Hammastamaton

Huutokauppoja!

5 maaliskuun, 2022 By Mikael Collan

Huutokauppoja on tätä kirjoitettaessa käynnissä useita ja ainakin kolme päättynytkin sitten edellisen blogin kirjoittamisen. Kaikessa kiireessä en ole ehtinyt raportoimaan ja toisaalta raportoitavaa ei ole valtavasti ollut, joten ehkä on parempi käydä kaikki kolme läpi kerralla yhdessä kirjoituksessa.

Vaasan Filatelistien huutokauppa päättyi jo helmikuun puolella. On ollut joitakin kertoja, kun vaasalaisten huutokaupassa on ollut M30 kiinnostavaa – tämä ei ollut yksi niistä. On pakko todeta, että ”ei raportoitavaa”… tarjolla olleiden kohteiden vaikeus oli tällä kertaa Hippo-kisojen tasoa ja hinta ei kohdannut laatua. Raakaa mutta rehellistä. Onneksi Vaasan veri ei vapise.

HTO huutokaupassa, joka päättyi maaliskuun alussa oli hiukan enemmän yritystä. Toki tämä oli odotettavissakin, tehdäänhän HTO:ta kaupallisin perustein, siinä missä Vaasan kerhohuutokauppa on juurikin kerhohuutokauppa. Myytävänä oli sekä filateliaa, että postihistoriaa. Kiinnostava oli 5mk keltainen hammastamaton leijonamerkki, joka oli leimattu. Oma käsitykseniä asiasta on se, että kaikki 5mk keltaiset leijonamerkit, jotka on käytetty on filatelistien käyttämiä / leimauttamia kappaleita. Käsitys ei kuitenkaan ole fakta ja näin ollen en pysty aukottomasti osoittamaan, etteikö myytävänä ollut merkki olisi ”oikeaa asiaa”. Varsinkin kun leimaus on ruma kuin rotta ja siten ei viittaa filatelistiseen tekeleeseen. Itse asiassa on mielenkiintoista heittää ilmoille ajatus siitä, että tekeleen liottaminen kuoreelta voi nostaa tekeleen arvoa irtomerkkinä… koska tekelemäisyys vähenee. Tosin kun tämä kyseinen merkki myytiin 10 euron pohjahintaansa ei kannattane nähdä vaivaa…

*Hammastamaton keltainen 5mk leijonamerkki. Leimattu. Kuva HTO huutokaupasta.*

Muutakin kiinnostavaa filateliaa oli tarjolla, nimittäin harvinainen 2mk karmiinin leijonamerkin korkea merkki. Parhaan tietoni mukaan vastaavia tunnetaan vain kaksi ja tämä nyt myyty on toinen kohde näistä tunnetuista. Eli parasta A harvinaisuusryhmää. 25€ lähtöhinta viittasi siihen, että myyjä tiesi, että ihan pilipalia ei olla myymässä. Markkina löysi myyntihinnaksi 77 euroa, joka tietysti oli yli kolminkertaisesti limitti ja hyvä kohde ei mennyt halvalla.

*Harvinainen 2mk karmiini korkea merkki. Kuva HTO huutokaupasta.*

Postihistoriapuolella oli myytävänä lähes 70 kohdetta. Pääasiallisesti myytävä tavara oli kohtalaisen tavallista, mukana oli mm. kotimaan pakettikortteja lisämaksuin kympin pohjilla ja kotimaan KP pakettikortteja parin kympin pohjilla… viimeaikainen hintataso on näyttänyt, että näillä pohjilla pitäisi lähes tulkoon saada kaksi korttia tuollaisella pohjahinnalla. Kotimaan kohteista kiinnostava oli kirjattu painotuote 35mk Olavinlinna-merkillä, se oli 30 euron lähtöhinnalla kuitenkin pelattu pois pelistä jo ennen pelin alkamista ja jäi myymättä.

Ranskaan poste restante osoitteeseen lähetetty kuori vuodelta 1930 nousi 15 euron pohjistaan aina 27 euroon saakka. Kuorella oli ranskalainen lunastusmerkki poste restante maksun maksamisen todisteena. Näitä kohteita on myyty vuosien saatossa erilaisiin hintoihin, nyt maksettu hinta on kohtalaisen kova. Mutta tällaiset erikoisuudet ovat mukavia lisiä postihistorialliseen kokoelmaan ja sopivat lehdelle, jolla selitetään poste restantekäytäntöjä eri maissa. Suomessahan ei poste restante maksua merkillä maksettu.

SP Lehden huutokauppa päättyi 4.3. perjantaina illalla. Mitään sen erikoisempaa M30 myytävää ei huutokaupassa ollut. Kohtalaisen siisti 7mk punaisen merkin yksittäiskäyttö taksan ja käyttötarkoituksenmukaisella ulkomaan postikortilla jäi myymättä 15 euron lähtöhinnalla. Tämä oli ehkä huutokaupan paras M30 kohde. Filateliakohteet menivät mukavasti kaupaksi. Jos Jörn Donner olisi vielä elossa ja olisi nähnyt tämän huutokaupan olisi hän saattanut lähteä pohtimaan suuhunsa laitettua ”lukeminen kannattaa aina” lausahdusta ja sen totuusarvoa uudempaan kertaan. Nimittäin kohdenumerolla 387 myyty kahden Esa Mattilan kirjoittaman kirjan sisältänyt kohde meni kaupaksi 121 eurolla. Esalla on ollut paljon tietoa laittaa näihin kirjoihin, mutta silti mielessäni kävi, että jossain keulii mopo.

*Kirjakohde, jossa hinta lähti laukalle.*

Kun HTO:ssa myytiin uusi taksakirja (kovakantinen) hintaan 25 euroa ja kun on kiistämätön tosiasia, että Mattilan uraa uurtavaan taksakirjaan nähden uusi on parempi laitos, voidaan ajatella, että 96 euroa maksettiin toisesta kirjasta, Suomen postimaksut kotimaassa 1810 – 1875, joka on saatavilla aika monesta kirjastosta lainaan ilmaiseksi… niin… Jörnin lausahdusta voidaan hieman muuttaa… Lukeminen kannattaa melkein aina. Hirtehinen huumori sikseen, tieto on valtaa ja taksateosten ostaminen on aina fiksua. Tässä kohtaa kuitenkin hinta oli kova.

Kuten yltä voi huomata olivat mainitut kolme huutokauppaa M30-köyhiä, eikä tämä eroa mitenkään siitä mitä on nähty jo jonkin aikaa. Olen jo pidemmän aikaa voivotellut kuivaa kautta hyvien kohteiden löytämisen vaikeuden suhteen ja tämä voivottelu sen kuin jatkuu. Onneksi kohteita kuitenkin on jonkin verran liikenteessä perinteisten huutokauppojen lisäksi, niin systeemi.net:issä kuin muuallakin Internetissä. Lisäksi muut keräilyalueet kuin M30 kohteet pitävät into yllä niinäkin hetkinä, jolloin M30 rintamalla on hiljaisempaa. Rintamista puheen ollen, on syytä todeta, että Ukrainan sota on vetänyt mieliä matalaksi ja monelle on tullut suorastaan paha olo. Tämä saattaa heijastua myös keräilyyn, sillä loppujen lopuksi keräily on luksusta, joka ei ihmisen tarvehierarkiassa ole sittenkään siellä aivan kärkipaikoilla. Kun keräily kuitenkin on mahdollisuus paeta pahaa maailmaa, oli se sitten yltäkylläisyyden tuomaa tympeää pinnallisuutta tai sodan tuomaa ahdistusta, en usko, että harrastuksemme tästä asiasta häiriintyy.

Löysin ja huusin itselleni systeemistä Suomen Kuvalehden julkaiseman kalenterin vuodelta 1945. Kalenteri oli siis painettu kirjanen, jossa on kalenterin tapaan listattu vuoden päivät ja nimipäivät, sekä kaikenlaista muuta, enemmän tai vähemmän kiinnostavaa tietoa. Kiinnitin tähän huomioni, koska muistini sokkeloista tuli mieleeni, että aikoinaan eräs Jussi Tuori esitteli omassa M30 filateliakokoelmassaan vastaavaa kohdetta – Suomen kuvalehden kalenteria, joka oli sodan aikana lähetetty painotuotteena tilaajalle markan vihreällä merkillä – yksittäispostitteena. Painotuote sinänsä ei ole mitenkään erikoinen asia, eikä 1mk vihreän yksittäispostite kotimaassa, mutta kalenteri on erikoisempi tuote painotuotteiden kirjossa. Mitä ihmeellisempi sitä parempi sanoi filatelisti, kun kohdetta monteerasi.

Kohde maksoi postikuluineen alle 12 euroa, sopiva hinta, mutta enempään en olisi lähtenyt. Kohde on merkin osalta ns. maailmaa nähnyt ja huutokauppaterminologiaa käyttääkseni ”ajan patinaa” saanut. Postihistoriapuolellakin on tärkeää, että kohteet ovat ehjiä, joten priimaksi tätä ei voi haukkua. Mutta paremman puutteessa ja parempaa odotellessa… lueskelen kalenteria vuodelta 1945.

Saas nähdä mitä nyt auki olevissa huutokaupoissa on… ja mihin hinnat nousevat.

Grillitietona sain kuulla, että Liiton lehteen tehtävät muutokset ovat johtamassa siihen, että lehden tekemiseen voi tulla yksi sun toinenkin kanto kaskeen… katsotaan miten tämäkin asia taas selviää. Sanonpahan vain sen, että mikäli Liitto ei toimita korkealaatuista paperilehteä jäsenetuna jäsenilleen, niin hyvin suuri osuus jäsenistä nostaa kytkintä. Jää nähtäväksi… ”pikku aasin” tavoin todettakoon, ”mitä sitten tapahtui, sen näemme ensi kerralla”….

124. Hellman on-line

10 lokakuun, 2021 By Mikael Collan

Järjestysnumeroltaan 124. Hellman huutokauppa päättyi eilen illalla suureen määrään maailmalle meklattuja laatikkokohteita. M30 kohteet oli myyty jo perjantaina päivällä. Perjantai on työpäivä niille, jotka töitä tekevät ja siksi jokseenkin haastava huutokauppaan osallistumiselle. Oma kohtaloni olikin jäädä ns. lehtereille katselemaan, kun kentällä pelattiin. Tarkemmin sanottuna en katsonut edes lehtereillä, vaan pääsin näkemään jälkilähetyksen vain toteutuneiden hintojen osalta. Hieman harmillista tämä – mutta ei näyttänyt sen suuremmin vaikuttavan kohteiden hintojen muodostumiseen.

Hellman huutokauppa on paisunut nelipäiväiseksi isoksi myyntitapahtumaksi, jonka aikana myydään lähes kaikkea maan ja taivaan välistä, kirjoituskoneista päikköpareihin. Tämän kertaisessa huutokaupassa oli myytävänä yli 3800 kohdetta. Huutokauppa alkoi jo keskiviikkona, kun myytiin suuri määrä erilaista ”vintage” ja muuta keräilytavaraa. Filatelian ja postihistorian myynti keskittyivät perjantaille ja lauantaille. Käytössä oli jo aiemmin lanseerattu robottimeklaus, jonka tekninen toteutus vaikutti toimivan kohtalaisen hyvin. Toteutuneista hinnoista ja kohdetiedoista jää listaus Hellmanin sivuille, lähtöhintatieto kuitenkin katoaa. Lieneekö julkinen ”käsin meklattava” huutokauppatoiminta Hellmanin osalta siirtynyt lopullisesti historiaan – siltä äkkisiltään vaikuttaa. Oma näkemykseni on, että tämä on sääli, sillä olin itse jo tottunut huutokaupan tunnelmaan ja oppinut jollakin tavalla nauttimaan siitä. No… nähtäväksi jää miten asiat kehittyvät. Siirrytäänpä pohtimaan M30 asiaa.

*300mk lentokone kahdella laskoksella. Muutama tunnetaan. Kuva Hellman Huutokaupoista.*

Malli 1930 osastossa oli myytävänä kaksitoista kohdetta, eli 0,3% huutokaupan kohteista. On pakko todeta määrän olevan vähäisen. Myytävänä oli hammastamattomia liimoitettuja merkkejä 50p (4:lö) ja 6mk (pari ja 4:lö) arvoista, sekä ns. ehdotearkeista leikatut kahdeksan merkkiarvon parit. Nämä menivät kaikki kaupaksi, nousten lähtöhinnoistaan. Kaikki hyviä kohteita M30 filateeliseen kokoelmaan. 30mk postibussimerkin ja 300mk lentokonemerkin laskokset myytiin 55 ja 160 euron hintoihin. Kohtalaisen korkeita hintoja laskoksista, mutta 300mk lentokonemerkin osalta laskokset eivät ole yleisiä. Lentokonemerkin postituore nelilö tilauseränumerolla myytiin 57 eurolla.

Postihistoriaa M30 osastolla oli myytävänä surullisen vähän. Punainen 1,20mk M30 leijona yksin paquebot-postikortilla Englantiin oli osaston ainoa asiallinen postihistoriakohde. Kohde poikkesi tavallisesta saman aikaisesta ulkomaan postikortista siinä, että se oli tosiaan laivalla leimattu ja lisäksi merkki oli leimattu Englannissa paikallisella leimalla. Asia herätti kiinnostusta 22 euron edestä. Tekelekuori, jolle oli laitettu 5mk keltaisen merkin hammastamaton pari ja kaksi juhlamerkkiä myytiin pohjillaan – kohteen taksa oli väärin. Kyseinen kohde on myyty ennenkin ja sille on tietääkseni olemassa atesti, josta ei tässä kaupassa ollut mainittu halaistua sanaakaan. Kohdetta oli ilmeisesti myös leikattu lyhyemmäksi. Joka tapauksessa kaupaksi meni…

*Kohde 2106 toinen kuva. Kiinnostavia Italiaan lähetettyjä kohteita. Kuva Hellman huutokaupasta.*

Mielenkiintoista kyllä, parhaat M30 postihistoriakohteet myytiin lähetyserien joukossa. Erityisen kiinnostava oli kohde 2106 kohdeselosteella ”Hyvä erä postia 1900-luvun alkupuolelta mm. 1929 kirjattu lentokirje Englantiin, tiedustelulomakkeita ym”. Selosteesta ei varsinaisesti selvinnyt M30 keräilijälle mitään erikoista, kuvat avasivat tilannetta paremmin – erityisesti toinen kuva, jossa näkyvät kaksi Italiaan vuonna 1943 lähetettyä kirjettä. Italiaanhan oli voimassa 1.4.1943 lähtien Euroopan Posti- ja Pikatiedotusliiton sopimustaksa, joka määritteli kirjeen perustaksaksi 3½ markkaa, ulkomaiden taksa oli samaan aikaan 4½mk. Italiaan lähetettyjä lähetyksiä kyseisellä taksalla ja vielä M30 merkein lähetettyinä tunnetaan vain vähän. Kun tähän lyödään vielä päälle se tieto, että Italian antauduttua liittoutuneille Saksalaisten suureksi pettymykseksi jo kesällä 1943, joutuivat saksalaiset panostamaan joukkoja ja voimaa Pohjois-Italiaan. Samaan aikaan Italiasta tuli saksalaisten kannalta sotatoimialue ja sitä kautta postiyhteys sinne katkaistiin 1943 syksyllä (syyskuussa). Yksi Italiaan 8.9. lähetetty kuori tunnetaan, joka on kulkenut Berliiniin asti ja palautettu sieltä Suomeen – tämä kohde on ollut Hellmanin mainoksessa aikoinaan kuvattuna. Myytävänä olleet kuoret olivat sopimustaksaisia ja tämän postiyhteyden keskeytyksen aikaisia kohteita – ne oli leimattu Helsingin vaihtopostikonttorissa palautettavaksi lähettäjälleen Bang & Co. osakeyhtiölle postiyhteyden keskeytymisen takia. Kyseessä olevat kohteet ovat harvinaisia ja sopivat niin M30 keräilijöiden kokoelmiin, lentopostikokoelmiin ja postiyhteyden keskeytymisiä luotaaviin kokoelmiin, näin äkkisiltään ajateltuna. Eivät siis jätä kylmäksi vaan ovat M30 postihistorian ”kermaa”. Asia ei jäänyt huomaamatta myöskään ostavalta yleisöltä ja kohteen hinta nousi aina 610 euroon saakka. Muutamissa muissakin erissä saattoi olla jotakin kiinnostavaa, en päässyt itse paikalle tutustumaan ja selvittämään mitä mahdollisesti oli liikenteessä, siksipä en lähde sen enempää spekuloimaan.

Se mitä M30 asiaa oli myynnissä nousi lähtöhinnoistaan yllättävänkin korkealle, hintataso siis oli korkea. Lieneekö tilanne kehittynyt siten, että M30 keräilyä on alkanut harrastaa uusiakin keräilijöitä. M30 on siitä mukava, että tekeminen ei aivan heti lopu kesken – harrastusta voi jatkaa ja kehittää hyvinkin kauan. Toivottavasti saamme lisää M30 filatelisteja jatkossa myös näyttelyihin mukaan.

SFP:n elokuun huutokauppa ja uudet tilat Naantalissa

19 elokuun, 2017 By Mikael Collan

Kesän jälkeen saatiin huutokauppasyksylle startti Suomen Filateliapalvelun huutokaupasta 104, Tällä kertaa myytävää oli M30 osastossa noin kolmekymmentä kohdetta, joista pääosa filateliakohteita. Postihistoriaa ei siis myytävänä juurikaan ollut. Toki postilähetyserissä oli mukana M30 tavaraakin, mutta tällä kertaa ei mitään erikoista. Filateliapuolella myytävien kohteiden taso oli mielestäni kohtalaisen hyvä ja olin hyvin iloinen nähdessäni, että limittiä ei kohteiden osalta oltu asetettu liian korkealle. Muutaman kohteen osalta hinta nousi huomattavasti ja minulle jäi suorastaan sellainen olo, että M30 keräily on saanut jonkinlaista puhtia.

Yllä: Myynnissä ollut levyllinen loisto ja lähes loistoleimaisia M30 merkkejä. (Oikeudet kuvaan omistaa Suomen Filateliapalvelu)

Loistoleimaisia merkkejä oli myytävänä levyllä kohdenumerolla 1435. Tämän levyn osalta ensiksi silmään sattui kolme kappaletta Ahvenanmaalla Getassa postin varaleimalla lähes loistona leimattua M30 kuvamerkkiä. Näistä hieman ensiksi innostuin, erityisesti 10mk saimaan vaaleanvioletista… pienen pohtimisen jälkeen aloin kuitenkin epäillä asiaa – nimittäin on liian hyvää ollakseen totta, että samalla postitoimipaikalla on leimattu kolme yläarvoa aivan samanlaisilla leimoilla lähes loistoina. Lisäksi vielä, kun eräs keräilijäkolleega huomautti, että Ahvenanmaa-osastolla oli kaksi vastaavaa leimausta lisää, joissa M30 merkkien pareille oli käytetty samaa leimaa… tuli selkeästi kitkerä maku suuhuni näistä näennäisen hienoista kohteista. Olenkin siis valmis väittämään, että kyseessä on tarkoituksellisesti tehty leimaus näille merkeille eikä suinkaan tarvekäyttö – eli melkein vetäisin esiin ns. humpuukikortin. Leijonamerkkien osalta minulla ei ole ”valittamista” ne ovat selvästi ihan käypää tavaraa, mutta Getan leimaukset ovat suspekteja. Limitti oli 20€ ja kohde meni kaupaksi 23 eurolla, ostaja ei siis ota tässä suurta iskemää, vaikka Getan kohteet ovatkin mitä ovat.

Yllä: Myynnissä ollut kohde 1437, levyllinen siirtymiä. Näistä parhaat ovat 2mk lilan merkin siirtymä ja 10mk violetin siirtymärivi. Myös 1½mk lilan merkin siirtymä on hyvä. Kohde nousi 20 euron limitistä aina lähes 130 euroon saakka. (Oikeudet kuvaan omistaa Suomen Filateliapalvelu)

Myytävänä oli useita levyllisiä siirtymiä, joista osa sisälsi parempiakin eli vaikeampia siirtymiä. Korkeimmalle nousi erä, jossa oli myytävänä kuuden merkin vaakarivi 10mk violetin merkin siirtymiä ja 2mk lilan merkin pystysiirtymä – kohde nousi aina 130 euron tuntumaan. Itsekin olin tästä kiinnostunut, mutta hinta karkasi minulta (onnellinen ostaja voi tietysti tuosta kuuden merkin rivistä myydä minulle puolet, halpaan hintaan tietenkin!!). Kohteen hinnan nousu näin korkeaksi oli minulle yllätys, vaikka levyllä kolme hiukan parempaa siirtymää onkin. Muitakin parempia siirtymiä oli myynnissä – yksittäiskohteena myyty 6mk oranssin nelilö, jolla oli pystysuuntainen siirtymä myytiin hintaan 102 euroa, joka oli tästä kohteesta mielestäni ihan sopiva hinta. Kyseessä on hyvä kohde – aiemmin tämän merkin erikoisuuksia on myyty korkeilla hinnoilla.

Yllä: 6mk oranssin merkin siirtymä nelilö. Hyvä filateliakohde tälle merkille. Myyntihinta 102 euroa. (Oikeudet kuvaan omistaa Suomen Filateliapalvelu)

Muitakin siirtymiä oli myynnissä, 1½mk harmaan siisti siirtymäpari myytiin alle neljällä kympillä ja 50p vihreän siirtymä kolmirivilö hiukan alle seitsemällä kympillä. Kaikki siirtymät menivät kaupaksi – tällä kertaa sai, jos halusi luopua rahasta, kerättyä hyviä siirtymiä kokoelmaansa. Myytävänä oli kolmesta M30 merkkien arvosta liimoittamattomia esittelyarkin palasia. Kysymyksessä ovat siis ehdotearkeista leikatut hammastamattomat merkit. Kyseessä on M30 filatelistille ”tarpeellinen” kohde, sillä kokoelmassa tulisi esitellä myös ehdotteita – nämä esittelyarkin palaset ajavat tätä asiaa. Kohteen lähtöhinta oli 20 euroa ja se nousi neljään kymppiin. Yhden palasen hinnaksi tuli siis alle 15 euroa – edullisesti meni. Nämä ovat kuitenkin harvinaista herkkua, noin 50 kertaa harvinaisempaa kuin esimerkiksi Duudson-arkit. Muitakin hammastamattomia M30 kohteita oli myytävänä – eli liimoitettuja hammastamattomia kolmesta arvosta näitäkin. Kyseessä on kohtalaisen harvinainen asia, eli vahingossa hammastamattomia M30 merkkejä. Kaupin M30 käsikirjasta jokainen voi lukea itse kunkin merkkiarvon osalta painettujen hammastamattomien merkkien määrän ja huomata, että näiden liimoittamattomien lukumäärä on kokonaisuudessaan hyvin matala, puhutaan sadoista kappaleista. Jälleen aivan eri luokkaa harvinaisuudeltaan kuin esimerkiksi jo edellä mainittu Duudson tavara. Hinnat pysyivät mielestäni alhaisina, kolmen kympin kinttaalla ja helpoin 5mk keltaisen hammastamaton pystypari meni limitillä 20 euroa – halpaa kuin saippua.

Yllä: 15mk punaisen painoserä numero 929, jolle painettu vuosiluku 1951 väärin. (Oikeudet kuvaan omistaa Suomen Filateliapalvelu)

Suomalaisen M30 filatelian yksi tunnettu erikoisuus on, että vuonna 1951 painetuissa arkeissa on reunassa olevan numeroinnin yhteydessä oleva vosiluku mennyt väärin. Näitä virheitä tunnetaan ainakin 10mk vihreän, 10mk ruskeanvioletin, 15mk punaisen ja 25mk sinisen merkin osalta. Näistä 10mk vihreän vuosivirhe lienee yleisin. Tällä kertaa myytävänä oli virheellisellä vuosiluvulla varustettuja numerokuusiloita 10mk vihreästä ja 15mk punaisesta merkistä – kummankin limitti oli laitettu 20 euroon. Näistä huudettiin noin 30 euroa kummastakin. Mukana huutokaupassa oli myös pari M30 kuvamerkkiä laskoksilla – 5mk Olavinlinna ja 20mk postitalo – kumpikin meni kaupaksi, toinen limitillä 20€ ja toinen lähemmäs kolmella kympillä.

Yllä: Helsingistä Berliiniin, Saksaan 15.10.1942 lähetetty lentopostikortti, jolla sekä Suomen, että Saksan sensuurit. M30 4mk postitalo single. Taksa: Saksan erikoistaksan postikorttitaksa Saksaan (1.10.1942 – syyskuu 1944) 2,00mk + postikortin erikoislentotaksa Saksaan (1.10.1942 – syyskuu 1944) 2,00mk = 4,00mk. Hyvä ja vaikeahko yksittäispostite, kokoelmakelpoinen. (Oikeudet kuvaan omistaa Suomen Filateliapalvelu)

Postihistoriapuolella oli hiljaista, mukana oli seitsemän postihistoriakohdetta, joista kaksi Zeppelinin Etelä-Amerkikalentokohteita. Muista kohteista mielenkiintoisin oli Saksaan lokakuussa 1942 lähetetty lentopostikortti, joka oli lähetetty 4mk postitalomerkillä. Kuten suurin osa lukijoista muistanee, oli Suomen ja Saksan välillä sovittu siitä, että monen lähetyslajin osalta maidemme välillä käytettäisiin kotimaan postitaksaa 1.4.1942 alkaen. Tämän lisäksi oli sovittu, että Suomesta Saksaan kulkevan kirjepostin lentotaksa olisi sama kuin kotimaassa alkaen 1.10.1942. Vastaava taksajärjestely oli voimassa myös Saksan valtakuntaan liitettyihin alueisiin kuuluvan postin osalta ja käsitti mm. Itävallan, Puolan ja Ukrainan. Yksittäispostitteena tämä on mainio kohde 4mk postitalomerkille – 2*2mk merkein vastaavia postikortteja tunnetaan huomattavasti paljon enemmän. Kohteen limitti oli 20 euroa ja myyntihinta noin 40 euroa, mikä kohteesta on mielestäni ihan ok hinta. Summa summarum tämän huutokaupan osalta on se, että vaikka kohteita ei ollutkaan myytävänä kovinkaan monia oli mukana hyviä filateliakohteita – postihistorian osalta ei ollut yhtä kohdetta lukuunottamatta mitään erikoista tarjolla.

Yllä: SFP:n uusien toimitilojen aula sisältää pienen myyntinurkan. Tatu Untinen keskustelee kutsuvieraiden kanssa.

Suomen Filateliapalvelu järjesti 15.8. illalla tutustumistilaisuuden uusiin tiloihinsa Naantalissa. Liikkeen muutosta uusiin tiloihin on keskusteltu keräilijöiden keskuudessa jonkin verran, sillä on arveltu tällä muutolla olevan negatiivista vaikutusta mm. Hellman huutokauppoihin. Ajatellaan, että Naantaliin on vaikeaa mennä. Itse olin liikenteessä autolla ja ajelu tähän tutustumistilaisuuteen sujui helposti – uudelta Helsingin moottiritieltä käännytään Turun ohikulkutielle, joka vie käytännössä Raision läpi suoraan Naantalin pikatielle, josta käännytään samalle rampille, kuin mentäessä Aurinko Golfin kentälle (suuret vihreät golf-kentän viitat). Rampilta ajomatkaa on arviolta kilometri. Helsingistä ajoaikaa tullee noin tunti ja kolme varttia, kun vastaavasti Turun toimipisteeseen kesti noin puolitoista tuntia.

Tutustumistilaisuuteen oli saapunut arviolta nelisenkymmentä henkeä, mukana valtakunnan eturivin filatelisteja – paikalla oli vahva edustus Turun kerhosta, mutta myös kauempaa oli porukkaa paikalla. Samassa yhteydessä oli mahdollista tutustua myös tulevan 104. huutokaupan kohteisiin ja tätä mahdollisuutta vieraat käyttivät ahkerasti hyväkseen. Tiloissa on aulatilojen ja ”tiskin” lisäksi myös hyvät tilat huutokauppakohteiden säilyttämistä ja näyttöä varten. Yksi kolmasosa tiloista on varattu huutokauppasalille. Tilat on rakennettu täysin nollasta, eli kaikki on uutta – tällainen liiketilainvestointi on firmalle kuin firmalle iso satsaus, mutta tässä tapauksessa on oltu fiksuja, sillä sijainti on Naantalin näkökulmasta ajateltuna aivan erinomainen ja tilat ovat monikäyttöiset.

Yllä: uusissa tiloissa on satsattu valaistukseen, mikä tarkoittaa sitä, että kohteisiin tutustuminen onnistuu hyvin. Kuvassa Jukka Mäkipää ja taustalla mm. Asko Haahtela tutustumassa kohteisiin.

Itse uskon, että kun huutokaupat jatkuvasti ovat siirtyneet enenevässä määrin verkkoon tulee sijainti merkittävästi menettämään merkitystään. Kalliiden kohteiden osalta on oltava jatkossakin joku paikka missä niihin voi tutustua, mutta Keski-Eurooppalaiseen tapaan tulee huutokauppameininki menemään enemmän ja enemmän siihen suuntaan, että paikan päälle tullee henkilöitä, jotka edustavat itsensä lisäksi myös muita ja huutavat isomman porukan tarpeisiin. Kansainvälisesti ajatellen Suomi on täysin sivussa, joten on kohtalaisen merkityksetöntä, että onko huutokauppa Helsingissä vai Naantalissa, jos kohteita tullaan huutamaan isolla rahalla. Uskon, että liikkeen johto osaa rakentaa tarvittavat yhteistyösopimukset mm. paikallisten hotellien kanssa majoituksesta huutokauppavieraille ja järjestämään esimerkiksi Turkuun huutokauppapäivän aamulla tulevilta junilta pari pikkubussia sopuhintaan ”ovelta ovelle”. Huutokauppapäivän aikana tapahtuvaa ruokailua jne. voisi myös harkita – sopuhintaan, tällöin ihmiset olisivat tyytyväisiä. Joka tapauksessa oli hyvin ystävällistä kutsua keräilijät tutustumaan uusiin tiloihin ”informaaleissa merkeissä”.

Joulukuun 2015 HTO huutokauppa

18 joulukuun, 2015 By Mikael Collan

Yllä: 12/10mk violetti päällepainamaloisto.

Joulukuun HTO huutokaupan pyöräytti käsittääkseni Käpylän merkki, ainakin kohteet olivat nähtävissä Helsingissä. En päässyt paikalle katsomaan, joten en uskaltanut eriä huudella, vaikka myynnissä vaikutti olevan kiinnostavia M30 postihistoriaa sisältäviä laatikoita. Tässäkin huutokaupassa oli muutamia kohteita, jotka kiinnostivat M30 keräilijää – aloitan tapani mukaan filateliasta ja sitten pohdin postihistoriaa läheltä kauas. Kiitos meklarille luvasta käyttää huutokaupan kuvia.

Yllä: Leimattu hammastamaton 5mk violetti merkki

Filateliapuolella oli myytävänä tällä kertaa vain noin kaksikymmentä kohdetta, joten kvantiteetilla ei päästy mässäilemään; kun katson myytyjen kohteiden tilannetta näin jälkimyynninkin oltua käynnissä joitakin aikoja huomaan, että vain yksi kohde on yhä myymättä. Kauppa siis ”sittenkin” pyörii. Kiinnostavampia kohteita ovat ”kestosuosikki” 1,25/50p keltaisen päällepainamamerkin kakkosladelma, joka myytiin kulmaleimattuna hintaan 35 euroa (limitti 20€) ja loistoleimainen 12/10mk violetti päällepainamamerkki, joka kympin limitistään nousi 45:n euroon. Lisäksi myytiin leimattu hammastamaton 5mk violetti merkki arkin yläerunasta. Merkki meni kaupaksi limitillään 175€. Käytännössä tilanne on se, että kaikki hammastamattomien leimaukset ovat tekeleitä, sillä hammastamattomat merkit ”siirtyivät” filatelistien haltuun suoraan postitoimistoista. Se ei vähennä sen arvoa, että hammastamattomia 5mk violetteja on ylipäätään olemassa vain 200 kappaletta ja se on näin ollen vaikea kohde.

Yllä: Postiautoon lähetetty painotuotekortti. Taksa: Painotuote (-50) kotimaassa (1.12.1931 – 30.11.1944) 0,50mk.

Postihistoriapuolella tarjolla oli viitisenkymmentä kohdetta, joista niistäkin suurin osa on tähän mennessä myyty. Kiinnostava oli mm. painotuote, joka oli osoitettu osoitteenaan postiauto. Kohdekuvaus kuului: ”50 p vihr. painot.kortilla os. ´Postiauto Helsinki-Turku Oraan laukku´ Sauvo 1.3.44” ja kohde nousi aina 55 euroon. Kotimaassa kulkenut automaattimerkeillä lähetetty kirje myytiin hintaan 35 euroa ja 1,25mk/50p kakkosladelman päällepainamamerkki kortilla singlenä keräsi 60 euroa.

Yllä: Jälkitaksoituskortti, jonka taakse mitätöity 163mk edestä M54 ja M30 merkkejä. Tämä on käytännössä 3mk harmaalle M30 merkille ”jonkinlainen kohde”.

2½mk sininen singlenä lehtikääreellä, joka oli viidennen painoluokan painotuote, eli ei aivan jokapäiväinen kohde sitten kuitenkaan… ei ole mennyt tätä kirjoitettaessa kaupaksi. Minulle tuli itselleni epäilys tätä kohdetta katsoessani, sillä kuvan perusteella kyseessä on kirjekuori, joka on leikattu auki kummastakin päästään… mutta kun epäilijäksi syntyy… Painotuotteiden osalta yleisesti täytyy tähän samaan hengenvetoon todeta, että ne ovat kohtalaisen aliarvostettu lähetyslaji, vaikka painotuotteet ovat kohtalaisen kiinnostavia. Painotuotteissa on muutamia asioita, jotka tekevät ne postihistoriallisesti hyviksi – nimittäin painotuotteita lähetettiin äärimmäisen harvoin filateelisina postitteina ja näin ollen ne ovat lähes aina olleet tarvepostia. Painotuotteita on ollut hyvinkin painavia, ja näin ollen painoluokkien kirjo on aivan erilainen kuin esimerkiksi kirjeiden osalta. Lentopainotuotteet ovat kotimaassa erittäin vaikeita ja ulkomaillekin hyviä kohteita. Itse asiassa juuri ja (ilmeisesti) ainoastaan lentopainotuotteet ovat niitä kohteita, jotka herättävät kiinnostusta. No se painotuotteiden evankeliumista tällä erää.

Myytävänä oli myös kaksi kuorta, joiden kohdeselosteissa viitattiin saantitodistuksiin, näiden kohdekuvaukset olivat: ”1½ mk viol. ja 1 mk pari R-paikalliskirjeellä saantitodistuksin Hki 15.3.38” ja ”2 mk pun 3 kpl saantitodistuksen käsittäväksi taksoitetulla R-paikalliskirjeellä, mitä sisältö tukee Helsinki 7 11.6.42, palautettu”. Katselin näitä hieman hämmentyneenä, sillä kumpainenkaan kuori ei maksetun postimaksun puolesta sisältänyt saantitodistuksen hintaa. Tämän ilmeisesti olivat muutkin huomanneet, sillä kohteet eivät menneet huutokaupan aikana kaupaksi, vaan ne myytiin vasta jälkimyynnissä pohjahinnoin. Saantitodistukset ovat ”harvinaista” herkkua, mutta mikäli postimaksussa ei saantitodistuksen hintaa näy… Pitää olla tarkkana näiden kanssa!

[Korjaus 26.12.2015: Tosiaankin pitää olla tarkkana; eräs tarkkaavainen lukija huomautti, että toinen näistä kohteista oli oikeataksainen – eli tämä yhteensä 6mk taksainen: 2mk paikalliskirje + 2mk kirjaus + 2mk saantitodistus – ja tottahan se on; päivämäärät ja taksat täsmäävät. Eli ihan hyvä kohde meni halvalla! kun myyntihinta oli 29€. Vaikka kuorella ei lue ”saantitodistus” on sisällön mukana ollut kirje, jossa luki saantitodistuksella hyvä todiste asiasta.]

Yksi mielenkiintoisimmista kotimaan postihistoriakohteista oli kohdenumerolla 303 myyty jälkitaksoituskortti, jonka takapuolelle oli mitätöity 163 markan edestä postimerkkejä – sekapostitteena M30 / M54. Nämä jälkitaksoitukset ovat mukava suomalainen (ja ruotsalainen) erikoisuus, niitä ei käsittääkseni muualla harrastettu. Ideahan on se, että kun / jos jäi postimaksua maksamatta, tässä kohteessa liittyen ulkomaan pakettiin, lähetti postitoimisto (usein ulkomaan lähetyksiä huolitseva toimisto, tässä tapauksessa lähtevien ulkomaan pakettien osasto) alkuperäiseen postitoimistoon jälkitaksoituslomakkeen, jolle oli kirjoitettu lähettäjän tiedot. Lähettäjä sitten pyydettiin maksamaan puuttuva osa postimaksusta postitoimistoon. Maksettu osa mitätöitiin postimerkeillä lomakkeelle (tässä tapauksessa käytössä ollut vähän epätavallisen näköinen lomake) niille tarkoitettuun kohtaan tai lomakkeen taakse.

Yllä: Yhdysvaltoihin lähetetty kirje, jolle on lyöty ”T” leima lunastuksen merkiksi. Ilmeisesti kuorelle liimatut kaksi 25 pennin merkkiä (painotuotteen taksa oli 50p) eivät ole riittäneet, koska tämä on tulkittu kirjeeksi ja näin ollen lyöty lunastus. USA:ssa leimattu ”1 cent postage due” joka maksettu lunastusmerkillä.

Islantiin mennyt lentokuori jäi myymättä 25 euron limitillä. Tämän huutokaupan ”överit” tehtiin mielestäni 10mk vihreän Hollantiin menneen, kieltämättä hienoleimaisen, painotuotteen kanssa, nimittäin lähtöhinnasta 15 euroa nousua tuli seitsemän kymppiä. Nämä 10mk vihreän single painotuotteet ovat pikkuhyviä, mutta itse en olisi kyennyt venymään moiseen hintaan. Brasiliaan mennyt lentokuori vuodelta 1950 myytiin 21 eurolla ja Yhdysvaltoihin mennyt lunastukseen joutunut painotuotekuori amerikkalaisella lunastusmerkillä myytiin hintaan 20 euroa. Ambomaalle lähetetty kirje ei 40 euron lähtöhinnalla mennyt kaupaksi, mikä sinänsä ei yllätä, koska Lounais-Afrikkaan mennyttä lähetystyöntekijöille kulkenutta postia tunnetaan jonkin verran.

Yllä: Kirjattu postikortti Helsingistä 18.7.1942 Sortavalaan. Taksa: Postikortti (16.6.1940) 1,75mk + kirjaaminen (1.12.1931 – 31.8.1942 ) 2mk = 3,75mk. Vaikeahko kohde.

Huutokaupan mielestäni paras M30 kohde oli myytävänä tällä kertaa numerolla 300 ja kohdeselosteella ”2mk pun 1:75/50p ehiökortilla -42”. Eihän tämä mikään pelkkä ehiökortti ollut, vaan kirjattu postikortti M30 lisämerkillä ehiöllä. Kirjatut postikortit ovat vaikeita tapauksia ja niitä saa metsästää pahimmassa tapauksessa kauankin. Tässä kävi nyt sitten niin, että kohde myytiin lähtöhinnalla 10 euroa. Onnea onnelliselle voittajalle!

Merkkeilyvuosi alkaa kääntyä kohti loppuaan ja taitaa olla niinkin, että isompia huutokauppoja ei ole kotimaassa päättymässä enää ennen vuoden loppua. Tämä saattaakin jäädä viimeiseksi huutokauppoja käsitteleväksi kirjoitukseksi ”tällä kaudella”. Paljon on tavaraa vaihtanut omistajaa, joukossa joitakin M30 keräilyn huippukohteita. Odotan jo kiinnostuksella vuotta 2016, sillä huhtikuussa järjestetään Jyväskylässä Nordia 2016 Pohjoismainen postimerkkinäyttely. Sinne on ilmeisesti tulossa myös M30 kokoelmia, joita lähden minäkin mielenkiinnolla tutkimaan. Osallistujille muistutukseksi, että ilmoittautumisia kannattaa laittaa jo menemään näyttelyn komissaarille!

Suomen Filateliapalvelun 92. huutokauppa

25 elokuun, 2015 By Mikael Collan

Suomen Filateliapalvelun 92. huutokaupassa oli myytävänä jonkin verran M30 kohteita, tällä kertaa ei kuitenkaan mitään kovin erikoista tai ainakaan allekirjoittanutta ylisanoihin siivittänyttä. Itse asiassa vaikutti vähän siltä, että kyseessä olisi tyypillinen ”ensimmäinen kesän jälkeinen” huutokauppa, johon oli jätetty vähän ”laiskasti” kohteita. Käyn muutamia kohteita läpi, mutta kuten sanottu, kohteita oli ylipäätään vähänlaisesti ja mitään erikoista ei tarjolla ollut; aloitan filateliapuolelta ja lopuksi kuvailen muutamia postihistoriakohteita.

Yllä: M30 35mk Olavinlinna-merkki laskoksella. Myyntihinta 20 euroa. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Myytävänä oli kolme M30 kuvamerkkiä, joissa on laskos, yksi 15mk Olavinlinna ja kaksi 35mk Olavinlinna merkkiä. Kaikissa edellämainituissa laskokset olivat kohtalaisen pieniä ja ohuita. Aiemmin, toukokuun HTO huutokaupan yhteydessä kävin läpi siirtymien, laskosten ja loistoleimojen hintoja, näihin hintoihin vertailtuna hintataso pysyi mielestäni jokseenkin samanlaisena. 15mk Olavinlinna laskoksella myytiin nyt 22 eurolla (limitti 20€) ja 35mk Olavinlinna-merkit kymmenellä (limitti) ja kahdellakymmenellä (limitti) eurolla, suuremman laskoksen saadessa korkeamman hinnan. Kuvista päätellen nämä 35mk Olavinlinna-merkit saattoivat olla eri paperilla, koska väri oli niin erilainen, mutta kyseessä saattaa olla myös ”oma keksintöni”…

Yllä: Saimaa 10mk vaaleanvioletti numerokuusilo nro. 184. Myyntihinta 150 euroa (limitti 90 euroa). Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Numerokuusiloita oli myytävänä erinä ja muutama erikseen, huomattava oli 10mk vaaleanvioletin kuusilon myyntihinta 150 euroa. Saman merkin numeropala kolmella merkillä myytiin sekin 46 eurolla. Vaaleanvioletilla on kysyntää!

Yllä: Lähes loisto 2mk keltainen Viipuri-leimattu, myyntihinta 275 euroa, lähtöhinta 5 euroa. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Loistoleimaisiakin oli myytävänä M30 leijonamerkkien ja kuvamerkkien osalta, tähän osastoon kuului myös tämän huutokaupan mielestäni suurin M30 ylilyönti, eli 2mk keltaisen merkin Viipurissa 11.8.1943 leimattu ”lähes loisto” kappale myytiin hintaan 275 euroa. Minun taidoillani ja tiedoillani tästä ei saa mitenkään tehtyä saavutetun hinnan arvoista kohdetta, toivottavasti joku osaa ”valistaa” minua.

Vihreä 20p leijonamerkki nappiloistona, ehkäpä ketjuleimasta jäi myymättä 5 euron limitillä, mielestäni tämä oli ihan ok kohde. Myöskin 1mk oranssi automaattimerkki numerolla loistoleimattuna jäi myymättä, limitti oli 30 euroa ja ehkäpä liian korkea. Harmaa 3mk merkki ei aivan nappiloistona, mutta loistoksi luokiteltavana kuitenkin myytiin vitosella ja vaaleanvioletti 10mk loistoleimainen Saimaa myytiin hintaan 11 euroa.

Myytävänä oli myös puolitettu leikkele, jossa postipysäkkileimalla ”Mantila” oli leimattu 2,75mk ja puolitettu 50p M30 leijonamerkit. Kohde myytiin hintaan 31,50 euroa limitin ollessa 30 euroa. Sama kohde jäi aiemmassa HTO huutokaupassa myymättä (tuolloin 50€ limitillä). FORD reijitetty 3mk oliivinvihreä merkki myytiin hintaan 6,50€ ja 8/5mk violetti merkki, jossa oli pieni lisäpainaman siirtymä meni kaupaksi vitosella.

Yllä: Leimattu 5mk violetti hammastamaton merkki. Limitti 200€, jäi myymättä. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Myytävänä oli myös 5mk violetti hammastamaton merkki Helsingissä 1945 leimattuna, kohteen pyynti oli kokonaiset 200 euroa. Merkki ei mennyt kaupaksi, mielestäni pyynti oli hurja. On erittäin todennäköistä, että kaikki hammastamattomat merkit ovat aikoinaan joutuneet filatelistien käsiin ja tällaiset leimaukset ovat ns. humpuukia. Vastaavaa merkkiä on myyty leimaamattomana huomattavasti edullisempaan hintaan – leimaamattomana siihen ei liity tätä humpuukiaspektia. Mikäli löytyisi kohde, joka on ”aidosti” kulkenut ja jonka voidaan jopa arvella olevan tarvelähetys… niin tilanne olisi eri. Näitäpä ei kuitenkaan vastaan ole ainakaan minun kohdallani tullut.

Yllä: Lentopostikortti ??.2.1940 Tukholman kautta Yhdysvaltoihin. 1,25mk keltainen ehiökortti ja 3kpl 3½mk sinistä M30 leijonamerkkiä, yhteensä 11,75mk. Kortille kirjoitettu ”via Berlin-Rom-Lissabon”. Kenttäpostileimattu ja ehiö mitätöity joukko-osasto leimalla ”Merivoimat 8”, sotasensuurin tarkastama, Tukholman kauttakulkuleima. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk, postikortin lentolisä New Yorkiin Yhdysvaltoihin (25.7.1939 – 23.1.1941) 8,00mk kappale (vyöhyke 7), yhteensä 11,00mk. Ylitaksa! Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Yllä näkyvä ”3½ mk sininen 3 kpl lisämerkkeinä 1.25 mk ehiökortilla Usa:n Talvisodan aikana, useita leimoja, kiintoisa” on siis ”kiintoisuudestaan” huolimatta väärätaksainen ja minun henkilökohtainen mielipiteeni on, että joukko-osasto leimamitätöinti, sensuuri ja kenttäpostileimaus ja kaikki kirjoitukset reittiin liittyen jne. viittaavat vahvasti filatelistin lähettämään postiin. Onnetonta on lisäksi tuo väärätaksaisuus, joka tekee koko hommasta mielestäni aika mauttoman – mikäli kyseessä olisi oikeataksainen lähetys, olisi tilanne hieman parempi, sillä lentopostikortteja Yhdysvaltoihin talvisodan aikaan kulki paljon vähemmän kuin kirjeitä. Sinänsä Yhdysvaltoihin lentoveneellä menneet lähetykset eivät ole mitenkään erityisen harvinaisia, mutta kortit tosiaan harvinaisempia kuin lentokirjeet. Myyntihinta 67 euroa (limitti oli 50 euroa).

Postihistoriapuolella myytävänä oli tällä kertaa nihkeästi tavaraa, joitakin lehtikääreitä ja yksi tiedustelulomake. Yksi kohde oli myynnissä ”paikallislehtikääre” otsikolla – tämä on tietysti M30 ajanjaksona ”harhaanjohtavaa markkinointia”, sillä lehtikääreet ovat yleisesti ottaen aina painotuotteita ja paikallispainotuotteita ei M30 käyttöaikana tunnettu lähetyslajina lainkaan.

Yllä: Lempäälästä 1945 Internointileiri 1:stä lähetetty kirje, leimaus ”Internointileiri 1”, 3½mk oliivi leijona single. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Kenttäpostin osastossa oli myytävänä yksi kiinnostava M30 kuori, Lempäälän internointileirin leimalla varustettu kuori 3½mk:n oliivilla merkillä varustetulla kotimaan kirjeellä. Nämä internointileirien leimoilla varustetut kuoret ovat ihan kivoja kohteita. Kohde myytiin hintaan 25,30 € lähtöhinta oli 15 €.

6mk punainen – kuudes punainen leijona

11 heinäkuun, 2015 By Mikael Collan

Yllä: 6mk punainen kaunisleimainen merkki, 1.7.1947 Rovaniemi.

Ulkomaan postikortin taksa vaihtui 1.9.1945 kuudeksi markaksi ja tätä uutta taksaa varten painettiin uusi punainen leijonamerkki, 6mk punainen leijona, joka ilmestyi 29.10.1945. Merkki painettiin kokonaan sellupaperille (SP) ja sitä tilattiin kolme tilauserää , joita liimoitettiin kahdella eri liimalla siten, että tilauseriä 673 (10-1945) ja 712 (8-1946) liimoitettiin liimalla 5 ja tilauserää 694 (2-1946) liimalla 2. Huomataan, että 6mk punainen on hyvä ”vertailukappale”, jos varmasti sellupaperista merkkiä tarvitaan vertailukohdaksi – tämä siis esimerkiksi viiden tai kymmenen pennin merkkien paperin selvittämisen yhteydessä. Yhteensä merkkiä painettiin 10 miljoonaa kappaletta niin, että tilauserää 673 painettiin 2,0 milj., tilauserää 694 3,0 milj. ja tilauserää 712 5,0 milj. kappaletta.

Yllä: 6mk punaisen kaikkien kolmen tilauserän numerokuusilot. Kun katsotaan näiden liimapuolta nähdään selvästi liimojen lm2 ja lm5 ero.

Erikoisuuksia tunnetaan, muun muassa hammastamattomia liimoitettuja merkkejä tiedetään päässeen levitykseen 200 kappaletta (kaksi arkkia) tilauserästä 673. Lisäksi löytyy ainakin siirtyneitä hammasteita ja reunavesileimattuja merkkejä. Myös rosohammastettuja merkkejä tunnetaan, käsikirja sanoo näiden olevan harvinaisia. Joitakin ohuelle ja paksulle paperille painettuja merkkejä on myöskin löytynyt.

Yllä: Hammastamaton liimoitettu 6mk punainen pari tilauserästä 673 (eli 10-1945).

Käyttötarkoituksen mukainen postite punaisilla leijonamerkeillä on UPU:n värisuositusten mukaisesti ulkomaan postikortti. 6mk punaisen leijonamerkin kohdalla kysymyksessä on kohtalaisen vaikea kohde. Näitä 6mk punaisia postikortteja on aina silloin tällöin ollut myytävänä huutokaupoissa ja lähtöhinnat ovat vaihdelleet kohtalaisen paljon. Viimeisin huutokaupassa minun tietääkseni myytävänä ollut kohde nähtiin Hellman-huutokaupassa keväällä 2015, tällöin lähtöhinta oli 800€, kohde jäi myymättä. Myymättömyys ei ole ihme, sillä vaikka kohteet ovat kohtalaisen vaikeita on ”oikea” hinta ehkäpä sadan viidenkympin kinttaalla. Alla näkyvä kappale on aikoinaan maksanut alle sata euroa, mutta sen leimaus ei ole kovin hyvä.

Yllä: Postikortti 11.11.1946 Lahdesta Torontoon Kanadaan. 6mk punainen single. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.9.1945 – 31.12.1946) 6,00mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Virallisen käyttöajan, eli ulkomaan postikortin 6mk taksa-ajan puitteissa merkki sopi muutamille taksoille yksinään ja luonnollisesti sitä voitiin käyttää myös kombinaatioina. Yksittäiskäytöt viralliselta käyttöajalta ovat mahdollisia 16.1.1946 alkaen ainakin paikalliskirjeellä ja kolmannen painoluokan painotuotteella. Lisäksi postiennakkomaksuista löytyy 6mk taksoja jo merkin ilmestymisestä lähtien.

Yllä: Paikalliskirje Porissa 2.8.1946. 6mk punainen single. Taksa: Paikalliskirje (-20g) (16.1.1946 – 31.12.1947) 6,00mk.

Yllä: Toisen painoluokan kirje 16.4.1946 Helsingistä Kouvolaan. 6mk punainen tupla, yhteensä 12mk. Taksa: Kirje (21-125g) kotimaassa (16.1.1946 – 31.12.1946) 12,00mk.

Yllä: Tullaus ruotsalaisella pakettikortilla 11.12.1946 Turku II. Ulk. 6mk punainen tupla – toinen merkki kärsinyt. Taksa: Paketin tullaus (1.9.1945 – 31.12.1946) 12,00mk.

6mk punaista merkkiä saatettiin tietysti käyttää myös muiden merkkien kanssa yhdessä postimaksun maksamiseksi ”virallisen käyttöajan” puitteissa. 6mk merkki kuitenkaan ei ollut yleensä se näppärin lisämerkki, joten lisämerkkinäkään sitä ei mitenkään erityisen paljon löydy. Yllä: Varkaudesta 11.9.1946 San Franciscoon Kaliforniaan USA:n lähetetty lentokirje. M30 25mk puunhakkaaja, 6mk punainen ja 1mk vihreä leijona, yhteensä 32mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.9.1945 – 31.12.1946) 10mk, lentolisä (jokaiselta 5 grammalta) Yhdysvaltoihin, vyöhyke 6 (1.4.1946 – 1.1.1947) 22,00mk, yhteensä 32,00mk. 9kk pituinen taksa-aika.

Virallisen käyttöajan jälkeen, eli 1.1.1947 alkaen merkki kävi yksin mm. kotimaan ja Pohjoismaiden postikortille. Lisäksi on useita mahdollisia taksoja, jotka voitiin rakentaa kahdella tai useammalla 6mk punaisella merkillä yhdessä.

Yllä: Postikortti Pohjoismaihin (sama taksa kuin kotimaassa) lähetetty Turusta 2.6.1947 Göteborgiin Ruotsiin. Taksa: Postikortti Pohjoismaihin (1.1.1947-31.12.1947) 6,00mk. Ikävä tummentuma osittain myös merkin päällä.

Yllä: Postikortti kotimaassa Turusta 13.6.1947 Poriin. Taksa: Postikortti kotimaassa (1.1.1947 – 31.12.1947) 6,00mk

Yllä: Kirje Turusta 19.3.1947 Los Angelesiin USA:n. 6mk punainen tupla, yhteensä 12mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.1.1947 – 30.6.1948) 12,00mk.

Yllä: Kirje Helsingistä 21.1.1947 Saksaan, ilmeisesti Brittiläiselle vyöhykkeelle. 6mk punainen tupla, yhteensä 12mk. Brittiläisen vyöhykkeen sensuuri. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.1.1947 – 30.6.1948) 12,00mk. Tämä on aikainen sodan jälkeinen lähetys Saksaan, jonne postin kulku oli keskeytettynä. Lisäksi on huomioitava, että ulkomaan kirjeitä varten tarkoitettu 12mk sininen leijonamerkki julkaistiin vasta 10.2.1947, joten tätä ennen taksa piti rakentaa käyttämällä muita merkkejä. Tämä lähetys osuus juuri tähän 40 päivän väliin. Kyseessä on ”yllättävän hyvä kohde”, mutta se olisi paljon parempi, jos kyseessä ei olisi ns. ikkunakuori.

Yllä: Kirje Rajamäeltä ilmeisesti 24.6.1948 Helsinkiin. 6mk punainen pari. Taksa: Kirje (20g) kotimaassa (1.1.1948 – 30.11.1948) 12,00mk. Yllä: Postikortti Kotkasta 28.3.1951 Helsinkiin. 6mk punainen pari. Taksa: Postikortti kotimaassa (1.7.1950 – 31.12.1951) 12,00mk.

Mallin 1930 virallisen loppuunkäytön yhteydessä käytettiin loppuun myös jäljelle jäänee 6mk nimellisarvoiset merkit, punaiset, oranssit ja vihreät. Näistä vihreitä merkkejä oli vielä vuonna 1962 jonkin verran jäljellä, myöskin oransseja löytyy, punaiset olivat kuluneet vuosien saatossa pitkälti loppuun, mutta niitäkin tavataan. Virallinen loppuunkäyttö tapahtui pääasiallisesti pakettikorttien ja muiden postissa tapahtuneiden lähetysten yhteydessä (Vakuutetut ja kirjatut lähetykset).

Alla: Kirjattu kirje 4.6.1962 Salosta Turkuun. M30 2*24mk ruskeanvioletti ja 2*6mk punainen, yhteensä 60mk. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa ( 1.6.1956 – 31.12.1962) 30,00mk , kirjaaminen (1.6.1956 – 31.12.1962), yhteensä 60,00mk. M30 virallinen loppuunkäyttö. Loppuunkäyttöjen yhteydessä kulutettiin pois kaikki ”ei-viidellä jaolliset” merkit, joita oli jäänyt paljon postin varastoihin.

Nämä 40-luvun lopun punaiset leijonat eivät ole kovin ”erikoisia” sillä suurin osa postiliikenteestä oli jo normalisoitunut ja posti oli alkanut kulkea lähes kaikkiin maihin ilman sen kummempia kommervenkkejä. Se mikä on syytä muistaa on, että lentoposti oli voimakkaasti yleistynyt ja esimerkiksi Yhdysvaltoihin lähetetty kirjeposti on suurelta osin kulkenut lentopostina. Postin avautumisesta huolimatta 6mk punainen yksin postikortilla ja sitä seuraava 7mk punainenkin ovat kohtalaisen hyviä singlekohteita.

Päivitys: 7.9.2015 – Karelia Stampsin syyskuun 2015 huutokaupassa myytiin 6mk punainen postikortilla Yhdysvaltoihin. Kortti oli saman laatuinen, kuin tässä artikkelissa yllä näkyvä Kanadaan mennyt, eli ei mikään ”kaunokki”. Kyseisestä kortista maksettiin 200€, joka oli kortin lähtöhinta.

1½mk punainen – toinen punainen leijona

4 tammikuun, 2015 By Mikael Collan

Yllä: Loistoleimainen 1½mk punainen leijonamerkki. Helsinki 30.4.1932.

1½mk punainen leijonamerkki ilmestyi vuonna 1932, ilmeisesti maaliskuun viimeisenä päivänä (31.3.1932) tai virallisesti ehkäpä päivää myöhemmin; virallista ilmestymispäivää ei tunneta. Merkin käyttötarkoitus oli toimia ulkomaan postikortin maksuna, kuten värin perusteella on helppo päätellä – kyseessähän oli UPU:n värisuositus, jonka mukaan merkkien värit määriteltiin. 1½mk punainen korvasi aiemmin samaan tarkoitukseen julkaistun 1:20mk punaisen leijonamerkin. Ulkomaan postikortin taksa vaihtui 1.12.1931. Merkkiä tilattiin kuusi tilauserää 237 (2-1932), 242 (5-1932), 259 (6-1933), 270 (3-1934), 292 (5-1935) ja 309 (5-1936). Itse asiassa seitsemäskin tilauserä on olemassa, mutta se käytettiin kokonaisuudessaan 2mk/1½mk päällepainamamerkin tekemiseen.

Yllä: Numeropalat kaikista 1½mk punaisen tilauseristä pl. seitsemäs tilauserä.

Käytetty liima oli kaikissa tilauserissä arabikumiliimaa (lm1) ja paperilaatuna lumppupaperi. 1½mk punainen on hieman ”yllätyksetön”, sillä erikoisuuksia tunnetaan vähän – se mitä on löydetty on merkkien kohdalle osunut reunavesileima. Lisäksi on olemassa hammastamattomia 1½mk punaisia merkkejä, joiden takana ei ole liimaa. Nämä hammastamattomat ovat peräisin ns. näyttelyarkeista.

Yllä: Hammastamaton 1½mk punainen nelilö näyttelyarkin alareunasta

Merkin tarkoituksenmukainen käyttö oli, kuten väristäkin käy ilmi, ulkomaan postikortin postimaksu, joka vaihtui 1:20mk:sta 1½ markkaan 1.12.1931 ja päättyi 31.10.1936. Taksan pituus oli siis 4 vuotta 11 kuukautta, jo pelkästään tästä pitkästä taksa-ajasta johtuen eivät merkillä lähetetyt ulkomaan postikortit ole suuria harvinaisuuksia. Jälleen kerran hyvät kohdemaat tulevat arvoonsa.

Yllä: Helsingistä 11.7.1935 Leningradiin Neuvostoliittoon lähetetty postikortti, jolla 1½mk punainen single. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Neuvostoliitto on hyvä kohdemaa, M30 käyttöaikana Neuvostoliittoon perille menneet lähetykset ovat kohtalaisen haastavia.

Yllä: Helsingistä 14.9.1935 Sydney:n New South Walesiin Australiaan lähetetty postikortti, jolla 1½mk punainen single. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Kaukainen kohdemaa. (Lisätty 18.2.2015). Yllä: Hämeenlinnasta 10.8.1933 Bostoniin Massachusetsiin USA:n lähetetty postikortti, jolla 1½mk punainen single. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk.

Yllä: Viipurista 5.8.1936 Rigaan Latviaan lähetetty postikortti, jolla 1½mk punainen single. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Latvian kanssa solmittiin postisopimus 12.5.1937, jolloin Latvia siirtyi taksaryhmään Pohjoismaat, tämä lähetys on sopimusta edeltävältä ajalta ja siksi ”ulkomaan” taksainen.

Yllä: Turusta ilmeisesti 2.7.1932 Aarau:n Sveitsiin lähetetty postikortti. Postitettu ilmeisesti 1½mk punaisella laivalta matkalla Ruotsiin, ”Från Finland leimaus ja merkki mitätöity Stockholm 3.7.1932 leimalla Tukholmassa. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö. (Lisätty 1.2.2015) Yllä: Helsingistä 13.6.1936 Edinburghiin Skotlantiin lähetetty postikortti. 1½mk punainen single. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.Yllä: Kaksi postikorttia Helsingistä 17.12.1934 ja Mariehamnista 23.6.1936 Englantiin. Toinen kortti on edelleen lähetetty Englannissa Lontoosta Hazelcroftiin. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Joku sanoo, että Englanti on sama kohdemaa kuin Skotlanti, mutta jos kysytäänä Skotlantilaisilta…Yllä: Postikortti Viipurista 9.5.1934 Plzeniin Tsekkoslovakiaan. 1½mk punainen single. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Postikortti Helsingistä 22.7.1934 Wieniin Itävaltaan. 1½mk punainen single. Kulkenut lentona Saksaan, vaikka lentolisää ei ole maksettu – tämän merkkinä ”Mit Luftpost Befördert” leimaus. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.Yllä: Postikortti Helsingistä 3.9.1934 Pariisiin. 1½mk punainen single. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Kaksi postikorttia Unkariin, toinen Helsingistä 9.4.1936 Egeriin ja toinen 3.7.1932 Budapestiin, lähetyspaikka ei selviä leimasta. 1½mk punainen single. Toinen kortti ulkenut lentona Saksaan, vaikka lentolisää ei ole maksettu – tämän merkkinä ”Mit Luftpost Befördert” leimaus. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Kaksi postikorttia Helsingistä Saksaan, toinen M17 ehiökortilla (jonka käypäisyys on loppunut) 25.8.1932 Hannoveriin ja toinen 10.7.1935 Langenbielau:n (nykyisen Puolan alueelle). Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Langenbielau oli ilmeisesti keskitysleiripaikkakunta n. 10 vuotta kortin lähettämisen jälkeen.

Näiden ”single” postikorttien hinnoittelu on hyvinkin vaihtelevaa, nimittäin hyviin kohdemaihin Afrikkaan tai Etelä-Amerikkaan menneiden hinnat voivat pyöriä 30 euron yläpuolella, kun taas tavallisemmat kohdemaihin kuten Saksaan menneet kohteet lähtevät muutamasta eurosta ylöspäin. Hyvin leimattu pieneltä paikkakunnalta lähetetty kohde tulisi arvostaa korkeammalle kuin Helsingistä lähetetty koneleimattu. [Lisäys 17.2.2015: Kahdessa helmikuussa 2015 päättyneessä huutokaupassa myytiin Australiaan kulkenut postikortti 1½mk punaisella singlellä, toisen hinta nousi 13,20 euroon ja toinen myytiin 7,70 eurolla. Nämä ovat hyviä kohdemaita. Kumpikaan kortti ei ollut aivan prima leimoiltaan, mutta tämä hintatieto antaa osviittaa vuoden 2015 hintatasosta 1½mk punaisten single-postikorttien suhteen]

Merkin tarkoituksenmukaisen käyttöajan puitteissa, siis 31.3.1932 – 31.10.1936 oli voimassa muitakin taksoja, joille 1½markan merkki soveltui yksin, mutta nämä kohteet eivät ole yhtä relevantteja kuin ulkomaan postikortti, sillä oli mahdollista käyttää myös jo aiemin julkaistua 1½mk violettia. Tänä aikana muilla kuin ulkomaan postikortin taksoilla singlenä 1½mk punaisella leijonamerkillä kulkeneet lähetykset ovat kuitenkin kiinnostavia singlekohteita.

Yllä: Kolmannen luokan painotuote Helsingistä 3.3.1934 Bromarviin. Ilmeisesti sisältänyt kasan painotuotteita. 1½mk punainen single. Taksa: Painotuote (101-150g) 1.12.1931 – 30.11.1944 1,50mk.

Yllä: Kaksi paikalliskirjettä, ylempi Toijalassa lähetetty 15.7.1936 ja Vaasassa 15.4.1936 lähetetty, jolla leima sattunut sopivasti. 1½mk punaiset singlet. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 1,50mk.

Yllä: Kolmannen luokan painotuotekirje Kannuksesta 31.7.1934 Geneveen Sveitsiin. 1½mk punainen single. Taksa: Painotuote ulkomaille (101-150g) 1.12.1931 – 30.11.1944 1,50mk. Kuorelle kirjoitettu erikseen ”Imprime” – painotuotteita, muuten laskisin tämän väärätaksaiseksi; onneksi käytetty kynä ja kirjoitustyyli vastaavat toisiaan. IKL:n logokuori.

Merkkiä voitiin tietysti käyttää myös muilla postitteilla, alla esitellään muutamia lähetyksiä joilla kaksi tai useampia 1½mk punaisia merkkejä ”yksinään” muodostamassa postitaksaa.

Yllä: Helsingistä 19.7.1934 Tukholmaan Ruotsiin lähetetty lentokirje. Kaksi 1½mk punaista, yhteensä 3mk. Hotelli Kämpin kuvallinen kuori. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.12.1931 – 31.10.1936 2,00mk, kirjeen lentolisä Pohjoismahin (-20g) 1,00mk, yhteensä 3,00mk.

Yllä: Tampereelta 20.11.1933 Shanghaihin Kiinaan lähetetty kirje. Kaksi 1½mk punaista, yhteensä 3mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Ylitaksa! Kaukaisesta kohdemaasta huolimatta ”hyödytön”, tai kuten Juhani Kerppola asian ilmaisisi ”on se niin väärin” kohde.Yllä: Postivaunuleimoin (Postivaunu 8.) 29.11.1934 Geneveen Sveitsiin lähetetty kirje. Kaksi 1½mk punaista, yhteensä 3mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Ylitaksa! IKL:n logokuori. Yllä: Helsingistä helmikuussa 1935 Lekley:n Englantiin. Kolmirivi 1½mk punaisia, yhteensä 4½mk. Yksirivinen sininen FLYGPOST leima. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, kirjeen lentolisä Eurooppaan (jokaiselta 20g:lta) 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk, yhteensä 4,50mk. Yllä: Viipurista 12.6.1934 Frankfurt am Mainiin Saksaan lähetetty lentokirje. Kolmirivi 1½mk punaisia, yhteensä 4½mk. Harvinainen Viipurin ”Par Avion – Lentoposti” laatikkoleimaus punaisella ja Saksan päässä ”Mit Luftpost Befördert – Frankfurt (Main) 2 Flughafen” leima. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, kirjeen lentolisä Eurooppaan (jokaiselta 20g:lta) 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk, yhteensä 4,50mk.

Yllä: Mustemitätöity nelirivi 1½mk punaisia merkkejä postikortilla, joka on kulkenut kotimaassa Helsinkiin. Yhteensä 6mk. Taksa vastaa postikortin taksaa vuonna 1947. Taksa: Postikortti kotimaassa 1.1.1947 – 31.12.1947 6,00mk.

Alla esitellään kaksi kiinnostavaa lähetystä, joilla 1½mk punainen merkki esiintyy yhdessä muiden M30 merkkien kanssa täydentämässä taksaa.

Yllä: Turusta 13.6.1935 lentona Leopoldvilleen Belgian Kongoon lähetetty kirje. Merkintä Par Avion Bruxelles – Leopoldville. Leimoista nähdään, että kulkenut Tukholman kautta (saapunut ilm. lentona Tukholmaan) 13.6.1935, josta laivalla Sassnitziin Saksaan ja sieltä junalla Berliiniin 14.6.1935. Berliinistä ilmeisesti junalla Lyoniin, josta lentona Marseilleen 17.6.1935 jonne saapunut samana päivänä. Lentomaksun maksaminen ei välttämättä tarkoittanut, että lähetys kulki kaikki etapit lentona, mikäli juna oli nopeampi lähetys kulki junalla. Joko lento on kulkenut harvoin tai sitten on Leopoldvilleen menty laivalla, mutta saapuminen sinne 26.6.1935. Leopoldvillessä todettu, että laiva on mennyt Kasai jokea ylös ”Sur riviere Kasai”, jonne kirje on seurannut. 2kpl 2½mk sininen, 2kpl 1½mk punainen ja 50p vihreä leijona, yhteensä 8,50mk. Tämän kapteeni Klas Roosin kirjeenvaihtoa on liikkeellä jonkin verran, mies on seilannut monessa paikassa. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä ulkomaille (vyöhyke 4) 15.4.1935 – 31.3.1938 6,00mk/5g, yhteensä 8,50mk.

Yllä: Viipurista 1.8.1933 Pernanbucoon Brasiliaan Zeppelin lennolla kulkenut painotuote. 5mk Olavinlinna, 1½mk punainen ja 1mk oranssi leijonamerkki, yhteensä 7½mk. Kaksi Zeppelin leimausta ja takana tuloleimaukset. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille 1.12.1931 – 30.9.1942 0,50mk, AO-lähetyksen lentolisä (vyöhyke 7, per 5g) 20.6.1933 – 14.4.1935 7,00mk, yhteensä 7,50mk. Suomalainen Zeppelin kohde ilman Zeppelin lisäpainamamerkkiä.

Koska 1½mk punainen julkaistiin vasta maaliskuun lopussa 1932 oli 1½mk taksa voimassa neljä kuukautta ennen merkin julkaisua. Tämän neljän kuukauden aikana luonnollisesti postikortteja kulki ulkomaille ja niiden taksa tuli rakentaa muilla merkeillä. Violetti 1½mk:n merkki oli julkaistu jo ensimmäisessä malli 1930 merkkien sarjassa, vuoden 1930 alussa ja kävi siis yksin myös ulkomaan postikortin taksalle myös muut sopivat M30 kombinaatiot tietysti kävivät.

Yllä: Kuopiosta 10.2.1932 Turrialbaan Costa Ricaan kulkenut 1,25mk/1mk päällepainamaehiökortti 25p ruskealla lisämerkillä, yhteensä 1½mk. Kortin lähetyspäivämäärä osuu siihen neljän kuukauden väliin, jolloin ulkomaan postikortin taksa oli jo noussut 1½ markkaan, mutta 1½mk punainen merkki ei ollut vielä ilmestynyt. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk.

Yllä: Helsingistä 9.1.1932 Torontoon Ontarioon Kanadaan lähetetty postikorti, kolme 50p/40p päällepainamamerkkiä, yhteensä 1½mk. Kortin lähetyspäivämäärä osuu siihen neljän kuukauden väliin, jolloin ulkomaan postikortin taksa oli jo noussut 1½ markkaan, mutta 1½mk punainen merkki ei ollut vielä ilmestynyt. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. (Lisätty 28.3.2015)

Hammastamattomat M30 merkit

15 marraskuun, 2013 By Mikael Collan

Malli 1930 merkeissä esiintyy useita hammastamattomia merkkejä. Osa näistä käyttöön tarkoitettuja vahingossa hammastamatta jääneitä ja osa mallikappaleita ns. näyttelyarkeista. Joka tapauksessa kyseessä on malliin 1930 liittyvä erikoisuus. Tarkoituksella ei malli 1930:n käyttöön tarkoitettuja merkkejä kuitenkaan hammastamattomiksi ole jätetty.

Yllä: Hammastamaton liimoitettu 50p vihreä merkki. Tilauserä 636 (2-1945).

Hammastamattomat voidaan jakaa kahteen ”luokkaan” hyvin yksinkertaisesti sen mukaan, että onko merkit liimoitettu vai ei. Mikäli hammastamaton merkki on liimoitettu on se oletettavasti silloin tullut myytäväksi tarkoitetusta ”normaalista” erästä, joka on ilmeisesti vahingossa jäänyt hammastamatta ja jostain syystä kulkeutunut käyttöön saakka. Näitä liimoitettuja hammastamattomia löytyy 50p vihreästä, 5mk violetista, 5mk keltaisesta ja 6mk punaisesta M30 leijonamerkistä, eli neljää erilaista. Nämä liimoitetut, käyttöön tarkoitetut hammastamattomat merkit ovat sellaisia, joita voitaneen pitää ”aitoina” hammastamattomina M30 merkkeinä. Tarkemmin asiasta kertoo kirjassaan Kauppi*.

Yllä: Hammastamaton liimoitettu 5mk violetti reunapala, numeron kohdalta. Tilauserä 674 (10-1945)

Vihreitä liimoitettuja hammastamattomia 50p merkkejä tiedetään olevan alun perin 200kpl (Kauppi ja LaPe 2010) ja 5mk violetteja vastaavia saman verran (Kauppi), eli yksi painoarkki (2 tavallista arkkia, 2*10*10=200kpl). Kuten ylläolevasta kuvasta voidaan huomata on numerokuusiloita violetista 5mk merkistä korkeintaan 3kpl jäljellä.

Keltaisia 5mk:n leijonamerkkejä on hammastamattomana alun perin ollut liikenteessä 600 kpl (kolme painoarkkia) ja 6mk punaista 200kpl, epäilemättä niistä ja muistakin hammastamattomista liimoitetuista merkeistä suuri osa on löytänyt tiensä filatelistien käsiin ja vain osa kulkenut postitteina normaalien hammastettujen merkkien tapaan. Siksi lähetyksellä olevia hammastamattomia merkkejä tulee katsella kriittisesti ja pohtia onko kysymyksessä filateelinen lähetys vai aito hammastamattomalla merkillä lähetetty tarvelähetys.

Yllä: 5mk keltainen hammastamaton leijonamerkki arkin reunasta. Takana on liima. Tilauserä 690 eli 12-1945. Lisäksi merkin mukana tullut Frimärkshuset AB:n vuonna 1959 antama lausunto (aitoustodistus).

Yllä olevan 5mk keltaisen merkin yhteydessä oleva aitoustodistus on itsessään kiinnostava asia, siis aitoustodistukset yleensä. Nimittäin niihin liittyviä asioita filatelistienkin piirissä tunnetaan huonosti. Pitäisi muistaa, että aitoustodistusten tulisi olla tuoreita, alle viisi vuotta vanhoja. Lisäksi ilman kuvaa oleva aitoustodistus (kuten yllä näkyvä) on pitkälti nollan arvoinen. Filatelistiliiton sivuilta löytyy lisätietoa mm. M30 merkkien aitoutuksesta. Hyvä aitouttamista käsittelevä artikkeli löytyy myös Filatelistin numerosta 2/2013 sivulta 38.

Yllä: Hammastamaton 6mk punainen leijonamerkkipari, tilauserästä 673 (eli 10-1945). Takana on liimoitus.

Yksittäisiä hammastamattomia liimoitettuja M30 merkkejä liikkuu jonkin verran huutokaupoissa. Hinnat ovat myyjästä riippuen lähteneet alle parista kympistä ylöspäin. On syytä huomioida, että hammastamattomista liimoitetuista merkeistä on numerokuusiloita olemassa vain muutamia, näin ollen niitä voidaan arvostaa korkeammalle. Ylläoleva 5mk keltainen reunakappale, joka on leikattu ”numeron” kohdalta vähentää olemassaolevien 5mk keltaisten liimoitettujen numerokuusiloiden ”teoreettista” määrää yhdellä.

Yllä: Liimoittamattomat reunanelilöt kuudesta eri M30 leijonamerkkiarvosta.

Liimoittamattomiakin M30 merkkejä on siis olemassa: Kyseessä ovat ns. näyttelyarkeista peräisin olevat merkit. Näitä löytyy markkinoilta (eli näitä voi myytävänä löytyä) kahtatoista eri arvoa, kymmentä lejonamerkkiä ja kahta kuvamerkkiä (4mk Postitalo ja 10mk Saimaa). On ollut huomattavaa mielipiteiden kirjoa siitä, että pitääkö näitä liimoittamattomia merkkejä pitää filateelisesti merkittävinä kohteina, lue: Ovatko ne kokoelmiin kuuluvia. Mikäli aihe kiinnostaa kannattaa lukea siihen liittyvä pohdinta Kaupin* kirjasta. Hannu Kaupin kanta vaikuttaisi olevan, että merkkien esittelyyn käytettyinä arkkeina liimoittamattomat ovat M30 filateliaan kuuluvia kohteita ja siten kokoelmaan kuuluvia kohteita samalla tapaa kuin M30 merkkien ehdotteet.

Liimoitus / liimoittamattomuus sääntöön ainoa poikkeus on tietääkseni 50p/40p päällepainamakerkkien hammastamattomat näyttelyarkeissa olevat (niistä tulleet) merkit. Jostain syystä näissä arkeissa oli liimoitus. Kts. Kauppi.

Lisäys 25.1.2014, Hintatietoja:

Tammikuussa 2014 päättyneessä huutokaupassa myytiin hammastamattoman 5mk keltaisen numerokuusilo hintaan 110€ + huutomaksu. Mielestäni hinta oli kohtalaisen maltillinen.

Samassa huutokaupassa myytiin 5mk violetti hammastamaton merkki hintaan n. 25€.

Lisäys 22.2.2014, 5mk sininen:

Fellmanin** levyvirheluettelossa, kirjan takaosassa sivulla 245 Fellman listaa liimoitetut hammastamattomat merkit ja lista onkin Hannu Kaupin kirjasta luettavasta poikkeava siten, että Fellman listaa myös 5mk sininisen (vuodelta 1945 tilausnumerolla 317; lisäys 8.4.2014 => Fellmanin kirjassa on virhe tilausnumerossa, oikein on 657 tai 667) ja toteaa, että tästä tilauserästä löytyy merkkejä, joiden yläreuna on hammastamaton. Eli kysymys olisi tällöin ”osittain hammastamattomista” merkeistä.

Fellman käsittelee myös lyhyesti liimoittamattomia merkkejä ja toteaa niiden olevan väärenteitä; Kauppi, kuten olemme lukeneet yllä on eri mieltä ja kertoo, että liimoittamattomat hammastamattomat merkit ovat näyttelyarkeista.

Lisäys 8.4.2014 Suomen Postimerkkilehden 2/2014 artikkeli:

Hannu Kauppi kertoo hammastamattomista M30 merkeistä Suomen Postimerkkilehdessä* 2/2014 julkaistussa Fieandt mitalipuheessaan laajasti. Artikkelissa kerrotaan tarkemmin mm. keskustelusta jota on käyty liimoittamattomien näyttelyarkkien merkityksestä.

Lisäys 11.4.2014: AboEX 2014 näyttelyssä nähtyä:

Yllä: Jouko Kaartisen hammaste-erikoisuuksia AboEX 2014 näyttelykokoelmasta.

Jouko Kaartisen kokoelma hammaste ja painantaerikoisuuksista esittelee hammastamattomia merkkejä, mutta myös 5mk sinisen yläreunasta hammastamattoman leimatun parin sekä 1mk vihreä ylä ja alareunasta hammastamattoman parin leikkeellä. Näistä kohteista täytyy sanoa, että minusta henkilökohtaisesti vaikutti siltä, että 1mk vihreä olisi ehkäpä leikelty tavallisesta merkistä, mutta 5mk sininen pari näytti ”aidosti” yläreunastaan hammastamattomalta, sillä pari oli arkin yläreunasta ja siten, että pystysuuntainen hammastus jatkui merkkien yläreunaan saakka loppuen ”oikeaan kohtaan”, mutta ylimällä rivillä ei vain ollut lainkaan hammastusta. Kyseessä on siis Fellmaninkin mainitsema erikoisuus.

Lisäys 17.6.2014: Keskustelin hammastamattomista erään M30 keräilijäkolleegan kanssa ja hän kertoi, että yllä mainittua 5mk sinistä on tullut esiin postin kilotavaraleikkeestä useammilla leikkeillä ja tuolloin merkit ovat olleet sellaisia, että niissä on näkynyt ylhäällä hammaste; hammastekampa on siirtynyt huomattavasti ja sitä kautta on syntynyt suuri ”hammastamaton rako”, jos tuosta raosta on saksilla kekseliäästi leikattu on tällainen ”ylhäältä hammastamaton” saatu sysntymään. Näitä tällaisia tehtyjä versioita oli kuulemma myytykin ja ilmeisesti jonkinlaiseen ei aivan vähäpätöiseen hintaankin. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että 5mk sininen ylhäältä hammastamaton on siis tekele – se ei vähennä mitenkään sen asian arvoa, että valtava hammastekamman hyppäys on tapahtunut ja kohde näin ollen olisikin ”alkuperäisenä” erinomainen M30 kommervenkki.

*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, Helsinki 2012

** Mauri B. Fellman, Malli 1930 Jalopeuramerkit, Suomen Filatelistiseuran julkaisusarja n:ro 22, Lehtikarin kirjapaino 1984

* Hannu Kauppi, Hammastamattomat mallin 1930 merkit, Suomen Postimerkkilehti, 2/2014, s. 6-9