asia erikseen, mutta niihin mennyttä M30 postia lienee erittäin vähän. Lentopostikortit eivät ole harvinaisia, mutta halvalla ne kannattaa poimia pois, viiden euron limitti on mielestäni ehkä hiukan liikaa, se on kuitenkin vain allekirjoittaneen oma mielipide.

Yllä: Kohde 11o – ”1943 Olavinlinna 5mk + 1mk vihreä R-paik-Ki-43”: Kirjattu paikalliskirje Helsingissä ilmeisesti 3.12.1943. M30 5mk Olavin linna ja 1mk vihreä leijona, yhteensä 6mk. Olavinlinna lähes loistoleimattuna. Painomerkintä 9g. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 1.9.1942 – 30.6.1945 2,50mk, kirjaaminen 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk, yhteensä 6,00mk. Kirjatut paikalliskirjeet ovat mielestäni ”pikkuhyviä”. Jäi myymättä normaalin huutokaupan myyntiaikana.

Yllä: Kirjattu kirje Vilppulasta 23.1.1940 Porvooseen. M30 4mk postitalo single. Olympia 1940 kuori ja sensuurin leimaus, talvisodan kestäessä. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk, kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 4,00mk. Vaikka kyseessä ei ole mitenkään erityisen harvinainen kohde, niin kohde on vakiintuneen käsityksen mukaan 4mk postitalo-merkin ”käyttötarkoituksen mukainen” käyttö. Kuorella on hienosti postihistorian useita elementtejä, pitämättä jätetyistä Olympiakisoista, talvisodan sensuurista, ja kahden taksan yhdistelmällä olevasta single käytöstä. Englantilainen saattaisi sanoa ”attractive” – viehättävä. Meni vitosen pohjalla kaupaksi.

M30 Paikalliskirje 3/3 – Neljä viimeistä taksa-aikaa 1948 – 1962

15 joulukuun, 2013 By Mikael Collan

Tämä postaus lopettaa paikalliskirjeitä esittelevän kolmen postauksen sarjan ja esittelee neljä viimeistä taksa-aikaa niistä kaiken kaikkiaan kahdestatoista, joita M30 merkkien käyttöaika piti sisällään. Tässä artikkelissa käsitellään taksoja välillä 1.12.1948 – 31.12.1962. Puoli vuotta malli 1930 käytön lopettamisen jälkeen paikalliskirje poistui kokonaan käytöstä. Huomaan, että minulla on jostain syystä yllättävän nihkeästi näitä ”loppuajan” paikalliskirjeitä.

Yhdeksäs taksa-aika 1.12.1948 – 30.6.1950, taksa-ajan pituus 1v. 7kk.

Yllä: Paikalliskirje Riistavedellä 14.12.1949. M30 9mk punainen.Taksa (-20g) 9,00mk. Hyvä pienen paikkakunnan paikalliskirje; on muistettava, että pienillä paikkakunnilla kulkeneet paikalliskirjeet ovat huomattavasti parempia kohteita, kuin isoissa kaupungeissa kulkeneet.Yllä: Helsingissä 31.5.1950 kulkenut paikalliskirje, M30 9mk oranssi. Taksa (-20g) 9,00mk. 9mk oranssi merkki ei ole yksittäispostitteena paikalliskirjeellä valtavan yleinen, koska se ilmestyi 9.1.1950 ja 9mk taksa-aikaa oli silloin enää alle puoli vuotta jäljellä.Yllä: Keravalla 9.3.1950 kulkenut toisen luokan paikalliskirje. M30 12mk sininen. Taksa (21-125g) 12,00mk.

Yllä: Helsingissä (Helsinki-Vanhakaupunki) 6.9.1949 kulkenut kirjattu paikalliskirje. M30 24mk ruskeanvioletti single; hyvä yksittäispostite tälle merkille. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 1.12.1948 – 30.6.1950 9,00mk, kirjaaminen 1.12.1948 – 30.6.1950 15,00mk, yhteensä 24,00mk. (Lisätty 3.5.2014).

Kymmenes taksa-aika 1.7.1950 – 31.12.1951, taksa-ajan pituus 1v. 6kk.

Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 10.7.1950, taksa-ajan alkupäätä. 3kpl 4mk oliivi, joista keskimmäiselle hyvin osunut leima, yhteensä 12mk. Taksa (-20g) 12,00mk.Yllä: 12mk sininen paikalliskirjeellä 20.10.1950 Helsingissä. Taksa (-20g) 12,00mkYllä: 12mk punainen paikalliskirjeellä 25.6.1951 Lohjalla. Taksa (-20g) 12,00mk Yllä: Helsingissä 9.3.1951 lähetetty paikalliskirje laivalle (Finlands Syd Amerika Linjen, M/S Aurora) ja edelleenlähetetty laivan perässä 12.3.1951 lentokirjeenä Rio de Janeiroon Brasiliaan. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 12,00mk. Paikalliskirjeiden osalta edelleenlähetys tapahtui siten, että paikalliskirjeen taksa otetaan mukaan ja edelleen lähetyksen yhteydessä (paikallistaksa-alueen ulkopuolelle) lisätään vain puuttuva taksan osuus. Frankkeerauskoneella lisätty 60,00mk. Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.11.1949 – 31.12.1951 20,00mk, lentolisä Brasiliaan (vyöhyke 8) 1.12.1950 – 30.6.1953 26,00mk/5g. Kirjeen paino ollut <10g, joten lentolisä yhteensä 2*26mk = 52mk, ulkomaan kirjetaksan ja paikalliskirjeen taksan ero 8,00mk (20-12=8), paikalliskirje 12mk, yhtensä 72,00mk. Oikea taksa. M30 12mk punaisen ja frankeerauksen sekapostite.

Yhdestoista taksa-aika 1.1.1952 – 31.5.1956, taksa-ajan pituus 4v. 5kk.

Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 18.2.1953, 15mk violetti. Taksa (-20g) 15,00mk

Yllä: Paikalliskirje Tampereella 23.5.1954 (Pyynikki), 15mk punainen. Taksa (-20g) 15,00mk

Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 11.8.1954, 5kpl 3mk harmaa, yhteensä 15mk. Taksa (-20g) 15,00mk.

Yllä: Kolmannen painoluokan paikalliskirje Helsingissä 12.11.1953. Taksa (126-500g) 30,00mk. Tämä on kilpatehtävän vastaus Tuberkuloosiliittoon, joten onko ihan oikeasti ollut painoa noin paljon jäänee ikuiseksi arvoitukseksi (kirjeen taksa samaan aikaan 25mk; toisaalta jos yhdessä kuoressa on ollut useita vastauksia voi paino olla ollut todellinenkin.)Yllä: Kirjattu paikalliskirje 10.3.1955 Helsingissä (Helsinki 16). 2kpl 20mk sininen, yhteensä 40mk. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 15,00mk, Kirjaaminen 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, yhteensä 40mk.

Yllä: Kirjattu paikalliskirje 5.9.1955 Helsingissä (Helsinki 20). 40mk puunkaataja. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 15,00mk, Kirjaaminen 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, yhteensä 40mk.

Yllä: Paikalliskirje posti-ennakolla Nummella 27.3.1952, M30 40mk puunhakkaaja, lunastettu 28.3.1952 (takana erinomaisen selvä leima). Taksa: Paikalliskirje (-20g) 1.1.1952 – 31.5.1956 15,00mk, posti-ennakko (-25000mk) 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, yhteensä 40,00mk. (Lisätty 19.1.2014).

Kahdestoista ja viimeinen taksa-aika 1.6.1956 – 31.12.1962, 5v. 7kk.

Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 20.12.1962, 20mk postitalo. Aivan M30 merkkien virallisen käyttöajan loppuaikaa. Taksa (-20g) 20,00mk.

Yllä: Kirjattu paikaliskirje 15.3.1961 Helsingissä. M30 postitoimiston loppukäyttöä 7mk punaisen leijonamerkin osalta, 7kpl 7mk punainen ja M54 1mk ruskea, yhteensä 50mk. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 20,00mk, kirjaaminen 1.6.1956 – 31.12.1963 30,00mk, yhteensä 50,00mk. Sekapostite.Yllä: Paikaliskirje 22.12.1962 Helsingissä. M30 yksityistäloppukäyttöä 2mk mustansininen, 1mk vihreä, 50 vihreä ja 1,5mk harmaa, M54 0,05mk järvimaisema ja vuoden 1956 Tubin 10mk+2mk tilhi. Varsinanen sekalainen postitus, yhteensä 20mk. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 20,00mk. Näyttäisi kaikesta huolimatta olevan tarvekäyttö.

Kolmessa postauksessa on käsitelty paikalliskirjeitä; nähdään, että M30 merkkien virallisen käyttöajan puitteissa on kaksitoista paikalliskirjeiden taksa-aikaa, joista pisin kesti yli yhdeksän ja puoli vuotta ja lyhin on neljän kuukauden mittainen; vaihtelua siis taksa-aikojen pituuksissa löytyy. ”Tavallisten” ensimmäisen painoluokan paikalliskirjeiden lisäksi on nähty jonkin verran toisen luokan paikalliskirjeitä sekä kirjattuja paikalliskirjeitä, ja muutama muitakin paikalliskirjeiden lisäpalveluja esitteleviä kohteita. Vakuutetut ja pikapaikalliskirjeet ovat kohtalaisen vaikeita, ja ne kannattaa pistää talteen. Kiinnostavan lisän paikalliskirjeiden postihistorialliseen keräilyyn tuovat edelleenlähetetyt paikalliskirjeet.

Aivan samalla tavalla kuin missä tahansa postihistoriallisessa kokoelmassa tulisi paikalliskirjeitä esittelevässä kokoelmassa olla myös mallin alkuun liittyviä sekapostitteita M17 merkkien kanssa ja lopussa M54 merkkien kanssa. Myös M63 sekapostitteet ovat lyhyen ajanjakson puitteissa ainakin teoreettisesti mahdollisia. Näitä minulla ei kuitenkaan ole ollut esitellä kuin yksi M17 sekapostite, joka ei kuitenkaan postihistoriallisesti kuvaa paikalliskirjeiden M30 käyttöajan alkupään käyttöjä ja pari loppupään sekapostitetta.

Paikalliskirjeet ovat kiinnostava ja tarpeeksi suppea kokoelma-aihe, joka kuitenkin tarjoaa mahdollisuuksia tehdä kokoelmasta hyvinkin laadukkaan. Lähetysten yleisen laadun lisäksi on mahdollisuuksia parantaa kokoelmaa jatkuvasti pienillä paikkakunnilla kulkeneilla lähetyksillä ja ”vaikeammilla” lisämaksuilla. Kohteita on saatavilla järkihintoihin, enemmänkin kysymys on perinteisestä keräämisestä, eli massojen läpikäynnistä. On mukava huomata, että ylempien painoluokkien paikalliskirjeitä voi löytää ”massa laatikoista” ja sitä kautta saada hyviä kohteita edullisesti.

Mitä paikalliskirjeiden hintoihin muuten tulee, niin vähän ennen kuin tämä artikkeli kirjoitettiin päättyneessä HTO nr. 24 huutokaupassa oli mm. seuraavanlaisia paikalliskirjekohteita myytävänä:

1½mk violetti paikalliskirjeellä 1936, postitettu laivan saavuttua Helsinkiin tavaran vastaanottajalle; selitteessä luki ”konossementtikirje Englannista, postitettu laivan (s/s Ilmatar saavuttua Helsinkiin tavaran vastaanottajalle, harvinainen”, lim 20€ (myyntihinta 343€).

[kommentti ylläolevaan: Tämä on tällainen ”skeppsbrev” joita ajoittain liikkuu. Mikä tuo konossementtikirje sitten oikein on, niin siitä en sano muuta kuin, että kirjeellä luki valmiiksi painettuna kuorella lähettäjäfirman nimi ja ”consignee’s letter per ______________” ja tuolle viivalle oli kirjoitettu ”S/S Ilmatar” kirjoituskoneella. Kyseessä on siis valmiiksi tavaran lähettäjän toimesta kuljetuksen mukaan annettu saapumisilmoituskirje, joka laivan saavuttua lähetettiin laivalta tavaran vastaanottajalle, eli konsignatäärille. Konossementti-sana on lakitekstiä ja tarkoittaa rahtaussopimusta. Konossementin englanninkielinen käännös on ”bill of lading”, tätä asiakirjaa on tuskin kirjeessä lähetetty, vaan kyseessä on lastin saapumisilmoitus]

[jatkohuomio ylläolevaan 21.22014; helmikuussa 2014 huutokaupassa on myytävänä kaksi vastaavaa kuorta 15 euron lähtöhinnalla kumpikin]

2 mk karmiini ja 1½mk violetti kirjatulla paikalliskirjeellä Helsinki 1940, lim 10€ (ei mennyt kaupaksi)

40mk puunhakkaaja kirjatulla paikalliskirjeellä v.1953 Turussa, lim. 10€ (ei mennyt kaupaksi)

10 mk lila ja 5mk keltainen postiennakolla lähetetyllä paikalliskirjeellä 1944 lim 10€ (ei mennyt kaupaksi, ennen kuin ostin sen jälkimyynnistä; laitan sen tänne näkyviin, kunhan saapuu)

[kommentti ylläolevaan: Katselin tuota ja ostin nähtäväksi; koska merkit ovat 10mk violetti (oikeasti, eikä lila) ja 5mk keltainen, eikä tämä kohde voi olla vuodelta 1944, koska 10mk violetti julkaistiin vasta v. 1947. Lisäksi, koska ensimmäiset paikallistaksa-alueet tulivat vasta 1946 ei Nakkilasta Poriin lähetetty voisi olla ennen tätä paikalliskirje. Leimasta ei saa selvää, mutta epäilen maksun ollessa 15mk, että kyseessä voisi olla 1948 aikana kulkenut, 7mk paikalliskirjeen (-20g) taksalla ja 8mk ensimmäisen maksuluokan postiennakkomaksulla kulkenut postite – tämä vain kertoo siitä, että kohteita ostaessa pitää olla julmetun tarkkana, sillä tekstit millä mitäkin kohteita myydään voivat olla ”aivan mitä tahansa”. Tämä kohde on nähtävissä toisessa paikalliskirjeitä käsittelevässä artikkelissa kahdeksannen taksa-ajan kohdalla]

16mk ja 30mk linja-auto ja 1½ ja 3mk harmaat kirjatulla paikalliskirjeellä 31.12.1962, lim. 10€ (kauppahinta 21€)

16 mk linja-auto + M54 4mk sekapostite paikalliskirjeellä, Helsinki 1962, lim 10€ (kauppahinta 11€)

Helmikuussa 2014 huutokaupassa mm. seuraavia lähtöjä paikalliskirjielle (lisätty 21.2.2014):

”2½ mk sininen paikalliskuorella Vaasa 8.2.43 epätavallinen tällä merkillä” – Lähtöhinta 10€

”3½ mk sin R-paikalliskirjeellä Hki -39” – Lähtöhinta 10€

”5 mk Olavinlinna + 1mk vihreä R-paikalliskirje ´Viinakortti´ Helsinki 1.11.43” – Lähtöhinta 10€

”12 mk sin 2 kp R-paikalliskirjeellä Hki -48” – Lähtöhinta 15€

”24 mk 2 kpl + M54 2 mk R-paikalliskirjeellä Hki -62” – Lähtöhinta 12€

M30 Paikalliskirje 2/3 – Neljä ”keskimmäistä” taksa-aikaa 1942 – 1948

11 joulukuun, 2013 By Mikael Collan

Tämä postaus jatkaa aiempaa malli 1930 paikalliskirjeitä esittelevää artikkelia ja esittelee neljä aiemmin esiteltyjä seuraavaa taksa-aikaa niistä kaiken kaikkiaan kahdestatoista, joita M30 merkkien käyttöaika piti sisällään. Tässä artikkelissa käsitellään siis taksoja välillä 1.9.1942 – 30.11.1948.

Viides taksa-aika (1.9.1942 – 30.6.1945), taksa-ajan pituus 2v 10kk.

Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 5.1.1943. M30 2½mk sininen. 2½mk sininen oli alunperin julkaistaessa (1932) tarkoitettu ulkomaan kirjeen postimaksua varten. Taksa (-20g) 2,50mk.

Yllä: Paikalliskirje Pietarsaaressa 6.5.45. M30 2½mk punainen. Taksa (-20g) 2,50mk. Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 7.12.1943. M30 2½mk punainen. Edelleen lähetetty Helsingissä. 1943 joulumerkit. Taksa (-20g) 2,50mk.

Yllä: Toisen painoluokan paikalliskirje Helsingissä 10.4.1945. 2kpl M30 2½mk punainen, yhteensä 5mk. Taksa (21-250g) 5,00mk

Yllä: Kirjattu paikalliskirje Helsingissä 11.1.1943. 2kpl M30 2½mk punainen ja 1mk vihreä, yhteensä 6mk. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 2,50mk, kirjaaminen (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, yhteensä 6mk.

Yllä: Kirjattu paikalliskirje Turussa 9.2.1944. 3kpl M30 2k keltainen, yhteensä 6mk. Kysymyksessä on ns. viinakortti. Leimaus osunut kauniisti oikean puolimmaiseen 2mk merkkiin. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 2,50mk, kirjaaminen (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, yhteensä 6mk. (Lisätty 3.5.2014)

Yllä: Kemissä 22.1.1944 lähetetty vakuutettu paikalliskirje, eli ei aivan jokapäiväinen vakuutettu lähetys. Lähetyksellä 9mk postitalo, 50p vihreä ja 4kpl 10p harmaa, yhteensä 9,90mk. Vakuutettu summa 3500mk. Päälle kirjoitettu lyijykynällä paino: 35g. Takana paperisinetit. Taksa: Paikalliskirje (21-250g; 1.4.1942 – 30.6.1945) 5,00mk, kirjaaminen (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, vakuuttaminen 3001-4000mk (IV maksuluokka; 1.1.1935 – 30.6.1945) 1,20mk, vakuutetun lähetyksen lakkaus (1.2.1921 – 30.11.1944) 0,50mk, yhteensä 10,20mk. Eli alitaksa 0,30mk. Ilmeisesti laskettu vakuuttamisen taksa väärin. Tämä kohde on näytillä myös vakuutettuja lähetyksiä käsittelevässä artikkelissa. Vakuutetut paikalliskirjeet ovat kohtalaisen harvoin tavattavia kohteita.

Kuudes taksa-aika (1.7.1945 – 15.1.1946), taksa-ajan pituus 6½kk.

Yllä. Paikalliskirje Helsingissä 2.11.1945. M30 4mk oliivi; tyypillinen käyttö tälle merkille. Taksa (-20g) 4,00mk.Yllä. Paikalliskirje Helsingissä 8.8.1945. M30 50p vihreä, 1mk vihreä ja 2,5mk punainen, yhteensä 4mk.. Taksa (-20g) 4,00mk.

Yllä: Paikalliskirje 7.9.1945 Helsingissä, 2kpl 2mk keltainen, yhteensä 4mk. Taksa (-20g) 4,00mk.

Yllä: Toisen painoluokan paikalliskirje 10.12.1945 Helsingissä. M30 2kpl 1mk vihreä ja 5mk sininen, yhteensä 7mk. Taksa (21-125g) 7,00mk

Yllä: Kirjattu paikalliskirje Helsingissä24.8.1945, 1mk vihreä, 3mk punainen ja 5mk Olavinlinna, yhteensä 9mk. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 4mk, kirjaaminen 1.7.1945 – 15.1.1946 5mk, yhteensä 9,00mk.

Seitsemäs taksa-aika (16.1.1946 – 31.12.1947), taksa-ajan pituus 1v 11½kk. Taksa-ajan aikana perustettiin ensimmäiset (viralliset) paikallistaksa-alueet.

Yllä: Paikalliskirje Porissa 2.8.1946. 6mk punainen. Taksa (-20g) 6,00mk.Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 8.6.1947. 6mk oranssi. Taksa (-20g) 6,00mk.

Yllä: Paikalliskirje Suonenjoella 23.8.1947 – siistileimainen pienen paikkakunnan paikalliskirje. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 16.1.1946 – 31.12.1947 6,00mk. (Lisätty 2.2.2014)

Yllä: 1mk vihreä ja 5p ruskea Helsingin sisäisellä paikalliskirjeellä 9.9.1946, 5 pennin merkkiä käytetty 5mk merkin sijasta. Paikalliskirjeen (-20g) taksa 16.1.1946 – 31.12.1947 oli 6,00mk. Alitaksa.

Yllä: Toisen luokan paikalliskirje 11?.1.1947 Helsingissä. M30 8mk violetti ja 2mk vihreä. Taksa (21-125g) 10,00mk

Yllä: Toisen painoluokan paikalliskirje 23.9.1947 Helsingissä. 10mk violetti. Taksa (21-125g) 10,00mk

Yllä: Kirjattu paikalliskirje 19.8.1946 Helsingissä (Helsinki 1). M30 1mk vihreä, 3mk keltainen, 10mk sininen, yhteensä 14mk. Lähetetty laivalle. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 6,00mk, kirjaaminen 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, yhteensä 13,00mk.

Yllä: Kirjattu toisen painoluokan paikalliskirje 21.10.1946 Helsingissä. M30 8mk violetti ja 10mk sininen. Taksa: Paikalliskirje (21g-125g) 10,00mk, kirjaaminen 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, yhteensä 18,00mk.

Yllä: Kirjattu toisen painoluokan paikalliskirje 13.11.1947 Helsingissä (takapuolella erinomaisen selvä leimaus). M30 20mk postitalo. Taksa: Paikalliskirje (21-125g) 10,00mk, kirjaaminen 1.1.1947 – 31.12.1947 10,00mk, yhteensä 10,00mk. Tasan vuoden pituinen taksa.

Kahdeksas taksa-aika (1.1.1948 – 30.11.1948), taksa-ajan pituus 11kk.

Yllä: Paikalliskirje Turussa 15.10.1948 (Turku 1), M30 7mk punainen. Taksa (-20g) 7,00mk.

Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 18.2.1948 (Huopalahti). M30 7mk postitalo. Taksa (-20g) 7,00mk.Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 17.2.1948 (Oulunkylä), M30 1mk vihreä ja 3kpl 2mk vihreä, yhteensä 7mk. Taksa (-20g) 7,00mk.

Yllä: Paikalliskirje postiennakolla 2.1.1948 Nakkilasta Toejoelle, jonne saapunut 3.1.1948. Postiennakon määrä 56mk, 10mk violetti ja 5mk keltainen, yhteensä 15mk. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 7,00mk, posti-ennakko (-5000mk) 1.1.1948 – 30.11.1948 8,00mk, yhteensä 15,00mk.

Yllä: Toisen painoluokan paikalliskirje 16.3.1948 Helsingissä. M30 12/10mk violetti. Taksa (21-125g) 12,00mk.Yllä: Toisen painoluokan kirjattu paikalliskirje 9.7.1948 Helsingissä (Helsinki 6). M30 5mk keltainen, 7mk punainen ja 12mk sininen, yhteensä 24mk. Taksa: Paikalliskirje (21-125g) 12,00mk, kirjaaminen (1.1.1948 – 30.11.1948) 12,00mk, yhteensä 24,00mk.

M30 paikalliskirjeet 1/3 – Neljä ensimmäistä taksa-aikaa 1930 – 1942

7 joulukuun, 2013 By Mikael Collan

Paikalliskirje oli koko malli 1930 merkkien käyttöajan voimassa oleva lähetyslaji, se poistui kuitenkin käytöstä nopeasti M30 merkkimallin lakkautuksen jälkeen 30.6.1963. Kysymyksessä on siis kirje, joka lähetetään paikkakunnan tai paikkakunnaksi laskettavan alueen ns. paikallistaksa-alueen sisällä. Paikalliskirjeen maksimipaino oli 500g, sitä painavammat paikalliskirjeet kuljetettiin tavallisen kirjeen taksalla. Paikalliskirjeen taksa muuttui M30 33-vuotisena käyttöaikana kaksitoista kertaa. Tässä ensimmäisessä paikalliskirjeitä käsittelevässä postauksessa esittelen joitakin neljän ensimmäisen taksa-ajan paikalliskirjeitä; näiden taksa-aikojen sisällä ei vielä ollut paikallistaksa-alueita, vaan ensimmäinen paikallistaksa-alue perustettiin v. 1946.

Paikalliskirjeitä kerättäessä on huomattava, että koska Helsinki on Suomen suurin kaupunki on siellä myös ollut eniten paikallispostia ja näin ollen myös paikalliskirjeitä. Itse asiassa näin on ollut jopa siinä määrin, että Helsingin ulkopuolella kulkeneet paikalliskirjeet ovat yleisesti ottaen astetta ”vaikeampia” kohteita. Muissakin suurissa kaupungeissa kulkeneet paikalliskirjeet ovat kohtalaisen yleisiä, mutta pienillä paikkakunnilla ja pienissä kaupungeissa kulkeneet jopa vaikeita. Tämän toteaa myös Juhani Kerppola paikalliskirjeitä käsittelevässä artikkelissaan*.

Paikalliskirjeen lisämaksuja olivat ”normaalit” pikajakelu, kirjaus, vakuutus, postiennakko ja saantitodistus ja näiden yhdistelmät. Lunastuksiakin tietysti on. Kuvia kiinnostavista paikalliskirjelähetyksistä löytyy mm. Kerppolan artikkelissa. Paikalliskirjeitä esittelevässä näyttelykokoelmassa tulisi olla perustaksojen lisäksi myös ”erikoisuuksia” eli erilaisia taksakombinaatioita ja muiden kuin ensimmäisen painoluokan paikalliskirjeitä, mielellään pienillä paikkakunnilla kulkeneina. Minulla on siis vielä matkaa kuljettavana jonkin verran…

Ensimmäinen taksa-aika (15.1.1926) 1.1.1930 – 30.11.1931, M30 mallin ”alusta” alkaen, taksa-ajan pituus 1v 11kk.

Yllä: Paikalliskirje Turussa (Turku 2) 8.1.1931. M30 1mk oranssi. Taksa (-20g) 1,00mk

Yllä: Paikalliskirje (surukirje) Oitissa 25.7.1930. M30 1mk oranssi. Taksa (-20g) 1,00mk

Toinen taksa-aika 1.12.1931 – 15.6.1940, taksa-ajan pituus 9v 6,5kk

Yllä: Paikalliskirje Turussa (Turku 12 Lentopaviljonki H IV) 7.9.1936, M30 1½mk punainen. Taksa (-20g) 1,50mk

Yllä: Paikalliskirje Toijalassa 15.8.1936, M30 1½mk punainen. Taksa (-20g) 1,50mk.

Yllä: Paikalliskirje Oulussa 11.8.1937, M30 1½mk violetti. Taksa (-20g) 1,50mk

Yllä: Sensuroitu paikalliskirje Tampereella 2.2.1940. Hyvin tunnettu Tampereen leimasimessa ilmenevä musta neliö nelosen tilalla. M30 1½mk violetti. Taksa (-20g) 1,50mk. Lisäsin tämän kohteen tänne, vaikka se ei M30 postihistoriallisesti tuokaan lisäarvoa, koska paikalliskirjeitä luultavasti (tämä on oma arvioni) sensuroitiin vähemmän kuin muuta postia, lisäksi kun kyseessä on hyvä Tampereen ”musta laatikko” niin yhdessä on tarpeeksi tekijöitä näytille asettamiseen. (Lisätty 3.3.2014)

Yllä: 2kpl kirjattua paikalliskirje Helsingissä 27.5.1938 ja 15.3.1939, M30 3½mk sininen. Taksa (-20g) 1,50, kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 3,50mk.

Yllä: Kirjattu II painoluokan paikalliskirje 1.3.1932 Helsingissä. Taksa (21-125g) 3,00, kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 5,00mk.

Yllä: Kirjattu pikapaikalliskirje Helsingissä 3.10.1935, M30 5mk Olavinlinna, 2mk mustansininen ja 50p vihreä, yhteensä 7,50mk. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 1,50mk, kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, pikalisä 1.1.1935 – 24.7.1942 4,00mk, yhteensä 7,50mk. Paikalliskirje 33.2.1938 Helsingissä. Pyritty lähettämään 6kpl M17 30p, eli 1,80mk vihreällä merkillä paikalliskirje, Taksa (-20g) 1,50mk. M17 käyttöaika päättyi 31.12.1930, eli jo yli 7 vuotta aikaisemmin. Tämän johdosta mennyt lunastukseen ja leimattu ”T” ja laitettu lunastuslipuke 3mk. Lunastuksen määrä oli kaksinkertainen puuttuvan postimaksun osalta (15.1.1926 alkaen koko M30 käyttöajan) eli tässä tapauksessa 2x 1,50mk = 3mk). Lunastus on suoritettu 3kpl 1mk oranssilla merkillä, jotka on mustemitätöity. (Tämä lähetys on myös nähtävänä M17 + M30 sekapostitteita käsittelevän postauksen yhteydessä)

Yllä: Lunastettu paikalliskirje Helsingissä 15.9.1933. Taksa (-20g) 1,50mk, mutta kuorella vain 1,25mk keltainen M30, eli 25p alitaksainen; tästä johtuen lunastus 50p (eli 2x puuttuvan postimaksun määrä) ja lunastuksen merkiksi mitätöity 2kpl 20p vihreä ja 10p harmaat merkit. (Lisätty 17.1.2014)

Yllä: Ruotsista lähetetty laivakirje ”Laivakirje – Paquebot” leimoilla Turkuun, jossa saapumisleimattu 1933 (leiman päiväys näkyy kirjettä valoa vasten katsottaessa) ja samalla lyöty ”T”-lunastusleimaus ja laitettu lunastuslipuke, lunastus 3,00mk eli 2x paikalliskirjeen taksa, koska Turun sisäisestä kirjeestä on kysymys. Luultavasti tämä on laivanvarustamon (ja höyrylaiva-agentuurin) kuoreen valmiiksi Tukholmassa laitettu saapumisilmoitus, joka on sitten laitettu Turussa laivan saavuttua postiin. (Lisätty 24.1.2014) [Kommentti: Aivan vastaavasta maksettiin jokin aika sitten suuria summia kts. lisätietoja täältä artikkelin lopusta. Tämä maksoi 6,60€ ja huutorahan v. 2014 alussa olleessa Filateliapalvelun huutokaupassa.]

Kolmas taksa-aika 16.6.1940 -31.3.1942, taksa-ajan pituus 1v 9,5kk

Yllä: Isokokoinen paikalliskirje Helsingissä 30.6.1941. M30 2mk punainen. Leimattu viestillisellä ensin ja vasta sen jälkeen laitettu merkki ja leimattu ilmeisesti käsin. Taksa (-20g) 2,00mk.

Yllä: Toisen painoluokan paikalliskirje Helsingissä 10.10.1940, M30 3½mk sininen. Taksa (21-125g) 3,50mk.

Yllä: Helsingissä 7.3.1941 kulkenut toisen painoluokan paikalliskirje. M30 50p vihreä, 1mk oranssi ja 2mk punainen, yhteensä 3½mk. Taksa: Paikalliskirje (21-125g) 16.6.1940 – 31.3.1942 3,50mk. Ruma ja risainen, mutta silti 2. painoluokan paikalliskirje. (Lisätty 29.6.2014)

Yllä: Kirjattu paikalliskirje Helsingissä 12.4.1941. Taksa: Paikalliskirje (<20g) 16.6.1940 – 31.3.1942 2,00mk, kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 4,00mk (Kohde on nähtävillä myös 4mk postitaloa käsittelevän postauksen yhteydessä)

Neljäs taksa-aika 1.4.1942 – 31.8.1942, taksa-ajan pituus 4kk; ensimmäisen painoluokan paikalliskirjeen taksa pysyi samana kuin edeltävänä taksa-aikana, mutta muiden painoluokkien osalta tapahtui muutoksia: Painoluokkajako muuttui neljästä eri painoluokasta kolmeen ja tämä toi mukanaan taksojen muutoksen muuttuneiden painoluokkien kohdalla.

Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 2.4.1942, leimassa musta neliö tyhjän kohdan paikalla, taksan toinen päivä. Taksa (-20g) 2,00mk.

Ensimmäisessä ja neljännessä taksa-ajassa on kehittämistä kerrakseen, onneksi filatelia ja postihistoria ovat lajeja, joissa ei ole kiire ja jotka eivät tule koskaan valmiiksi. Parasta on yleensä se, että omia laarejaan penkomalla löytää ”uusia” hyviä kohteita.

*Juhani Kerppola, Postilähetyslajit 1930 – 1962, Osa 3. PAIKALLISKIRJE, FIlatelisti, 2/2013, s.46 -49

Poste Restante maksu – ulkomaanlähetysten detalji

30 marraskuun, 2013 By Mikael Collan

Poste Restante, eli suomeksi ”säilyvä posti” ja selko-suomen kielellä postin palvelu, jossa ilman kiinteää osoitetta paikkakunnalla asuvat voivat pyytää lähetykset postitoimistoon, ns. poste restante osoitteeseen, jossa niitä säilytetään sovittu aika ja josta vastaanottaja voi noutaa nimelleen saapuneet lähetykset. Palvelu ei ole välttämättä veloitukseton, vaan useissa maissa, useina aikoina, palvelusta on peritty maksu. Joissakin tapauksissa maksun suorittamisen merkiksi maksua vastaan lunastetuille lähetyksille on liitetty maksettu määrä postimerkkeinä.

Yllä: 20.5.1957 Helsingistä Ateenaan lähetetty lentokirje poste restante osoitteeseen. Saapunut Ateenaan 22.5.1957 ja lunastettu 28.5.1957 ja lunastuksen merkiksi kuorelle liitetty 50 leptan edestä kreikkalaisia merkkejä. Kuorella M30 6mk vihreä ja M54 30mk sininen, yhteensä 36mk. Kyseessä on siis ”kaksinkertainen sekapostite”. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.9.1956 – 31.3.1959 30,00mk, lentolisä 24.10.1945 – 30.9.1957 3,00mk / 5g – kyseessä <10g lähetys = 6,00mk, yhteensä 36,00mk.

Suomessa poste restante maksujen merkiksi, jos sellaisia on peritty, ei ole liitetty lähetyksiin postimerkkejä. Näin kuitenkin on tehty ainakin mm. Kreikassa ja Italiassa – uskoakseni monessa muussakin maassa. Poste restante maksun sisältävät kohteet ovat hauska lisä kokoelmaan, sillä ne eivät ole erityisen yleisiä.

Yllä: Aerogrammi eli ilmakirje, jolla arvoleimana DC-6 lentokone (nro. 3, 1956). Ei varsinaisesti M30 kohde, mutta samalta käyttöajalta kuitenkin. Lähetetty Helsingistä 11.5.1957 Palermoon Sisiliaan Italiaan poste restante osoitteeseen. Poste restante maksun merkiksi liitetty kolme italialaista lunastus (segnatasse) merkkiä yhteensä 15 liiraa. Aerogrammeista ei tarvinnut maksaa erikseen lentolisää, vaan lentopostitus kuului hintaan. Aerogrammien sisään ei kuitenkaan saanut lisätä ylimääräisiä papereita, vaan viesti tuli olla kirjoitettu suoraan ”kuorena”kin käytettyyn arkkiin.

Ilmeisesti Ruotsissa ei ole ollut 30-luvun lopussa käytössä tapaa, jossa mahdollinen poste restante – maksu olisi maksettu merkein, jotka mitätöidään lähetykselle. Tähän viittaisi alla oleva lähetys.

Yllä: Hyvinkin tavanomaisen näköinen lähetys M30 2mk karmiinin punaisella merkillä poste restante osoitteeseen Tukholmaan ”Stockholm 1” postikonttoriin Helsingistä 20.10.1938. Takana saapumisleima Stockholm 1, 20.10.1938. Kuorella näkyy päivämääräleima 5.11.1938, tämä on mahdollisesti päivä, jolloin lähetys luovutettiin postitoimistosta. Taksa: Kirje (<20g) Pohjoismaissa 1.11.1936 – 15.6.1940 2,00mk.

Postikonttori ”Stockholm 1” sijaitsi Tukholmassa osoitteessa Vasagatan 28-34 (kuva Ruotsin postimuseon kokoelmista) ja kysymyksessä on v. 1903 rakennettu entinen Tukholman ”pääposti” eli ruotsiksi centralposthuset. Nykyään talossa on valtion virastoja. (lisätietoja ja talon historia).

Yllä: Ruotsiin Bodeniin Poste Restante osoitteeseen 17.8.1945 Helsingistä lähetetty kirje. Sotasensuurin tarkastama. Eteenpäin lähetetty. M30 5mk sininen. Taksa: Kirje (<20g) Pohjoismaissa 1.7.1945 – 31.8.45 5,00mk. Kuukauden taksa-aika. 5,00mk taksa alle 20 gramman lähetyksille, kuten I-III painoluokan lähetyksille, kuitenkin jatkui 15.1.1946 asti, eli oikeastaan 6,5kk taksa.

Lisäys 18.12.2013:

Yllä: Luxoriin Poste Restante osoitteeseen, Egyptiin 31.12.1937 Helsingistä lähetetty lentokirje. Kirjeelle kirjoitettu 5g. M30 5mk olavinlinna ja 50p vihreä, yhteensä 5,50mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk, lentolisä (vyöhyke 2) 15.4.1934 – 31.3.1938 2,00mk/5g, yhteensä 5,50mk. Takana olevista leimoista selviää hyvin kirjeen reitti: Helsinki – Tukholma (1.1.1938) – Laivalla Sassnitziin, josta junalla Berliiniin (2.1.1938), josta lentona Kairoon, jonne saapunut 5.1.1938 ja sieltä Luxoriin, jonne saapunut 6.1.1938. Noudettu Poste Restantesta 24.1.1938.

Lisäys 19.12.2013:

Yllä: Helsingistä 4.11.1953 Zurichiin Sveitsiin Poste Restante osoitteeseen lähetetty lentokirje. 2kpl 25mk sininen, yhteensä 50mk. Jonka takana saapumisleima Zurich 1 6.11.2013 ja Poste Restante maksun maksamisesta kertova kuoren taakse mitätöity 40 centimen Sveitsin käyttösarjan merkki, joka on leimattu 6.11.1953 Zurich Annahmeamt. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, lentolisä Eurooppaan 24.10.1945 – 30.9.1957 3,00mk/5g, yhteensä jotain alle 50mk. Ylitaksa.

Lisäys 17.1.2014:

Yllä: Lentokirje Oulusta 18.1.1954 Itävaltaan Solbad Halliin, Poste Restante osoitteeseen; kuorelle kirjoitettu Postlagernd on Poste Restante saksaksi. M30 30mk linja-auto ja 1mk vihreä, yhteensä 31mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, lentolisä Eurooppaan (per 5g) 24.10.1945 – 30.9.1057 3,00mk – kuori 10g eli 6,00mk; yhteensä 31,00mk. Kuorta ei ole lunastettu, josta merkkinä ”nicht behoben – non réclamé” lipuke ja vaikka sille on mitätöity 22.1.54 Poste Restante maksua osoittava 30 groshenin Itävaltalainen lunastusmerkki, on se palautettu lunastamattomana Suomeen. Saapunut takaisin Ouluun 22.2.1954

Kotimaassa Poste Restante osoitteella lähetetyistä lähetyksistä ei tietääkseni otettu erikseen maksua tai ainakaan maksuksi ei mitätöity lähetykselle merkkejä.

Yllä: Helsingin pääpostiin Poste Restante osoiteeella Helsingin sisällä lähetetty paikalliskirje. 15mk punainen leijonamerkki single. Taksa: Paikalliskirje (-20g) (1.1.1952 – 31.5.1956) 15,00mk. [Lisätty 19.1.2015]