Helmikuun puoleen väliin päättyväksi ajoitetut kolme huutokauppaa päättyivät 14., 15. ja 18. helmikuuta. Kaikissa oli jotakin M30 keräilijää kiinnostavaa – rehellisesti sanottuna ei mitenkään erityisen paljon, mutta jotakin sentään. Ja jotakin on parempi kuin ei mitään. Ensin päättyi SP-Lehden huutokauppa, jossa ”M30 osastolla” oli myytävänä yhteensä parisen kymmentä kohdetta. Mukana oli sekä filatelia, että postihistoriakohteita.
Yllä: 100mk Helsinki merkin hammaste-erikoisuus. Myyntihinta 68 euroa. Oikeudet kuvaan omistaa SP-lehden huutokauppa.
Filateliapuolen kohteista sanottakoon, että myytävänä oli hammastamattomia liimoitettuja M30 merkkejä, jotka siis ovat aivan oikeaa asiaa ja edustavat niitä muutamia tapauksia, jolloin hammastamattomia arkkeja on päässyt painosta myyntiin asti. Myytävät merkit olivat 6mk punaisen ja 5mk violetin merkin parit sekä 5mk keltaisen merkin neliöt. Nämä ovat M30 filatelistille tarpeelliset kyseisten merkkien kohdalle, eivätkä siis edusta humpuukia. Kaikki leimaamattomat hammastamattomat menivät kaupaksi – limitit olivat 20 euroa ja korkeimmalle, 37 euroon nousi 6mk punaisen merkin pari, 5mk violetti pari myytiin limitillä. Mielestäni nämä ovat halpoja hintoja, koska näitä hammastamattomia pareja on ylipäätään mahdollista olla olemassa vain rajattu määrä. Hinnat kertovat siitä, että M30 filateliaa keräileviä ei ole kovin suuria määriä. Mielenkiintoisin myytävänä ollut filateliakohde oli 100mk Helsinki-merkin erikoinen hammaste, joka oli vino ja siihen liittyi ehkä paperin ryttyyn menemisen aiheuttama ”hammasteen hypähdys” merkin ala-oikeassa kulmassa. Lähtöhinnasta 10 euroa kohde nousi aina 68 euroon saakka.
Postihistoriapuolella SP-lehti ei esittänyt erikoista, oikeastaan ainoa kiinnostava kohde oli Bombayhin, Intiaan 1930 lähetetty lentokirje, joka oli maksettu 2mk mustansinisellä leijonamerkillä ja 10mk vaaleanvioletilla 10mk Saimaa merkillä. Kuorella oli takana hyvät leimat, eli on selkeä asia, että kohde on aidosti kulkenut. 1930-luvun alun lentokirjeet kaukokohteisiin ovat parempia ja Intia on hyvä kohdemaa. Kohteen limitiksi oli laitettu 15 euroa, joka oli mielestäni sopiva limitti. Tästä innostuttiin enemmänkin ja kohteen hinta oli jo paljon ennen huutokaupan loppua ylittänyt sata euroa. Lopulliseksi huutohinnaksi tuli 164 euroa, joka mielestäni on jo kohtalaisen korkea. Kuten hyvin tiedetään, tarvitaan vain kaksi henkilöä, jotka kohteen haluavat… palavasti.
Sinetti-Postin 139. huutokaupassa oli M30 filateliapuolella leijonamerkkien osastossa oli myytävänä kuusi kohdetta, joista kaikki jäivät myymättä. Mukana oli mm. joitakin hiukan helpompia siirtymiä. Kuvamerkkikohteita oli myytävänä neljä ja näistä sentään kolme teki kauppansa. Kuvamerkkipuolella oli erä, jossa mainostettiin ”siirtymiä”, mutta yksikään erässä ollut merkki ei mielestäni ollut siirtymä, vaan kaikki olivat ns. ”huonoja keskityksiä” – siirtymässä pitää näkyä seuraava merkkikuva, mielellään suurelta osin.
Postihistoriapuolella kohteita oli myytävänä yli seitsemänkymmentä, lukumäärään mahtuu mukaan kaikenlaista. Sinetissä alhaisin lähtöhinta on viisi euroa, joka sekin on monelle myytävänä olleelle kohteelle liian korkea, nimittäin suuri osa kohteista on yhden tai kahden euron kohteita. Koko M30 postihistoriaosaston kohteista paras saattoi olla 24mk leijonamerkkisingle lentopostikortilla Englantiin vuodelta 1958. Kyseessä on ihan ok 24mk merkin kohde. Vitosen limitistä kohde nousi 7,70 euron hintaan, eli ei kovin korkealle.
Kiinnostavin kohde Sinetti-Postin huutokaupassa oli Siinailla 1957 leimattu pakettikortti, jolle oli mitätöity M30 50mk Tampere-merkki ja M54 20mk punainen merkki. Kyseessä on siis suomalaisten YK-joukkojen postin pakettikortti ja oikeastaan siis suomalainen postitoimisto ulkomailla. Näyttää siis aikamoisen mielenkiintoiselta, kohteeseen liittyy kuitenkin yksi, jos toinenkin mielenkiintoinen asia, jota on syytä ruotia hiukan tarkemmin. Yksi niistä kävisi ilmi, jos muistamme, että kun on hiukkaakaan erikoisempia kohteita myytävänä, niin pitäisi aina olla kuvattuna kohteen toinen puoli, sillä silloin pääsee perille siitä, että mikä on ”totuus” eri asioiden takana, eikä tarvitse arvuutella. Kohteesta oli tosiaan kuvattu vain toinen (etu) puoli. Kiinnitin tähän asiaan huomioni, sillä muistelin nähneeni kohteen aiemminkin jossain ja kun hiukan kaivelin ensin muistini lokeroita ja sitten arkistojani, totesin, että tämä sama kohde oli myytävänä eräässä erässä Suomen Filateliapalvelun huutokaupassa toukokuussa 2018. Otin siitä ja sen taustapuolesta kuvankin tuolloin.
Kortin taustapuolelle on kirjoitettu ruotsiksi, että kyseessä on YK postikonttorin ensipäivä 15.1.1957 ja kyseessä on siis suomalaisen Egyptissä toimivan YK komppanian postitoimisto. Tuolloin leimauttaja on leimannut ilmeisesti kuusi FCD leimaa ja (lisäksi?) kolme pakettikorttia M54 ja M30 merkein (sekapostitteena). Ilmeisesti paketteja ei ole lähtenyt mihinkään vaan pelkästään pakettikortteja on leimattu merkein. Tässä on kuitenkin ”hyvä tieto” liittyen konttorin avaamispäivään.
Kun tätä asiaa tutkitaan hiukan eteenpäin, niin voidaan taksakirjasta löytää tieto siitä, että 10.1.1957 annetulla kiertokirjeellä (KK 5/1957) säädettiin, että 15.1.1957 alkaen rauhanturvaajien pintapostina kulkevat lähetykset ovat maksuttomia (tarkalleen ottaen taksakirjassa ei mainita tätä ”alkaen” päivää, mutta asia tulee selväksi). Kyseinen säädös koski myös paketteja. Ennen tätä päivämäärää, joka sattuu olemaan sama kuin kyseisen konttorin avaamispäivämäärä ja kohteella oleva päiväys oli postimaksu kotimaan maksujen mukainen. Näin ollen kyseinen pakettikortti ei olisi oikeataksainen, vaikka se olisi kulkenut, mitä se siis ei ole. Eli kyseessä on kaksinkertainen hasardi. Kortin limitti oli viisi euroa ja se myytiin hintaan 31,90 euroa, eli kamalan kallista ei ollut tästä varmasti harvinaisesta ensipäivän leimakohteesta, mutta postihistorialliseen kokoelmaan tästä ei ole. Mikäli kohde olisi ollut aidosti kulkenut ja oikeataksainen olisin sitä koettanut huutaa itselleni – eli jos jollakulla on jotain vastaavaa, niin olen kiinnostunut.
Forssan Huutokortti-huutokaupassa oli tällä kertaa kohtalaisen ”autio” M30 kohteiden osalta. M30 osastolla oli nimittäin kokonaiset yksi kappaletta kohteita myytävänä ja sekin oli tekele. Muilta osastoilta löytyi joitakin kohteita, joista kiinnostavin oli M17 osastolla myytävänä ollut toisen painoluokan kirjattu lentokuori Saksaan, joka oli sekapostite. Ainoa M30 merkki on 1,20mk punainen ja loput on maksettu M17 merkein. Kohteessa on huomattava se, että M17 ajalta lentoposti on harvinaisempaa kuin M30 kohteilla ja toisen painoluokan lentoposti on tietysti vähän parempaa. Kun tähän lyödään kirjaus kaupan päälle ollaan tilanteessa, jossa 80 euron limitti voidaan jollakin tavalla perustella. Limitillä kohde myytiinkin. Kyseessä on firmaposti, joka tosin on postimerkkiliikkeen lähettämä, mutta kun aikoinaan ei sähköpostiakaan ollut, niin jotenkin postimerkkiliikkeidenkin täytyi postinsa lähettää. Kuorella on Saksalainen lentopostileima ja merkintä lentoreitistä, joka siis kulki Tallinnan, Rigan, Königsbergin kautta Berliiniin. En ole vakuuttunut siitä, että reitti pystähtyi Memelissä erikseen, vaikka kohdeselosteelle on näin kirjoitettu. Muuta M30 ihmeellistä ei Huutokortissa oikeastaan myytävänä ollutkaan.
