Esittelin Salon Filatelistikerhon 70-vuotis näyttelyssä viidentoista sivun, yhden kehyksen kokoelman, vuonna 1947 julkaistujen malli 1930 käyttösarjan merkkien postihistoriaa. Ideana oli tietysti, että kysymyksenä on kerhon perustamisvuosi.
Aiemmassa kirjoituksessa kerroin jo, että näyttely meni erittäin hienosti ja katsojia kokoelmilla oli mielestäni suhteellisen runsaasti. Alla löytyvä noin 40 minuutin pituinen video esittelee oman yhden kehyksen kokoelmani yksityiskohtaisesti.
Huutokauppasyksy on taas alkanut ja tätä kirjoitettaessa on auki useampia huutokauppoja Philabid alustalla. Sinetti-Postin 131. huutokauppa ehti jo loppuakin ja Suomen Postimerkkilehden 36 HK on loppumassa pian. Tyypillisesti Sinetti-Postin huutokauppa on minulle ollut kohtalaisen vähän mielenkiintoa herättävä, sillä kohteet ovat useinmiten olleet tavallista tavaraa ilman suuria hienouksia. Toisaalta tavaran lähtöhinnat eivät ole valtavan korkeita. Tällä kertaa filateliapuolen kohteiden joukossa ei ollut mielestäni juuri mitään mainitsemisen arvoista – alle parikymmentä kohdetta lähinnä leimaamatonta merkkiä ja numerokuusiloita tarvitseville. Postihistoriapuolella myytävänä oli kuutisenkymmentä kohdetta – mukana oli useita pakettikortteja ja postiennakkokortteja muutaman euron lähdöillä – tätä tavaraa on olemassa laatikkotolkulla ja neljän euron lähtöhinta on mielestäni aika suolainen peruskaurasta. Kaiketi näitä ostetaan paikkakuntaleiman takia pitkin hampain. Mielenkiintoisin pakettikortti oli itse tehty pakettikortti vuodelta 1930. Vaikka kyseessä ei ole mikään uskomaton juttu, niin itse tehtyjä postin lomakkeita näkee harvemmin.
Yllä: Kuuden ja puolen kilon paketti Oulusta Tammisaareen – leimattu Postivaunu 7 joulukuussa 1930. M30 merkkejä 15 markan edestä. Taksa: paketti (6-7kg) kotimaassa (1.7.1924 – 31.8.1942) 15,00mk. Itse tehty pakettikortti. Limitti 6 euroa, myytiin noin kahdeksalla.
Myytävänä oli ainakin yksi vapaapaketti, jolle oli maksettu vain postiennakkomaksu ja yksi vapaakirje, jolle oli maksettu kirjaus. Nämä ”pelkkien lisämaksujen” maksamiset ovat ihan kivoja – toki juuri nämä tapaukset hiukan helpommasta päästä. Postiennakkomaksu oli maksettu 3½mk sinisellä merkillä yksin, joten ihan kohtalainen kotimaan singlekäyttö ko. merkille. Mielestäni paras kohde koko huutokaupassa M30 osalta oli takaisinlähetetty Ruotsiin lähetetty sensuroitu kirje. Tämä kohde oli siksi hyvä, että sen oli takaisin lähettänyt ilmeisesti sensuuri ja kuori oli leimattu sensuurin toimesta takaisinlähetettäväksi – ilmeisesti tekstiosastolla oli ollut sellaista asiaa, jota ei olisi saanut siellä olla. Tämä kohde karkasi näpeistäni, koska ulkomailla ei Internet aina toimi kunnolla – kohde on hyvä siksi, että näitä sensuurin takaisin lähettämiä lähetyksiä ei puissa kasva, vaikka niitä kuitenkin jonkin verran on ”pakko olla olemassa”. Kohde nousi vitosen lähtöhinnasta noin seitsemään kymppiin.
Yllä: Sensuurin takaisin lähettämä, Ruotsiin osoitettu kirje vuodelta 1944 (4.12.) – Neuvostoliiton kanssa oli aselepo ja Lapissa jo rähinä päällä. Leimattu ”takaisin lähettäjälle” – hyvä sensuurikohde
Mukavaa, kun on taas muutamia huutokauppoja tulossa ja sitä kautta ehkäpä jotakin ”kahinaa” tiedossa. Olen huomannut joitakin hyviä M30 kohteita syksylle jo auki olevissa kilpailuissa ja näistä tietysti päästään vääntämään kilpailijoiden kanssa. Hämeenlinnassa on 23.9. keräilytapahtuma, jonne saatan lähteä, mikäli aikataulu antaa myöden ja tietysti omalta kohdaltani syksyn tärkeä ”kohokohta” tulee olemaan syyskuun viimeisenä päivänä 30.9. alkava kaksipäiväinen Salossa järjestettävä Salon Filatelistikerhon 70-vuotisnäyttely. Kehyksissä laskettuna ei kokoelmia ole hirvittävän paljon tulossa, mutta mukana on Salon kerholaisten kohteita, joita ei ole koskaan aiemmin näyttelyssä nähty. Lauantaina 30.9. järjestetään myös perinteinen keräilytapahtuma samoissa tiloissa Hermannin koululla (Torikatu 5-7). Osallistun itsekin näyttelyyn yhden kehyksen kokoelmalla, jossa esittelen Salon kerhon perustamisvuoden 1947 M30 julkaisujen postihistoriaa – tästä tapahtumasta tietysti raportoin erikseen ja epäilemättä myös tämä kokoelma tulee saamaan osakseen tarkemman ruodinnan. Tervetuloa Saloon.
Vuoden 2015 kansallinen näyttely järjestettiin ja tätä kirjoitettaessa yhä on avoinna Lahdessa oppimiskeskus Felmanniassa. Lahden kerho juhlistaa samalla 70-vuotista taivaltaan. Osallistuin Salon kerhon yhteismatkalle ja lähdimme Salosta pikkubussilla aamutuimaan. Keli oli jo lähes kesäisen upea, auringonpaistetta koko matkan ja Lahteen saavuimme hieman kymmenen jälkeen. Felmanniassa näyttelyjärjestely oli toteutettu siten, että alimmassa kerroksessa olivat kaikki myyntipöydät – mukana oli kaksi ruotsalaista myyjää Aspbeck ja Fredriksson,Philea myöskin Ruotsista, mutta nyttemmin myös Suomeen konttorin avanneena, Suomen Filateliapalvelu, Merkki-Albert, Systeemi.net ja myös joitakin kuoria oli myytävänä Lahden kerhon pienellä ständillä. Jälkikäteen tutkiessani ohjelmaa huomaan, että minulta meni pari kauppiasta täysin ohi! Oli myös mukava tavata filatelisteja ja tutustua uusiin yhteisen harrastuksemme parissa puuhaaviin.
Yllä: Toisen kerroksen yhden näyttelyhuoneen näkymiä, valaistus näissä ikkunallisissa huoneissa oli hyvä
Toisessa kerroksessa oli näyttelyn ensimmäinen osa mm. kutsuttujen kokoelmien osasto, mestariluokka, perinteisen filatelian luokka, lentopostiluokka jne. Ajan puutteen vuoksi en pystynyt tutustumaan kuin muutamiin jo ennalta valitsemiini kokoelmiin, näitä olivat Veli-Heikki Niemisen ”Ilmalaiva Graf Zeppelin via Suomi”, johon olin jo aiemmin tutustunut Lappeenrannan kerhossa ja Asko Haahtelan ”Yleismerkit 1954”. Lisäksi mainittakoon, että Salon kerhosta mukana oli Taisto Hilkun ehiökokoelma ”Ehiökortteja julkaisuvuosilta 1871-1884”. Olin erittäin iloinen nähdessäni ensimmäistä kertaa näytillä olevan ”Yleismerkit 1954” kokoelman onnistuneen erinomaisesti, A3 kokoisten sivujen käyttö oli mielestäni hyvä ajatus.
Yllä: Kolmannen kerroksen anti oli M30 keräilijälle näyttelyn parasta, kuvassa katsaus Kerppolan kokoelmaan, joka mielestäni oli paras näkemistäni postihistorialuokan kokoelmista ja erittäin ”kova” M30-kokoelma.
Kolmannessa kerroksessa oli näyttelyn toinen osa ja näytillä postihistorialuokka, aihefilatelia ja avoimen filatelian luokka. Täältä löytyivät minua eniten kiinnostavat kokoelmat, nimittäin näyttelyn paras M30 anti: Juhani Kerppolan ”Suomen postitaksat 1930-1962, malli 1930 yleismerkein”, Esko Seitsosen ”Saksan vaikutus suomalaiseen kirjepostiin 1938-1948”, Jorma Lindebladin ”Lentoposti Suomesta ja Suomeen poikkeusoloissa 1939-1945”, sekä Ari Muhosen ”Ulkomaille kotimaan taksalla”. Hienoja kokoelmia kaikki.
Mielestäni paras postihistorialuokan kokoelma oli Juhani Kerppolan M30 fokusoitunut kokoelma – toki tämä on vain allekirjoittaneen oma mielipide, mutta sillä rajatulla kokemuksella, joka minulla postihistoriakokoelmista on totean, että kyseessä on erittäin korkealaatuinen kokonaisuus. Tuomariston näkemys tänään oli, että kokoelma on kultamitalin arvoinen.
Kommentoin vielä omaan näkemykseeni perustuen vähän Esko Seitsosen kolmen kehyksen kokoelmaa – Seitsonen esittää kokoelmassaan sellaisen määrän ennen näkemättömiä dokumentteja ja tietoa liittyen sodanaikaiseen postiliikenteeseen ja niin vakuuttavan kattauksen 1938-1948 postihistoriallisia kohteita, että minulle jäi hieman epäselväksi, että olikohan kokonaisuuden ymmärtäminen ollut aivan täydellistä tuomariston puolella kokoelman saadessa ”vain” kullatun hopean. Panin merkille, että kokoelma ei ollut esillepanoltaan yhtä hyvä, kuin esimerkiksi Kerppolan M30 tai Haahtelan M54 ja esimerkiksi kohteiden harvinaisuudesta oli merkintä vain yhden kohteen kohdalla; tästä ”harvinaistamisestahan” on ollut puhetta mm. filateelisessa lehdistössämme. Äkkisiltään laskin kymmenkunta suomalaista kohdetta joita ”tunnetaan” alle 5kpl… olisihan nämä tosiasiat voinut mainitakin, mutta makuasioitahan nämä ovat – ainakin silloin, kun ei itse ole tuomarina joutunut toimimaan.
Kauppiailta ja tutuilta sain taas ostettua ja vaihdettua itseäni kiinnostavia kohteita, esittelen alla muutamia.
Yllä: Tiedoksianto jolle 10.11.1958 mitätöity 1650mk:n edestä merkkejä. Kysymyksessä on 75:n ilmeisesti alitaksoitetun tai kokonaan ilman postimaksua lähetetyn (vastaanottaja maksaa postimaksun ym. systeemi) lunastettavan lähetyksen maksun suorittaminen. M30 100mk Helsinki ja loput M54 merkeillä. Kiinnostava kohde ja M30 merkin osalta postitoimiston toimesta mallin loppuunkäyttöä.
Yllä: Postikortti 11.8.1947 Kaamasesta Drammeniin Norjaan. M30 6mk oranssi leijona, jossa pieni siirtymä. Taksa: Postikortti Pohjoismaihin, sama taksa kuin kotimaassa (1.1.1947 – 31.12.1947) 6,00mk. Norja on Islannin jälkeen toiseksi ”vaikein” Pohjoismaa.
Yllä: Kirje 6.7.1931 Karjaalta Juuruun Eestiin. Taksa: Suomen ja Viron välisen postisopimuksen mukainen Pohjoismaiden (-20g) kirjetaksa (1.1.1930 – 30.11.1931) 1,50mk.
Yllä: Helsingistä 5.9.1931 Rigaan Latviaan lähetetty postikortti, M30 1,20mk punainen single. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.1.1930 – 30.11.1931) 1,20mk. Latvia on kohtalainen kohdemaa.
Yllä: Helsingistä (Helsinki Avion) 23.9.1941 Saksaan Saarbruckeniin (Saarin alueelle) lähetetty lentopostikortti. M30 2mk punainen ja 1mk oranssi, yhteensä 3mk. Suomen ja Saksan sensuurit. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936) 2,00mk, postikortin lentolisä Eurooppaan (1.4.1928 – 30.9.1942) 1,00mk, yhtensä 3,00mk.
Yllä: Lentokirje 18.5.1945 Helsingistä Lontooseen Englantiin. M30 2kpl 3½mk oliivi, 2mk keltainen ja 50p vihreä, jolla pientä siirtymää, yhteensä 9½mk. Englannin sensuuri. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.10.1942 – 30.6.1945) 4,50mk, lentolisä (jokaiselta 5 grammalta) Englantiin (15.3.1945 – 30.6.1945) 2,50mk, yhteensä 9,50mk. Pituudeltaan 3½ kuukauden taksa-aika.
Seuraavaksi kaksi kiinnostavaa saman ajanjakson (1937 lopun) lentopostikirjettä Yhdysvaltoihin, joista huomataan, että Yhdysvallat oli jaettu itse asiassa kahteen lentotaksa-alueeseen, joista toinen käsitti New Yorkin ja toinen loput Yhdysvalloista.
Yllä: Lentokirje 16.12.1937 Lahdesta New Yorkiin USA:n. M30 5kpl 1mk oranssi ja 50p vihreä, yhteensä 5½mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk, kirjeen lentolisä (jokaiselta 20 grammalta) New Yorkiin Yhdysvaltoihin, Vyöhyke 1 (21.11.1929 – 22.7.1940) 2,00mk, yhteensä 5,50mk. [korjattu taksa-aika 20.4.2015] 
Yllä: Lentokirje 25.10.1937 Helsingistä Chicagoon USA:n. M30 3½mk sininen ja 2kpl 1½mk violetti, yhteensä 6½mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk, kirjeen lentolisä (jokaiselta 5 grammalta) Yhdysvaltoihin New Yorkin ulkopuolelle (itse asiassa Pohjois-Amerikkaan), Vyöhyke 3 (15.4.1935 – 31.3.1938) 3,00mk, yhteensä 6,50mk. [Lisäys: Itse asiassa tämän kolmen markan lentolisän taksa-aika on 25.5.1939 – 22.7.1940 (Petsamon liikenteen loppumiseen saakka) ja lento oli siis ”valittuun” Euroopan satamaan ja laivalla yli Pohjois-Amerikkaan]
Myös muita Yhdysvaltoihin kulkeneita minua kiinnostavia löytyi.
Yllä: Lentokirje 8.10.1945 Helsingistä USA:n, M30 2kpl Saimaa, 5mk sininen ja 3mk punainen leijona, yhteensä 28mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.9.1945 – 31.12.1946) 10,00mk, kirjeen lentolisä (jokaiselta 5 grammalta) Yhdysvaltoihin (10.8.1945 – 23.10.1945) 18,00mk, yhteensä 28,00mk. Taksan pituus 53 päivää.
Yllä: Toisen painoluokan kirje 18.1.1952 Helsingistä Bridgeportiin Nebraskaan USA:n. M30 40mk puunhakkaaja single. Taksa: Kirje (21-40g) ulkomaille (1.1.1952 – 31.5.1956) 40,00mk. Maapostina 50-luvulla ”kauas” kulkeneet kirjeet ovat mukavia. 
Yllä: Lentopainotuote 15.12.1953 Kauhajoelta Holdeniin Massachusettsiin USA:n. M30 30mk linja-auto, 10mk vihreä, 4mk oliivi ja 2mk vihreä, yhteensä 46mk, lisäksi joulumerkki. Painomerkintä 30g. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille (1.1.1952 – 31.7.1958) 10,00mk, AO-lähetyksen lentolisä (jokaiselta 20 grammalta) ulkomaille (1.7.1957 – 30.9.1957) 18,00mk*2=36,00mk, yhteensä 46,00mk. Lentopainotuotteet ovat ”kivoja” kohteita.
Eli jälleen jäi jotain haaviin. Itse asiassa muutakin jäi, mutta niistä ehkä joskus myöhemmin…
Tällä kertaa opittua: Kun lähtee kansalliseen ”isoon” näyttelyyn ei kannata tulla aikarajoitusten kanssa, vaan paikalle on tultava siten, että tarvittaessa voi viettää koko päivän näyttelyssä. En ehtinyt katsomaan kuin ”pakolliset” ja jätin jopa lounaan väliin, sillä huomasin minulle tulevan kiireen. Ensi kerralla otan kortteerin lähimaastosta ja käytän kaksi päivää näyttelyvierailuun!
Yllä: Tuulinen, sateinen ja kylmä päivä Turussa – Taustalla Turun uusi tapahtumapaikka Logomo, jossa AboEX 2014 kansallinen näyttely tätä kirjoittaessa järjestetään.
AboEX 2014 tapahtuma alkoi 11.4.2014 puoliltapäivin Turussa Logomon (entisen raitiovaunutehtaan) tiloissa,. Sään haltijatar ei filatelisteja hellinyt, sillä keli oli vain neljä astetta plussalla ja kolea. Lyhyellä patikkamatkalla parkkipaikalta ehti jo viima iskeä varautumattomaan keräilijään. Onneksi sisällä oli lämmintä ja miellyttävää. Turun kerho oli tehnyt hyvää työtä, näyttelyalue oli asiallinen ja myyntipöydät oli fiksusti sijoitettu omaan tilaansa, josta markkinatunnelma ei häirinnyt näyttelyyn tutustumista. Sisäänpääsy oli ilmainen, mikä tietysti lämmittää näinä kaupallisina aikoina. Jos aivan väkisin täytyy jotain negatiivista etsiä, niin valaistus oli kohtalaisen himmeää kummallakin, näyttely ja erityisesti myyntipuolella – välillä joutui oikein siristämään silmiään lukeakseen pienellä kirjoitettua kokoelmatekstiä. Paikalla tepasteli suuri osa maamme eturivin filatelisteista.
Yllä: Käynti näyttelytilaan myyntiosastolta
Kokoelmista täytyy sanoa sen verran, että yhtäkään Malli 1930 merkkejä erityisesti esittelevää kokoelmaa ei ollut mukana. Tämä on tietysti surkea asia M30 keräilijän mielestä! Onneksi sentään M30 kohteita oli muutamissa kokoelmissa esillä. Perinteisen filatelian luokasta erikseen mainittakoon Jouko Kaartisen kokoelma hammaste ja painantaerikoisuuksista, jolla oli näytillä useampia lehtiä M30 merkkien hammaste-erikoisuuksia ja siirtymiä. Kaartinen esittelee mielestäni hyvinkin kattavasti M30 merkkien siirtymiä, joukossa useita suuria siirtymiä. 
Yllä: Jouko Kaartisen hammaste-erikoisuuksia AboEX 2014 näyttelykokoelmasta.
Lisäksi näytillä oli useita hammastamattomia M30 merkkejä (joita näilläkin sivuilla on esitelty) – hammastamattomista oli näytillä myös 5mk sininen yläreunasta hammastamaton ja 1mk vihreä ylä ja alareunasta hammastamaton; kumpikin leimattuna vierekkäisenä parina, joista 1mk vihreä pari leikkeellä. Näistä kohteista täytyy sanoa, että minusta henkilökohtaisesti vaikutti siltä, että 1mk vihreä olisi ehkäpä leikelty tavallisesta merkistä, mutta 5mk sininen pari näytti ”aidosti” yläreunastaan hammastamattomalta, sillä pari oli arkin yläreunasta ja siten, että pystysuuntainen hammastus jatkui merkkien yläreunaan saakka loppuen ”oikeaan kohtaan”, mutta ylimällä rivillä ei vain ollut lainkaan hammastusta. Kännykkäkameralla hieman hämärässä näyttelyhallissa otettu kuva Kaartisen kohteista ei anna niistä parasta mahdollista kuvaa, mutta kuvista selviää mistä on kysymys.
Harri Ala-Honkolan yhden kehyksen kokoelma esitteli Suomen onnettomuuspostia ja esitteli muutaman mielenkiintoisen M30 kohteen, mm. Taalintehtaalla sattuneessa linja-auto onnettomuudessa (bussi syttyi palamaan) tuhoutuneen paketin kärvähtäneen pakettikortin M30 merkein. Ala-Honkola kirjoittaa esittelytekstissä, että pakettikortti on ainoa hänen tuntemansa vastaava; mukana on myös PLH:n kirje vastaanottajalle asiaan liittyen. Ala-Honkolalla oli näytillä myös höyrylaiva Bore I:n haverissa 1950 mukana ollutta M30 postia ja 1941 Sampo-lentokoneen maahansyöksyssä Taivassalossa mereen joutunutta M30 postia.
Eniten M30 postihistoriaa esitteli Jorma Lindebladin viiden kehyksen kokoelma ”Finnish postal rates to abroad 1.7.1875-31.12.1946”. Kokoelmassa oli useita hienoja ja vaikeita M30 taksakohteita, joista mainittakoon erikseen, että Lindeblad on löytänyt useita vaikeita ja erittäin harvinaisia toisen maailmansodan erikoistaksaisia M30 merkein lähetettyjä lähetyksiä kokoelmaansa. Muutamia taksoja näin ensimmäistä kertaa ”luonnossa” – kerta kaikkiaan loistavia kohteita. Lisäksi mieleeni jäi kirjattu postikortti Brasiliaan saantitodistuksella. En tutkinut muita kuin itseäni erityisesti kiinnostavia kokoelmia kovin tarkasti – kaikenkaikkiaan jäi sellainen fiilis, että mukana oli useampiakin erinomaisia ja korkealaatuisia kokoelmia.
Yllä: Myyntipuolen pöytiä
Tapahtumissa käydessään filatelisti usein tutkii myyntipöydät, näin tein minäkin; se mitä jäi päällimmäiseksi mieleen oli se, että hinnat ovat ainakin M30 postihistoriakohteissa, joita tutkin, riistäytyneet suurimmalla osalla paikalla olleista myyjistä täysin lapasesta. Vähääkään parempien kohteiden hinnat olivat useampia kymppejä – ja siis kysymys ei niissäkään ollut helmistä. Lisäksi minua suorastaan nauratti (minkä kyyneleiltäni pystyin nauramaan) se, että ruotsalaisten myyjien, joiden kohteet oli hinnoiteltu kruunuina, valuuttakurssihinnoittelu oli seuraavanlainen: Aspbäckillä oli kruunun vaihtokurssi 10kr = 1€, toisella myyjällä 10kr = 1,20€ eli 20% valuuttakurssiero!! Esim. 300kr kohteessa hintaeroa 6€…
Parhaan ”vitsin” kuitenkin iski pöytään eräs tunnettu suomalainen kauppias, kun tiedustelin testiluontoisesti hintaa kovasti nuhruiselle kenttäpostipakettikortille, jolla oli 1½mk harmaa pari leimattuna leimalla, josta ei näkynyt lainkaan päiväystä ja punainen kenttäpostilipuke. Parikymmentä euroa olisi tästä ihmeestä pitänyt saada – vetäydyin äkkiä takavasemmalle. Samalla herralla aivan tavalliset kirjatut kirjeetkin kotimaassa maksoivat 3-5€ kappale. Ainoa mielestäni järkevillä hinnoilla M30 postihistoriakohteita myynyt kauppias oli Ruotsalainen Philea, jonka muutamasta myyntikansiosta löysin yhden kohteen.
Se mikä jäi ihmetyttämään oli kaikessa hintojen hirveydessä se, että juuri mitään ”kovia” M30 kohteita ei paikalla olleilla myyjillä kuitenkaan ollut, aidosti postihistoriallisesti kiinnostavat kohteet oli laskettavissa yhden käden sormilla. Yllämainitussa Lindebladin kokoelmassa olevat m30 kohteet olivat järjestään aivan eri luokkaa kuin mitä oli saatavilla. Tämä viittaa siihen, että kovat kohteet ovat keräilijöiden hallussa ja myyjät yrittävät myydä ”tauhkaa” paremman puutteessa hirveillä hinnoilla (kattaakseen ilmeisen kovat myyntipaikkojen vuokrat). En nyt ”valita” enempää hintoja – piheyteni on tullut jo selväksi. Mitä sitten jäi käpälään kohteiden valossa? No jälleen kuitenkin jotakin.
Yllä: Haminasta 20.7.1937 St. Moritziin lähetetty kirjattu lentokirje. Paino 13g ja merkkeinä 2kpl M30 3½mk sininen ja 2kpl 50p vihreä, yhteensä 8mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk, kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931 – 31.8.1942 2,50mk, lentolisä Eurooppaan 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk, yhteensä 8,00mk.
Yllä: Kannuksesta 17.10.1936 Budapestiin Unkariin lähetetty kirje. Saapumisleima Budapest 21.10.1936. Edelleenlähetetty Budapestissa, vastaanottaja jatkanut edelleenlähetetystäkin osoitteesta jo matkaansa. Leimattu ”Levelszekreny” postilaatikosta – ilmeisesti jossakin vaiheessa kirje on palautettu postilaatikkoon, josta se on sitten kulkenut postitoimistoon. Merkitty lopulta lipukkeella ”Elkötözött – Parti” eli lähtenyt ja lähetetty 9.11.1936 takaisin Suomeen, Kannukseen, josta ilmeisesti lähetetty vielä eteenpäin 15.11.1936 Helsinkiin, jonne tullut 17.11.1936. Taksa: Kirje ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. 
Yllä: Kirjattu kirje 13.5.1933 Turusta Thueriin, Saksaan. 2½mk sininen tupla, yhteensä 5mk. Kulkenut lentopostissa. Taksa: Taksa: Kirje ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931 – 31.8.1942 2,50mk, yhteensä 5,00mk.
Yllä: Lentopostikortti 18.6.1958 Helsingistä Saksaan. 24mk ruskeanvioletti sinkku. Kolmioleimaus. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.6.1956 – 31.3.1959 20,00mk, postikortin lentolisä Eurooppaan 1.10.1957 – 31.3.1959 4,00mk, yhteensä 24,00mk.
Yksi ylläolevista kohteista oli edullinen! Kiertäneen kohteen ostin keräilijäkolleegalta.