Italia

Vierailu Lappeenrannan kerhossa 23.3.2015

23 maaliskuun, 2015 By Mikael Collan

Yllä: Lappeenrannan Postimerkkikerho kokoontuu Lappeenrannan Upseerikerholla, jonka aulassa on esillä Marsalkka Mannerheimin metsästysretkellä Nepalin Maharazhan kanssa kaataman tiikerin talja.

Vieraileminen ”vieraissa” postimerkkikerhoissa on suositeltavaa, sillä näin tutustuu filatelisteihin ja muihin keräilijöihin toisilta paikkakunnilta ja saa uusia ystäviä, jotka jakavat yhteisen harrastuksen. Vierailin 23.3. maanantaina Lappeenrannan postimerkkikerhossa ja kokemus oli jälleen kerran mitä positiivisin, kyseessä ei siis ollut ensimmäinen kerta. Kerho kokoontuu Lappeenrannan Upseerikerholla, hienoissa puitteissa. Jäseniä oli paikalla viitisentoista ja kerhoiltaan kuuluu perinteisesti mm. tietokilpailu, korttipakan avulla suoritettavat arpajaiset ja silloin tällöin huutokauppa. Vaihtotunnilla vaihdetaan ja myydään kohteita, kahvit ovat tarjolla Upseerikerhon kahviosta. M30 keräilijä huomioi Lappeenrannan kerhon perustamisvuoden 1930.

Yllä: Lappeenrannan kerho kokoontuu, Upseerikerhon salissa on seinillä taidetta ja puitteet ovat mitä miellyttävimmät.

Lappeenrannan kerhon askeettinen verkkosivu ei sisällä ylimääräistä, mutta on aina ajan tasalla, samaa ei voi sanoa monen muun harrastekerhon sivuista. Mainittakoon, että LAPOEX 2015 näyttelyn ainoa lentoposti ja astrofilatelialuokan kokoelma on Lappeenrannan kerhon Veli-Heikki Niemisen Graf Zeppelin aiheinen kokoelma. Pääsin jo aiemmin tutustumaan tähän hienoon kokoelmaan. Kerhon sihteeri Martti Tauru osallistuu LAPOEXiin kolmella kokoelmalla, eli kohtalaisen hyvää aktiivisuutta yhdeltä kerholta! Jos minulta jää joku Lappeenrantalainen LAPOEX osallistuja mainitsematta pyydän anteeksi tietämättömyyttäni. Osa kerholaisista tietää minun keräilyni kohdistuvan malli 1930 merkkeihin ja minua auttaakseen eräs jäsen oli tuonut mukanaan M30 kohteita myytäväksi. Teimme myös muutamasta kohteesta kaupat.

Yllä: Postivaunuleimattu 2.6.1937 lähetetty lentokirje Firenzeen Italiaan. Edelleenlähetetty Milanoon pääpostitoimistoon Poste Restante osoitteeseen. Kolme M30 50p vihreää ja kaksi 2mk/1½mk punaista leijonaa, yhteensä 5½mk. Lisäksi italialainen 25 centesimon ”segnatasse” lunastusmerkki mitätöity poste restante-maksun maksamisen merkiksi 5.6.1937 (Milano corrispondenza pacchi – ”paketti kirjeenvaihto”). Saapumisleimat kirjeen takana Firenze (arrivi distribuzione) 4.6.1937 ja Milano 5.6.1937 (arrivi distribuzione – ”saapuneet jakelu”). Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk, kirjeen lentolisä (-20g) Eurooppaan Pohjoismaiden ulkomaille (1.4.1928 – 30.9.1942) 2,00mk, yhteensä 5,50mk. Kirjeessä on lisäksi huomioitava lähettäjä, Johannes Wolkoff, joka ei jätä ketään Lappeenrannassa kylmäksi. Wolkoff saattoi aivan hyvin kirjoittaa osoitteekseen nimensä ja Lappeenranta, sillä kaikki lappeenrantalaiset tuntevat Wolkoffin talon vielä tänäkin päivänä – se sijaitsee aivan Lappeenrannan keskustassa Kauppakadulla. Talossa toimii nykyään yksi Lappeenrannan parhaista ravintoloista, nimeltään Wolkoff. Tulee mieleeni ”syntinen” ajatus siitä, että postihistorian voi yhdistää myös kulinaariseen nautintoon.

Yllä: Lappeenrannasta 8.6.1937 Pariisiin Ranskaan, Pariisin pääpostin poste restante-osoitteeseen lähetetty lentokirje. M30 2mk/1½mk punainen ja 3½mk sininen leijona, yhteensä 5½mk. Ranskalainen 30 centimen ”chiffre taxe” lunastusmerkki poste-restante maksun merkkinä leimattu Pariisissa. Saapumisleimoja kuoren takana ja edessä Le Bourget Port-Aerien (lentoasema) 9.6.1937. Aika pahanlainen repeymä. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk, kirjeen lentolisä (-20g) Eurooppaan Pohjoismaiden ulkomaille (1.4.1928 – 30.9.1942) 2,00mk, yhteensä 5,50mk.

Yllä: Lentokirje Lappeenrannasta 26.7.1939 pensionaattiin Narva-Jõesuuhun Itä-Eestiin, 2mk punainen ja 1mk oranssi M30 leijona, yhteensä 3mk. Saapunut 29.7.1939 Narva-Jöesuu. Vastaanottaja ilmeisesti lähtenyt pensionaatista ja palautettu Helsingin 30.7.1939 kautta Lappeenrantaan 31.7.1939. Taksa: Suomen ja Eestin välisen postisopimuksen mukainen (-20g) kirjetaksa (Pohjoismaiden kirjetaksa) (1.12.1931 – 15.6.1040) 2,00mk, kirjeen lentolisä (-20g) Eestiin (Pohjoismaihin) (1.4.1928 – 30.9.1942) 1,00mk, yhteensä 3,00mk. Narva-Jõesuu oli aikoinaan Pietarin seurapiirien kesäinen kokoontumispaikka Terijoen tapaan.

Yllä: Kirjattu kirje Lauritsalasta (nykyään osa Lappeenrannan kaupunkia) 11.11.1942 Helsinkiin, kaksi 3½mk sinistä leijonaa. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk, kirjaaminen kotimaassa (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, yhteensä 7,00mk. Ei mitään erikoista, mutta ihan siisti kohde.

Sen lisäksi, että kerhovierailut ovat mukavaa puuhaa niistä voi jäädä uusia kohteita mukaan, näin kävi tälläkin kertaa. Yhtä mukavaa kuin uusien kohteiden saaminen on myös huomata, että pääsee eroon omista ”ylimääräisistä” kohteistaan ja toiset keräilijät löytävät itselleen jotain uutta. Tietokilpailusta oppii aina hauskoja detaljeja ja arpajaissa (joilla jokainen arpa voittaa) voi hyvällä omatunnolla tukea kerhon toimintaa pienellä panoksella.

Keräilytapahtuma Forssassa 1.10.2014

9 marraskuun, 2014 By Mikael Collan

Forssassa jo perinteisesti pyhäinpäivänä järjestettävä keräilytapahtuma veti taas hyvin keräilijöitä paikalle. Saavuin puoli yhdeksän maissa aamulla ja tupa oli jo täynnä.

Yllä: Kuulaassa syksyisessä aamupäivässä paistatteleva järjestöjen talo Forssassa Kuhankadulla

Kun Helsingissä kirjamessujen yhteydessä järjestetyssä tapahtumassa ei ollut kuulemani mukaan paikalla yhtäkään kauppiasta ulkomailta, niin Forssaan oli tullut paikalle kaksi ruotsalaista kauppiasta, vai olikohan toinen norjalainen, ainakin hän mursi kovasti norjalaisittain. Joka tapauksessa näillä herroilla oli myytävänä paljon filateliaa, postihistoriaa, kortteja ja tarpeistoa. Itse asiassa ostin toiselta näistä herroista Facit-jaolla olevia pahvilehdin varusteltuja kansioita – hinta oli mielestäni kohdallaan, 50kpl täysin uutta vastaavaa lehteä ja kannet kymmenellä eurolla. Kun kysyin hinnoittelun perustaa kertoi myyjä, että oli ostanut isomman korttierän, joka oli ollut kahdeksassakymmenessä kyseisenlaisessa kansiossa. Siinäpä myytävää riittää.

Yllä: Kirje Tampereelta 24.10.1942 Italiaan. M30 3½mk sininen single, ulkomaan kirjeen taksa nousi 1.10.1942 markalla 4½ markkaan, näin ollen alitaksa ja lunastusmerkinnät. Ilmeisesti 12½ liiraa on vastannut puuttuvan yhden markan lunastusta Italiassa. Italian ja Suomen sensuurien avaama. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1942 – 4,50mk. Alitaksa.

Muutenkin tapahtuma oli ”täynnä” – aulatiloista lähtien kauppiaita oli kaikissa vapaissa tiloissa, ja tavaraa oli myynnissä paljon. Forssan tapahtuma suorastaan hieman erottuu edukseen! Mukava ajatus, jota on enemmänkin otettu käyttöön on se, että eri kerhot lähettävät useampien kerholaisten myytävät kohteet yhden tai kahden jäsenensä mukana tapahtumiin ja numerokoodattuina useiden tavaraa myydään samasta pöydästä. Näin toimivat ainakin järjestävä Forssan kerho, Hämeenlinnan kerho ja Riihimäen kerho, joilla kaikilla oli oma pöytänsä tapahtumassa. Kiinnostava ja aika fiksu tapa toimia ja päästä helpommin eroon itselleen tarpeettomista kohteista – suosittelen muillekin kerhoille.

Yllä: Ehiökortti 10.2.1932 Kuopiosta Turrialbaan Costa-Ricaan. M30 25 penniä ruskea lisämerkkinä, yhteensä 1½mk. 1930-luvulla Keski-Amerikkaan mennyttä postia ei löydy liikaa, näin olleen kysymyksessä on erinomainen kohdemaa. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936, 1,50mk.

Yllä: Ehiökortti Helsingistä 10.8.1936 Tel-Aviviin Palestiinaan, nykyiseen Israeliin. Saksaksi koneella kirjoitetussa tekstissä kysellään kuulumisten lisäksi mm. ”ovatko arabit niin kamalia kuin mitä lehdistä saa lukea” – kortti on lähetetty ilmeisesti Palestiinaan muuttaneelle saksankieliselle juutalaiselle siirtolaiselle. Taksa: Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936, 1,50mk.

Toivoin löytäväni jotain mukavaa järkihintaan ja tällä kertaa toiveeni toteutui, löysin ehkä odotuksianikin enemmän kiinnostavia kohteita, ei mitään maata järisyttävää, mutta muutaman ihan mukavan kohdemaan, sekä sota-ajan kohteen lunastuksella Italiaan. Filatelian puolelta löysin mm. yhden siirtymän korttilaatikosta halvalla ja varhaisen käytön päällepainamamerkistä ulkolaisten myyjien postihistorialaatikosta. Lisäksi tapasin taas keräilijäkolleegoita ja pääsin juttelemaan yhteisestä harrastuksestamme; paikalla oli taas useampia tuttuja.

Yllä: Helsingistä 17.6.1940 Ruotsiin lähetetty kirje. Kirjeellä M30 2:75/2mk punainen päällepainamamerkki single, yksi päivä ilmestymispäivän jälkeen – ennen kuin 2,75mk violetti julkaistiin. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 16.6.1940 – 31.9.1942 2,75mk.

Yllä: Painotuotepostikortti Kuljusta 9.7.1944 Mänttään. M30 50 penniä vihreä single, merkillä pieni hammastesiirtymä – alareunassa näkyy jo seuraavaan merkkiinkuuluvaa vihreää kuvaa. Taksa: Painotuote (-50g) kotimaassa 0,50mk.

Italian ihmeet ja M30

20 lokakuun, 2014 By Mikael Collan

Käyn Italiassa usein työni puolesta ja näillä matkoilla pyrin mahdollisuuksien mukaan käymään keräilytapahtumissa; kokemus on osoittanut kuitenkin sen, että Suomen ja Italian väliset suhteet ovat historiallisesti olleet sen verran ohuet, että M30 postihistoriaa on lähes turha odottaa löytävänsä. Italiassa on paljon keräilijöitä, mutta pääasiallinen keräilyalue on Italialaiset merkit. Triesten alue, eli AMG-FTT ja muut Triesteen liittyvät lisäpainamat italialaisilla merkeillä ovat myös kiinnostavia. Kauppiashinnat Italiassa ovat suomalaisen mittapuun mukaan pöyristyttäviä ja pitääkin osata neuvotella hyvin, muuten köyhtyy todella tehokkaasti.

Yllä: Kännykkäkameran hämyinen kuva Trentosta. Kaupunki sijaitsee Adige joen laaksossa ja on vuorien ympäröimä.

Mielenkiintoinen kokemus Trentossa oli, kun ex-tempore linja-auton ikkunasta näin kirpputoritapahtuman, italiaksi ”mercatino” Trenton keskustassa – hyppäsin pois bussin kyydistä ja menin nuuskimaan. Tapahtumassa oli kuin olikin yksi filateliaa myyvä pöytä, jota miehitti n. 75-vuotias herrasmies. Hänellä oli joitakin kymmeniä säiliökirjoja eri näköistä filateliaa tarjolla, käytännössä siten, että suuri osa, poislukien Italian, Sveitsin ja Itävallan merkit, oli hinnoiteltu 0,20€ per merkki. Tämä kuvastaa sitä, että Pohjois-Italiassa muun kuin Italian alueen, Italian siirtomaiden, ja lähialueiden merkit eivät ole kovinkaan kovassa huudossa.

Kiintoisaksi myytävän tavaran teki se, että miehellä oli selvästi ns. jäännöskokoelmia, joissa oli joitakin ihan hyviäkin merkkejä vielä mukana, ja näin pääsin noukkimaan sopuhintaan paljon filateliaa. Pääasiassa haaviin jäi Englannin siirtomaita. Ainuttakaan suomalaista merkkiä hänellä ei kuitenkaan myynnissä ollut. Herra kertoi minulle Padovassa samana viikonloppuna sunnuntaina järjestettävästä valtavasta antiikki ja keräilytapahtumasta, jossa olisi 320 myyjää, joista suuri osa myös postihistoriaa / filateliaa myyviä. Kun lähdin tutkimaan miten pääsisin tuohon tapahtumaan kävi ilmi, että tapahtuma onkin kaupungissa, joka on noin 25 kilometrin päässä Padovasta ja yksikään julkinen kulkuväline ei sunnuntaina sinne kulje! Tätä on Italia sunnuntaisin. Kirkon vaikutus näkyy niin vahvasti yhä näinä päivinä, että julkinen liikenne ei sunnuntaina juurikaan liiku – ainakaan sellaisessa mittakaavassa, että kaikkialle pääsisi. En nyt ollut suorastaan surun murtama, mutta pientä harmistusta tämä asia herätti, kun nyt kerran kuitenkin olin ”paikan päällä”.

Mielenkiintoinen ja erityisen hyödyllinen ohje filatelisteille, jotka Italiaan matkailevat: Kannattaa katsoa sen paikkakunnan kohdalta jolle on tulossa Internetistä esimerkiksi googlea käyttämällä hakusanalla ”paikkakunnan nimi + mercatino” ja monen paikkakunnan kirpparitapahtumat löytyvät. Nämä järjestetään yleensä Suomesta poikkeavasti ulkona siten, että myyjillä on omat pienet kojunsa / pöytänsä, joista tavaraa myydään. Hinnat ovat huomattavasti edullisempia kuin esimerkiksi suurissa filateliatapahtumissa, joissa myyntipaikat ovat maksullisia.

Yllä: Pala-Nord Bolognassa – kaarihalli täynnä filateliaa ja numismatiikkaa.

Käväisin myös Bolognassa, ja tätä matkaa suunnitellessani huomasin ilokseni, että siellä järjestettiin juuri samana päivänä filateliatapahtuma. Päätin lähteä tutkimaan asiaa lähemmin. Pala-Nord nimisessä keskuksessa olikin parkkipaikka aivan täynnä… Kysymyksessä oli suomalaisen jäähallin kokoinen kaarihalli täynnä filatelian, postihistorian ja numismatiikan myyjiä; aivan valtava tapahtuma. Lisäksi parkkipaikalla oli kymmeniä autoja ”perät auki” ja tavaraa myytiin suoraan takakontista. Sisällä olivat ammattilaiset myyjät ja parkkipaikalla siis keräilijät myivät tavaraansa; jokainen voi arvata, että kumpi porukka myy tavaraa edullisemmin… Pöytien hinnoittelu oli toteutettu kuulemma sillä periaatteella, että hinta oli per pöytämetri. Mielenkiintoista oli nähdä, että kohteiden hinnoittelu oli ehkäpä tästä johtuen ERITTÄIN rasvaista; kuvitelma siitä, että Suomessa kauppiaat hinnoittelisivat jotenkin erityisen korkealle on kuvitelmaa – saapasmaan sankarit osaavat nostaa hinnat vielä paljon korkeammalle. Osa myyjistä oli selvästi ns. ”nollat taulussa” ja hinnoittelu perustui HHH-periaatteeseen, eli hihaan, hattuun ja hilseeseen; heidän pöydissään ”tauhkakin” maksoi maltaita. Osa myyjistä oli sitävastoin aivan täysin ”pro” tasoa; heillä oli tietoa ja näkemystä; tosin Suomesta hekään eivät tienneet mitään – mutta Italian historia heillä on hallussaan ja tieto siitä, että postia ei maidemme välillä mitenkään liikaa ole koskaan kulkenut.

Yllä: Ainut M30 osuma Italian reissulta. Hansa Express laivan neitsytmatkalta lähetetty painotuote Saksaan 27.7.1962 M30 15mk punaisella singlellä. Leimattu Visby (Gotlannissa). Palautettu, kun ei ole tultu noutamaan (Zuruck nicht abgefordert). Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille 1.8.1958 – 31.12.1962 15,00mk. Vaikka kyseessä on tällainen vähän ”höpöhöpö” kohde, niin se on kuitenkin viimeisen M30:lle käyvän ulkomaan painotuotetaksan kohde.

Kävin läpi kaikki filateliaa ja postihistoriaa myyvät pöydät, kysyin siis jokaikiseltä myyjältä, että oliko suomalaisia merkkejä tai postihistoriaa; muutamissa pöydissä oli. Mutta vain yksi M30 kohde löytyi koko tästä valtavasta hallista! Ostin sen pois kuljeksimasta, jotta olisi edes jotain kotiin tuotavaa! Osumaprosentti siis M30 osalta noin 1/100!!! Aihekeräilijöille, Italia-keräilijöille ja oikeastaan Keski-Euroopan maiden merkkien ja postihistorian keräilijöille olisi ollut paljonkin tarjolla.

Yritän vielä käydä paikallisen (Trento) filatelistiseuran kokouksessa matkani aikana, en kuitenkaan usko sieltä löytyvän yhtäkään suomalaista kohdetta, saatika sitten M30 kohdetta, mutta toivossa on hyvä elää.

Käynti Hangossa LaPe:lla

27 joulukuun, 2013 By Mikael Collan

Välipäivien harmaa ja sateinen keli kannusti minut lähtemään ulos neljän seinän sisältä ja päätin lähteä tutustumaan Lauri Peltosen Hangossa sijaitsevaan postimerkkiliikkeeseen. Peltosen maine on filatelian piirissä legendaarinen ja jo siksikin ajattelin, että ainakin kertaalleen täytyy Peltosen liikkeessä käydä paikan päällä; en ollut siellä koskaan aiemmin vieraillut. Liike sijaitsee yhtiön varaston yhteydessä Hankoon tultaessa tietä 25 jo ennen keskustaa osoitteessa Lasitehtaankatu 3. Sinne on helppoa löytää perille autolla.

Yllä: Lauri Peltosen liikkeen ulko-ovi Hangossa

Keskustelin lyhyesti Tom Peltosen kanssa M30 postihistoriasta ja siitä, että mitä heiltä mahdollisesti löytyisi ja hän kertoi, että kaikki mahdollinen uusi materiaali tulee Tanskasta ja he eivät itse aktiivisesti osta postihistoriallista materiaalia. Toiminta on keskittynyt postimyyntiin. Varastolaatikoita, kuten niitä aiemmin oli, ei enää ilmeisesti ole! Peltonen mainitsi, että heillä käy nykyään liikkeessä ehkäpä yksi asiakas päivässä. Liike on nykyään osa Tanskalaista Nordfrim-konsernia, joka osti 2003 siihen asti perheyhtiönä toimineen Postimerkkiliike Lauri Peltonen Oy:n.

No, jäikö matkasta mitään käteen? Onneksi kyllä – niistä muutamista Suomen postihistorian myyntikansioista, joita liikkeessä oli. Paljon mitään erikoista tarjolla ei ollut, joten aika vähästä nyhjäistiin. Kaksi M30 postihistoriallista kohdetta kuitenkin ostin.

Yllä: Pakettikortti Marstaliin Tanskaan 15.12.1946 Valkeakoskelta. Paino 2kg. Kulkenut Kööpenhaminan kautta 17.12.1946. 2kpl 25mk puunhakkaaja, 20mk postitalo, 10mk sininen ja 1mk vihreä, yhteensä 81mk. Taksasta en osaa tarkasti sanoa; Mattilan taksakirja* sanoo Ruotsiin lähetetyn 1-3kg paketin taksan 16.11.1945 – 30.6.1948 olleen 77mk; ehkäpä taksa Tanskaan oli hiukan korkeampi 81mk, kukaties.

Yllä: Turusta 23.1.1935 laivalle S/S Wipunen, West Hartlepooliin Englantiin lähetetty lentokirje, jonne saapunut 29.1.1935 ja edelleen lähetetty Genovaan Italiaan, jonne saapunut ilmeisesti 1.2.1935. 2½mk sininen ja 2mk mustansininen, yhteensä 4½mk. Taksa: kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä ulkomaille 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk/20g, yhteensä 4,50mk.

Yllä olevien kohteiden lisäksi ostin yhteensä 10kpl postiosoitus-, postiennakko-osoite- ja pakettikortteja eri taksoin 1930-luvun alusta. Eli jotain sentään ”jäi käteen” matkasta. Ehkä hieman odotuksia vähemmän, mutta en ole pettynyt, sillä rahaakaan ei kulunut liikaa.

Lisäksi, jollekulle kiinnostuneelle täytyy mainita, että eräässä myyntikohteita sisältävässä kirjassa oli kaksi kappaletta Ruotsalaisen laivan 1930 luvulla tapahtuneesta uppoamisesta selvinnyttä katastrofipostitetta; toinen Saksalainen lähetys ja toinen ilmeisesti ruotsalainen. Ruotsin postin sineteillä, joissa asiasta ilmoitettiin. Kiinnostavia kohteita, ja mielestäni olivat järkihintaisia. Liikkeessä on myös suuri valikoima erilaisia kansioita ja kansion lehtiä sekä ”löytölaatikkoja”, joissa oli järkihintaisia keräilytarvikkeita.

*Mattila, E., 1985, Suomen Postimaksuja 1881 – 1985

Poste Restante maksu – ulkomaanlähetysten detalji

30 marraskuun, 2013 By Mikael Collan

Poste Restante, eli suomeksi ”säilyvä posti” ja selko-suomen kielellä postin palvelu, jossa ilman kiinteää osoitetta paikkakunnalla asuvat voivat pyytää lähetykset postitoimistoon, ns. poste restante osoitteeseen, jossa niitä säilytetään sovittu aika ja josta vastaanottaja voi noutaa nimelleen saapuneet lähetykset. Palvelu ei ole välttämättä veloitukseton, vaan useissa maissa, useina aikoina, palvelusta on peritty maksu. Joissakin tapauksissa maksun suorittamisen merkiksi maksua vastaan lunastetuille lähetyksille on liitetty maksettu määrä postimerkkeinä.

Yllä: 20.5.1957 Helsingistä Ateenaan lähetetty lentokirje poste restante osoitteeseen. Saapunut Ateenaan 22.5.1957 ja lunastettu 28.5.1957 ja lunastuksen merkiksi kuorelle liitetty 50 leptan edestä kreikkalaisia merkkejä. Kuorella M30 6mk vihreä ja M54 30mk sininen, yhteensä 36mk. Kyseessä on siis ”kaksinkertainen sekapostite”. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.9.1956 – 31.3.1959 30,00mk, lentolisä 24.10.1945 – 30.9.1957 3,00mk / 5g – kyseessä <10g lähetys = 6,00mk, yhteensä 36,00mk.

Suomessa poste restante maksujen merkiksi, jos sellaisia on peritty, ei ole liitetty lähetyksiin postimerkkejä. Näin kuitenkin on tehty ainakin mm. Kreikassa ja Italiassa – uskoakseni monessa muussakin maassa. Poste restante maksun sisältävät kohteet ovat hauska lisä kokoelmaan, sillä ne eivät ole erityisen yleisiä.

Yllä: Aerogrammi eli ilmakirje, jolla arvoleimana DC-6 lentokone (nro. 3, 1956). Ei varsinaisesti M30 kohde, mutta samalta käyttöajalta kuitenkin. Lähetetty Helsingistä 11.5.1957 Palermoon Sisiliaan Italiaan poste restante osoitteeseen. Poste restante maksun merkiksi liitetty kolme italialaista lunastus (segnatasse) merkkiä yhteensä 15 liiraa. Aerogrammeista ei tarvinnut maksaa erikseen lentolisää, vaan lentopostitus kuului hintaan. Aerogrammien sisään ei kuitenkaan saanut lisätä ylimääräisiä papereita, vaan viesti tuli olla kirjoitettu suoraan ”kuorena”kin käytettyyn arkkiin.

Ilmeisesti Ruotsissa ei ole ollut 30-luvun lopussa käytössä tapaa, jossa mahdollinen poste restante – maksu olisi maksettu merkein, jotka mitätöidään lähetykselle. Tähän viittaisi alla oleva lähetys.

Yllä: Hyvinkin tavanomaisen näköinen lähetys M30 2mk karmiinin punaisella merkillä poste restante osoitteeseen Tukholmaan ”Stockholm 1” postikonttoriin Helsingistä 20.10.1938. Takana saapumisleima Stockholm 1, 20.10.1938. Kuorella näkyy päivämääräleima 5.11.1938, tämä on mahdollisesti päivä, jolloin lähetys luovutettiin postitoimistosta. Taksa: Kirje (<20g) Pohjoismaissa 1.11.1936 – 15.6.1940 2,00mk.

Postikonttori ”Stockholm 1” sijaitsi Tukholmassa osoitteessa Vasagatan 28-34 (kuva Ruotsin postimuseon kokoelmista) ja kysymyksessä on v. 1903 rakennettu entinen Tukholman ”pääposti” eli ruotsiksi centralposthuset. Nykyään talossa on valtion virastoja. (lisätietoja ja talon historia).

Yllä: Ruotsiin Bodeniin Poste Restante osoitteeseen 17.8.1945 Helsingistä lähetetty kirje. Sotasensuurin tarkastama. Eteenpäin lähetetty. M30 5mk sininen. Taksa: Kirje (<20g) Pohjoismaissa 1.7.1945 – 31.8.45 5,00mk. Kuukauden taksa-aika. 5,00mk taksa alle 20 gramman lähetyksille, kuten I-III painoluokan lähetyksille, kuitenkin jatkui 15.1.1946 asti, eli oikeastaan 6,5kk taksa.

Lisäys 18.12.2013:

Yllä: Luxoriin Poste Restante osoitteeseen, Egyptiin 31.12.1937 Helsingistä lähetetty lentokirje. Kirjeelle kirjoitettu 5g. M30 5mk olavinlinna ja 50p vihreä, yhteensä 5,50mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk, lentolisä (vyöhyke 2) 15.4.1934 – 31.3.1938 2,00mk/5g, yhteensä 5,50mk. Takana olevista leimoista selviää hyvin kirjeen reitti: Helsinki – Tukholma (1.1.1938) – Laivalla Sassnitziin, josta junalla Berliiniin (2.1.1938), josta lentona Kairoon, jonne saapunut 5.1.1938 ja sieltä Luxoriin, jonne saapunut 6.1.1938. Noudettu Poste Restantesta 24.1.1938.

Lisäys 19.12.2013:

Yllä: Helsingistä 4.11.1953 Zurichiin Sveitsiin Poste Restante osoitteeseen lähetetty lentokirje. 2kpl 25mk sininen, yhteensä 50mk. Jonka takana saapumisleima Zurich 1 6.11.2013 ja Poste Restante maksun maksamisesta kertova kuoren taakse mitätöity 40 centimen Sveitsin käyttösarjan merkki, joka on leimattu 6.11.1953 Zurich Annahmeamt. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, lentolisä Eurooppaan 24.10.1945 – 30.9.1957 3,00mk/5g, yhteensä jotain alle 50mk. Ylitaksa.

Lisäys 17.1.2014:

Yllä: Lentokirje Oulusta 18.1.1954 Itävaltaan Solbad Halliin, Poste Restante osoitteeseen; kuorelle kirjoitettu Postlagernd on Poste Restante saksaksi. M30 30mk linja-auto ja 1mk vihreä, yhteensä 31mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, lentolisä Eurooppaan (per 5g) 24.10.1945 – 30.9.1057 3,00mk – kuori 10g eli 6,00mk; yhteensä 31,00mk. Kuorta ei ole lunastettu, josta merkkinä ”nicht behoben – non réclamé” lipuke ja vaikka sille on mitätöity 22.1.54 Poste Restante maksua osoittava 30 groshenin Itävaltalainen lunastusmerkki, on se palautettu lunastamattomana Suomeen. Saapunut takaisin Ouluun 22.2.1954

Yllä: Postikortti Helsingistä 12.5.1937 Budapestiin Unkariin hotelliin, vastaanottaja lähtenyt ja kortti pudotettu hotellin toimesta postilaatikkoon – unkarilainen leimaus ”Tevelszekrenybol” = postilaatikosta; lähetetty perään Wieniin Itävaltaan Poste Restante osoitteeseen, josta lunastettu 16.5.1937 ja mitätöity 10 groshenin merkki Poste Restante maksun maksamiseksi. M30 2mk karmiini leijona. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. (Lisätty 4.8.2014)

Kotimaassa Poste Restante osoitteella lähetetyistä lähetyksistä ei tietääkseni otettu erikseen maksua tai ainakaan maksuksi ei mitätöity lähetykselle merkkejä.

Yllä: Helsingin pääpostiin Poste Restante osoiteeella Helsingin sisällä lähetetty paikalliskirje. 15mk punainen leijonamerkki single. Taksa: Paikalliskirje (-20g) (1.1.1952 – 31.5.1956) 15,00mk. [Lisätty 19.1.2015]