laskos

Merkki Albertin 54. HK

18 marraskuun, 2017 By Mikael Collan

Merkki Albertin 54. huutokaupan voidaan sanoa olleen erittäin kiinnostava huutokauppa M30 keräilijän kannalta. Itse asiassa ilmassa oli suorastaan urheiluhenkeä, kun puolta tuntia ennen huutokaupan loppua istuuduin tietokoneeni eteen ja lähdin katsomaan missä jamassa maaima makaa. Jo tätä ennen oli alkanut kisastudio, eli puhelin oli pärissyt pitkin iltaa ja huutokaupasta oli keskusteltu useammankin filatelistin kanssa. Juonia oli juonittu ja pohdittu eri kohteiden hyvyyttä ja huonoutta. Kun ilta alkoi lähenemään kahdeksaa alkoi tunnelma tiivistyä ja kuten yleensä silloin, kun liipasimella on oma kukkaro, pientä jännitystäkin alkoi kehittyä. Miksi näin? Yksinkertaisesti siksi, että tällä kertaa huutokaupassa oli M30 keräilijäin osalta useita parempia kohteita myynnissä ja näistä tietysti jokainen kiinnostunut halusi itselleen mieleisensä. Tapani mukaan aloitan kohteiden läpikäynnin filateliapuolelta ja siirryn sitten postihistorian kautta kotimaasta ulkomaille.

Filateliapuolella ja tässä tapauksessa huutokaupan osastossa ”1930 yleismerkit” oli myytävänä yhteensä yli sata kohdetta. Näistä useimmat filateliaa, merkkikohteita. Kaikenlaista pikkuhyvää oli myytävänä ja mukana joitakin hyviäkin kohteita.

Yllä: Ehdotearkista leikattu 1,25mk/50p keltaisen merkin päällepainamamerkin ehdotemerkkipari. Limitti ja myyntihinta 50€. Kuva: Merkki Albert huutokauppa.

Myytävänä oli tälläkin kertaa ehdotearkista hammastamaton pari, merkki kuitenkin oli vähemmän nähty 1,25mk/50p keltainen päällepainamamerkki. Tämän merkin ehdotteita ei ole viime vuosina näkynyt myytävänä, lieneekö jostain tullut markkinoille enemmänkin tällaista materiaalia. Meni kaupaksi 50€ limitillään. Rullamerkkieriä ja rullamerkkejä yksittäin oli myytävänä useampia, menivät vaihtelevasti kaupaksi – lähdöt olivat tyypillisesti kympin. Loistoleimatut eivät näyttäneet tekevän kauppaansa ja samoin myymättä jäi huutokaupan loppuessa paljon arkkeja. Hammastamattomat liimoitetut 5mk violetit merkit, joita oli myytävänä kaksi pystyparia menivät ”puoliksi” kaupaksi. Heikompilaatuinen, kympin limitillä listattu pari myytiin limitillä, mutta kolmen kympin limitillä oleva postituore vastaava jäi myymättä. Tarttumiakin oli kaupan ja myytiin, mielestäni aika näyttävä 5mk sinisen merkin koko ja osatarttuma (2 merkkiä) myytiin neljällä kympillä. Osatarttumat ovat näyttäviä, sillä ”homma tulee selväksi” helposti. Olivatko nämä liiman päällä vai alla, sitä en tutkinut, vaikka Albertilla katselemassa käväisinkin.

Yllä: Kohde 1011 5mk sinisen merkin koko- ja osatarttuma. Kuva: Merkki Albert huutokauppa.

Sokkohammaskohteita oli myytävänä useampiakin. Tunnetusta 8mk violetista oli kolmen kohteen verran sokkohampaita myytävänä. Olin yllättynyt, kun postituoreen arkin reunasta irroitetun merkin, jolla on neljä sokkohammasta, hinta nousi 87 euroon kympin limitistä. Tämä oli mielestäni tämän huutokaupan oudoin tapahtuma. Nimittäin aivan vastaava neljän sokkohampaan kohde oli myytävänä yhdessä yhdellä sokkohampaalla olevan kohteen kanssa 30 euron limitillä – ja on vieläkin. Ei ehkä yhtä näyttävänä, mutta mielestäni aivan saman asian ajaen. Yhdellä sokkohampaalla oleva kolmas kohde ei mennyt kympillä kaupaksi. Yhdeksän markan punaisen leinojanerkin oikean yläkulman sokkohammas jäi kympillä myymättä. Mielestäni vaikein sokkohammasmerkki, joka myytiin oli 4mk oliivin merkin sokkohammas oikealla alhaalla. Vaikein tämä minun mielestäni oli siksi, että en sellaista ole koskaan ennen nähnyt. Ilmeisesti tästä oli tietoa myös muilla, sillä hinta kipusi kympin limitistä aina 58 euroon.

Yllä: Sokkohampainen 4mk oliivi leijonamerkki. Kuva: Merkki Albert huutokauppa.

Myytävänä olleet laskokset jäivät lähes kaikki myymättä, yhden kohteen osalta tämä hiukan ihmetytti, nimittäin kohteen 1031 laskos 10mk Saimaa on näyttävänä näköinen. Toki tälle merkille laskoksia tunnetaan paljon. Kaiken kaikkiaan ihan kohtalaista filateliatarjontaa merkkien osalta, vaikkei mitään super kanuunoita mukana tällä kertaa ollutkaan.

Postihistoriapuolella sitä vastoin olikin paljonkin ihmeteltävää, tällä kertaa erityisesti kotimaan postilähetysten osalta. Usein tuntuu siltä, että postihistorian osalta kotimainen osasto on sitä tylsempää, sillä kotimaan kirje ja postikorttilähetykset ovat huomattavasti yleisempiä kuin ulkomaille lähetetyt. Siksipä tämä huutokauppa tullaan muistamaan nimen omaan kotimaan postihistorian osalta pitkään, nimittäin kotimaassa lähetetyt kohteet olivat tämän huutokaupan M30 keräilijälle tarjoama suola ja ehdoton ykkösjuttu. Mainitsen M30 kohdeluokassa myynnissä olleen FORD reijitetyin merkein lähetetyn pakettikortin, jonka hinta nousi kympin limitistä aina 173 euroon saakka. Olen aiemminkin todennut, että ymmärrän rei´itteistä todella vähän, mutta olen alkanut ymmärtää, että hyvät postilähetykset suojareijitetyillä merkeillä ovat hyviä kohteita.

Yllä: FORD reijitetyin merkein 29.12.1930 lähetetty pakettikortti Helsingistä Viipuriin. M30 5mk Olavinlinna ja 2mk mustansininen, yhteensä 12mk. Taksa: Paketti (5-6kg) kotimaassa (15.1.1926 – 31.8.1942) 12,00mk. Kuva: Merkki Albert huutokauppa.

Huomasin myytävänä ainakin kaksi kohdetta, jotka ovat aiemminkin olleet myynnissä – muistaakseni Merkki Albertilla; toinen oli kammottavassa kunnossa oleva ulkomaan vakuutettu kirje Englantiin ja toinen numerolla 947 myytävänä ollut kohde ”10p ja 25p harvinaisella sokeainlähetyksellä, tahaton 5p ylimaksu”. Tämä vakuutettu kirje oli mennyt englantiin ja viimeksi jäi myymättä muistaakseni 20 euron lähdöllä, nyt se meni kaupaksi 14 euron pohjalla. Vakuutetut kirjeet ulkomaille ovat vaikeita kohteita, mutta tämän kunto on huono – eheämpänä sen hinta olisikin noussut. Tämä toinen kohde, sokeainkirje, on siis väärätaksainen – oli syy mikä hyvänsä, tahaton tai ei. Näin ollen 100 euron lähtöhinta oli sille liikaa. Homman nimi on se, että nykyään ei oikein väärätaksaisia voi näyttelykokoelmaan laittaa ja muut kuin näyttelyyn tähtäävät tai muuten vain aika vakavasti asioita ottavat keräilijät eivät yli sataa euroa väärätaksaisista kohteista maksa. Ymmärrän tämän hyvin. ”Oikea hinta” tällaisen väärätaksaisen vaikean lähetyslajin edustajalle lienee jossain kolmen kympin kinttaalla ja ostajana sellainen henkilö, jolla ei tätä lähetyslajia vielä ole – aukontäyttäjäksihän näitä ostellaan, jos sittenkään. Rehellistä oli kuitenkin se, että väärätaksaisuus oli mainittu kohdeselosteessa – aina näin ei suinkaan ole, pidetään se nyt kuitenkin mielessä.

Yllä: Lentopostikortti 2.8.1937 Helsingistä Viipuriin. M30 1,25mk keltainen ja 50p vihreä leijonamerkki, yhteensä 1,75mk. Taksa: postikortti kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 1,25mk + postikortin lentolisä kotimaassa (30.4.1928 – 30.9.1942) 0,50mk = 1,75mk. Erittäin vaikea. Limitti 10 euroa, myyntihinta 36 euroa. Mielestäni edullinen. Kuva: Merkki Albert huutokauppa.

Kovimpia M30 kohteita ei suinkaan oltu listattu M30 kategoriaan, vaan kysymys oli tällä kertaa lentopostista ja siksi kohteet löytyivätkin lentopostin myyntiluokasta. Kun puhutaan lentopostista yhdessä kotimaan lähetysten kansa M30 merkeillä ollaan kohtalaisen kiinnostavassa puheenaiheessa, sillä kotimaan lentoposti on sitä parempaa M30 postihistoriamateriaalia kautta linjan. Tämä saattaa tuntua yllättävältä, mutta kotimainen lentoposti 1930-1940 luvuilla on huomattavasti vaikeampaa kuin ulkomaille mennyt lentoposti samaan aikaan. Vasta 1950-luvun puolesta välistä eteenpäin alkaa löytyä kotimaan lentopostia runsaammin. Erityisesti täytyy todeta, että 1930-luvun lentopostikortit ovat kiven alla, sota-aikaista lentopostia kulki vuosina 1941-1944 yhteensä 3kg ja kaikenlaiset muut kuin kirjeet ja postikortit lentona kotimaassa ovat kaikki vähintään erittäin vaikeita kohteita. 1930-luvun lentokirjeetkin ovat vaikeita… tai sanotaanko näin: silloin, kun sellaista alkaa etsiä, niin mistään ei löydy. Eli 1930-luvun kotimaan lentokirjeitä näkyy aina ajoittain ja hinnat vaihtelevat hurjasti, koska on sattuman kauppaa ovatko ”oikeat ostajat” hereillä.

Yllä: Lentokirje 27.6.1935 Turusta Helsinkiin. M30 3mk tummanvioletti single. Taksa: kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931-15.6.1940) 2,00mk + kirjeen lentolisä (per 20g) kotimaassa (30.4.1928 – 30.9.1942) 1,00mk = 3,00mk. Hyvä single kohde. Erittäin vaikea. Limitti 10 euroa, myyntihinta 32 euroa. Mielestäni edullinen. Kuva: Merkki Albert huutokauppa.

Tämän ”alustuksen” jälkeen, koskien kotimaan lentopostin harvinaisuutta, en voi muuta kuin todeta, että tässä huutokaupassa oli millä mällätä, eli kotimaan lentokohteita oli myynnissä huomattava määrä. Ehkäpä juuri siksi osan kohteista hinnat jäivät mielestäni alhaisiksi – osittain jopa niin alhaisiksi, että itseäni suorastaan hirvitti. Toisaalta parhaiden kohteiden hinnat kyllä kipusivat ylös. Niille, jotka eivät tiedä mistä nämä kohteet ovat tulleet voin avata kuviota – kyseessä on kesällä edesmenneen kotimaan lentopostin ykkösnimen ja pitkän linjan postihistoriakeräilyn erikoismiehen Jorma Lindebladin kokoelman kohteiden myynti. Jorma oli kerännyt kokoelmaansa vuosikymmeniä ja hänellä oli kovan luokan asiantuntemus mm. kotimaan lentopostista, kohteissa näkyvät vielä kokoelmassa olleet tekstit JF55, eli Järvenpään Filatelistien 55 vuotis näyttelystä, jossa Jorma viimeistä kertaa kokoelmaan esitteli. Kirjoitin tuon näyttelyn osalta tässä blogissani, että minulla meni jauhot suuhun katsoessani Jorman kokoelmaa. Pysyn näiden sanojeni takana, sillä kyseessä on huikea kokonaisuus. Viimeisessä Filatelistissa on Jorman muistokirjoitus. Muita keräilyalueita, joita hän keräsi olivat mm. Viron postihistoria ja kansalaissodan posti – näitäkin kohteita tässä huutokaupassa oli myytävänä.

Yllä: Yksi huutokaupan kovimmista kohteista, Helsingistä 10.8.1941 Maarianhaminaan lähetetty lentokirje. M30 2,75mk violetti ja 1mk oranssi, yhteensä 3,75mk. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (16.6.1940 – 31.8.1942) 2,75mk + kirjeen lentolisä (per 20g) kotimaassa (30.4.1928 – 30.9.1942) 1,00mk = 3,75mk. Sota-aikainen lentoposti on harvinaista. Uskoakseni tällä taksalla olevaa sota-aikaista kotimaan lentopostia tunnetaan vain aniharva kappale. Limitti 100 euroa, myyntihinta 410 euroa. Onnea ostajalle! Kuva: Merkki Albert huutokauppa.

On vaikea kootusti kuvailla eri kohteiden myyntihintoja, sillä ne vaihtelivat niin kovasti – kympin lähdöstä osa huippukohteista nousi vain alle viiteen kymppiin, toisaalta osa kohteista nousi useiden satojen eurojen hintaan. Olen valinnut kuvia mielestäni parhaista kohteista, vaikka myytävänä olleista useampikin olisi ansainnut tulla kuvan kanssa mukaan. Sota-aikaisesta lentopostista mukana oli kaksi tai oikeastaan kolme kohdetta. Näistä parempi 3,75mk kokonaistaksalla ollut lentokuori nousi aina 410 euroon saakka ja toinen sota-aikaiseksi mainostettu vuodelta 1943 oleva lentokuori myytiin 145 eurolla, joka mielestäni oli halpa hinta. Kolmas, Petsamosta 1940 lentänyt kuori myytiin 121 eurolla, ja tämäkin oli mielestäni edullinen ostajalleen. Harvinaisuus näissä on kovaa luokkaa. 1930-luvun lentolähetykset menivät mielestäni erittäin halvalla – useampia 3mk taksaisia lähetyksiä alle neljällä kympillä!

Yllä: Lentopostikortti 16.10.1945 Vaasasta Helsinkiin. M30 5mk sininen single. Taksa: Postikortti kotimaassa (1.7.1945 – 15.6.1946) 3,00mk + postikortin lentolisä kotimaassa (1.10.1942 – 31.12.1962) 2,00mk = 5,00mk. Erinomainen singlekohde, harvinainen. Limitti 10 euroa, myyntihinta 37 euroa. Edullinen. Kuva: Merkki Albert huutokauppa.

Kiven kovia sodan jälkeisiä lentolähetyksiä myytiin muutamia. Näistä vaikein oli mielestäni 5mk sinisellä merkillä yksin lähetetty lentopostikortti Vaasasta Helsinkiin. En ole toista tällaista koskaan nähnyt muualla. Kyseessä on mielestäni aivan huippu 5mk sinisen käyttö ja harvinainen, jos ei erittäin harvinainen kohde. Ensinnäkin kyseessä on 6 kuukauden pituinen taksa sodan jälkeen, ei kovin varhainen lentotoiminnan uudellenavaamisen jälkeen, mutta on otettava huomioon, että kun lentotoiminta avautui vasta 13.8. jää tuosta kuuden kuukauden taksasta vain 4½kk jäljelle mahdolliseksi lentona. Myyntihinta jäi mielestäni alas, ottaen huomioon kohteen vaikeuden. Lisäksi… henkilökohtaisesti totean, että koska vastaanottajana on kaukainen sukulaiseni, olisin ollut valmis laittamaan kohteen saadakseni ”kampoihin” kohtalaisen pitkään toteutuneen myyntihinnan jälkeenkin mikäli se ei olisi muuten minulle lohjennut. Tällä kertaa kävi tuuri ja sain haluamani kohteen sopivasti.

Yllä: Lentokirje 13.11.1946 Kemistä Helsinkiin. M30 10mk sininen leijona single. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (16.1.1946 – 31.12.1946) 8,00mk + kirjeen lentolisä (per 20g) kotimaassa (1.10.1942 – 31.12.1962) 2,00mk = 10,00mk. Erinomainen singlekohde. Erittäin vaikea tai harvinainen. Limitti 10 euroa, myyntihinta 161 euroa. Kuva: Merkki Albert huutokauppa.

Yllä mainitun 5mk sinisen lentopostikorttikohteen ”kolleega” oli 10mk sininen single lentokirjeellä Kemistä Helsinkiin, eli toinen erinomainen single kohde. Tästä kohteesta käytiin pitkään kisaa ja itse asiassa se taisi olla viimeisiä M30 kohteita, jotka päättyivät usean lisäajan jälkeen. Näitä loppukahinoita on aina mukava sivusta seurata ja joskus niihin myös osallistua itsekin. Ilmeisesti kaksi huutajaa nokitteli toisiaan aina 161 euroon saakka. Silläkin hinnalla tämä kohde on vielä ihan järkevän hintainen, nimittäin singlekohteena se on aivan erinomainen. Saman perustaksan ajalta oli myytävänä myös muutama muu kohde, ja tämä 10mk kokonaistaksa oli kolmessa myytävässä kohteessa.

Yllä: Kirjattu pikalentokirje 23.4.1946 Helsingistä Muurolaan. M30 15mk Olavinlinna pari ja 3mk keltainen leijona, yhteensä 33mk. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (16.1.1946 – 31.12.1946) 8,00mk + kirjaaminen kotimaassa (16.1.1946 – 31.12.1946) 8,00mk + pikalisä kotimaassa (16.1.1946 – 31.12.1946) 15,00mk + kirjeen (per 20g) lentolisä kotimaassa (1.10.1942 – 31.12.1962) 2,00mk = 33,00mk. Erittäin vaikea taksakombinaatio. Lähtöhinta 10 euroa, myyntihinta 83 euroa (kuitenkin siten, että mukana oli toinenkin lentokirje). Kuva: Merkki Albert huutokauppa.

Värikkäin taksayhdistelmä saatiin ehkäpä kasaan kirjatulla pikalentokirjeellä vuodelta 1946, eli 8mk kirjeen perustaksaisella kotimaan lentolähetyksellä. Näitä erikoisia taksayhdistelmiä on kiva metsästää ja monipuolisuutensa takia tällaiset ovat yleensä kohtalaisen vaikeita. Kohteen postimaksu oli tässä tapauksessa yli nelinkertainen pelkän perustaksaisen kirjeen postimaksuun verrattuna. Kohteen huomasi ainakin kaksi huutajaa, sillä sen hinta nousi aina 83 euroon saakka. Tämäkään ei minusta tunnu kovin pahalta, sillä jälleen kerran on sanottava, että en ole toista vastaavaa nähnyt. Oli tällainen taksayhdistelmä mihin tahansa – kotimaassa tai ulkomaille, niin se on aina vaikea löytää. Ulkomaille olen vastaavan nähnyt, mutta en siis koskaan toista kotimaassa kulkenutta vastaavaa.

Yllä: Kotimaan lentopakettikortti särkyvänä ja kotiinkuljetuksella 26.2.1956 Lauttasaaresta Maarianhaminaan. M30 50mk Tampere 3kpl ja M54 2mk vihreä ja 15mk punainen, yhteensä 167 mk. Tarkan taksan laskemiseen ei minun taitoni riitä, tämä on kuitenkin postitoimistosta lähetetty ja sitä kautta on syytä olettaa taksan olevan oikein. 167 markalla paketti on ainakin toimitettu perille. Limitti 10 euroa, myyntihinta 454 euroa. Erittäin harvinainen. Kuva: Merkki Albert huutokauppa.

Huutokaupan ennalta ajatellen jännittävin kohde oli kotimaan lentopakettikortti särkyvänä ja kotiinkuljetuksella vuodelta 1956. Tämä on aivan huikea kohde. Lähdetään siitä liikenteeseen, että kotimaan lentopakettikortteja tunnetaan ylipäätään käsittääkseni kaksi kappaletta kokonaisina. Se on tässä pelkkä lähtökohta. Mikä tahansa paketti, joka on lähetetty särkyvänä on paljon vaikeampi kuin tavallinen paketti. Kotiinkuljetuksella lähetettyjä paketteja M30 merkeillä tunnetaan alle 20 kappaletta. Tässä on suurin piirtein kaikki kohdallaan mitä kohdallaan voi M30 postihistoriakohteessa olla. Suoraan sanottuna olen ihmeissäni, että kohteen hinta ei tästä korkeammalle noussut, se nimittäin olisi voinut nousta vielä paljonkin korkeammalle. Syynä ei voi olla se, että kaikilla on tämä, sillä tämä on ainoa tunnettu vastaava kohde. Myytävänä oli myös kaksi kotimaan lentopainotuotetta, joiden taksa oli maksettu M30 ja M54 merkkien sekakäytöllä – lentopainotuotteet ovat vaikeita kohteita. Niitä ei joko hoksattu tai niiden päälle ei ymmärretty. Olen viimeisten 10 vuoden aikana nähnyt M30 merkein alle viisi lentopainotuotetta kotimaassa.

Yllä: Viroon lähetetty lentokirje vuonna 1944. Mikäli aito, on kyseessä hieno kohde. Myyntihinta 192 euroa. Kuva: Merkki Albert huutokauppa.

Pohjoismaihin menneitä maininnan arvoisia lähetyksiä ei tällä kertaa ollut myytävänä. Viroon lentänyt ja takaisin lähetetty lentokirje myytiin 23 eurolla, joka oli mielestäni kohtalaisen edullinen hinta. Viroon lähetetyistä M30 kohteista kiinnostavin oli vuonna 1944 Viroon osoitettu kenttäpostikirje lentona, joka oli myytävänä osastossa ”sota-ajan postia”. Tämän lähetyksen mukana oli pitkä selitys lähettäjästä, joka oli Virolainen vapaaehtoinen, joka sodan jälkeen palattuaan kotimaahansa sai kokea mitä tarkoittaa joutua Neuvostoliiton väkivaltakoneiston uhriksi. Mies kuoli vankilassa pian paluunsa jälkeen. Noh… takaisin kohteeseen. Kohde oli siis lähetetty Turusta vuoden 1944 helmikuussa Tallinnaan, joka tuolloin oli Saksan miehittämänä ja kuului ns. Reichskomissariat Ostlandiin. Mielenkiintoiseksi kohteen tekee se, että se on kenttäpostikirje ja sellaisena se olisi kulkenut ilmaiseksi Suomesta Viroon. Kuorelle on kuitenkin liimattu yhteensä 5,50mk:n edestä M30 merkkejä ja lentolipuke. Mekit on leimattu Turussa ja kuorella on sensuurileima.

Yllä: Lounais-Afrikkaan 16.6.1945 Vöyristä lähetetty lentokirje. M30 5mk Olavinlinna pari ja 2mk keltainen leijonamerkki, yhteensä 12mk. Suomen ja Etelä-Afrikan sensuurit. Lentänyt Englantiin asti. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.9.1942 – 30.6.1945) 4,50mk + lentolisä (per 5g*3) Englantiin (5.3.1945 – 31.3.1946) 7,50mk = 12,00mk. Vaikea sodanjälkeinen lentopostilähetys Kaukomaille. Myyntihinta 166 euroa.

Minua hämäsi tämä Viron kenttäpostikohde suuresti, sillä en käsitä miksi tähän olisi laitettu postimaksu ja miksi on kuviteltu, että se olisi voinut lentona kulkea. Ihmettelin myös käytettyä sensuurileimaa, joka on tyyppiä, jota yleisesti käytettiin talvisodan aikana – mutta tämä pohdinta saattaa olla kuvitelmaa, sillä en ole sodanaikaisen sensuurin asiantuntija. Yleensä vastaavana aikana kulkeneet on sensuroitu pyöreällä sensuurileimalla. Lisäksi pohdin, että mitä tarkoittaa kuoren oikeassa reunassa 2½mk merkin alla oleva lyijykynämerkintä ”3.03.44” ja lisäksi miksi näyttää siltä, että Åbo-leiman kaari katkeaa ja ketjuleiman viivat katkeavat oikean puolimmaisen 2½mk merkin alapuolella… ikään kuin kohdassa olisi merkin mentävä aukko? Käsittääkseni kirjeen takana ei ole mitään merkintöjä, joten varmuutta siitä, että onko kirje koskaan Viroon asti kulkenut ei näin voida saada. En osaa oikein selittää miksi, mutta tässä ei mielestäni kaikki ollut ihan kunnossa. Jos kyseessä on ”aito asia” on kohde aivan huippu ja mahdollisesti siinä tapauksessa ainoita tunnettuja Reichskomissariat Ostlandiin kulkeneita lähetyksiä M30 merkein vuoden 1942 jälkeen. En kuitenkaan uskaltautunut lähtemään hippasille tämän kohteen osalta. Toivotaan, että tälle kohteelle löytyy ”hyvä selitys” ja ostaja sai hyvän kohteen.

Eurooppaan ja kauemmaksi oli myytävänä pari kiinnostavaa lähetystä, joista kiinnostavin oli Lounais-Afrikkaan lähetyssaarnaajille lähetetty lentokirje. Suomalaisillahan oli ollut jo pitkään lähetystoimintaa nykyisen Namibian alueella ja siellä oli lähetystyöntekijöitä sodankin aikana. Koska alue oli brittiläisessä komennossa oli posti käytännössä koko sodan ajan poikki näiltä alueilta Suomeen ja toisin päin. Tällaisista kaukomaiden lähetyksistä olisi aina hyvä saada kuva myös toisesta puolesta, jotta voisi nähdä onko siellä tuloleimaa. Tässä tapauksessa tiedetään, että kuori on mennyt ainakin Etelä-Afrikkaan saakka, sillä oikeassa reunassa on etelä-afrikkalainen sensuuriliuska. Toinen samoille seuduille mennyt lentolähetys vuodelta 1946 myytiin 18 eurolla.

Huh huh… aika pitkä juttu tästä tuli, mutta hyviä kohteita oli tällä kertaa mukana niin monta, että ehkäpä pitkälliseen selitykseen riitti syytä. Mielenkiintoinen huutokauppa ja paljon hyviä kohteita.

HTO huutokauppa nro. 35

25 syyskuun, 2016 By Mikael Collan

HTOn Syyskuun huutokauppa loppui 21.9. ja mukana oli useita kiinnostavia M30 kohteita. Varsinaisen huutokaupan loppumisajan klo. 20 jälkeen huudot jatkuivat muutamien kohteiden osalta vielä kohtalaisen pitkään ja kohteiden uudet omistajat olivat selvillä vasta noin kello yhdeksän. Myytävänä oli sekä filateliaa, että postihistoriaa, mikä on tietysti keräilijän kannalta mukavaa. Mukana oli myös muutamia erittäin hyviä kohteita, jotka kelpaavat vaativaankin kokoelmaan. Myös isompia kokoelmaeriä M30 fokuksella nähtiin kohteiden joukossa. Kaiken kaikkiaan M30 filateliaosastolla oli myytävänä yli 50 kohdetta ja M30 postihistoriaa yli 70 kohdetta, eli ihan kohtalainen määrä myytävää. Hinnoittelu lähtöhintojen osalta oli ”sekalaista”, osa kohteista oli mielestäni reippaasti ylihinnoiteltu osan ollessa jopa alihinnoiteltuja. Jälleen kerran nousee esiin se, että filatelia ja erityisesti postihistoria ovat taitolajeja, eli tieto on valtaa. Kilpailu kohteista kuitenkin osoittaa, että tietoa on ja sitä käytetään. Aloitan jälleen filateliasta ja siirryn postihistoriaan, jossa edetään ”läheltä kauas”. En ole vielä saanut lupaa meklarilta käyttää kuvia, mutta otan silti riskin ja mikäli lupaa ei heru poistan kuvat – siihen asti ne olkoon mukana.

Yllä: 4mk Postitalo merkin laskos. Limitti 25 euroa, myyntihinta 30 euroa.

Myytävänä oli useita laskoksia, joista tällä kertaa useat olivat ns. hyviä, eli näyttäviä ja leveitä, joissa laskos näkyy selvästi. Laskosten lähtöhinnat eivät olleet edullisia, vaan ne oli mielestäni asetettu kohtalaisen korkealle. Myytävänä oli laskoksia 4mk Postitalo, 7mk Postitalo, 10mk Saimaa, 15mk Olavinlinna, 20mk Postitalo, 25mk Puunhakkaaja, 35mk Olavinlinna ja 40mk Puunhakkaaja merkeistä. Näistä ainoastaan 7mk Postitalo (joita oli samassa kohteessa 2kpl) ja 35mk Olavinlinna-merkissä olevat laskokset eivät olleet mitenkään erikoisia. Lähtöhinnat vaihtelivat kympistä neljään kymppiin ja kaikki menivät kaupaksi.

Yllä: 50mk Tampere loistoleimattu, Helsinki 14.5.1943. Merkki julkaistiin 2.5.1942 ja sitä painettiin kaiken kaikkiaan neljälle eri paperilaadulle. Näistä ensimmäinen eli lumppusellupaperinen (LSP) tilauserä numero 498 oli painosmäärältään vain 200 tuhatta kappaletta ja sen loistoleimatut merkit eivät ole helppoja. Nämä tunnistaa siitä, että järjestyksessä seuraava tilauserä (668) painettiin vasta elokuussa vuonna 1945. Myyntihinta 36 euroa.

Loistoleimattuja leijonamerkkejä oli myytävänä jonkin verran, kaikki kympin lähtöhinnalla. Kaupaksi limitillä meni noin puolet loistokohteista ja vain yksi kohde nousi yhteentoista euroon, tämä oli 10mk sininen loisto. Kuvamerkkien osalta vaaleanvioletin 10mk Saimaa kuvamerkin loisto myytiin 15 eurolla, 16mk linja-auto 13 eurolla ja 300mk lentokonemerkkejä 11 ja 13 eurolla. Kallein loistokohde oli 50mk Tampere kuvamerkki ensimmäisen paperin merkillä (14.5.1943), jonka hinta nousi aina 36:n euroon. Tässä ei ole ihmeteltävää sinänsä, sillä nämä 50mk varhaisemmat loistoleimaukset ovat ”ihan oikeasti” vaikeita kohteita. Myytävänä oli myös muutamia siirtymiä, jotka mielestäni olivat aika ”laimeita”, tarkoitan tällä, että kyseessä ei ollut varsinaisia siirtymiä, joissa näkyy paljon kahta merkkikuvaa, vaan hiukan tavallista huonopia keskityksiä, joissa on aavistuksen verran seuraavaa merkkikuvaa. Siirtymät jäivätkin suureksi osaksi myymättä. Pari tarttumaakin oli kaupan, nämä menivät kaupaksi limitillä.

Yllä: Postiosoitus, jolla osoitusmäärä 100-tuhatta markkaa. Lempäälä 23.10.1948, 24mk ruskeanvioletti single. Taksa: Postiosoitus (75001mk-100000mk) kotimaassa (1.1.1948 – 30.11.1948) 24,00mk. Vaikea yksittäispostite.

M30 filateliaosastolla oli myytävänä myös kaksi M30 kokoelmaa, joista toinen #558 esiteltiin otsikolla ”Upea kuvamerkkikokoelma kolmessa paksussa mappikansiossa” ja toinen #559 otsikolla ”Valtaisa m30 leijonakokoelma, paljon rivileima- ja numeroleimalähetyksiä, loistoja, siirtymiä, firmareijitteitä yht. 14 kansiossa”. Lähtöhintaa kuvamerkkikokoelmalle oli laitettu 250 euroa ja leijonamerkkikokoelmalle kokonaiset 1500 euroa. Tällaisten hintojen edessä alkaa filatelisti luonnollisesti miettiä, että onkohan kansioissa suuriakin aarteita ja lähtee ottamaan asiasta selvän. Pettymys oli jonkinlainen, kun kohteita selailtuani toteisin, että kumpikin kohde oli minulle sisältöönsä nähden liian kallis. Kuvamerkkikokoelmassa oli sellaista tavaraa, jonka avulla aloittava M30 keräilijä pääsisi vauhtiin sopuhinnalla, mutta leijonamerkkikokoelmassa ei mielestäni ollut aineksia alkuunkaan niin korkeaan lähtöhintaan kuin sille oli laitettu. Hyvien kohteiden ja hyvien postihistoriallisten ulkomaankohteiden määrä oli tavattoman pieni suhteessa hintaan. Kysymyksessä oli tilanne, jossa 2000kpl alle euron kohdetta ja muutama ”pikkuhyvä” oli myynnissä 3/4 hintaan, eli nykymarkkinoita ajatellen aivan liian kalliilla. Tämän ajatuksen jakoi ilmeisesti myös muu ostava kansa ja leijonamerkkikohde jäi myymättä, kuvamerkkikohteen hinta nousi aina 345 euroon saakka.

Yllä: Vakuutettu kirje Bergöstä 14.6.1945 Helsinkiin. Merkkeinä 2kpl 3½mk M30 leijona ja 3kpl 10p harmaa leijona, yhteensä 7,30mk. 10p harmaat leijonat sellupaperia (SP). Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1,9,1942 – 30.6.1945) 3,50mk, kirjaaminen (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, vakuuttaminen (-1000mk) (1.1.1935 – 30.6.1945) 0,30mk, yhteensä 7,30mk. Vaikea 10p sellupaperisen merkin käyttö postilähetyksellä. Jäi myymättä, limitti oli 300 euroa.

Jos kohta merkkipuolella oli muutamia hienoja laskoksia myytävänä, niin postihistorian puolella olikin sitten useita erittäin kiinnostavia kohteita. Yksi näistä oli postiosoitus vuodelta 1948, jolle merkitty osoitusmäärä oli satatuhatta markkaa ja maksuna oli käytetty 24mk ruskeanviolettia merkkiä yksin. Kysymyksessä on erittäin mielenkiintoinen 24mk merkin yksittäiskäyttö harvinaisella postiosoituksella. Miksi harvinaisella? Siksi, että postissa oltiin 1930-luvun alun jälkeen tultu tarkemmaksi postiosoituslomakkeiden hävittämisen kanssa ja niitä on säilynyt ilmeisesti vain vähän kokonaisina 1930-luvun alun jälkeen ja erityisen vähän 1940 ja 1950 luvuilta. Kohteen lähtöhinta oli 50 euroa ja sillä se myös myytiin. Tälle 24mk leijonamerkille on hyvien yksittäispostitteiden löytäminen kiven alla, muita hyviä ovat ulkomaan kirjattu kirje, joka on paras kohde kyseiselle merkille, ulkomaan lentokirje ja ulkomaan toisen painoluokan kirje. Myytävänä tässä huutokaupassa oli loistoleimainen toisen painoluokan kotimaan kirje 24mk singlenä, joka sekin on ”ihan ok” kohde kymmenellä eurolla.

Yllä: Postikortti 7.6.1934 Tampereella. Iso siirtymä 1,25mk keltaisella leijonamerkillä. Taksa: Postikortti kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 1,25mk. Myyntihinta 47 euroa.

Toinen kotimaassa kulkenut kova kohde oli vakuutettu kirje, jolla oli käytetty vakuutusmaksun maksamiseen kolme 10p harmaata sellupaperille painettua M30 leijonamerkkiä. Kuten tämän blogin lukijat tietävät ovat 5p ja 10p leijonamerkkien sellupaperille painetut merkit postitteilla hyviä kohteita. Tällä kertaa, joku oli saanut hyppysiinsä juurikin tällaisen hyvän kohteen ja ymmärtänyt hakea sille attestin Hannu Kaupilta. Lähtöhinta oli kuitenkin laitettu niin korkealle, että sitä ei kukaan suostunut maksamaan. Itsekin hieman hymähdin sen nähdessäni – kohteeseen olisi mielestäni sopinut hyvin noin 50 euron lähtö, mistä se sitten ehkäpä olisi hieman noussutkin, varsinkin kun mukana oli atesti. Myytävänä oli myös paljon puhuttu M30 50p vihreällä singlellä varustettu pääsiäiskortti rintamille. Näitä on nyt alkanut ”pullahdella” esiin enemmänkin ja tietojeni mukaan niitä tunnetaan jo ainakin 10-15 kappaletta. Lisäksi myytävänä oli M30 rulla, eli automaattimerkkien postitteita. Nämä ovat mielestäni aika hyviä kohteita, varsinkin ulkomaille menneet. Myytävänä olleista kohteista yksi oli lähetetty Eestiin ja sieltä takaisin Suomeen ja toinen, 1mk oranssi single postikortti, Ruotsiin. Mielenkiintoinen kohde oli myös voimakkaasti siirtynyt 1,25mk keltainen leijonamerkki postikortilla kotimaassa. En ole aiemmin nähnyt näin näyttävää siirtymää tällä merkillä – ilmeisesti moni muukaan ei ollut, nimittäin kohteen hinta nousi aina 47 euroon saakka. Arkistointireijät kortissa hiukan himmensivät kohdetta, mutta mielestäni näyttävä siirtymä on kyseessä.

Yllä: Painotuotepostikortti Viroon, Kausala 21.12.1942. M30 50p vihreä. Leimattu: ”RETOUR – vaihto toistaiseksi keskeytetty”. Rivileima ”Erottaja”. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille (1.10.1942 – 31.8.1945) 1,00mk. Alitaksa! Lähtöhinta 120€, jolla kohde meni kaupaksi.

Myytävänä oli myös pari kiinnostavaa sodanaikaista kohdetta Viroon, jonne juurikin sodan aika ja mielenkiintoiset postin kulkuun liittyvät ”kommervenkit” tekevät näistä kohteista mielenkiintoisia. Nimittäin kun Viroon menneestä postista puhutaan on syytä muistaa, että Suomen ja Viron välillä oli postisopimus, jonka mukaan käytetty taksa oli Pohjoismaiden taksa. Tässäkin blogissa on tätä asiaa kerrattu. Lisäksi kun sodanaikaista postia Viroon tarkastellaan tulee huomata, että Viro oli ikävässä välikädessä Neuvostoliiton ja Saksan ristitulessa sodan aikana ja koki oikeastaan kolme miehitystä sodan aikana. Ensin Neuvostoliitto pakotti Viron hyväksymään neuvostojoukkojen tulon maahan ja myöhemmin liitti Viron itseensä neuvostotasavaltana. Sitten vuonna 1941, Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon Viro jäi Saksalaisten miehittämäksi vain tullakseen uudelleen Neuvostoliiton miehittämäksi vuonna 1944. Näihin miehitysaikoihin liittyy kiinnostavia postinkulkuun ja postinkulun keskeytymiseen liittyviä asioita, joita mm. Esko Seitsonen on ansiokkaasti esitellyt kokoelmassaan viimeksi LAPOEX-15 näyttelyssä. Myytävänä oli kaksi painotuotepostikortti, joista toinen oli vuodelta 1941 ja toinen vuodelta 1942. Tämän 1942 kortin kulku oli keskeytynyt, sillä lähettämisen aikoihin oli postiyhteys yksityispostin osalta Viroon suljettu. Tähän olivat johtaneet mielenkiintoiset syyt, joihin palattakoon myöhemmin uudelleen. Joka tapauksessa kysymyksessä oli kaksi kiinnostavaa postihistoriallista kohdetta Suomesta Viroon.

Yllä: Tavaranäyte pikana Ruotsiin, Helsinki 25.5.1948. Leimattu ”hyväksytty vietäväksi H:ki II tullikonttori”. Taksa: Tavaranäyte (-50g) ulkomaille (1.1.1948 – 30.6.1948) 6,00mk, pikalisä Pohjoismaihin, eli sama kuin kotimaassa (1.1.1948 – 31.12.1951) 25,00mk , yhteensä 31,00 markkaa. Hyvä ja vaikea kohde, myyntihinta sata euroa.

Myytävänä oli Ruotsiin lähetetty pikatavaranäyte, eli erinomaisen hyvä kohde. Tavaranäytteet ulkomaille ovat harvinaisia ja lisäpalveluilla erinomaisia. Tämä tavaranäyte oli ”samaa satsia” kuin aiemmin Suomen Filateliapalvelun huutokaupassa myyty kolmen tavaranäytteen erä, ainakin lähettäjä ja vastaanottaja olivat samat. Näytteelle oli myös leimattu ”hyväksytty lähetettäväksi” Suomen tullin toimesta. Tämä meni minulta jostain syystä hiukan ohi, se olisi ehkä mahtunut jopa kokoelmaani, mutta jätin tällä kertaa mahdollisuuden käyttämättä. Lähtöhinta oli sata euroa, jolla vasta jälkimyynnistä tämä meni kaupaksi. Onneksi joku ymmärsi hyvän päälle, vaikka itse olinkin hiukan kuutamolla.

Yllä: SS Hroar laivalta Tanskaan Kööpenhaminaan lähetetty konossementtikirje. Asianmukaiset ”paquebot” ja ”Skibspost” leimat, sekä Kööpenhaminan tuloleima 27.11.1951 ja neliskanttinen Kööpenhaminan sataman? leimaus laivapostin varmenteena. M30 10mk ruskehtavanlila tupla. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin (1.7.1950 – 31.12.1951) 20,00mk. Myyntihinta 194 euroa. Hyvä kohde tälle merkille.

Kiinnostavaa kyllä 10mk ruskehtavanlila leijonamerkki on haasteellinen kohde hyvällä lähetyksellä. Tällä kertaa myytävänä oli vaativaankin kokoelmaan riittävän hyvä kokoelmakohde tälle merkille, nimittäin kahdella 10mk merkillä maksettu laivalta lähetetty konossementtikirje Tanskaan. Laiva, jolta kirje oli lähetetty oli SS Hroar ja kirjeellä oli asianmukaiset leimat, mm. Köpenhaminan tuloleima ja laivapostin oikeellisuuden todistava leimaus. Näissä laivapostikohteissa on tärkeää, että kyseessä ei ole filunki, eli toisinsanoen filateelinen lähettäminen tai muu tekeleenomaisuus. Tässä kohteessa nämä asiat olivat kunnossa. Kohteen hyvyys ei jäänyt huomaamatta, sillä sen hinta nousi satasen lähtöhinnasta (joka mielestäni ei ollut alhainen) aina 194 euroon saakka. Kohteesta kilpailtiin vielä huutokaupan muiden kohteiden päätyttyä. Muita kiinnostavia kohteita Pohjoismaihin edusti mm. postimerkkeilijäyhdistysten valtuuskunnan sensuroima kirjattu kirje Ruotsiin, tästä mielenkiintoisesta sensuurista on aiemmin puhuttu tässäkin blogissa. Kirje oli lähetetty kahdella 3½/2,75mk violetillä merkillä ja se on mielestäni ihan kohtalainen kohde tälle merkille, vaikkakin epäilemättä filatelistien lähettämä. Myyntihinta oli 12 euroa, joka oli mielestäni edullinen.

Myytävänä oli myös muutama ”Saksan erikoistaksainen” kohde, joista yksi oli parempikin kirjattu lentokirje oikealla kymmenen markan taksalla. Tämä ei mennyt kaupaksi kolmella kympillä, joka mielestäni ei ole kyseisestä kohteesta paha hinta. Unkariin erikoistaksa-aikaan lähetetty lentopostikortti oli sama kohde, joka tässäkin blogissa oli aiemmin todettu väärätaksaiseksi. Nimittäin postikortin lentolisä Unkariin erikoistaksan aikana oli neljä markkaa, eli kansainvälinen lentotaksa. Tästä ostaja kärsi 43 euron edestä. Kohde on sinänsä ihan hieno ja vaikea – mutta ”tarkkana kuin porkkana!” piti taas kutinsa.

Yllä: Lentopostikortti 27.3.1954 Helsingistä Englantiin. M30 9mk oranssi tupla, yhteensä 18mk. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.1.1952 – 31.5.1956) 15,00mk, postikortin lentolisä Eurooppaan (24.10.1945 – 30.9.1957) 3,00mk, yhteensä 18,00mk. Myyntihinta 10 euroa. Hyvä postihistoriakohde tälle merkille.

Englantiin lähetetty lentopostikortti kahdella 9mk oranssilla myytiin hintaan 10 euroa, joka mielestäni oli alhainen. Nämä 9mk oranssit ovat nimittäin aikamoisen vaikeita millään vähääkään paremmalla kohteella, eli sama tilanne kuin 10mk ruskehtavan lilan merkin kanssa. Merkki julkaistiin verrattaen myöhään (9.1.1950) ja sille ei ollut ”filatelisesti merkittävän” käyttöajan puitteissa juurikaan mitään erikoisen hienoja käyttökohteita ja sen alkuperäinen käyttötarkoitus oli toimia kotimaan postikortin postimaksuna. Muistan etäisesti, että aiemminkin olen nähnyt tällaisen hyvin samanlaisen postikortin olleen myynnissä ja tuolloin siitä kilpailtiin tiukasti, tämä tapahtui marraskuussa 2015 ja myyntihinta Saksaan lähetetylle vastaavalle kortille oli tuolloin yli 40 euroa.. Tällä kertaa kortti meni limitillä, lieneekö kohdetekstissä mainittu ”kortilla taite” vaikuttanut asiaan.

Yllä: Paketin takaisinlähetys Ranskaan, joka maksettu alkuperäiselle Ranskalaiselle pakettikortille. Maksettu yhteensä 305mk käyttämällä M30 300mk lentokone ja M54 5mk sinistä leijonamerkkiä. Taksa ei ole minulle selvä, toivottavasti pian julkaistava uusi taksakirja valottaa asiaa. Erinomainen postihistoriakohde. Myyntihinta 22 euroa.

Yksi erittäin mielenkiintoinen, mutta minulta ikävä kyllä ohi mennyt kohde oli Ranskasta Suomeen lähetetyn paketin takaisinlähettäminen. Kohde oli siis ranskalainen pakettikortti, jolle oli aivan oikein mitätöity ranskalainen 15 frangin veromerkki, nimittäin pakettiposti Ranskasta Suomeen kulki rautateitse ja maksut maksettiin veromerkeillä, eikä postimerkeillä. Paketin vastaanottaja on jostain syystä ollut tuntematon ja paketti on lähetetty takaisin. Postisäännön mukaan tämä olisi tapahtunut kotimaiselle paketille siten, että lähettäjä olisi joutunut lunastamaan paketin, mutta koska kysymyksessä oli ulkomailta tullut paketti ja vieläpä rautateitse eikä postitse kuljetettu, tuli takaisinlähetyspostimaksu maksaa. Minulle on epäselvää, että koituiko tämä maksu tässä tapauksessa postin vahingoksi vai oliko mahdollisesti niin, että vastaanottaja on joutunut ehkäpä lunastamaan tämän vielä erikseen Ranskassa ja rahaa on ehkäpä tuloutettu takaisin Suomeen. Joka tapauksessa kiinnostava kohde.

Yllä: Lentokirje Yhdysvaltoihin 12.12.1941 Helsingistä. Leimattu ”RETOUR – postiyhteys toistaiseksi keskeytynyt”. M30 10mk Saimaa ja 1½mk harmaa, yhteensä 11½mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk, lentolisä jokaiselta 5 gramalta Yhdysvaltoihin (1.4.1938 – syksy 1944) 8,00mk, yhteensä 11,50mk. Harvinainen.

Euroopan ulkopuolelle lähetettyjä kohteita oli myynnissä muutamia. Näistä eittämättä paras oli Yhdysvaltoihin 12.12.1941 lähetetty lentokirje, jolle oli leimattu ”RETOUR postiyhteys toistaiseksi keskeytetty” leimaus. Tämä kirje on ilmeisesti laitettu postilaatikkoon, josta se on postin toimesta noukittu ja leimattu edellä mainitulla tavalla. Kysymyksessä on postihistoriallinen harvinaisuus, sillä lentopostin kulku Yhdysvaltoihin oli keskeytettynä tietojeni mukaan vain kaksi päivää joulukuussa 1941. Keskeytys johtui siitä, että Japani oli 7.12. hyökännyt Pearl Harbouriin ja tästä johtuen myös Saksa ja Italia julistivat sodan Yhdysvalloille 11.12.1941. Suomi oli akselivaltojen liittolainen ja tästä johtuen postinkuljetus keskeytyi. Saksalaiset ilmoittivat kuitenkin 13.12.1941, että lentopostin kauttakulku Saksan kautta Lissaboniin ja sitä kautta Yhdysvaltoihin sai jatkua. Tunnetaan 13.12. ilman kyseistä keskeytysleimausta kulkenut kohde. Minulla on kuori, joka on kulkenut ja leimattu normaalisti 9.12. ennen 11.12. sodanjulistusta. Maaposti Suomesta Yhdysvaltoihin kuitenkin keskeytyi tässä yhteydessä pidemmäksi ajaksi. Posti Yhdysvalloista Suomeen keskeytyi ”kokonaan”, auetakseen uudelleen vasta keväällä 1945. Kyseinen kohde on siis aivan erinomainen ja siitä ”taisteltiinkin” pitkään muiden kohteiden loppumisen jälkeen. Loppuhinnaksi tuli 185 euroa, mikä ottaen huomioon kohteen harvinaisuuden tuntuu näin jälkikäteen edulliselta. Kirje oli myytävänä lentopostikohteiden osastolla.

Etiäinen kertoi minulle, että olen nähnyt erään huutokaupan Euroopan ulkopuolelle lähetetyn kohteen aiemmin myytävänä ja kyseessä olikin de ja vu eli uudelleen näkemisen kokemus: Kohde numero 622 kohdeselosteella ”10 mk kuvam. 4 kpl + 1 mk sens. lentokuorella Amerikkaan Turku 29.8.45, 3 viikon taksa !” on aiemminkin ollut myytävänä Merkki Albertin huutokaupassa ja se esiteltiin tuolloin tässäkin blogissa. Lähtöhinta oli nyt sata euroa, jolla sillä kohdetta ei kukaan ostanut. Viimeksi kävi samalla tavalla, lähtöhinta oli silloin 30 euroa korkeampi. Kohteen ”oikea” lähtöhinta on mielestäni ehkäpä 30-40 euron luokkaa.

Yllä: Ehiökortti 24.3.1944 UM:n Helsinkiin, josta kuriiripostina Saksaan. M30 2mk keltainen ehiökortti. Taksa: Postikortti kotimaassa (1.9.1942 – 30.6.1945) 2,00mk. Harvinainen.

Ehiöiden osastossa oli myytävänä muutamia kiinnostavia kohteita. Tarjolla oli mm. Egyptiin lähetetty 1½mk punainen ehiökortti ja yksi huutokaupan parhaista kohteista, sodanaikainen Helsinkiin 1944 lähetetty ehiökortti, jossa vastaanottajana oli ”Ulkoasiainministeriö, Helsinki – Suomen lähetystö, Berlin”. Kortti on kulkenut suurella todennäköisyydellä ulkoministeriön sisäisen postin kuriirin mukana Berliiniin. Tämä kohde oli ilmeisesti mennyt suurimmalta osalta postihistoriakerääjiä ohi, vaikka kohteen selosteessa mainittiin kuriiriposti. Kohde myytiin 10 euron lähtöhinnalla, joka mielestäni oli erittäin edullinen. Sotilaspostin osastossa oli lisäksi myytävänä M30 2mk keltainen ehiökortti, joka oli lähetetty Lempäälän Internointileiriltä ja joka oli leirillä leimattu, kortti meni 50 euron pohjahinnalla kaupaksi.

Mainitsin aiemmassa kirjoituksessani, että pitää olla tarkkana, kun ostaa postihistoriakohteita ja tämä toteamus piti paikkaansa tälläkin kerralla. Unkariin lähetetyn lentopostikortin lisäksi oli myytävänä useita kohteita, joiden taksa oli vähintäänkin epäselvä. Näitä olivat mm. muuten erittäin kiinnostava M30 ehiöpaluukortti generalgouvernementista, jolla oli 50p alitaksa, Sveitsiin lähetetty postikortti, joka oli lähetetty postikortin taksalla, vaikka sillä oli vain viisi sanaa ja olisi mennyt painotuotteen taksalla, edelleen lähetetty hienon näköinen kirje Sveitsistä, jonka Suomessa lisätty merkki ja taksa olivat vähintäänkin outoja, sekä keltainen M30 2mk single lehtikääreellä, jolla ei ollut näkyvissä mitään mistä olisi voinut päätellä milloin kyseinen kohde on liikkunut. Itse kukin voi miettiä, kuinka helppoa ja yksinkertaista on olla aina 100% skarppina ja pystyä hahmottamaan kaikki kommervenkit… Pointti lieneekin, että kun kysymys on kalliimmista kohteista niin on parempi tarkistaa asia etukäteen juurta jaksaen, jotta ei tule mitään ikäviä yllätyksiä.

Kaiken kaikkiaan tästä HTO:n 35. huutokaupasta jäi mieleen se, että mukana oli monta hyvää M30 kohdetta!

Syyskuu 2016 on huutokauppakuu

7 syyskuun, 2016 By Mikael Collan

En muista, että milloinkaan aiemmin olisin nähnyt näin monen huutokaupan olevan yhtäaikaisesti auki, ilmeisesti kesän aikana on tehty vahvasti ”tavarasta irtautumispäätöksiä” kaikilla suunnilla ja tämä näkyy tavaran huimana määränä. Kesällä on ollut aikaa käydä läpi materiaalia ja päättää mistä luopua. Tätä kirjoitettaessa auki ovat Philabid alustalla ainakin Sinetti-Postin, Lahden Postimerkkeilijöiden, HTOn, Järvenpään Filateliapalvelun ja Suomen Postimerkkilehden huutokaupat ja Huutokortti lupailee pikaista aukeamista. Mukana näissä on myös paljon kiinnostavia M30 kohteita! En ole tapani mukaan kohteita käynyt läpi ennen huutokauppojen loppumista, enkä näin tee tälläkään kertaa, mutta sen wanhan totuuden kuitenkin totean, että taksojen kanssa pitää olla tarkkana. Katselin nimittäin jo useitakin myynnissä olevia kohteita ja huomasin montakin sellaista, jotka näyttävät hyvältä, mutta lähemmän tarkastelun jälkeen osoittautuvat väärätaksaisiksi. Eli caveat emptor = ostaja varokoot! Tämän tiesivät jo Roomalaiset.

Ensimmäiseksi kesän jälkeen kuitenkin ehti Suomen Filateliapalvelu, jonka Elokuun puolella päättyneessä huutokaupassa 98 oli myytävänä myös muutamia M30 kohteita. Sain luvan käyttää kuvia ja tämä auttaa huutokaupan esittelyssä. Filateliapuolella, eli merkkien osastossa oli muutamia kiinnostavia kohteita, siirtymiä ja laskoksia. Siirtymiä oli myytävänä 40p vihreällä ja 3½mk sinisellä leijonamerkillä, kumpikin siirtymä oli ns. ”kunnollinen” – näiden lisäksi oli myytävänä kaksi lisäpainaman siirtymää, joista vaikeampi oli 8/5 mk merkin lisäpainaman kohtalaisen voimakas siirtymä. Laskoksia oli useampia, mutta yhtä lukuunottamatta ne eivät olleet näyttävimmästä päästä – sen olivat myös ostajat huomanneet, hinnat pysyivät kohtalaisen alhaalla – toki kaupaksi menivät. Myynnissä oli myös 5mk keltaisen hammastamattoman merkin pysty-kolmirivilö.

Yllä: 3½mk sinisen leijonamerkin siirtymä. Tällä merkillä siirtymät eivät ole kovin yleisiä. Limitti 10 euroa myyntihinta 23,10. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Minua jaksaa yllättää 8mk vihreiden merkkien loistoleimattujen myyntihinta, tälläkin kertaa se nousi yli 46:n euron, myös 16mk linja-auto loistona saavutti mielestäni kovan hinnan 77 euroa. Taitaa olla niin, että loistoleimaisen Suomi-kokoelman keräilijöitä on enemmän kuin mallin 1930 keräilijöitä.

Yllä: 8/5mk lisäpainaman voimakas siirtymä. Kohde ei ole mitenkään helppo. Limitti 10 euroa, myyntihinta 30€. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Postihistorian puolella myytävänä oli vain kuusi kohdetta, eli aika vähän. Toki erissä oli muutamia M30 kohteita sisältäviä kohteita, mutta niiden joukossa ei mielestäni ollut kuin yksi aivan erinomainen kohde, mutta siitä lisää vähän myöhemmässä vaiheessa. Minua kiinnostavia kohteita näistä oli kaksi, kohde 1771, viiden lähetyksen erä ja 1774, kolme Ruotsiin mennyttä tavaranäytettä sisältänyt erä.

Yllä: Kohde 1771 joka mielestäni oli huutokaupan kiinnostavin M30 kohde. Tarkkasilmäinen huomaa Englannista välirauhan aikana Suomeen lähetetyn kirjeen ja Sveitsiin vuonna 1940 kesällä lähetetyn ja siellä edelleenlähetetyn kirjeen.Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Erässä 1771 oli mukana viisi kohdetta, joista paras oli 1941 Englannista Suomeen lähetetty kirje. Kirjeelle oli mitätöity Englannin tuolloisen ”maapostitaksan” mukaisesti 2½n pencen edestä merkkejä. Tilanne kuitenkin oli se, että Saksan toimeenpaneman mannermaasulkemuksen takia kirje ei voinut kulkea normaalia reittiään, vaan sen piti kiertää Yhdysvaltain, Japanin ja Siperian kautta päästäkseen Suomeen. Tälle erikoisreitille oli oma taksansa ja näin ollen kuori on leimattu ”T”-leimalla ja lunastettu Suomessa. Sensuuri on avannut kuoren. Näitä vastaavia kuoria tunnetaan muutamia ja yksi niistä oli mukana saman huutokaupan kokoelmaerässä, jossa myytiin lunastusleimakokoelma.

Toinen kiinnostava kuori tästä kohteesta oli Sveitsiin vuonna 1940 lähetetty kuori, jolle oli kirjoitettu ”feldpost” ja lähetys oli tapahtunut sotilasosoitteeseen Sveitsissä. Osoite oli MSA = Militär Sanitets Anstalt, eli sotilassairaala, joka oli myös leimannut kuoren ja laittanut eteenpäin, sillä tavoiteltu henkilö oli siirtynyt ”kaasukurssille” Baselin kasarmeille. Tässä on tuskin kysymys mistään ”oikeasta” kenttäpostista ja aivan normaalisti kuorelle on laitettu merkitkin, taksan mukaisesti 3½mk ulkomaan kirje alle 20g. Kun asiaa kaivellaan hieman pidempään, voidaan muistaa, että Sveitsiläinen sotilaslääkäriryhmä oli Suomessa talvisodan aikana ja on todennäköistä, että tämä kirje on lähetetty ryhmän jäsenelle.

Kohteen 1771 limitti oli alhainen, vain viisi euroa ja myyntihinta 35,20, joka oli mielestäni erittäin kohtuullinen, sillä Englannista tullut kuori on käsittääkseni kohtalaisen vaikea ja hyvä postihistoriallinen kohde.

Yllä: Kohde 1774 johon kuului kolme Ruotsiin mennyttä tavaranäytekuorta. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Kohde 1774 sisälsi kolme tavaranäytekuorta Ruotsiin – lähettäjänä Väisälä Oy ja vastaanottajana ruotsalainen insinöörifirma. Tavaranäytteet ovat kohtalaisen vaikea lähetyslaji, niitä löytyy kyllä helpoimmilla taksoilla jonkin verran, erityisesti kotimaassa, mutta ulkomaille lähetetyt tavaranäytteet ovat kohtalaisen vaikeita kohteita. Tavaranäytteillä oli oma taksansa ja aivan kuten painotuotteidenkin osalta Pohjoismaihin käytettiin ulkomaan taksaa. Kohteessa näkyvissä tavaranäytteissä vain yhdessä on kunnollinen leima, josta päivämäärä voidaan selvittää, mutta kuuden markan taksa tavaranäytteelle oli voimassa puoli vuotta vuonna 1948 eli (1.1.1948 – 30.6.1948). Lähtöhinta 10 euroa, toteutunut hinta 33 euroa.

M30 kohteista jäi huutokaupan loputtua jälkimyyntiin vain yksi kohde, joten kiinnostusta mallin merkkeihin oli. Jään odottelemaan mielenkiinnolla syyskuun huutokauppojen tuloksia.

M30 pohdinnan lisäksi suru-uutinen filatelisteille: Sain kuulla, että yksi tunnetuimmista kauppiaistamme ja filatelisti Kaj Hellman on siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Nostan hattua hänen uralleen filatelian kentällä.

SFP huutokauppa 11/2015

1 joulukuun, 2015 By Mikael Collan

Suomen Filateliapalvelun marraskuun huutokaupassa oli muutamia kiinnostavia M30 kohteita tarjolla, niin filateliaa kuin postihistoriaakin. Suomen Filateliapalvelu Oy:n luvalla saan käyttää myös kohdekuvia blogissa, mikä on omiaan parantamaan lukueleämystä. Osittain vaikutti siltä, että M30 kohteista oltiin hieman enenevässä määrin kiinnostuneita, mikä tietysti lämmittää sydäntä. Parista kohteesta oli jopa pientä kahinaa. Mitään samanlaista sutinaa kuin M17 puolella ei kuitenkaan M30 osalta ole havaittavissa. M30 leijonamerkkien osastolla oli myytävänä useita loistoleimattuja merkkejä ja muutamia siirtyneitä hammastuksia. Loistojen lähdöt olivat mielestäni järkevällä tasolla, alkaen vitosesta – monessa muussa huutokaupassa lähdöt ovat kympissä ja mielestäni hieman liian korkealla. Muutamia nousujakin loistojen osalta nähtiin, mm. 3½mk sinisen nappiloiston merkki nousi aina yli 25 euroon saakka, ja 8/5mk päällepainaman loisto myytiin yli 40 eurolla. Muuten pysyteltiin lähtöhinnan tuntumassa.

Yllä: Kulmalaskoksella oleva 5mk keltainen leijonamerkki. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Lisäksi myytävänä oli kohtalaisen vaikea 5mk keltainen merkki kulmalaskoksella. Tämän vaikeuden tiesi ilmeisesti myös myyjä, koska limitti oli asetettu 75€:n kohdalle. Merkin myyntihinta oli yli 100 euroa. Myytävänä oli myös yksi hammastamaton 6mk punainen merkki arkin reunasta, merkki myytiin n.20 eurolla. Näitä liimoitettuja hammastamattomia merkkejähän ei ole olemassakaan kuin 200 kappaletta ja näin ollen ne eivät ole mitenkään erityisen yleisiä.

Yllä: Levyllinen kuvamerkkien loistoja, lähtöhinta 10€. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Kohdenumerolla 2413 oli myytävänä levyllinen loistoleimattuja M30 kuvamerkkejä. Kerrankin oli niin, että kuvaus piti paikkansa. Lähes jokainen merkki oli erinomaisen hyvä loisto, vaikka jossakin merkeistä olikin hieman paksua leimapainantaa. Eli aivan erinomainen satsi sitä tarvitsevalle. Lähtöhinta oli kymmenen euroa, joka oli mielestäni alhainen. Usein tällaisia oikeasti loistoleimaisia on myyty vitosen tai kympin lähtöhinnoilla kappaleelta, levyllä oli kolmetoista merkkiä. 300mk lentokone-merkki loistoleimattuna myytiin n. 20 eurolla.

Yllä: Hieno laskos 100mk Helsinki merkillä. Näyttävä. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Myytävänä oli myös laskoksella ”varustettu” 30mk postibussi merkki ja 35mk Olavinlinna pari laskoksella, joista kumpikin jäi myymättä huutokaupan aikana. Laskoksella oleva kohde oli myös myytävänä ollut 100mk Helsinki merkki. Tällainen 100mk Helsinki ei ole kovin helppo kohde laskoksella ja se näkyi myös 50€ lähtöhinnasta – merkki oli kuitenkin erityisen hieno, sillä laskos oli leveä ja koko merkin ”halkaiseva”. Myyntihinta n. 80€.

Yllä: Ulkomaan postikortti kahdella 60p harmaalla merkillä rautatieleimaus 1931 Heerelsdorfiin Saksaan. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.1.1922 – 30.11.1931) 1,20mk. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Myytävänä oli myös 60p harmaan yksi parhaista käytöistä, eli kahdella 60 pennin merkillä rakennettu postikortin taksa ulkomaille. Kysymyksessä oli junaleimalla leimattu Heerelsdorfiin Saksaan lähettetty mainospostikortti vuodelta 1931. Kortin lähtöhinta oli 25€ ja se nousi mielestäni kohtalaisen korkealle, aina yli 80 euroon. (Lisäys 11.12.2015: Lieneekö ollut kahvimainos, joka hintaa nosti?). Toinen mielestäni kohtalaisen paljon noussut postikortti oli 9mk oranssin leijonamerkin tuplalla varusteltu lentopostikortti Hampuriin Saksaan vuodelta 1954, tämän kortin lähtöhinta oli 15€ ja myyntihinnaksi muodostui yli 40€. Tällainen postikortin taksa Eurooppaan ei ole mitenkään erityisen harvinainen, ehkä kisaa käytiin 9mk merkin käytöstä.

Yllä: Lentopainotuote 15mk punaisella leijonamerkillä 23.12.1953 Duisburgiin Saksaan. Kohtalaisen vaikea single. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille (1.1.1952-31.7.1958) 10,00mk + painotuotteen (per 20g) lentolisä Eurooppaan (1.7.1953-30.9.1957) 5,00mk, yhteensä 15mk. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Harvinaisempi myyty kohde, joka kuitenkaan ”ei näytä paljon miltään” oli 15mk punainen leijona yksin painotuotteen lentotaksalla. Tämä kohde oli lähtöhintansa osalta jo hinnoiteltu siten, että myyjä tiesi kohteen olevan vähän paremman; lähtöhinta oli 30€. Kohde myytiin yli 105€ hintaan.

Yllä: Aerogrammi, joka on maksettu 20km postitalo merkillä. Taksa: Aerogrammi (1.11.1949 – 31.12.1951) 20,00mk. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Toinen vähän parempi kohde oli aerogrammi, jolle oli postimaksun maksamiseksi laitettu M30 20mk postitalo merkki yksin. Kysymyksessä oli tilanne, jossa ensimmäinen aerogrammi, jonka PLH toi markkinoille oli ilman postimaksuleimaa (ehiöleimaa) ja jolle täytyi aerogrammin postimaksu frankeerata merkein. Taksa oli juuri kyseinen 20mk. Aerogrammi oli postite, jolla pystyi kiinteään hintaan lähettämään yhden arkin mittaisen lentopostikirjeen mihin tahansa maahan. Postitteen yhteyteen ei kuitenkaan saanut lisätä mitään. Myyty aerogrammi on kulkenut Espanjaan ja sen lähtöhinta oli 20 euroa, se myytiin yli 50 eurolla, joka mielestäni oli aika sopiva hinta.

Yllä: Kohde numero 2910: ”1908 – 44 erä leimoja korteilla (9)”. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Kohdenumerolla 2910 oli myytävänä erä postilähetyksiä ”kiehtovia leimoja” osastossa. Yksi erän kohteista oli vuonna 1944 leimattu postikortti Unkariin, jolla oli Suomen, Saksan (Wienissä) ja Unkarin sensuurileimaus. Merkille oli mitätöity kaksi kahden markan merkkiä, eli yhteensä neljä markkaa ja siihen oli liimattu lentopostilipuke. Unkarin lentopostitaksa oli kuitenkin postikortilta 4 markkaa, joten kysymyksessä on väärätaksainen kohde. Mattilan luettelossa lukee 2mk mutta tämä tieto on väärin. Tämä on nähtävissä myös siitä asiasta, että lentopostilipuke on mitätöity ruksaamalla sen yli kosmoskynällä; joku saattoi ajatella, että näin oli tehty Unkarissa, sillä kortti on palautettu – näin ei kuitenkaan ole, vaan tuo mitätöinti on suurella todennäköisyydellä tehty jo Suomessa ja kortti on kulkenut väärätaksaisena lentopostiin kelpaamattomana ”maapostina”. Vaikkakin väärätaksainen on kohde kiinnostava, sillä Unkarihan kuului kortin lähettämisen aikaan omaan taksaryhmäänsä, sillä Suomen ja Unkarin välillä oli voimassa bilateraalinen postisopimus, joka käsitti postikortin perustaksan. Lentotaksoja tämä sopimus ei koskenut ja näin ollen pätevä lentotaksa oli 4mk, eli postikortin lentolisä Eurooppaan. Kysymyksessä on joka tapauksessa ”kiva” postihistoriallinen kohde. Kohteen lähtöhinta oli 20€ ja itsekin laitoin siihen pienen ”lämmittelypainon”, mutta sen hinta nousi oman ”ajatukseni” yli ja putosin kelkasta. Loppuhinnaksi muodostui yli 80 euroa.

Ensipäiväkuoriakin taas myytiin, mielestäni hurjiin hintoihin! 1,75mk keltainen leijona saavutti yli 650 euron hinnan ja 1½mk harmaakin nousi yli kuuden sadan. 7 ja 9mk postitalot pääsivät yli 160 euron. Kovia hintoja. Lisäksi 3mk punainen, 4mk oliivi ja 5mk sinisen FDC kuori nousi yli 380 euron.

[11.12.2015 – tehty joitakin kirjoitusvirheiden korjauksia]

Suomen Filateliapalvelun 92. huutokauppa

25 elokuun, 2015 By Mikael Collan

Suomen Filateliapalvelun 92. huutokaupassa oli myytävänä jonkin verran M30 kohteita, tällä kertaa ei kuitenkaan mitään kovin erikoista tai ainakaan allekirjoittanutta ylisanoihin siivittänyttä. Itse asiassa vaikutti vähän siltä, että kyseessä olisi tyypillinen ”ensimmäinen kesän jälkeinen” huutokauppa, johon oli jätetty vähän ”laiskasti” kohteita. Käyn muutamia kohteita läpi, mutta kuten sanottu, kohteita oli ylipäätään vähänlaisesti ja mitään erikoista ei tarjolla ollut; aloitan filateliapuolelta ja lopuksi kuvailen muutamia postihistoriakohteita.

Yllä: M30 35mk Olavinlinna-merkki laskoksella. Myyntihinta 20 euroa. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Myytävänä oli kolme M30 kuvamerkkiä, joissa on laskos, yksi 15mk Olavinlinna ja kaksi 35mk Olavinlinna merkkiä. Kaikissa edellämainituissa laskokset olivat kohtalaisen pieniä ja ohuita. Aiemmin, toukokuun HTO huutokaupan yhteydessä kävin läpi siirtymien, laskosten ja loistoleimojen hintoja, näihin hintoihin vertailtuna hintataso pysyi mielestäni jokseenkin samanlaisena. 15mk Olavinlinna laskoksella myytiin nyt 22 eurolla (limitti 20€) ja 35mk Olavinlinna-merkit kymmenellä (limitti) ja kahdellakymmenellä (limitti) eurolla, suuremman laskoksen saadessa korkeamman hinnan. Kuvista päätellen nämä 35mk Olavinlinna-merkit saattoivat olla eri paperilla, koska väri oli niin erilainen, mutta kyseessä saattaa olla myös ”oma keksintöni”…

Yllä: Saimaa 10mk vaaleanvioletti numerokuusilo nro. 184. Myyntihinta 150 euroa (limitti 90 euroa). Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Numerokuusiloita oli myytävänä erinä ja muutama erikseen, huomattava oli 10mk vaaleanvioletin kuusilon myyntihinta 150 euroa. Saman merkin numeropala kolmella merkillä myytiin sekin 46 eurolla. Vaaleanvioletilla on kysyntää!

Yllä: Lähes loisto 2mk keltainen Viipuri-leimattu, myyntihinta 275 euroa, lähtöhinta 5 euroa. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Loistoleimaisiakin oli myytävänä M30 leijonamerkkien ja kuvamerkkien osalta, tähän osastoon kuului myös tämän huutokaupan mielestäni suurin M30 ylilyönti, eli 2mk keltaisen merkin Viipurissa 11.8.1943 leimattu ”lähes loisto” kappale myytiin hintaan 275 euroa. Minun taidoillani ja tiedoillani tästä ei saa mitenkään tehtyä saavutetun hinnan arvoista kohdetta, toivottavasti joku osaa ”valistaa” minua.

Vihreä 20p leijonamerkki nappiloistona, ehkäpä ketjuleimasta jäi myymättä 5 euron limitillä, mielestäni tämä oli ihan ok kohde. Myöskin 1mk oranssi automaattimerkki numerolla loistoleimattuna jäi myymättä, limitti oli 30 euroa ja ehkäpä liian korkea. Harmaa 3mk merkki ei aivan nappiloistona, mutta loistoksi luokiteltavana kuitenkin myytiin vitosella ja vaaleanvioletti 10mk loistoleimainen Saimaa myytiin hintaan 11 euroa.

Myytävänä oli myös puolitettu leikkele, jossa postipysäkkileimalla ”Mantila” oli leimattu 2,75mk ja puolitettu 50p M30 leijonamerkit. Kohde myytiin hintaan 31,50 euroa limitin ollessa 30 euroa. Sama kohde jäi aiemmassa HTO huutokaupassa myymättä (tuolloin 50€ limitillä). FORD reijitetty 3mk oliivinvihreä merkki myytiin hintaan 6,50€ ja 8/5mk violetti merkki, jossa oli pieni lisäpainaman siirtymä meni kaupaksi vitosella.

Yllä: Leimattu 5mk violetti hammastamaton merkki. Limitti 200€, jäi myymättä. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Myytävänä oli myös 5mk violetti hammastamaton merkki Helsingissä 1945 leimattuna, kohteen pyynti oli kokonaiset 200 euroa. Merkki ei mennyt kaupaksi, mielestäni pyynti oli hurja. On erittäin todennäköistä, että kaikki hammastamattomat merkit ovat aikoinaan joutuneet filatelistien käsiin ja tällaiset leimaukset ovat ns. humpuukia. Vastaavaa merkkiä on myyty leimaamattomana huomattavasti edullisempaan hintaan – leimaamattomana siihen ei liity tätä humpuukiaspektia. Mikäli löytyisi kohde, joka on ”aidosti” kulkenut ja jonka voidaan jopa arvella olevan tarvelähetys… niin tilanne olisi eri. Näitäpä ei kuitenkaan vastaan ole ainakaan minun kohdallani tullut.

Yllä: Lentopostikortti ??.2.1940 Tukholman kautta Yhdysvaltoihin. 1,25mk keltainen ehiökortti ja 3kpl 3½mk sinistä M30 leijonamerkkiä, yhteensä 11,75mk. Kortille kirjoitettu ”via Berlin-Rom-Lissabon”. Kenttäpostileimattu ja ehiö mitätöity joukko-osasto leimalla ”Merivoimat 8”, sotasensuurin tarkastama, Tukholman kauttakulkuleima. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk, postikortin lentolisä New Yorkiin Yhdysvaltoihin (25.7.1939 – 23.1.1941) 8,00mk kappale (vyöhyke 7), yhteensä 11,00mk. Ylitaksa! Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Yllä näkyvä ”3½ mk sininen 3 kpl lisämerkkeinä 1.25 mk ehiökortilla Usa:n Talvisodan aikana, useita leimoja, kiintoisa” on siis ”kiintoisuudestaan” huolimatta väärätaksainen ja minun henkilökohtainen mielipiteeni on, että joukko-osasto leimamitätöinti, sensuuri ja kenttäpostileimaus ja kaikki kirjoitukset reittiin liittyen jne. viittaavat vahvasti filatelistin lähettämään postiin. Onnetonta on lisäksi tuo väärätaksaisuus, joka tekee koko hommasta mielestäni aika mauttoman – mikäli kyseessä olisi oikeataksainen lähetys, olisi tilanne hieman parempi, sillä lentopostikortteja Yhdysvaltoihin talvisodan aikaan kulki paljon vähemmän kuin kirjeitä. Sinänsä Yhdysvaltoihin lentoveneellä menneet lähetykset eivät ole mitenkään erityisen harvinaisia, mutta kortit tosiaan harvinaisempia kuin lentokirjeet. Myyntihinta 67 euroa (limitti oli 50 euroa).

Postihistoriapuolella myytävänä oli tällä kertaa nihkeästi tavaraa, joitakin lehtikääreitä ja yksi tiedustelulomake. Yksi kohde oli myynnissä ”paikallislehtikääre” otsikolla – tämä on tietysti M30 ajanjaksona ”harhaanjohtavaa markkinointia”, sillä lehtikääreet ovat yleisesti ottaen aina painotuotteita ja paikallispainotuotteita ei M30 käyttöaikana tunnettu lähetyslajina lainkaan.

Yllä: Lempäälästä 1945 Internointileiri 1:stä lähetetty kirje, leimaus ”Internointileiri 1”, 3½mk oliivi leijona single. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Kenttäpostin osastossa oli myytävänä yksi kiinnostava M30 kuori, Lempäälän internointileirin leimalla varustettu kuori 3½mk:n oliivilla merkillä varustetulla kotimaan kirjeellä. Nämä internointileirien leimoilla varustetut kuoret ovat ihan kivoja kohteita. Kohde myytiin hintaan 25,30 € lähtöhinta oli 15 €.

3mk punainen, viides M30 punainen leijona

24 toukokuun, 2015 By Mikael Collan

Yllä: Kaunisleimainen 3mk punainen, Turku 20.1.1948

3mk punainen leijonamerkki oli viides ulkomaan postikortin taksalle julkaistu M30 leijonamerkki. Merkin ilmestymispäivä on 1.7.1945. Tilauseriä on vain kaksi 656 (5-1945) ja 660 (6-1945) ja merkin painosmäärä oli yhteensä 20 miljoonaa kappaletta. Merkkiä painettiin vain sellupaperille (SP) ja sitä liimoitettiin kahdella eri liimalla siten, että tilauserää 660 liimoitettiin vain liimalla lm5 ja tilauserää 656 liimoilla lm4 ja lm5. Liima 5 on ruskean keltaista ja liima 4 vaaleaa. Ei ole vaikea erottaa postituoreista merkeistä näitä liimoja toisistaan.

Yllä: Kumpikin 3mk punaisen tilauserä numerokuusilona, 656 kummallakin liimalla. Liimojen väritys näkyy selvästi kun katsotaan kuusiloiden liimapuolta.

Merkistä tunnetaan paljon erikoisuuksia, kuten juuri sodan jälkeisistä tilauseristä muutenkin. Tarttumia, niin konetarttumia (TAk) ja arkkitarttumia (TA) tunnetaan, erikoisuuden erikoisuutena tunnetaan arkkitarttumia, joiden ”päällä” on vielä konetarttuma. Lievästi siirtynyt hammaste on yleinen – löytyy niin pitkiä kuin lyhyitäkin merkkejä, kaksoishammasteita tunnetaan. On rosoisia hammasteita ja jonkinlaisia laskoksiakin. Vastaan tulee myös paksulla paperilla olevia merkkejä (Py) ja ohuella (Py) paperilla olevia merkkejä.

Yllä: Merkki, jolla on pieni siirtymä ja jonkinlainen laskos – epätavallista, että yhdelle merkille osuu kaksi erikoisuutta.

Yllä: Tarttuma 3mk punaisella merkillä.

Postihistoriallisesti 3mk punainen on kiinnostava merkki siksi, että sen käyttötarkoituksen mukaisia lähetyksiä tunnetaan vain yksi kappale. Tämä tekee 3mk punaisen singlen postikortilla ulkomaille harvinaisimmaksi M30 postitteeksi. Kyseinen postikortti on nähtävissä Hannu Kaupin kirjassa sivulla 185. Kohteen tekee harvinaiseksi lyhyt taksa-aika, vain kaksi kuukautta sekä sodan jälkeiset kattavat rajoitukset pintapostin lähettämiselle ulkomaille Pohjoismaiden ulkopuolelle. On huomattava, että mikä tahansa kolmen markan ulkomaan postikorttitaksalla kulkenut postikortti on hyvä kohde.

Yllä: Skaftungista 13.12.1945 Falbyhyn Ruotsiin mennyt postikortti single 3mk punaisella merkillä. Vuoden 1945 joulumerkki. Taksa: Postikortti Pohjoismaihin (1.7.1945 – 15.1.1946) 3,00mk. Sama taksa kuin kotimaassa. Näistä korteista tekee kohtalaisen yleisen se, että Joulu osui 6½ kuukauden pituiseen taksa-aikaan.

Postikortteja Pohjoismaihin, erityisesti Ruotsiin löytyy verrattaen helposti 3mk punaisella singlellä, Tanskaan menneitäkin tunnetaan, mutta ne ovat harvinaisempia. Pohjoismaihin menneissä kohteissa on kuitenkin huomattava, että taksa oli omansa ja taksa-aika pidempi. Tanskaan menneet 3mk punaisella olevat single postikortit ovat haluttuja ja niistä on maksettu lähiaikoina (kts. HTO 5/2015) 50 – 100€. Ruotsiin kulkeneiden postikorttien hinnat ovat huomattavasti alempia ja pyörivät hintaluokassa alle 10€.

Yllä: Paimiosta 13.11.1945 Helsinkiin lähetetty postikortti. 3mk punainen single. Paimion internoimisleirin leimaus. Taksa: Postikortti kotimaassa (1.7.1945 – 15.1.1946) 3,00mk. 6½ kuukauden taksa-aika. Internoimisleirien leimoilla varustettu posti ei ole kovin yleistä.

Ilmestyessään merkki kävi yksin ulkomaan, Pohjoismaiden ja kotimaan taksaisen postikortin lisäksi mm. tiedustelun taksalle, postiosoitukseen, sanomalehden osoitteenmuutokselle. Sanomalehden osoitteenmuutos on sen verran harvinainen, että niitäkään ei kovin montaa tunneta. Itse asiassa Kaupin kirjan sivu 185 on kohtalaisen jäätävä, koska aiemmin mainitun 3mk punaisen single postikortin lisäksi siinä esitellään myös 3mk punainen single sanomalehden osoitteenmuutos.

Yllä: 3mk punainen ja 5mk sininen julkaistiin samana päivänä 1.7.1945, taksan mukaisella toisen painoluokan kirjeellä, joka on lähetetty kummankin merkin ilmestymispäivänä Nickbystä Helsinkiin. Taksa: Kirje (21-40g) kotimaassa (1.7.1945 – 15.1.1946) 8,00mk.

Tarkoituksenmukaisen käyttöaikansa jälkeen 3mk punaista merkkiä toki käytettiin. Merkkiähän oli painettu 20 miljoonaa kappaletta ja kuten yllä todettiin tunnetaan vain yksi käyttötarkoituksen mukainen lähetys, joten merkkejä oli vähintäänkin runsaasti jäljellä muihin tarkoituksiin. Toki voidaan ajatella merkin käyttötarkoituksen sisältäneen myös pohjoismaisen ja kotimaisen postikortinkin, sillä näille ei ollut varsinaisti käyttötarkoitukselle tarkoitettua merkkiä ennen 16.11.1945 ilmestynyttä 3mk keltaista merkkiä.

Yllä: Kumilasta 24.3.1948 Kalakoskelle lähetetty painotuotepostikortti. M30 3mk punainen single. Taksa: Painotuote (-50g) kotimaassa (1.1.1948 – 31.11.1948) 3,00mk.

Yllä: Vojakkalasta 20.10.1945 Kemiin lähetetty kirje. M30 3mk punainen single. Mennyt lunastukseen. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.7.1945 – 15.1.1946) 5,00mk. Lunastuksen määrä 4mk eli kaksi kertaa puuttuvan postimaksun määrä.

Yllä: Tammisaaressa 30.6.1946 lähetetty paikalliskirje. 3mk punainen tupla. Taksa: Paikalliskirje (-20g) (16.1.1946 – 31.12.1947) 6,00mk.

Yllä: Sorsakoskelta 17.5.1947 Tohmajärvi Asemalle lähetetty postikortti. 3mk punainen tupla, merkkien hammate on hieman siirtynyt. Taksa: Postikortti kotimaassa (1.1.1947 – 31.12.1947) 6,00mk.

Yllä: Alapihlajasta 21.10.1945 Puolangalle lähetetty 1,6kg painava paketti. 5kpl 3mk punaista merkkiä, yhteensä 15mk. Taksa: Paketti (1-3kg) kotimaassa (1.7.1945 – 15.1.1946) 15,00mk. 6½ kuukauden taksa-aika.

Merkki kävi tietysti yhdessä muiden merkkien kanssa täydentämään postimaksuja millä tahansa lähetyksillä. Alla muutamia esimerkkejä.

Yllä: Lapväärtistä 13.12.1945 New Yorkiin New Yorkiin USA:n lähetetty lentokirje, jolla M30 10mk Saimaa ja 3mk punainen leijona, yhteensä 13mk. 3mk punaista on käytetty lentolisän maksamiseen. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.9.1945 – 31.12.1946) 10,00mk, lentolisä ulkomaille, Englantiin asti (24.10.1945 – 30.9.1957) 3,00mk, yhteensä 13,00mk. Tätä taksaa Yhdysvaltoihin, eli lentona Englantiin asti, josta laivalla Atlantin yli ja USA:ssa maapostina, voitiin käyttää vain 15.1.1947 asti, jonka jälkeen tuli maksaa lento koko matkalta. Näihin lähetyksiin tuli kirjoittaa / leimata ”by air to the United Kingdom” merkiksi tästä. Englannissa lentolipuke usein yliviivattiin tai ylileimattiin, kuten on käynyt tämänkin lähetyksen osalta. On käytetty tyypillistä englantilaista tähän tarkoitukseen käytettyä leimasinta ja punaista mustetta. Yllä: 20.1.1946 postivaunuleimattu Seinäjoelle lähetetty kirje. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (16.1.1946 – 31.12.1947) 8,00mk. Ensi silmäykseltä ”ei juuri mikään”, mutta kun tarkemmin katsotaan huomataan, että kotimaan kirjettä varten tarkoitettu 8mk violetti merkki ilmestyi vasta 24.1.1946 eikä taksalle ollut mitään yksin sopivaa M30 merkkiä. Näin ollen kahdeksan päivän ajan täytyi käyttää muiden merkkien yhdistelmää, tämä lähetys osuus juuri tuohon lyhyeen väliin.

On todettava tosiasiat ja huomattava, että minulla ei ole näyttää mitään 3mk punaisen merkin kanuunakohteita! Tältä osin kokoelmassa on vielä tekemistä.

HTO huutokauppa 19.5.2015 – 1/2 ”filatelia”

21 toukokuun, 2015 By Mikael Collan

19.5.2015 päättynyt HTO huutokauppa tarjosi M30 keräilijälle harvinaisen paljon ihmeteltävää. Myytävänä oli niin hyviä filateliapuolen kuin M30 postihistoriakohteitakin. Osa kohteista oli erittäin hyviä. Käyn tässä kirjoituksessa läpi valitsemiani filateliakohteita ja seuraavassa kirjoituksessa postihistoriallisia kohteita. On aika harvinaista, että huutokaupassa on yhtä monta hyvää M30 kohdetta myytävänä kuin tässä viimeisessä HTO huutokaupassa oli. Kiitokset meklarille, että saan käyttää kohdekuvia.

Yllä: 40p vihreä hammaste-erikoisuus arkin kulmasta, kaksin kerroin mennyt arkki on hammastettu ja luonut erikoisuuden

Kohdenumerolla 256 myytiin 40 pennin vihreän merkin kulmapari, jolla oli erikoinen hammastus. Arkki on ilmeisesti mennyt kaksinkerroin hammastuskoneeseen ja sitä kautta hammasteesta on tullut ”ihmeellinen”. Kysymyksessä on hyvä erikoishammastus. Lähtöhinta 20€, myyntihinta 128€. Ei halpa, mutta ei ihan mahdotonkaan hinta.

Yllä: Kolminkertainen hammastus 1:20mk punaisen merkin arkin yläreunasta.

Toinen hammaste-erikoisuus oli 1:20mk punaisen merkin kolminkertainen hammastus arkin yläreunapalalla. Merkin arkeilta löytyy usein yksi ylimääräiseksi luonnehdittava hammaste, mutta kolme hammastetta on erikoisuus. Kyseessä ei ole yhtä hyvä kohde kuin 40p vihreän hammaste-erikoisuus, mutta ei kuitenkaan mikään aivan pilipalikohde. Lähtöhinta 10€, toteutunut 50€.

Yllä: kaksoishammaste 5mk sinisen merkin päällä. Vaikea kohde.

Kolmas hammaste-erikoisuus, jonka otan esiin on 5mk sinisen leijonamerkin kaksoishammastus, joka myytiin lähtöhinnallaan 80€. Kohde on mielestäni hyvin vaikea. Myynnissä oli myös ns. hypännyt hammastus 5mk sinisellä leijonamerkillä, eli ”korkea merkki”, myytiinpä myös 8mk sokkohampaisia merkkejäkin useampia. Myynnissä oli myös 8mk sokkohampainen merkki lähetyksellä – nämä ovat yllättävän vaikeita, tällä kertaa limitti 15€ riitti, mielestäni hinta oli edullinen kohteen vaikeuteen nähden. Lähetyskin oli lentopainotuote (Ruotsiin), mikä itsessään on jo jonkin verran kiinnostava kohde.

Yllä: 50p vihreän merkin käyttö puolitettuna. ”Laiton” käyttö – ”ei virallinen mutta torellinen” sanoisi turkulainen.

Kohde 260 oli leikkele, jolla on puolitettu 50p vihreä merkki, rivileimattu postipysäkkileimalla ”Mantila”. Leikkeellä olevien merkkien yhteisarvo on 3mk, jos puolikas lasketaan 25 pennin ”arvoiseksi”. Kohteen lähtöhinta oli 50 € eikä se ole mennyt tätä kirjoitettaessa kaupaksi. Puolitteet eivät missään vaiheessa ole olleet postin hyväksymiä ja ne ovatkin ns. harmaan alueen postitteita. Kun kysymyksessä on leike oli lähtö mielestäni liian kallis, kympillä, joku olisi tämän luultavasti noukkinut kokoelmaansa. Otin tämän kohteen mukaan ”filateliapuolelle”, vaikka se jonkun keräilijän mielestä saattaisi löytää paremman kodin postihistoriapuolelta.

Yllä: Parhaan myydyn hammastesiirtymän kruunusta taisteli tämä 25mk puunhakkaajamerkillä oleva hieno siirtymä.

Huutokaupassa oli tällä kertaa myytävänä useita hammastesiirtymiä, osa leimattuina yksittäisillä merkeillä ja osa postituoreilla ryhmillä. On selvä asia, että postituoreilla ryhmillä olevat hammastesiirtymät ovat parempia kohteita. Toinen siirtymissä huomioitava asia on, että kysymyksessä pitää ”oikeasti” olla siirtymä. Usein näkee sellaisia kohteita, joissa ei edes näy seuraavan merkin kuvaa lainkaan myytävän siirtyminä, nämä kuitenkin ovat vain ns. ”huonoja keskityksiä”. Kunnollisessa siirtymässä näkyy huomattavan paljon seuraavaa merkkikuvaa. Koska kohteita oli paljon myytävänä voidaan saada / tehdä jonkinlainen minikartoitus siitä minkälaisissa hinnoissa liikutaan.

Merkki jolla siirtymä	Myyntihinta	Kommentti
50p/40p päällepainama	28	Verrattaen pieni siirtymä, aika vaikea
50p vihreä	–	Hyvä siirtymä, nro. 6:lo, myymättä pohjalla 80€
60p harmaa	20	Hyvä siirtymä, pohjahinta
1mk vihreä	–	Yleinen, jäi myymättä limitillä 10€
2mk karmiini	65	postituore, siisti kuusilo
3mk keltainen	20	Verrattaen pieni siirtymä, pohjahinta
3mk punainen, LO	20	Yleinen, loisto toi lisäarvoa, pohjahinta
4mk oliivi	–	Sivuttainen siirtymä, ei myyty limitti 12€
4½mk sininen	10	Pohjahinta
5mk sininen	–	Yleinen, ei myyty limitti 15e
6mk oranssi	12	Pohjahinta, pieni siirtymä
8mk violetti	20	Hyvä siirtymä, ei aivan helppo, pohjahinta
12mk sininen	10	Pohjahinta
15mk olavinlinna	–	Juuri ja juuri edes siirtymä!, pohjat 10€
25mk halonhakkaaja	57	Hieno siirtymä, vaikeampi

Siirtymät siis menevät jotenkin kaupaksi, mutta vain vaikeammista saa enemmän kuin limitin. Suuret siirtymät yleisesti ottaen ovat aina olennaisesti parempia kuin pienet siirtymät. Eli koolla on väliä!

Yllä: 10mk vihreä kokotarttuma postituoreella merkillä.

Tarttumiakin oli myynnissä muutamia, 50p vihreä ja 5mk keltainen postituoreet hienoilla, mutta kohtalaisen yleiseillä kokotarttumilla jäivät myymättä 10€ limitillä, harvinaisempi 10mk vihreä kokotarttuma meni kaupaksi 20€ limitillä, 12/10mk päällepainama perusmerkin täystarttumalla myytiin 15€ limitillä ja 24mk leijona osittaisella ja kokotarttumalla meni kaupaksi 10€ limitillä. Tuntuu vähän siltä, että M30 filateliapuolta harrastetaan kovin vähän nykyään tai sitten on niin, että ”kaikilla on jo kaikki”.

Yllä: Laskos 10mk Saimaa merkillä. Tämä oli ehkä kaikkein näyttävin tällä kertaa myydyistä laskoksista. Siitä voidaan keskustella mikä myydyistä oli se vaikein.

Laskoksia oli myytävänä epätavallisen paljon, koska ne ovat yleisesti ottaen kohtalaisen haastavia. Tällä kertaa myytiin kuusi laskosta, joista lähes kaikki olivat kohtalaisen hyviä ja selkeitä. Parhaat laskokset ovat ”paksuja” ja kulkevat koko merkin lävitse.

Merkki jolla laskos	Myyntihinta	Kommentti
7mk postitalo	65	Vaikea, silti aika hintava
10mk saimaa	31	Hieno laskos
15mk olavinlinna	26	Puolittainen laskos, kuitenkin selvä
20mk postitalo	35	Ohuempi laskos
30mk postiauto	28	Kulman laskos, ei kovin näyttävä
50mk tampere	55	Täyslaskos, hyvä ja vaikea

Yllä: Kallein myyty loistoleimattu merkki oli 4½mk sininen loisto, joka on ”ihan oikeasti vaikea”. Hyvä Oulu 27.1.1946. Kuitenkin hieman parempi olisi lähempänä ilmestymispäivää leimattu (jos pitää etsimällä jotain valittamisen aihetta etsiä – suomalainen perusluonto istuu sitkeässä)

Loistojakin myytiin niin monta, että päätin tehdä niistäkin taulukon, jotta ”pysytään perillä” siitä mikä menee kaupaksi ja mihin hintaan.

Loistoleimattu merkki	Myyntihinta	Kommentti
5p ruskea ja 10p harmaa	23	kumpikin ”oikeita” loistoja, ei niin helppoja kuin luulisi
50p keltainen	10	nappiloisto, pohjahinta – ei kovin vaikea
50p vihreä	10	”Viipuri auttoi”? Hieman vinossa, helppo
1:20mk punainen	14	Ivalo, hieman vino
1,25mk keltainen	–	limitti 10€, helppo
1,25/50p keltainen	10	limitti 10€, ei kovin helppo
1½mk punainen	10	limitti 10€, aika helppo
1,75mk keltainen RH	–	limitti 10€, ei yhtä helppo rosolla
1,75/1,25mk keltainen	18	Jkylä, siisti, ei aivan helppo
1,75/1,25mk keltainen	15	Lpr, hiukan suttua, ei aivan helppo
2mk lila	18	siisti, mielestäni ei kovin vaikea
2/1½mk punainen	11	Viipuri, ei kovin helppo
2/1½mk punainen	10	Hki, ei kovin helppo, hyvä leima, pohjahinta
3½mk oliivi	10	nappiloisto, pohjahinta – ei kovin vaikea
3½/2,75mk violetti	10	pohjahinta, ei kovin helppo
4mk postitalo	13	hieno leima, ei kovin helppo
4½mk sininen	46	Oulu, ihan oikeasti vaikea
5mk keltainen	–	nappiloisto, limitti 10€, helppo
5mk sininen	10	Lähes loisto, ei kovin helppo loistona
6mk oranssi	15	ei kovin helppo
10mk ruskeanvioletti	11	ei kovin helppo
20mk sininen	20	ei kovin helppo
25mk sininen	10	limitti, ilmeisesti HSP, vaikeampi
25mk sininen	–	ilmeisesti SP, limitti 10€, helppo

Muuta filateliaa oli myytävänä mm. TKT suojareijitetty 40p vihreä leijonamerkki, joka mielestäni oli 30€ limitillä myytynäkin hintava, toisaalta en ole suojareijitteiden erikostuntija. 1,25/0,50mk kakkosladelman nelilö hyvällä keskelle osuneella leimauksella myytiin 45€:lla, mikä mielestäni oli kohtalaisen edullinen hinta. Postituoretta oli myytävänä 3mk oliivi, jonka joku osti 10€ limitillä.

Eli kaikenlaista filateliaa oli myytävänä – muutama aika vaikeakin kohde vaihtoi omistajaa – viittaan tässä mm. 40p vihreään hammaste-erikoisuuteen ja muutamaan vaikeaan siirtymään ja laskokseen. Panin merkille, että tällä kertaa ei tullut mitään omituisia ylilyöntejä filateliakohteiden osalta, tarkoitan lähinnä sitä, että jonkin kohteen hinta olisi käsittämättömällä tavalla karannut lapasesta.

Huutokaupan alkuperäinen luettelo on ladattavissa TÄSTÄ linkistä.

29. HTO huutokauppa 24.2.2015

25 helmikuun, 2015 By Mikael Collan

HTO huutokaupassa oli jälleen muutamia kiinnostavia M30 kohteita, mm. vuoden 1944 Pääsiäisen erikoistaksainen postikortti kenttäpostiin 50p vihreällä merkillä, josta on lähiakoina ollut allekirjoittaneenkin puolesta kirjoittelua mm. Filatelistissa. Uusin tietohan tästä kortin taksasta tuli Filatelistin numerossa 1/2015, jossa Jukka Mäkinen kertoi vastauksena kirjoittamaani artikkeliin Philatelia Fennicassa 5/1988 sivulla 365 kerrotun, että taksa-aika olisi 1.4. – 10.4.1944. Tällainen filatelistien vuoropuhelu on sitä parasta keräilyharrastuksen antia – saadaan ja otetaan vastaan tietoa toisilta keräilijöiltä. Kaikille tulee hyvä mieli. Käyn läpi muutamia kohteita, jotka herättivät huomioni syystä tai toisesta, kuten tavallista valinnat ovat omiani. Aloitan postihistoriakohteilla. Jälleen sain luvan HTO huutokauppojen meklarilta Hannulta luvan käyttää kuvia, kiitos siitä.

Yllä: Pääsiäisen 1944 erikoistaksalla kenttäpostiin kulkenut postikortti. M30 50p vihreä single. Taksa-aika ilmeisesti 1.4.-10.4.1944, eli 10 päivää. Lähtöhinta 15€, myytiin 44€:lla.

Yllä: Kohde 263, USA:ssa edelleen lähetetty lähetys, joka oli ensin lähetetty 4.6.1945 New Yorkiin, M30 2½mk punainen ja 2kpl 10mk Saimaa, yhteensä 22½mk. Suomen ja USAn sensuurit. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1942 – 30.6.1945 4,50mk, lentolisä (jokaista 5g kohti) Yhdysvaltoihin (vyöhyke 6) 15.3.1945 – 9.8.1945 9,00mk => 2*9=18,00mk, yhteensä 22,50mk. Edelleen lähetetty USA:ssa lisäämäällä 8 centin lentopostimerkki, joka vastasi USAn sisäistä lentopostitaksaa 26.3.1944 – 30.9.1946 jokaista unssia kohti, näin meille kertoo SCOTT luettelo vuodelta 2006, sivu 44A. Eli saattaa olla, että eteenpäin lähetyksen yhteydessä on haluttu maksaa kulku lentona myös eteenpäinlähetyksen yhteydessä Amerikan halki. 8centin merkki on leimattu vain kulmastaan. Mielenkiintoinen. Lähtöhinta 20€, myytiin 40€.

Yllä: Kohde 287, kaksi kirjettä Yhdysvaltoihin maaliskuussa 1945. Toinen päivätty 10. ja toinen 12.3., sensuroidut ja samat M30 merkit kuin yllä mainitussa kohteessa 263. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1942 – 30.6.1945 4,50mk, lentolisä (jokaista 5g kohti) Yhdysvaltoihin (vyöhyke 6) 15.3.1945 – 9.8.1945 9,00mk => 2*9=18,00mk, yhteensä 22,50mk. Postiyhteys USA:n aukesi sodan jälkeen maaliskuun alkupuolella 5.3.1945, joten nämä ovat varhaisia lähetyksiä sodan jälkeen. Limitti 25€, toteutunut 25€. Kolmen ja puolen kuukauden mittainen taksa-aika.

Kohde numero 277 esiteltiin selitteellä: ”25 mk + 3 mk pun lentokuorella Englannin kautta San Franciscoon 14.XI.45 By Air to the United Kingdo-leima”. Kirjeen päällä lukee paino 4g ja lentolipuke on mitätöity ”Englantilaiseen tyyliin” punaisella leimalla. Kysymyksessä on siis lähetys, joka on lähetetty USA:n, mutta lentomaksu on maksettu vain Englantiin saakka, josta kuori on lähtenyt laivalla eteenpäin. Kirjetaksa 14.11.1945 oli 10mk ensimmäisen luokan ulkomaan kirjeelle. Kirjeen lentolisä jokaiselta viideltä grammalta Englantiin oli 3mk. Ns. ”täysi USA:n lentolisä”, eli koko matkan lentolisä oli 22mk viittä grammaa kohti. En saa räknättyä yllä mainituista mitenkään kasaan 28mk postimaksua. Ilmeisesti postitoimisto on todennut, että taksa on ”suoralentona” korkeampi kuin mitä kuorelle on laitettu merkkejä ja sen tähden laittanut kuoreen ”By air to the UK” leiman, Englantiin asti lennon merkiksi – tähänhän kuorelle laitetut merkit riittivät. Eli väärätaksainen, mutta posti päättänyt olla laittamatta lunastusta ja lähettänyt halvempaa reittiä. Lähtöhinta 15€, toteutunut 75€.

Yllä: Kohde 277

Minulle pieni mysteeri oli numerolla 264 ja selitteellä ”10 mk Saimaa vaaleanviol 3 kpl ja 1 mk oranssi kuorella, Kuusa 10.10.1931 kuorelle merkitty 1mk lunastus, mutta kuorelle on liimattu useamman lunastettavan lähetyksen edellyttämä summa” myytävänä ollut kohde. Yritin katsella kohdetta useampaan kertaan ja ymmärtää, että mistä oikein on kysymys, mutta ymmärsin vain, että lunastusta oli laitettu 1mk – ilmeisesti kyseessä oli kotimaassa lähetetty kirje, jolle oli laitettu 1mk oranssi merkki maksuksi, kuitenkin kirjeen postimaksu oli ollut 1,5mk ja näin ollen lunastusta tuli puuttuva osa tuplana, eli 2*50p = 1mk. Miksi kuorelle on mitätöity 30mk edestä postimerkkejä ei käy mitenkään itse lähetyksestä ilmi. Ainakaan kuvan puolesta. Oliko takapuolella mahdollisesti jotain lisätietoa tai mukana jotain muuta dokumentaatiota, se ei mistään selviä – Meklarilta en kysynyt. Lähtöhinta 20€, toteutunut 134€. Juttelin tästä muutaman keräilijäkolleegan kanssa ja he miettivät, että voisiko kysymyksessä olla tilanne, jossa firmaan on tullut useampiakin lunastettavia lähetyksiä joiden lunastukset on sitten sattuman kaupalla mitätöity tälle kirjeelle. Selitys vaikuttaa mahdolliselta – onko se totta, se jäänee ikuiseksi arvoitukseksi.

Yllä: Kohde 264

Kohdenumerolla 296 myytiin ”viisi kuorta USA:han 1945 lähtöhinnalla 20€. Tämä oli mielestäni huutokaupan paras M30 postihistoriakohde. Kuvassa etualalla näkyy kaksi USA:n 59mk taksalla kulkenutta kuorta. Taksa näiden kuorten osalta muodostuu 18mk/5g lentotaksasta ja 5 markan ulkomaan kirjetaksasta = 3*18mk + 5mk = 59mk. Lisäksi oli vielä kolmaskin saman taksa-ajan kuori. Taksa oli voimassa vain 21 päivää. Näiden kolmen kuoren lisäksi kohteessa oli vielä ”sokeri” pohjalla, kirjaimellisesti. Nimittäin taka-alalla näkyy hieman suttuinen kuori, jolla on 2kpl 4mk oliivia merkkiä, yhteensä siis 8mk. Kuori on mennyt pintalähetyksenä USA:n ja on toisen painoluokan kirje kahden kuukauden taksa-aikana – vaikea ja harvinainen. Toteutunut hinta 52€ oli mielestäni halpa.

Yllä: Kohde 296

Henkilökohtaisesti ihmetystä herättivät muutamien loistoleimattujen yksittäismerkkien hintojen nousut, taitaa olla niin, että loistoleimaisten keräily on nousussa. Muutama esimerkki alla – kohteet ovat kyllä hienoleimaisia.

Yllä: 1:75/1,25mk keltainen loisto, Kinnula 20.5.1941 nappiloisto. Myyntihinta 43€.

Yllä: 5mk sininen loisto, 11.3.1946 Helsinki. Myyntihinta 45€.

Yllä: 8mk violetti loisto, Vaasa 9.10.1946. Myyntihinta 85€.

Perinteisemmän filatelian kohteista kiinnostava oli 30mk linja-auto merkin hieno siirtymä. Kohdekuvauksessa mainittiin pieni rissi, mutta mielestäni se ei varsinaisesti haittaa, sillä kohteen päähuomion kohde on laskos. Lisäksi myytiin muutamia tarttumia.

Yllä: 30mk linja-auto laskoksella. Myyntihinta 19€.

Minulle kävi taas, kuten on nyt käynyt jo muutamia kertoja, että kokoustamisen takia on mennyt loppukahina ohi huutokaupoista. Näin ollen hyviä kohteita on mennyt ohi suun. Toisaalta aina ei voi voittaa. Onneksi muutama huuto sentään jäi kiinni.