malli1930.fi

  • Etusivu
  • Blog
  • Hakemisto
  • In English

Etelä-Amerikan lentotaksoista 1939-1941

31 lokakuun, 2020 By Mikael Collan

Vuoden 1939 heinäkuun loppupuolelta (25.7.1939) lähtien lähtien oli Suomesta Etelä-Amerikkan maihin lähetettävälle lentopostille käytössä kaksi pääasialista lentoreittiä, joilla posti lensi Atlantin yli. Tämä tarkoitti myös sitä, että näillä reiteillä oli käytössä oma taksansa (KK 105/1939). Ensimmäinen reitti kulki Etelä-Atlantin kautta ensin Afrikan rannikolle ja sieltä Brasiliaan ja toinen reitti keskisen Pohjois-Atlantin kautta Yhdysvaltoihin ja sieltä Etelä-Amerikkaan. Nopeampi ja suorempi ”eteläinen” reitti oli lentolisältään kalliimpi. Käytännössä lähettäjille annettiin mahdollisuus päättää halusiko saada postinsa nopeammin perille maksamalla kalliimpi lentolisä, vai saiko posti kulkea hitaammin halvemmalla. Käytössä oli myös kolmas vaihtoehto, jolloin posti lensi vain Euroopan satamiin, josta se jatkoi matkaansa Atlantin yli laivalla.

Atlantin yli kulkevat pääasialliset lentoreitit 1941 joulukuun alkupuolelle saakka. Suomalainen posti ei kulkenut Englannin kautta. Lähde: https://www.ibiblio.org/hyperwar/AAF/I/maps/AAF-I-10.jpg

Eteläinen reitti perustui Lufthansan ja Air Francen yhdessä jo useita vuosia operoimaan reittiin, joka oli Lufthansan osalta Frankfurt – Marseilles (FRA) – Sevilla (ESP) – Las Palmas (Kanarian saaret, ESP) – Bathurst (nyk. Gambia) – Natal (BRA). Espanjan sisällissodasta johtuen Lufthansan reitti oli kuitenkin siirtynyt kulkemaan Lissabonin kautta. Etelä-Amerikassa posti jatkoi matkaansa ns. Condor yhtiön kuljettamana useisiin maihin edelleen, kohteinaan mm. Buenos Aires ja Santiago. Condor oli saksalaisten omistama ja operoima lentoyhtiö Etelä-Amerikassa. Air Francen reitti kulki Casablancan ja Dakarin kautta Nataliin, mistä edelleen Rio de Janeiroon, Montevideoon, Buenos Airesiin ja Santiagoon. Reittiyhteistyö toimi siten, että kumpikin yhtiö toimi Marseillen kautta, josta Lufthansan lähdöt tapahtuivat torstaisin ja Air Francen sunnuntaisin. Kuorten päivämääristä voi selvittää kumpi yhtiö kuoren on mahdollisesti kuljettanut, helppoa ja varmaa tämä selvittäminen ja sen tulos ei ole, ellei asia merkinnöistä tai leimoista muuten selkeästi ilmene. Voidaan kuitenkin todeta, että koska Suomen postin ohjaus tunsi nämä lentoaikataulut ja tiesi, että Lufthansalla kulkeva posti voitiin ohjata Berliiniin, jossa se pääasiallisesti leimattiin saksalaisella lentoleimalla (pyöreä punainen ”Deutsche Luftpost, Europa-Sudamerika”) ja Ranskaan ohjattua postia ei tyypillisesti leimattu, voidaan ajatella tämän ainakin helpottavan asiaa. Toisen maailmansodan alun tienoilla elokuussa 1939 Lufthansa lopetti Etelä-Amerikan lentonsa, viimeinen Lufthansan lento Etelä-Amerikasta Eurooppaan lensi 31.8.1939. Tämä tarkoittaa, että ainoaksi vaihtoehdoksi välillä elokuun loppupuoli – joulukuu 1939 muodostui Air France.

Neljännen painoluokan lentokirje 20.8.1939 Porvoosta Buenos Airesiin Argentinaan. Kulkenut suurella todennäköisyydellä Air Francen koneella reittiä: Marseilles – Casablanca – Dakar – Natal – Rio de Janeiro – Buenos Aires. Taksa: Kirje (61-80g) ulkomaille (1.11.1936-30.9.1942) 9,50mk + 16kpl lentolisä (per 5g) Argentinaan (20.6.1933 – 8.9.1940) á 22,00mk = 352,00mk, yhteensä 361,50mk.

Postireittiä Etelä-Amerikkaan alkoi joulukuussa 1939 (21.12.1939) operoida italialainen LATI (Linee Aeree Transcontinentali Italiane). LATIn reitti oli hieman erilainen ja lentoja lennettiin Guidonian lentokentältä, Rooman Itäpuolelta torstai aamuisin. Koneet kulkivat reittiä Rooma – Sevilla (ESP) – Villa Cisneros (Länsi-Sahara, silloin Espanjan hallinnassa) – Sal (Kap Verde, Portugalin hallussa) – Natal tai Recife ent. Pernambuco (BRA) säästä riippuen. Näistä kaupungeista jatkettiin Rio de Janeiroon. LATIn reittiä jatkettiin heinäkuussa 1941 Rio de Janeiron kautta Buenos Airesiin Argentinaan.

LATIn lennoista mielenkiintoinen detalji on se, että neitsytlennon paluulennolla tapahtui onnettomuus ja kone tunnuksella I-ARPA teki pakkolaskun Marokkoon – pahoin palanutta onnettomuuspostia tunnetaan. Toinen reitillä tapahtunut onnettomuus tapahtui 108. lennolla, jolla kone katosi Atlantin yllä noin 300km Brasilian rannikolta. Suurin osa näillä postireiteillä kulkeneesta postista on tyypillisesti saksalaista ja italialaista, asia kuvastaa Saksan kehittyneitä liikesuhteita Etelä-Amerikan maiden kanssa ja suurta italialaista emigranttiväestöä mm. Argentiinassa. Posti Skandinaviasta ja Suomesta on harvinaisempaa ja tyypillisesti liikepostia. Myöskään posti Suomeen ei ole erityisen yleistä.

Koko LATI-reitin olemassaolon ajan britit olivat pitäneet reittiä turvallisuusuhkana, koska he katsoivat lentäjien raportoivan liittoutuneiden laivojen liikkeistä saksalaisille, jotka toimittivat tiedot Atlantilla partioiville sukellusveneilleen. Lisäksi LATI kuljetti strategista materiaalia, kuten varaosia akselivaltioille. Amerikkalaiset jakoivat saman huolen. Kun Japanin hyökättyä Hawaiilla Yhdysvaltain kimppuun 7.12.1941 Saksa ja Italia julistivat Yhdysvalloille sodan muutamaa päivää myöhemmin (11.12.1941), tuli huoli ”akuutiksi” ja amerikkalaiset ryhtyivät huolehtimisen sijaan aktiivisesti toimimaan LATI-reitin lopettamiseksi.

Lentokirje 25.4.1941 Muroleen Kanavalta Rio de Janeiroon, Brasiliaan. Lentänyt LATIn reitillä Rooma – Lissabon – Villa Cisneros – Sal – Natal / Recife – Rio de Janeiro. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk + lentolisä (per 5g) Brasiliaan Eteläistä reittiä (15.3.1941-26.4.1942) 27,00mk = 30,50mk.

Sotatila Akselin ja Yhdysvaltain välillä johti luonnollisesti siihen, että amerikkalaiset lopettivat mm. lentopolttoaineen myynnin Italialaisille ja italialaiset lentokoneet joutuivat vihollislistalle. Lisäksi Yhdysvaltain salainen palvelu alkoi punoa juonia Brasilialaisten saamiseksi vastustamaan LATIn toimintaa. Tätä tarkoitusta varten amerikkalaiset kehittivät juonen, jonka tarkoituksena oli saada Brasilian viranomaiset uskomaan, että LATI taustajoukkoineen suunnitteli Brasilian presidentin syrjäyttämistä. Tätä varten kirjoitettiin väärennetty kirje LATIn pääjohtajalle, jonka joutumisesta brasilialaisten käsiin pidettiin huoli. Juoni toimi ja presidentti Vargas, joka aiemmin oli ollut haluton lopettamaan yhteistyön LATIn kanssa lopetti LATIn luvat toimia Brasiliassa. Tämä johti LATIn toiminnan alasajoon joulukuussa 1941 siten, että viimeinen Brasiliasta lähtenyt lento tapahtui 18.12.1941 ja viimeinen Brasiliaan kulkeva lento päivää myöhemmin Villa Cisnerosista.

Condor-LATI yhteydellä Uruguaysta Suomeen 17.5.1941 lähetetty kirjattu kirje. Tuloleima Helsinki 24.5.1941. Yhteys toimi myös Etelä-Amerikasta Suomeen päin.

Keskisen Pohjois-Atlantin yli kulkeva säännöllinen Atlantin yli lentävän postin reitti aloitti toimintansa myöhemmin kuin Eteläinen reitti ja ylitti Atlantin pysähtymällä Azoreilla ja Bermudalla. Syy siihen, että Pohjoisempi reitti alkoi vasta vuosia myöhemmin kuin Eteläinen saksalaisten ja ranskalaisten pyörittämä reitti johtui yksinkertaisesti siitä, että englantilaiset eivät halunneet antaa amerikkalaisille etumatkaa Atlantin ylittävien lentolinjojen osalta. Koska 1930-luvun lopussa koneiden ei ollut mahdollista lentää ”normaalisti” koko matkaa Atlantin yli ilman tankkausta ja koska englantilaiset eivät antaneet amerikkalaisille lupaa käyttää tärkeitä Atlantin ylittämisen mahdollistavia alueitaan hyödykseen (Bermuda ja Pohjois-Kanada) pakottivat he myös amerikkalaiset odottamaan lentoyhteyden avaamista, vaikka amerikkalaisilla oli jo olemassa tarkoitukseen sopivaa kalustoa. Kysymys nimittäin oli siitä, että briteillä ei kalustoa ollut ja siksi he eivät halunneet myöskään muiden (amerikkalaisten, hollantilaisten jne.) alkavan liikennöidä Atlantin yli ja vievän hyvää bisnestä heidän nenänsä edestä.

Saksalaiset ja heitä ennen ranskalaiset olivat kuljettaneet lentopostia Pohjois-Atlantin yli katapulttilennoilla vuodesta 1927 alkaen, kuitenkin siten, että vuoteen 1930 mennessä lentoja oli ollut vain 30. Vuosina 1930-1935 lentojen vuosittainen määrä oli n. 35 vuodessa ja niitä tehtiin kahden laivan toimesta (Bremen ja Europa) – toimintaa tapahtui vain kesäisin ja kyseessä siis ei ollut koko Atlantin lentämällä ylittävä, eikä suurten volyymien postinvaihtoa toteuttava toiminta. Katapulttilennot lopetettiin vuonna 1935, koska Atlantin ylittävä liikennöinti oli tarkoitus siirtää ilmalaiva Hindenburgin hoidettavaksi. Hindenburg alkoikin liikennöidä kaksi kertaa kuukaudessa Atlantin yli vuoden 1936 toukokuun kuudes päivä. Kuten muistamme, tämä liikennöinti katkesi katastrofaaliseen räjähdykseen tasan yksi vuosi liikennöinnin aloittamisesta, kun Hindenburg, ilmeisesti staattisen sähkölatauksen sytyttämänä räjähti Lakehurstissa. Kuten tiedämme, saksalaisissa ilmalaivoissa käytettiin nostekaasuna ilmaa kevyempää vetyä, joka on palava kaasu. Palamatonta jalokaasua Heliumia osattiin jo eristää, mutta amerikkalaiset, jotka osasivat prosessin eivät sitä suostuneet saksalaisille myymään.

Vuonna 1936 englantilainen Imperial Airways ja Pan American Airlines tekivät sopimuksen siitä, että ne jakaisivat Pohjoisen Atlantin ylittävät reitit. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että Englanti ja USA puhalsivat yhteen hiileen ja pelasivat itselleen monopolin Atlantin ylittävään lentoposti- ja lentomatkailutoimintaan. Vuonna 1937 sekä Imperial Airways että Pan American Airways tekivät koelentoja (survey flights) Atlantin ylittävillä reiteillä. Brittien testireitit kulkivat Pohjoisessa (Englannista Pohjois-Kanadan kautta New Yorkiin) ja Pan Americanin keskistä Pohjois-Atlantin reittiä Bermudan ja Azorien kautta Lissaboniin sekä Pohjoista reittiä.

Ns. Clipper, eli lentovene, kuljetti postia Pohjois-Atlantin. Reitti kulki Lissabonista Azorien ja Bermudan kautta Yhdysvaltohin. Myös Etelä-Amerikan postia kulki tällä reitillä.

Keväällä 1939 (vasta) Pan American Airlines ja Imperial Airways olivat valmiita aloittamaan säännölliset reittilennot Pohjois-Atlantin yli. Pan Amilla oli käytössään Tyynellä valtamerellä erinomaiseksi osoittautunut Boeing 314 mallinen valtavan kokoinen lentovene. Maaliskuussa 1939 uusi Atlantin reittiä varten valmistettu Boeing 314 lentovene NC18603 kastettiin ”Yankee Clipperiksi”. Kasteen antoi Presidentti Rooseveltin vaimo Eleonore Roosevelt. Toiminta pyörähti toden teolla käyntiin toukokuun 20. päivä 1939, kun Yankee Clipper teki ensimmäisen kaupallisen lentonsa New Yorkista Bermudan ja Azorien kautta Lissaboniin ja sieltä Marseilleen. Tämä reitti sai nimen FAM 18. Lennot eivät aina pysähtyneet Bermudalla, mutta kelin ollessa huonon näin tehtiin. Pan Am lensi myös pohjoisempaa reittiä (New York – Shediac / Botwood, CAN – Foynes, IRL – Southampton, UK) kesäkuusta 1939 eteenpäin, mutta Etelä-Ameriikan postia ei tuota reittiä pitkin kuljetettu.

Reiteiltä putosi pois Marseilles ja Southampton, kun toinen maailmansota alkoi. USA halusi pysyä puolueettomana ja reitit päättyivät puolueettomiin Lissaboniin ja Foynesiin. Mainittakoon, että Pohjoinen reitti keskeytyi talven vuoksi aikataulun mukaisesti lokakuussa 1939 ja sitä ei lainkaan operoitu Pan Amin toimesta 1940-1941 USAn neutraalisuuspolitiikan takia. USAn liityttyä sotaa reitti alkoi taas toimia ja oli toiminnassa touko-lokakuussa vuosina 1942-1945.

Sodan aikana Bermudalla oli brittiläisen sensuurin solmukohta, jossa sensuroitiin suurin osa Atlantin ylittävästä postista – brittiläinen sensuuri alkoi vuoden 1940 keväällä. Tämä ei miellyttänyt amerikkalaisia, mutta Pohjoisen Atlantin talvi ja keli muutenkin ovat raakoja ja siksi koneiden oli usein pysähdyttävä Bermudalla – näissä tapauksissa posti otettiin sensuroitavaksi. Käytännössä voidaan ajatella, että Pohjoista reittiä kulkenut posti, jota ei ole sensuroinut olisi lentänyt suoraan Azoreilta New Yorkiin. On olemassa lähteitä, joista selviävät lennot, jotka eivät Bermudalla pysähtyneet.

Lentokirje Lappeenrannasta 3.9.1941 Rio de Janeiroon Brasiliaan. Kulkenut keskistä reittiä Lissabon – Azorit – Bermuda – New York, sensuroitu Suomessa ja Bermudalla. Leimattu ”Par Service AerienTrans-Atlantique Europe-Stats-Unis”. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.11.1936-30.9.1942) 3,50mk + lentolisä (USA:n kautta, per 5g) Brasiliaan (15.3.1941 – 9.10.1941) 20,00mk = 23,50mk.

Koska suomalainenkin posti jäi sensuuriin, hidastui sen kulku usein olennaisesti – useilla päivillä. Sensuurin kanssa toimittiin usein siten, että kone josta posti vietiin sensuroitavaksi otti kuljetukseen edellisestä koneesta takavarikoidun ja jo sensuroidun postin. Sensuuri oli yksi syy, miksi postille haluttiin jatkuvasti tarjota toinenkin reitti. Brittiläinen sensuuri on taksan lisäksi käytännössä vedenpitävän varmuuden tuova osoitus siitä, että kohde on kulkenut Etelä-Amerikkaan keskistä reittiä pitkin. Tiedetään tosiaan kuitenkin, että joidenkin viikkojen ajan postilennot suuntautuivat Trinidadin kautta, jolloin postia (ainakin osa siitä) sensuroitiin Trinidadilla, eikä Bermudalla. Bermudan ja Trinidadin sensuurit käyttivät erilaista sensuuriliuskaa ja on mahdollista liuskojen, lähetyspäivien ja sensuurien numeroiden perusteella jäljittää onko kohde sensuroitu Bermudalla vai Trinidadilla.

Vaikka keskistä reittiä kulkenut posti Etelä-Amerikkaan oli lentolisämaksunsa osalta edullisempaa kuin Eteläistä reittiä pitkin kulkenut, ei sekään ole yleistä. Voidaan itse asiassa todeta, että mikään sodanaikainen lentoposti Etelä-Amerikkaan Suomesta ei ole helposti saatavilla, vaan kohteet ovat yleensä vaikeita. Sitävastoin sodanaikainen posti Yhdysvaltoihin, samaa keskistä reittiä pitkin ei ole erityisen harvinaista – tämä johtuu tietysti siitä tosiasiasta, että postia Yhdysvaltoihin lähetettiin valtavasti enemmän kuin Etelä-Amerikan maihin.

Lähteet:

Crotty, D., 2011, Development of Transatlantic Airmail Services 1928-1945, Part I: The South Atlantic, Postal History Journal, 149, 17-35

Crotty, D., 2014, Development of Transatlantic Airmail Services 1928-1945, Part 2: Catapult, Zeppelin, and British Airways, 157, 28-35

Crotty, D., 2014, Development of Transatlantic Airmail Services 1928-1945, Part 2a: Pan American Airways Operations, 158, 23-34

Keturi, J. ja Seitsonen, E., 2019, L.A.T.I. – lentolinja Etelä-Amerikkaan, Filatelisti, 7, 2018, 40-42

Pezzillo, S., 2014, The Italian Air Service to South America, December 1939—December 1941, A presentation to the Smithsonian Postal History Seminar, September 12, 2014 Bellefonte, Pennsylvania https://stamps.org/Portals/0/Symposium/PezzilloPaper.pdf

Transatlantic Mail by Air 1928 – 1945 https://transatlanticmailbyair.wordpress.com/

Kategoriassa: Blog Avainsanoilla: Air France, Argentina, brasilia, Condor, Etelä-Amerikka, Imperial Air, LATI, Lufthansa, Pan American

M30 Blog

JFP, Hellman ja Riihex etkot

Kevään huutokauppoja ja postimerkin päivä

SP-Lehti ja Lahden kerhon huutokauppa

SP-Lehden suurhuutokauppa

Edellisen viimeiset ja uuden ensimmäiset

Vierailu Riihimäellä, huutokaupat ja modernin filatelian kohde

Kiireinen syyskausi

Vierailu HFF:ssa ja Hellman

Forssan kerhonäyttely ja 90-vuotisjuhla

TAVASTEX-22 (Osa 2) ja huutokaupoista

TAVASTEX-22

Hämeenlinnaa odotellessa

Syyskausi alkaa

Postia Ukrainaan ja Ukrainasta

Forssan kerhon kesätapahtuma

SP-Lehden HK 107 ja Liittokokous 2022

Huutokortti 28.

2022 Pääsiäinen Forssassa

Turun Kevät 2022

Huutokauppoja huutokauppoja!

Kairon postikongressi 1934

Hyvinkään kerhoilta

Huutokauppoja!

Vuoden 2021 viimeinen ja 2022 ensimmäinen HK

SF, HML ja HTO

SF 100 vuotta + marraskuun HK:t

Vierailu Jyväskylän kerhossa ja Merkki Albert 62.

Kirjamessut, SP-Lehden ja Vaasan HK

124. Hellman on-line

Syksy 2021: JFP, SP ja Postiljonen

Kylmän syksyn satoa

SAVOFILA 2021, M30 ehiökokoelma

SAVOFILA 2021, tapahtuma

SAVPEX 2021

Forssa, Lahti ja Helsinki ”kimara”

HTO 54. – Ei ihmetekoja

SP-Lehti ja Järvenpää toukokuussa

Lentopostia M30 keräilijän silmin

Merkki Albertin 61. HK

Hellman 120. ja live on-line järjestelmä

Järvenpään FP 20 ja HTO 53

Sinetti 144, SP-Lehti 50. ja kiinnostavaa lentopostia

Iso LaPe 2021 luettelo

Huutokortti ja SF juhla-HK

Kolmijalkainen jellona

Joulukuun HTO

Merkki Albertin 60.

Etelä-Amerikan lentotaksoista 1939-1941

119. Hellman – huutokauppa koronan varjossa

Syyskuun lopun huutokauppakvartetti

Huutokauppasyksy 2020 jatkuu

Alkusyksyn satoa

SFEX-2020 näyttely

Matkailu avartaa ja kesä kuivattaa

Tampereen Kerhoillan esitys

Suomen Filateliapalvelun 118. HK

HTO 50

M30 tietoisku on-line

Merkki-Albertin 59. huutokauppa

M30 fantasiafilateliaa

Hellman 117 Naantalissa

SP-Lehden 46. HK

HTO 49 – Kovia nousuja, mielenkiintoisia kohteita

Postimerkin päivä 2020

Lentoposti kiinnostaa

SP-Lehden ja Sinettipostin huutokaupat ja pikkuisen muutakin

2020-luvun ensimmäiset huutokaupat ja ennustukset

Vaasan Kerhon ja Abophilin huutokaupat

Oulun HK ja Marraskuun SFP

Merkki-Albert HK 58, marraskuu 2019

Lahden kerho ja Forssan tapahtuma

Postimerkkimessut 2019

Syyskuun 2019 JFP, Huutokortti ja HTO huutokaupat

Syyskuun 2019 Hellman

SP-Lehden HK 44

Sinetti 140. – Syyskauden avaus

Kesäkokous Kuopiossa

Stanley Gibbons, Lontoo

Argyll Etkin Ltd., Lontoo

Lahden kerhon HK, toukokuu 2019

JFP, Huutokortti ja SFP huutokaupat, 5/2019

Kevään 2019 VaFi- ja HTO-huutokaupat

Turun Kevät ja Argentinan ihmeet

Tamcollect 2019

Merkki-Albertin 57. HK

Joensuu 2019 ja Tamcollect ennakko

113. Hellman HK Naantalissa

90-luvun alun Filatelisteja selatessani…

HTO 45

SP-Lehti, Sinetti ja Huutokortti huutokaupat 2/2019

Taas Torontossa ja Oulun HK

Esitelmä Suomen Filatelistiseurassa 14.1.

M30 joulurauha ja 2019 ensimmäinen huutokauppa

Viikon 48/2018 huutokauppasuma

Merkki Albertin HK 56 – Marraskuussa

Forssan keräilytapahtuma, pyhäinmiestenpäivä 2018

Postimerkkimessut 2018 Helsingin Messukeskuksessa

111. Hellman HK Naantalissa

HTO 43. huutokauppa

Syyskuun alun huutokaupat

SFP:n syksyn ensimmäinen huutokauppa

KESFILA 2018 – kokoelman läpikäynti

EstEx 2018 Tallinna

Forssan kerhon kesätapahtuma Tammelassa

SFP huutokauppa 109

Toukokuun HTO huutokauppa ja M30 harvinaisuus

Huhtikuun huutokilpailut

Turun Kevät 2018

Merkki Albertin 55. huutokauppa

Kesfila 2018 käteen jääneet kohteet

Kesfila 2018 Jyväskylässä

Forssan kerhon keräilytapahtuma 31.3.2018

Hellman huutokauppa 3/2018

KESFILA 2018 etkot

Helmikuun huutokauppoja 2018

Vuoden 2018 alun huutokauppoja ym.

SP Lehden on-line HK 37

Finland Airmails 1920 – 1946

SFP huutokauppa 106 ja Huutokortti 11

Merkki Albertin 54. HK

Vaasan Filatelistien HK ja Forssan keräilytapahtuma

Vierailu Lahden kerhossa 30.10.2017

Postimerkkimessujen lauantai 28.10.2017

Hellman huutokauppa 13.-14.10.2017 Naantalissa

Vuonna 1947 julkaistut M30 merkit – kokoelma

Salon Filatelistikerhon 70-vuotisnäyttely ja keräilytapahtuma

Lahden kerhon THK 112

HTO huutokauppa #39

Sinetti-Postin huutokauppa 9/2017

Tsekin tragedia ja Puolan pettymys

Avoimen luokan M30 keräilyn buumi ympäri Suomen

SFP:n elokuun huutokauppa ja uudet tilat Naantalissa

Japanin M30 tyhjiö

Postal History of the Finnish model 1930 definitive stamps, osa 4

Finlandia 2017 – Suurnäyttely Tampereella, Osa 2

SFP huutokauppa Finlandia 2017 yhteydessä

Finlandia 2017 – Suurnäyttely Tampereella, Osa 1

HTO Huutokauppa 38 – Toukokuussa

Kaikkien M30 kohteiden tie ei vie Roomaan

Postal history of the Finnish model 1930 definitive stamps, osa 3

Postal history of the Finnish model 1930 definitive stamps, osa 2

Postal history of the Finnish model 1930 definitive stamps, osa 1

Merkki Albertin 53. ja Vaasan Filatelistien 76. huutokauppa

Hellman Huutokauppa 102

Mietteitä Liiton hallituksesta ensimmäisen vuoden jälkeen

Vierailu Tampereen kerhossa

37. HTO huutokauppa

SP-lehden huutokauppa ja muita kuulumisia

Finlandia 2017 ennakko – M30 kokoelmia FEPA näyttelyssä

Vuoden 2017 huutokauppakevään avaus SFP 101

Filateliapalvelun 100. ja HTO:n 36. huutokauppa 12/2016

Merkki Albertin Huutokauppa ja Forssan keräilytapahtuma

Stamp Forum 2016 Helsingin Messukeskuksessa

JF55 Järvenpäässä 8.-9.10.2016

HTO huutokauppa nro. 35

Lahden PK:n huutokauppa 111

Syyskuu 2016 on huutokauppakuu

SFP:n kesähuutokauppa

Forssan kerhon kesätapahtuma 2.6.2016

Nordia 2016 kuulumisia 2 – käteen jääneitä kohteita

Nordia 2016 kuulumisia 1 – oma osallistumiseni

Filateliapalvelujen huutokaupat maalis-huhtikuussa

Nordia 2016 Jyväskylässä – ennakko

Helmikuun 2016 huutokaupat ja muuta

M30 kokoelma-aiheita

SFP huutokauppa 1/2016

Gärtner Philatelic Promotion Award 2015

Joulukuun 2015 HTO huutokauppa

SFP huutokauppa 11/2015

Merkki Albertin 50. HK

30.10.2015 Forssan keräilytapahtuma

Stamp Forum 2015

Hellman huutokauppa 10/2015

Filatelian perässä Gdanskissa

Salon ja Turun keräilytapahtumat 10. ja 11.10.2015

TamCollect 2015

HTO huutokauppa 31

Syysiltoja sähköistänyttä M30 kauppaa

Vierailu Åbo Frimärkssamlarförening r.f.:n kokouksessa

Karelia Stampsin huutokauppa 9/2015

Suomen Filateliapalvelun 92. huutokauppa

Muutama sana M30 merkkien ”värierikoisuuksista”

6mk punainen – kuudes punainen leijona

Espanja – haastava maa M30 keräilijälle

Berliini ja M30

M30 ja Zeppelin

3mk punainen, viides M30 punainen leijona

HTO huutokauppa 19.5.2015 – 2/2 ”postihistoria”

HTO huutokauppa 19.5.2015 – 1/2 ”filatelia”

Lahden Postimerkkikerhon 109. THK

LAPOEX 2015 – Lahti 11.4.2015

Forssan keräilytapahtuma 4.4.2015

2½mk punainen – neljäs ulkomaan postikortille tarkoitettu M30 leijona

Vierailu Lappeenrannan kerhossa 23.3.2015

Hellman-huutokauppa 21.3.2015

Turun Kevät 2015

2mk karmiini – talvisodan ajan punainen leijona

29. HTO huutokauppa 24.2.2015

112. Sinetti Posti huutokauppa

Gärtnerin 30. on-line huutokauppa Saksassa

1½mk punainen – toinen punainen leijona

1:20mk karmiini – ensimmäinen punainen leijonamerkki

Punaiset leijonat – ulkomaan postikorttia varten suunnitellut leijonamerkit

Merkki-Albertin 48. HK

Suomen Postimerkkilehden 22. HK

Keräilytapahtuma Forssassa 1.10.2014

Lahden Postimerkkikerhon 108 HK

Italian ihmeet ja M30

SFP / Hellman HK 18.10.2014

Turun kerhon tapahtuma 12.10.2014 Kupittaalla

Salon Filatelistikerhon 35. keräilytapahtuma 11.10.2014

25mk sininen, viimeinen ulkomaan taksalle julkaistu sininen M30 leijona

HTO huutokauppa 30.9.2014 ja M30

M30 perässä Tsekin Tasavallassa, Olomoucissa

20.8.2014 päättynyt SFP:n HK ja M30

1944 pääsiäisen ”erikoistaksa” kenttäpostiosoitteisiin

M30 20mk sininen leijona

7.7.2014 Pikavisiitti Tampereella

Etelä-Satakunnan Postimerkkikerhon 70-vuotis näyttely 28.6.2014 Vammalassa

15mk sininen leijona – 40 luvun viimeinen sininen ulkomaan taksalle julkaistu merkki

M30 kohteiden etsintää Torontossa ja Montréalissa

M30 ja erikoistaksa kenttäpostiosoitteisiin jouluna 1943

12mk sininen leijonamerkki – seitsemäs sininen leijona

10mk sininen – kuudes ulkomaan kirjetaksalle tarkoitettu M30 leijonamerkki

Forssan keräilytapahtuma 19.4.2014

AboEX 2014 – vuoden 2014 näyttelytapahtuma

M30 merkkien paperin paksuuksista ja paksuuden mittaamisesta

5mk sininen – viides M30 ulkomaankirjeelle tarkoitettu leijonamerkki

Lempäälän keräilytapahtuma 29.3.2014 Ideaparkissa

4½mk sininen leijona – neljäs ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

Vapaakirjeiden ja postirahavapaiden lähetysten lisämaksuja M30 merkeillä

M30 kuvioleimaus ”Kotka 26b”

Filatelistien oma sensuuri ja M30

3½mk sininen leijona – kolmas ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

M30 ”kiertolaiset” 1/2

2½mk sininen leijona – toinen ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

Ulkomaan kirjeelle tarkoitetut kymmenen M30 ”sinistä” leijonaa

Kotimaisen paketin varaosoitekortti

2mk mustansininen – ensimmäinen ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

Turun Postimerkkikerhon keräilytapahtuma 2.2.2014 Kupittaalla

5p ruskea – M30 pieni suuri merkki

Käynti Hangossa LaPe:lla

Pikkupaketti – Saksalaisten Suomeen tuoma lähetyslaji

Joulukuussa tehtyjä päivityksiä artikkeleihin

M30 merkeillä Afrikkaan

M30 Paikalliskirje 3/3 – Neljä viimeistä taksa-aikaa 1948 – 1962

M30 Paikalliskirje 2/3 – Neljä ”keskimmäistä” taksa-aikaa 1942 – 1948

M30 Paikallispainotuote?

M30 paikalliskirjeet 1/3 – Neljä ensimmäistä taksa-aikaa 1930 – 1942

4mk Postitalo

Postiennakko-osoitus M30 merkeillä, sarjassamme ”jännä, mutta ei sittenkään ihmeellinen”

Myöhäiset M30 käytöt

M30 merkkien virallinen loppuunkäyttö 1962

Poste Restante maksu – ulkomaanlähetysten detalji

Tulli-postiosoitus M30 merkeillä

75p oranssi – tarkoituksellinen ”täytearvo”

M30 Ehiöleikkeen käyttö postimaksuna

Lunastuksia M30 Merkeillä

Hammastamattomat M30 merkit

300mk DC-6 Lentokone – M30 yläarvo

Puolitetut M30 merkit

60 penniä harmaa – M30 musta lammas

Vakuutetut lähetykset M30 merkeillä

M30 sanomalehden osoitteenmuutosilmoitus

Eräs malli 1930 käyttöajan lyhimpiä taksoja – 9 päivän taksa Englantiin 1945

Suomen ja Viron välinen ”erikoistaksa” 20.8.1928 – 6.12.1940

Malli 1930 sekapostitteet M17 kanssa

M30 Blog in English

M30 Local letters 2/3 the four ”middle” rate periods

Nine day air mail rate to the UK

M30 Local letters 1/3 – the first four rate periods

Using a clipping from a stationary as postage

M30 Customs post-office order

Imperforated M30 definitives

www.malli1930.fi · M30 Blog - M30 keräilijän olohuone · Copyright Mikael Collan