Syyskuun viimeisen kymmenen päivän aikana päättyi neljä huutokauppaa – näistä ensimmäisenä käännetään katse Järvenpään Filateliapalvelun 18. huutokauppaan. Kun tutkin huutokaupan tiedotteita sattui silmiini mielenkiintoinen asia, nimittäin se, että Pirkanmaalla huutokaupan yhteyshenkilönä toimii Hannu Vetola, eli Tampereella lopettavan liikkeen vetohahmo. Tämä on tietysti Tamperelaisille positiivinen asia, siis se, että paikallisestikin löytyy joku, joka ottaa tavaraa myyntiin huutokauppaan. Kyseessä lienee jonkinlainen onnenpotku myös Järvenpään Filateliapalvelun (JF) huutokaupalle, jossa ei muistikuvien mukaan aina ole ollut maksimaalisen kiinnostavaa tarjontaa – ehkäpä se tästä urkenee paremmille uomille…
Filateliapuolella JFn huutokaupassa oli tarjolla lähinnä levy kerrallaan hyväleimaista M30 merkkitavaraa. On mielenkiintoista, kun kokonaisen levyn lähtöhinnaksi lyödään 10 euroa, että levyjä ei oikeastaan mene kaupaksi ja, kun vastaava tavara on myytävänä 10 euron kappalehinnalla, kauppoja syntyy. Kaikki levyillä olleet merkit eivät suinkaan olleet niitä aivan kaikkein helpoimpia… mutta minkäs teet, jos ostajat eivät löydä kohdetta, niin kohde ei mene kaupaksi. Myytävistä filateliakohteista korkeimpaan hintaan nousi 50p/1,25mk päällepainamamerkin numerokuusilopari, joka myytiin kolmella kympillä.
Postihistoriapuolella JFn huutokaupassa ei tällä kertaa ollut tarjolla kuin viisi kohdetta. Näistä kolme oli kuorieriä ja kaksi yksittäiskohdetta. Yksittäiskohteista myytiin toinen – vakuutettu kuori Petsamosta vuodelta 1938 joka oli vakuutettu lähes 60000 markasta. Kuori herätti kiinnostusta ja sen hinta nousi kymmenen euron limitistä 36 euroon. Muita M30 postihistoriakohteita oli myytävänä mm. lentopostin osastossa, jossa mielenkiintoisimman näköinen kohde oli Argentinaan lentänyt kuori, jonka taksa ikävä kyllä ei ollut oikein. Kiinnostava ostajille oli Petsamoon Helsingistä ensilennolla lentänyt kuori vuodelta 1940, jonka hinta nousi kympin lähdöstä aina 73 euroon saakka. Kuten muistetaan Petsamoon lennettiin lentoja vain muutamana kesänä ja näillä lennoilla kulkeneita kohteita tunnetaan ensilentokuorien lisäksi vain harvoja. Vaikka itse en ensilentoja keräile, lienee tämä hyvä kohde ensilentokeräilijöille.
Toinen päättynyt huutokauppa oli Forssan kerhon pyörittämä Huutokortti huutokauppa, jonka numero oli 23. Tällä kertaa forssalaiset eivät olleet saaneet kanuunoita sisältävää M30 kohdevalikoimaa myyntiin. Filateliakohteita oli kolme, jotka kaikki menivät kaupaksi – loistoja ja kuvamerkkien värejä. Postihistoriakohteita oli myynnissä parisen kymmentä, joista suurin osa vaihtoi omistajaa. Mukana oli useita kenttäpostiin lähetettyjä pakettikortteja, joista mainittakoon siisti 2mk merkillä yksin Konginkankaalta lähetetty. Kyseinen kortti saikin suosiota osakseen ja nousi 20 euron lähdöstä yli viiden kympin.
Kenttäpostiin lähetetyt paketit, jotka on lähetetty alennetulla taksalla ovat mielenkiintoisia ja kuuluvat postihistoriakokoelmiin juurikin esimerkkeinä vähän erikoisemmista kotimaan pakettitaksoista. Myytyjen korttien osalta oli merkittävää se, että ne oli lähetetty ennen kenttäpostilipukkeiden julkaisemista, aikana, jolloin alennuksen saamiseen ei lipuketta tarvittu.
Muuta M30 kiinnostavaa Huutokortin huutokaupassa oli mm. ehiökorttien joukossa myytävät muutamat M30 ehiökortit – yksi näistä, 6mk taksainen punainen kaksoisehiökortti on vaikea, mutta sen taustapuolesta ei ollut kuvaa ja näin ollen en pystynyt täysipainoisesti asiasta innostumaan. Kortin limitiksi oli laitettu 50 euroa, mikä ei ole vähän. Kukaan muukaan ei kortista innostunut ja tätä kirjoitettaessa se on yhä myymättä.
Abophilin THK 71 päättyi 25.9. ja vaikka Abophil lehden kustantaminen paperisena näillä näkymin loppuu vuoden 2020 loppuun, ei huutokauppa kuitenkaan jää yhdeksi viimeisistä, vaan käsittääkseni jatkuu verkossa. Turkulaiset ovat tehneet ratkaisun, että lehden loppuessa toiminta verkossa kiihtyy ja sitä kautta toivottavasti tarjoaa jäsenille ja tässä tapauksessa myös muille mahdollisuuden tutustua artikkeleihin ja huutokauppaan. Lehden puuhamiehenä vuosikaudet toiminut Juhani Pietilä, joka on myös ehiöpuolen aitouttaja, on tehnyt pitkän päivätyön lehden parissa ja koska halukasta jatkajaa ei ole löytynyt on siirtyminen verkkoon ollut myös pakon sanelemaa. Haluan tässä(kin) kohtaa kiittä Juhania valtavasta panoksesta turkulaiseen filateliaan ja Abophil lehden eteen tehdystä työstä. Mutta… siirrytään huutokauppaan.
M30 asiaa oli omassa osastossaan tarjolla vain viiden kohteen verran. Näistä yksi kohde massaa, kaksi filateliaa ja kaksi postihistoriaa. Kiinnostavin oli ehkäpä 2½mk vihreällä leijonamerkillä lähetetty painotuotelähetys Belgiaan vuodelta 1947. Kyseessä on siis merkin käyttötarkoituksen mukainen ja oikeataksainen lähetys ja Belgia ei ole huonoin kohdemaa. Kuitenkaan kyseessä ei ole erityinen kanuuna ja se selviää myös viiden euron lähtöhinnasta. Kirjoitettaessa tätä en tiedä kohteen loppuhintaa.
Muita M30 kohteita oli tarjolla mm. Sota-ajan postin ja lentopostin osastoissa, joissa oli muutamia kohteita tarjolla. Ei kuitenkaan mitään mainittavaa. Ylivoimaisesti mielenkiintoisin M30 kohde oli myytävänä osastossa ”muut ehiöt”, jossa oli myytävänä sodan aikainen vuonna 1942 Lembergistä Suomeen lähetetty 1½mk punaisen vastausehiökortin vastausosa 25p lisämerkillä.
Kohteessa on paljon hyvää. Taksa on erinomainen – Suomen ja Saksan välisen postisopimuksen ensimmäisen taksa-ajan postikorttitaksa, joka oli voimassa vain viisi kuukautta. Kortti on Suomeen lähetetty vastausehiökortti Lembergistä, eli vallatun Puolan ja Ukrainan alueella toimineesta Kenraalikuvernementista, jonka aluetta Saksa piti rautaisessa otteessaan. Lemberg, nykyiseltä nimeltään Lviv sijaitsee nykyään Ukrainassa noin 70 kilometria Puolan rajalta. Alueena Lembergiä ympäröi Galitsia, joka oli ennen ensimmäistä maailmansotaa osa Itävalta-Unkarin kuninkaallista keisarikuntaa. Ne lukijoista, jotka ovat nähneet Klaus Maria Brandauerin tähdittämän Oscar-patsaan voittaneen elokuvan Oberst Redl (Eversti Redl) voivat todeta Lembergin sijaitsevan juurikin alueella, jolta kyseinen eversti oli syntyisin. Asian vierestä totean, että tämä erinomainen elokuva on suositeltavaa katseltavaa kaikille Itävalta-Unkarin viimeisten aikojen historiasta kiinnostuneille. Palatakseni kohteeseen… se on sensuroitu sekä saksalaisen, että suomalaisen sensuurin toimesta ja siinä on asianmukaisesti myös lähetettäessä tehty leimaus Suomessa. Kuori kuuluu tunnettuun Hornitskyn kirjeenvaihtoon, josta tunnetaan tällä taksalla muutama vastaava kohde ja yhteensä 20-30 kohdetta eri ajoilta vuodesta 1941-1944 nimen omaan Galitsian alueelta Suomeen lähetettynä. Ei ihme, että kohde innosti keräilijöitä – sen hinta nousi 20 euron lähdöstä yli 145 euron.
Huomataan, että yksi kiinnostava kohde voi ”tehdä” huutokaupasta hyvän, näin kävi Abophilin huutokaupassa. Kohdetta huuteli vähintäänkin neljä keräilijää, mikä tietysti on ns. parempi saavutus. Myyjäkään ei voi olla pettynyt, koska sai varmasti markkinahinnan.
Lahden Postimerkkikerhon THK 117. päättyi 26.9. – huutokauppa on jo pidetty yli sata kertaa, mikä tietysti on aikamoinen määrä. Hienoa, että virtaa riittää… Lahden kerho on aktiivinen, vaikka korona tietysti sielläkin aiheuttaa kokouksien osallistumismäärissä suurta ”katoa”. Tämänkertaiseen huutokauppaan oli saatu M30 osastoon noin 45 kohdetta. Näistä noin 30 oli postihistoriaa ja loput filateliaa. Filateliakohteissa oli loistoleimattuja merkkejä eikä paljon muuta, joten ei niistä sen enempää. Postihistoriapuolella myytävänä oli aika tavallista tavaraa, mutta joukossa oli myös joitakin kiinnostavampia kohteita. Kotimaan lähetyksistä mainittakoon mm. 3mk harmaalla M30 leijonamerkillä kulkenut sanomalehtikääre, jonka hinta nousi vitosen pohjista aina 43 euroon saakka – eli aikamoinen nousu. Ulkomaille lähetetyistä kiinnostavimpia olivat vuonna 1941 Yhdysvaltoihin pintapostina lähetetty kirje yksin 3½mk sinisellä merkillä – muistetaan, että pintaposti kulki noihin aikoihin Yhdysvaltoihin Lissabonin kautta laivalla, mutta vain vähän aikaisemmin se oli kulkenut Neuvostoliiton läpi, kulkien laivalla Japaniin ja Japanista edelleen laivalla Yhdysvaltoihin San Pedron satamaan, josta junalla eteenpäin. Reitti alkoi kulkemalla NL:n läpi, sitten Lissabonin kautta, palasi kulkemaan NL:n läpi ja loppusyksystä-syystalvesta 1940 eteenpäin jatkui Lissabonin kautta. Tämä kirje on tätä viimeksimainittua reittiä pitkin kulkenut. Kyseinen kirje sai ”kannatusta” 5½ euron verran, kun lähtö oli viisi euroa, eli ei paljon kiinnostanut, vaikka kyseessä oli pikkuhyvä siksi, koska se edusti reittien vaihtelun tarinaa.
Kiinnostava kohde oli Etelä-Afrikkaan lähetetty postikortti 2mk karmiinilla merkillä vuodelta 1937. Kuten tiedetään 2mk karmiini oli tarkoitettu ulkomaan postikortille ja kyseessä on siis selkeästi parempi kohdemaa tämän merkin tarkoituksenmukaisella käytöllä. Asia ei järisyttävällä tavalla liikuttanut keräilijöitä, koska kortin hinta jäi alle 25 euron. Kyseessä on mielestäni kokoelmakelpoinen taksanmukainen lähetys tälle merkille ja taksalle. Ostaja teki mielestäni hyvät kaupat. Kortti on osoitettu Eshowen kaupunkiin, joka sijaitsee Etelä-Afrikan tasavallan Itä-osassa KwaZulu-Natalin osavaltiossa. Kortissa lukee P.O. KwaMondi, joka viittaa postitoimistoon, joka sijaitsi KwaMondi nimisessä paikassa. Kyseinen KwaMondi oli alunperin 1861 perustetun norjalaisen lähetysaseman nimi, joka oli saanut toimintalupansa zulukuningas Centshwayolta. Perustaja, lähetyssaarnaaja Ommund Oftebro oli saanut zuluilta nimen Mondi ja paikan nimi KwaMondi tarkoittaa käännettynä ”Mondin paikka”. Kortti jatkaa sarjassa ”postia lähetyssaarnaajille Suomesta Afrikkaan”, jota tunnetaan erityisesti suomalaisille lähetysasemille Lounais-Afrikassa. Luonnon ystävälle nykyisessä Eshowessa on nähtävää, paikkakunnalla on nimittäin yksi viidestä Etelä-Afrikan tärkeimmästä metsäalueesta, jolla tavataan mm. kameleontteja ja harvinaisia lintuja.
Syyskuu on tiukka huutokauppakuukausi ja tälläkään kertaa ei huutokauppojen määrä ollut vähäinen. M30 kohteiden taso ja määrä ei ollut kuitenkaan positiivinen yllätys, vaan kaiken kaikkiaan eletään jonkinlaista kuivaa kautta. Toki on ymmärrettävää, että aina ei voi kanuunanlaukauksia kuulua, mutta jos edes nallipyssy pamahtaisi. Nähtäväksi jää miten lokakuu näyttäytyy keräilijälle… sitä siirryn odottelemaan.
