malli1930.fi

Järvenpään FP 20 ja HTO 53

By

Järvenpään Filateliapalvelun 20 nettihuutokauppa päättyi 3.3. – mukana oli sekä M30 filateliaa, että M30 postihistoriaa. Kohteiden myyntiprosentti ei noussut uskomattomaksi, mutta myyntiä kuitenkin oli – etenkin parempien kohteiden osalta. Filateliapuolella oli mukana mielenkiintoisia tarttumia ja hammastesiirtymiä, joista mainittakoon ensimmäisenä 5mk keltaisen merkin numeropalalla oleva arkinreunaan tullut hammaste-erikoisuus. Hammaste-erikoisuus nousi 20 euron lähdöstä 29 euron myyntihintaan.

5mk keltaisen arkin vasempaan yläreunaan tullut hammaste-erikoisuus. Kuva Järvenpään Filateliapalvelun huutokaupasta.

Mielestäni toinen siisti siirtymä oli 1½mk harmaan merkin nelilöllä oleva siirtymä, joka myytiin neljänkymmenen euron pohjahinnalla. Numerokuusiloita oli myytävänä ainakin 3mk tummanoliivista merkistä, ja kohteen hinta nousi aina 134 euroon saakka, sekä 1,25/50p keltaisen merkin kaksi kuusiloa, joiden hinta kipusi 66 euroon. Toinen näistä oli tyyppi I ja toinen tyyppi II. M30 20mk postitalo-merkin siisti tarttuma leimatun merkin takaa myytiin 29 eurolla.

20mk postitalo-merkin tarttuma. Kuva Järvenpään Filateliapalvelun huutokaupasta.

Postilähetyksiä oli myytävänä yli kolmekymmentä kappaletta ja arvioni mukaan puolet niistä meni kaupaksi. Pääasiallisesti myytävänä oli aika tavallista tavaraa. Kotimaan kohteista mainittakoon tiedoksiantolomake, jolle oli mitätöity lunastusten maksamiseksi useita yläarvoja (mm. 300mk lentokone-merkkejä) – kohde myytiin lähtöhinnallaan 25 euroa.

Pohjoismaihin lähetetyistä ehkä mielenkiintoisin oli kohde numero 195, jonka seloste luki seuraavasti: ”1931 10 mk Saimaa vaaleanviol.   Rek 18.12.31 Pietarsaaresta > Göteborgiin. Paino oli 465 gr. Taksa on oikea, paketti 8 mk ja kirjaus 2 mk. Erillinen kartonkikortti / etusivu. ollut lähetyksen päällä.” Tämä oli mielestäni hiukan huono juttu, koska itse en saanut taksaa täsmäämään Ruotsiin kulkeneeseen pakettiin. Jos kyseessä olisi ollut kirjattu pakettikortti Ruotsiin, olisi kyseessä ollut erittäin kovan harvinaisuuden kohde ja hinta olisi varmati kivunnut kovastikin. Tässä tapauksessa ei ole kuitenkaan paketista lainkaan kyse, vaan mielestäni kyseessä on painavassa kirjeessä kiinni ollut osoitelappu – myös taksa, joka painavalle kirjeelle sopii, osoittaa mielestäni tämän asian.

Pietarsaaresta joulukuussa 1931 Göteborgiin Ruotsiin lähetetty painavan kirjatun kirjeen pällä ollut osoitelappu. Merkintä 465g. Taksa: Kirje (251-500g) Pohjoismaihin (1.12.1931 – 15.6.1940) 8,00mk + kirjaaminen Pohjoismaihin (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk = 10,00mk. Painavat kirjeet ovat hyviä kohteita. Kuva Järvenpään Filateliapalvelun huutokaupasta.

Nimittäin: Alle kilon painavan paketin taksa Ruotsiin (Mattilan taksakirjan mukaan, s. 98) oli 15.10.1931 asti 8,00mk, tämän jälkeen taksa nousi 11,00 markkaan. Kun kirjaamisen maksu Pohjoismaihin oli 1.12.1931 saakka 1,50mk ja sen jälkeen 2,00mk voisi paketin taksa olla, joko 9,50mk, 12,50mk tai 13,00mk, mutta ei 10,00mk. Sitä vastoin, 251-500g kirjeen taksa 1.12.1931 alkaen oli 8,00mk ja tämä täsmäisi kymppiin. Kun merkiltä kuitenkaan ei pysty lukemaan päiväystä erityisen hyvin, voidaan asiaa kuitenkin taksan alkupäivän perusteella arvioida. Merkkinä oli 10mk Saimaa vaaleanvioletti, eli ensimmäinen väri – kaiken kaikkiaan ihan kiinnostava kohde, jonka myyntihinnaksi tuli 37 euroa. Silti on todettava, että satuilu taksojen osalta on hiukan huonoa toimintaa.

Saksaan 1944 lähetetty kirjattu lentokirje oli laitettu myytäväksi 150 euron lähtöhinnalla. Kirjeellä oli 9mk postitalo-merkki yksin. Kuten tiedetään on vaikeaa löytää hyviä single kohteita tälle merkille. Tässä oli nyt tilanne, jossa ei ollut yksi näistä hyvistä kohteista. Syykin oli yksinkertainen ja selvä – kohteen taksa ei ole oikein. Oikein olisi nimittäin ollut 10mk.

Kirjattu lentokirje Turusta 27.3.1944 Berliiniin Saksaan. Taksa: Kirje (-20g) Saksaan (1.9.1942-5.9.1944) 3,50mk + kirjaaminen ulkomaille (1.10.1942-30.6.1945) 4,50mk + lentolisä ( per 20g) Saksaan ja Pohjoismaihin (1.10.1942-5.9.1944)) 2,00mk = 10,00mk. Alitaksa. Kuva Järvenpään Filateliapalvelun huutokaupasta.

Kuori oli avattu kummaltakin puoleltaan leikkaamalla – tämä oli ja on rahoituslaitoksiin lähetetyillä kirjeillä tavallista. Kohde oli hyvän näköinen ja siltä löytyi Suomen kuin Berlinkinkin sensuurileimaus. Mutta kuten todettu, kun ei ole oikein, niin ei ole oikein. Tässä tuli nyt ostajalle kallis ohilaukaus.

Muuta mainittavaa on, että 12/10mk päällepainamamerkki singlenä Ranskaan taksanmukaisella kirjeellä ei mennyt 20 eurolla kaupaksi, kaikilla oli sellainen jo kokoelmassaan. Kohde 214 oli 24mk ruskeanvioletti yksin lentokirjeellä USAan lähetetty kirje ja sen kohdeseloste luki seuraavasti: ”1948 24 mk lentokirje Helsinki 25.5.48 > USA. Lienee yhtä harvinainen kuin kirjattu kirje ulkomaille 24 mk:n merkillä.” – kohde ei 120 euron lähtöhinnalla mennyt kaupaksi ja hyvä niin, nimittäin vastaus selosteessa esitettyyn arveluun on, että ”ei tosiaankaan liene”… 24mk single kirjatulla kirjeellä ulkomaille on harvinainen kohde, toisen painoluokan kirje saman merkin singlenä ulkomaille on myöskin hyvä ja vaikea kohde, mutta lentokirjeitä 24mk singlellä tunnetaan useita, arvaan kolmisen kymmentä ja näin ollen kyseessä on vain ns. pikkuhyvä, jonka lähtöhinta voisi olla vaikkapa kymmenen euroa.

HTO huutokauppojen 53 kattaus päättyi päivää JFP:n huutokaupan jälkeen. Filateliapuolella myytäviä oli noin kaksikymmentä kohdetta ja postihistoriaa kuutisenkymmentä kohdetta. Filatelian osalta on sanottava, että myytävänä oli vain yksi kiinnostava kohde, 50p vihreän merkin arkki, jonka reunassa oli hammaste-erikoisuus. Muuten kaikki kohteet olivat hyväleimaisia merkkejä, joiden vähintään 10 euron lähtöhinta arvelutti ainakin minua…

50p vihreän merkin ylä-oikea kulma, jossa hammaste-erikoisuus. Kuva HTO huutokaupasta.

Hammaste-erikoisuuden myyntihinnaksi tuli mielestäni vaatimaton 22 euroa, olisi voinut olla enemmänkin. Joku sai sopivasti tämän mielenkiintoisen kohteen.

Kotimaan postihistoriakohteista voidaan mainita kotimaan Lentopostikortti Rovaniemeltä Helsinkiin vuodelta 1951, joka myytiin 15 euron pohjilla. 50-luvulle tultaessa oli kotimaan lentopostikin yleistynyt. Siitä huolimatta lentopostikortit kotimaassa ovat hieman parempia kohteita. Toisen painoluokan painotuote 10mk ruskeanlilan leijonamerkin singlellä nousi arvoon arvaamattomaan, kun sen myyntihinta kohosi viidentoista euron pohjista aina 90 euroon saakka. Pidän hintaa aikamoisena.

Toisen painoluokan lehtikääre Helsingistä Vaasaan 3.10.1950. Taksa: Painotuote (51-100g) kotimaassa (1.7.1950–31.12.1951) 10,00mk. Kuva HTO huutokaupasta.

Vaikka 10mk ruskeanvioletille on kohtalaisen vaikeaa löytää erinomaisia single-kohteita pidän toteutunutta hintaa aika kovana. Toinen korkealle noussut kotimaan ”kymppi” oli saantitodistuskirje 10mk violetillä merkillä vuodelta 1947, jonka hinta nousi yli 70 euron. Kahdella 6mk oranssilla maksettu postiosoitus vuodelta 1949 myytiin 81 eurolla ja 350g painoinen kotimaan lehtikääre yli 27 eurolla. Sensuurin mustaama leimaus 2mk punaisella merkillä maksetulla postikortilla nousi yli kolmen kympin. Kaiken kaikkiaan ihan mielenkiintoisia kotimaan kohteita oli myytävänä – hintatasokin oli kohtalaisen korkealla.

Lauri Peltosen lähettämä kortti vuodelta 1942 Norjaan yksin 1,75/1,25 keltaisella merkillä oli tyylikkään näköinen ja leimattu sensuurin leimoilla niin kotimaassa kuin Norjassakin. Ao leimaus kertoo kortin tulleen sensuroitua Oslon sensuurissa. Hinta nousi hiukan yli 20 euron. Englantiin 1940 lähetetty englantilaisella sensuuriliuskalla suljettu talvisodan aikainen kirje meni kaupaksi 15 euron pohjillaan. Kirje oli lähetetty suomalaiselle laivalle. Muuta Eurooppaan mennyttä postia oli mm. 2mk päällepainamamerkin singlellä Saksaan lähetetty kortti, joka teki kauppansa yli 35 eurolla. Painotuote 6mk vihreällä leijonamerkillä Saksaan myytiin hiukan yli 27 euron huudolla.

Etelä-Afrikkaan Kymistä 7.11. vuonna 1936 lähetetty lentokirje. Leimoista näkee, että reitti on kulkenut Tukholman ja Berliinin kautta. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.11.1936–30.9.1942) 3,50mk + lentolisä (per 5g) Etelä-Afrikkaan (15.4.1935-14.3.1941) 2*7,00mk = 17,50mk. Kuvat HTO huutokaupasta.

Mannertenvälistä postia mielestäni myydyistä parhaiten edustaa Etelä-Afrikkaan 1936 lähetetty lentokirje. Ryppyisyydenstään huolimatta tämä yli 80-vuotias on hyvä esimerkki kaukomaihin lähetetystä lentopostista. Kuoren hinta nousi kympin lähdöstä 27,50 euroon.

Yhdysvaltoihin lähetetty posti, mm. lentopostikortti vuodelta 1949 ja kaksi USA:ssa tullattua kirjettä myytiin pohjillaan 10, 20 ja 25 euroa – kaikki hyviä kohteita ja menivät sinänsä edullisesti, että vaikka kirjeiden tullaukset USA:ssa eivät ole erityisen harvinaisia, ne eivät ole kohteita, joita aivan joka päivä tulee vastaan.

Kauniin näköinen 1,25/50p keltaisen merkin parilla Bermudalle lähetetty kirje vuodelta 1932 myytiin kovalla 133 euron hinnalla. Oma näkemykseni on, että jos takapuolella oli olemassa tuloleima, niin se olisi ehdottomasti pitänyt näkyä kohdekuvissa ja jos ei, niin… en halua miettiäkään. Kaiken kaikkiaan kaikki kaunis ei ole totta, toteaisin, jos tässä runolliseksi oikein ryhtyisin… Kuubaan kolmella 1mk vihreällä merkillä lähetetty painotuotekuori myytiin hiukan yli 25 eurolla. Muuten tämä oli hyvä, mutta lähettämisen aikaan taksa oli 2½mk. Kohdemaa on kuitenkin hyvä.

HTO 50

By

HTO:n huutokauppa numerolla 50 päättyi 14.5.2020 illalla kahdeksalta. Tällä kertaa myytävää oli kahteen M30 osastoon kertynyt jonkin verran. Filateliapuolelle vähän yli kymmenen kohdetta ja postihistoriapuolelle enemmän n. 45 kohdetta. Filateliapuolella myytävänä oli pääasiallisesti leimaamatonta merkkimateriaalia ja loistoleimaisia merkkejä. Mainitsen 5mk keltaisen merkin, joka oli myytävänä ja jota luonnehdittiin sanoin ”erittäin värikylläinen”. Kyseessä on siis merkki, jonka painamisen yhteydessä painoväriä on käytetty runsaasti ja näin olleen valkoiseksi tarkoitettu osa merkistä on kutistunut värin tultua levinneeksi tarkoitettua enemmän merkin valkoisiksi tarkoitettuihin osiin. Tällaisia tapauksia tunnetaan jonkin verran nimen omaan noin vuoden 1945 tienoilta ja silloin painettujen merkkien parista. Kyseinen kohde nousi 15 euron pohjista 22 euron hintaan saakka.

Myytävänä ollut ”erittäin värikylläinen” 5mk keltainen leijonamerkki. Oikeudet kuvaan omistaa HTO huutokaupat.

10mk Saimaa kuvamerkin ensimmäisen värin loistoleimainen vuonna 1934 (eli verrattaen myöhään) leimattu kappale myytiin n. 54 eurolla ja 16mk postiauto loisto vuodelta 1947 hintaan yli 116 euroa.

Postihistoriapuolella kotimaan postia oli myytävänä joitakin kohteita. Automaattimerkillä lähetetty postikortti 1mk oranssin merkin singlenä myytiin 25 eurolla ja kaksi postiosoitusta, toinen 2½mk punaisella ja toinen 15mk sinisellä merkeillä vuosilta 1945 ja 1950 myytiin 25 ja 20 euroilla. Kyseiset postiosoitukset ovat kohtalaisen vaikeita, sillä postiosoituskortit piti tuhota ja niitä on jäänyt jäljelle vain kohtalaisen pieni määrä, poislukien 1930 luvun alun kortit, joita tuntuu olevan markkinoilla suuri määrä.

  • Postiosoituskortit M30 leijonamerkkien singlekäyttöinä 1940 ja 1950 luvuilta. Vaikeat. Oikeudet kuviin omistaa HTO huutokaupat.

Pohjoismaihin kulkenutta postia oli myytävänä jonkin verran, mainitsen tässä Tanskaan vuonna 1945 5mk kirjetaksalla kulkeneen kirjeen, joka oli sensuroitu Tanskassa. Kirje myytiin limitillään 20 euroa. Tanskaan oli myös kulkenut vuonna 1940 KP osoitteesta lähetetty kirje, joka oli maksettu 2mk punaisella merkillä – Kenttäpostista ulkomaille lähetetty posti piti maksaa normaalin taksan mukaisesti. Jos lähettäjänä oli esimerkiksi Tanskalaisen sotasairaalan henkilökunta on kohde kiinnostava, en kuitenkaan tiedä oliko heitä lähettämisen aikaan Oulussa.

Saksan erikoistaksaisia kuoria oli myytävänä useampia, kaupaksikin niitä meni, mitään erikoisempaa ei kuitenkaan tällä kertaa… Portugaliin Ruotsin kautta lentona vuonna 1940 kesällä kulkenut kirje oli tullut palautetuksi ja päätynyt Liinahamariin. Se oli kulkenut vastaanottajan perässä, joka oli ammatiltaan merimies. Kirje oli läheytsajankohtansa takia mielenkiintoinen ja varmasti siksi sen myyntihinta nousi yli sataan euroon. Toinen Portugaliin sodan aikana 4½mk pohjataksalla lähetetty lentokirje myytiin 25 euron limitillä. Näiden kohteiden hyvyys ei mielestäni ole niin kaukana toisistaan kuin mitä myyntihintojen perusteella voisi ajatella.

Lentotavaranäytteenä myyty kuori Englantiin vuodelta 1953. Taksa olisi oikein ensimmäisen painoluokan painotuotteelle, joka on kulkenut lentona siten, että paino on ollut 21-40 grammaa. Haiskahtaa minun mielestäni. Oikeudet kuviin omistaa HTO huutokaupat.

Englantiin 1953 lähetetty tavaranäytteenä myyty kuori myytiin 53 eurolla. Itse en kyseisen kuoren tavaranäyte-statukseen uskonut pätkääkään ja jätin sen siksi omaan arvoonsa. Nimittäin kuorelle kirjoitettu teksti tavaranäyte oli kirjoitettu lyijykynällä, kun osoite oli kirjoitettu kuulakärkikynällä. Kun lisäksi muistetaan, että tavaranäytteen taksa loppui vuonna 1948 ja se yhdistettiin painotuotteen taksaan, voidaan pohtia sitä, että miksi joku olisi kirjoittanut kuorelle tavaranäyte. Lisäksi kun katson kuorta on se mielestäni ohutta hataraa paperia, joka ei sovellu minkäänlaisen vähääkään painavamman tavaran tai kulmikkaan tavaran lähettämiseen. Painavamman siksi, että taksa sopisi vain 21-40 grammaisen painotuotteen lentotaksaan. Painotuotteet piti lähettää avonaisessa kuoressa tai kuoressa, jonka pystyi helposti avaamaan, olisiko tavaranäyte säilynyt kuvan kaltaisessa kuoressa tallessa matkan Englantiin… Joku uskoi kuitenkin tarinan ja maksoi yli viisi kymppiä.

Liechtensteiniin lähetetyt kaksi lähetystä eivät menneet pohjillaan kaupaksi, toinen niistä oli hieman suspekti, sillä siinä ei lukenut edes maan nimeä – kyseessä oli 15mk sinisen merkin singlenä lähetetystä kirjeestä, joka ehkä oli aito asia, ehkä ei. Tuntevatko kaikki Vaduzin niin hyvin, että automaattisesti syttyy lamppu päässä sen merkiksi, että kyseessä on Liechtensteinin pääkaupunki… en usko. Toinen kohde sitä vastoin oli aitoa asiaa – 15+3mk taksalla lähetetty postikortti Napapiirileimoin.

30.8.2940 Turusta Long Islandiin, New Yorkiin, Yhdysvaltoihin lähetetty lentopostikortti. 3kpl 2,75mk violettia M30 leijonamerkkiä ja 1:75/1,25mk päällepainamamerkki, yhteensä 10mk. Tukholman kauttakulkuleima ja Suomen sensuuri. Lisäksi laatikkoleima ”Par Service Aerien Trans-Atlantique Europe – Etats-Unis.” eli lentopostilla Antlantin yli. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936-31.9.1942) 2,00mk + postikortin lentolisä koko matkan lentäen Yhdysvaltoihin (25.5.1939 – 4.3.1945) 8,00mk = 10,00mk. Kohtalaisen vaikea. Oikeudet kuviin omistaa HTO huutokaupat.

Kauemmaksi lähetettyjen osalta mainittakoon, että myytävänä oli yhteensä 10mk taksainen lentopostikortti Yhdysvaltoihin vuodelta 1940. Kortti oli siis lentänyt koko matkan ja on kohtalaisen hyvä kohde. Hinnaksi saatiin tänään 75 euroa, mikä ei ole vähän, mutta vastaavia on myyty vastaavanlaisiin hintoihin aiemminkin. Kalliilta sitävastoin tuntui 25mk sinisen M30 leijonamerkin singlellä Yhdysvaltoihin Hollywoodiin lähetetty ja sieltä palautettu ihailijakirje, joka myytiin 60 eurolla. Vastaavia nimittäin tunnetaan eri aikansa näyttelijöille lähetettyinä useita.

Kaiken kaikkiaan tässä huutokaupassa oli kohtalaisen ”tavallinen” tunnelma, mitään M30 kanuunoita ei ollut tarjolla, joku hyvä kohde ja muutamia pikkuhyviä. Niille, joita postihistoria kiinnostaa, kannattaa tehdä kurkistus kohteeseen 552 sotilaspostin osastossa – kyseessä on ilmeisesti aito Virosta vuonna 1944 Suomeen lähetetty kirje. Aitouden puolesta puhuvat Königsbergin sensuurileima ja sensuuriliuska. Kohde on harvinainen.

M30 joulurauha ja 2019 ensimmäinen huutokauppa

By

M30 osalta ”maassa vallitsi joulurauha” – mikään, mukaanlukien Järvenpään Filateliapalvelun välipäivinä loppunut huutokauppa, ei sitä ikävä kyllä rikkonut. Joulun aikana löysin Philasearch-sivuston hakutoiminnolla yhden hiukan mielenkiintoisen M30 kohteen – kyseessä on vuonna 1932 Australiaan mennyt lentokirje, joka oli myynnissä eräässä Australialaisessa huutokaupassa suolaisella 90 euron lähdöllä. Jätin tämän kohteen tällä kertaa omaan arvoonsa, sillä kovan limitin lisäksi sitä oli siunattu myös mustefläkillä ja taitteilla. Australialaisilla taitaa olla nurinkurinen käsitys suomalaisen postihistorian hinnoista, ei ihme, sillä kävelevät meihin nähden pää alaspäin siellä pallon toisella puolella. Systeemissä on ollut myytävänä muutama ihan hyvä kohde, joista huomion arvoinen oli kirjattu kirje Saksaan vuodelta 1947, joka oli lähetetty Ruotsista takaisin leimattuna ”kirjatut kirjeet eivät ole sallittuja”. Tämä kohde ymmärrettiin hyväksi ja hinta nousi aina yli 200 euron. Mukava kohde oli kyseessä.

Yllä: 3mk punaisen leijonamerkin hammastesiirtymä. Hammaste alhaalta on käsittääkseni leikattu pois, ylhäältä merkki on saattanut olla arkin yläreunasta tai sieltäkin leikattu (luultavasti leikattu sekä ylhäältä että alhaalta. Oikeudet kuvaan omistaa SP-Lehden huutokaupat.

SP-lehden 41 huutokauppa päättyi eilen (4.1.2019) illalla yhdeksältä ja vaihteeksi myytävänä oli M30 kiinnostavaa. Hinnat nousivat tiettyjen kohteiden osalta jopa yllättävänkin korkealle. ”M30 ja myöhemmät käyttösarjat” osastossa oli 25 yhteensä kohdetta myytävänä. M30 filatelian osalta kaupan oli mm. kolmen eri automaattimerkkiarvon leimattuja kappaleita, jotka myytiin 25 eurolla (limitti 15€) ja hammastamaton 5mk keltaisen merkin pari, joka meni kaupaksi 28 eurolla. Myytävänä oli myös 3mk punaisen merkin hammastesiirtymä, josta oli leikattu pois ainakin alareunan hammaste, todennäköisesti myös yläreunan. Kyseessä on mielestäni tehtailtu erikoisuus, jolla ei ole mitään ”todellisuuspohjaa”. Silti tästä kommervenkistä maksettiin 15€ limittiin nähden valtava 94€ hinta. Kaikki M30 filateliakohteet myytiin, jos kohta niitä oli vain kuusi kappaletta.

Yllä: Lehtikääre painotuote Helsingistä 27.5.1933 Stora Bjurumiin, Ruotsiin. M30 5m Olavinlinna ja 20kpl 10p harmaita leijonamerkkejä, yhteensä 7mk. Taksa: Painotuote (650-700g) ulkomaille (1.12.1931 – 30.9.1942) 7,00mk. Oikeudet kuvaan omistaa SP-Lehden huutokaupat.

Postihistoriapuolella myytävänä oli yksitoista kohdetta. Näistä mielestäni kiinnostavin oli iso painotuote lehtikääre Ruotsiin vuodelta 1933. Lehtikääreelle oli leimattu yhteensä 7mk arvosta M30 merkkejä ja kyseessä siis on kohtalaisen painava painotuotelähetys. 5mk Olavinlinna-merkin lisäksi oli käytetty pystysuunnassa irroitettuja 10p merkkejä yhteensä 20 kappaletta. Spekuloin mielessäni, että mahtavatko ko. merkit olla jopa rullasta kotoisin. Merkkiautomaattien käyttö oli jo päättynyt ja posti myi rullia yleisölle – Svenska Litteratursällskapet i Finland on saattanut ostaa tällaisen rullan… Tälläkin kertaa tämän päiväunen totuudenmukaisuuden selvittäminen tyssäsi siihen kylmään tosiasiaan, että huutokaupan kuva oli niin heikolla resoluutiolla, että maksimisuurennoksellakaan ei asiasta kuvan perusteella voinut saada selkoa. Oli miten oli, korkeamman painoluokan painotuote ulkomaille on hyvä kohde – jos kyseessä on automaattimerkkien myöhäiskäyttö on kohde aivan erinomainen ja harvinainen, sillä 10p rullamerkit lähetyksillä ovat erittäin harvinaisia. Kohde sinänsä on aikamoisen kokeneen näköinen, mutta postihistoriallisena painotuotekohteena se ajaa asiansa. Tätä ajattelun kaarta näköjään kannativat muutkin ja kohteen hinta nousi 20 euron lähdöstä aina 103 euron myyntihintaan saakka.

Muuta kiinnostavaa ei postihistorian osalta varsinaisesti myytävänä ollut – 1,20mk taksaisia ulkomaan postikortteja myytävänä löytyi kolme kappaletta, näistä kaksi myytiin vitosen limitillä ja 9mk punainen single postikortilla Tsekkoslovakiaan meni kaupaksi kahdeksalla eurolla. Mielestäni Tsekkoslovakiaan mennyt kortti oli siisti ja siksi hinta tuntuu jopa edulliselta.

Yllä: Punaisella 12mk puunhakkaaja-aiheisella arvokkeella varustettu Turku-aiheinen M30 ehiökorttiluonnos. Uniikki kappale. Myyntihinta 2500€. Oikeudet kuvaan omistaa SP-Lehden huutokaupat.

Ehiöiden osastolla oli kaksi kiinnostavaa M30 kohdetta… M30 ehiökorttien ehdotteita / koevedoksia. Toinen näistä oli aiemmista huutokaupoista tuttu ”mitätön” leimalla anulloitu koevedos vuoden 1952 korttisarjan kuvallisesta 15mk M30 ”Tampere” ehiöstä. Koevedoksen limitti oli laitettu 50 euroon ja sitä seurasi ehiöosaajamme ja ehiöiden aitouttajan Juhani Pietilän atesti. Kortin hinta nousi aina 136 euroon, mikä on linjassa aiemmin myytyjen vastaavien kanssa. Toinen kiinnostava M30 ehiökohde oli vielä kiinnostavampi, nimittäin kyseessä oli 12mk puunhakkaaja-ehiökortin ehdote Turun Tuomiokirkko aiheisella kuvalla. Tällaista ehdotteen mukaista korttia ei koskaan julkaistu eikä puunhakkaaja-aihe koskaan esiintynyt virallisilla ehiökorteilla. Kysymyksessä on harvinaisuus. Tämän ehdotteenkin mukana oli atesti. Harvinaisuudesta samaa mieltä olivat myös muut, kortin hinta nousi illan mittaan ja huutokaupan viralliseen päätösaikaan mennessä sen hinta oli kivunnut jo yli kahden tuhannen euron. Myyntihinnaksi tuli kokonaiset 2500€ ja 70€ limitistä lähdettiin!

Kun pohditaan tarkemmin tämän ehdotteen harvinaisuutta voidaan todeta ainakin, että jo edesmenneen M30 ehiökeräilijä Kari Rahialan vuonna 2011 esillä olleessa ehiökokoelmassa ei juuri tällaista ehdotetta ollut (kokoelma löytyy ja on nähtävissä Liiton sivuilta kokonaisuudessaan) – Karilla oli kuitenkin hyvin saman näköisiä 12mk puunhakkaajakorttien luonnoksia, joissa yhdessä on erilaisella fontilla tekstit samanlaisen, mutta eri värisen Turun Tuomiokirkko kuvan kera ja toisella Helsinki kuva-aihe sellaisen näköisenä kuin minkälaisena kuvalliset 15mk ehiökortit sitten myöhemmin julkaistiin. Karin kokoelmassa mainitaan luonnosten olevan 1930-luvulta, mikä on paikkaansa pitämätön tieto, sillä kyseessä lienevät 1940-luvun lopun luonnokset. Toisaalta on totta, että 1930 luvulla jo pohdittiin kuvallisia ehiöitä ja taitelija Signe Hammarsten-Jansson luonnosteli niitä varten useita (tiettävästi 26) kuvaakin. Itse olen tämän nyt myydyn luonnoksen lisäksi nähnyt Kari Rahialan kokoelman kaksi 12mk puunhakkaaja-aiheista ehdotetta, sekä lisäksi yhden, jossa siinäkin on erilainen fontti kuin nyt myydyssä sekä kuvan alla teksti ”Turku Åbo”. Lisäksi olen nähnyt kaksi 9mk punaisella arvokkeella varustettua ehdotetta, joista Karin kokoelmassa esiintyvässä on kuvana Koli ja toisessa Turun Tuomiokirkko sinisellä samanlaisella kuvalla kuin nyt myydyssä kortissa. Kun muistamme vielä, että SP-Lehden huutokaupassa syyskuussa 2018 myytiin yksi 25mk puunhakkaaja-aiheinen ehdote, niin saadaan kaiken kaikkiaan kasaan tieto, että ainakin seitsemän M30 kuvallisten ehiöiden luonnosta tunnetaan. Kaikki seitsemän ehdotetta tai luonnosta ovat erilaisia ja käsittääkseni uniikkeja.

 

 

 

 

SFP huutokauppa 11/2015

By

Suomen Filateliapalvelun marraskuun huutokaupassa oli muutamia kiinnostavia M30 kohteita tarjolla, niin filateliaa kuin postihistoriaakin. Suomen Filateliapalvelu Oy:n luvalla saan käyttää myös kohdekuvia blogissa, mikä on omiaan parantamaan lukueleämystä. Osittain vaikutti siltä, että M30 kohteista oltiin hieman enenevässä määrin kiinnostuneita, mikä tietysti lämmittää sydäntä. Parista kohteesta oli jopa pientä kahinaa. Mitään samanlaista sutinaa kuin M17 puolella ei kuitenkaan M30 osalta ole havaittavissa. M30 leijonamerkkien osastolla oli myytävänä useita loistoleimattuja merkkejä ja muutamia siirtyneitä hammastuksia. Loistojen lähdöt olivat mielestäni järkevällä tasolla, alkaen vitosesta – monessa muussa huutokaupassa lähdöt ovat kympissä ja mielestäni hieman liian korkealla. Muutamia nousujakin loistojen osalta nähtiin, mm. 3½mk sinisen nappiloiston merkki nousi aina yli 25 euroon saakka, ja 8/5mk päällepainaman loisto myytiin yli 40 eurolla. Muuten pysyteltiin lähtöhinnan tuntumassa.

150309Yllä: Kulmalaskoksella oleva 5mk keltainen leijonamerkki. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Lisäksi myytävänä oli kohtalaisen vaikea 5mk keltainen merkki kulmalaskoksella. Tämän vaikeuden tiesi ilmeisesti myös myyjä, koska limitti oli asetettu 75€:n kohdalle. Merkin myyntihinta oli yli 100 euroa. Myytävänä oli myös yksi hammastamaton 6mk punainen merkki arkin reunasta, merkki myytiin n.20 eurolla. Näitä liimoitettuja hammastamattomia merkkejähän ei ole olemassakaan kuin 200 kappaletta ja näin ollen ne eivät ole mitenkään erityisen yleisiä.

150070Yllä: Levyllinen kuvamerkkien loistoja, lähtöhinta 10€. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Kohdenumerolla 2413 oli myytävänä levyllinen loistoleimattuja M30 kuvamerkkejä. Kerrankin oli niin, että kuvaus piti paikkansa. Lähes jokainen merkki oli erinomaisen hyvä loisto, vaikka jossakin merkeistä olikin hieman paksua leimapainantaa. Eli aivan erinomainen satsi sitä tarvitsevalle. Lähtöhinta oli kymmenen euroa, joka oli mielestäni alhainen. Usein tällaisia oikeasti loistoleimaisia on myyty vitosen tai kympin lähtöhinnoilla kappaleelta, levyllä oli kolmetoista merkkiä. 300mk lentokone-merkki loistoleimattuna myytiin n. 20 eurolla.

150321Yllä: Hieno laskos 100mk Helsinki merkillä. Näyttävä. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Myytävänä oli myös laskoksella ”varustettu” 30mk postibussi merkki ja 35mk Olavinlinna pari laskoksella, joista kumpikin jäi myymättä huutokaupan aikana. Laskoksella oleva kohde oli myös myytävänä ollut 100mk Helsinki merkki. Tällainen 100mk Helsinki ei ole kovin helppo kohde laskoksella ja se näkyi myös 50€ lähtöhinnasta – merkki oli kuitenkin erityisen hieno, sillä laskos oli leveä ja koko merkin ”halkaiseva”. Myyntihinta n. 80€.

150081Yllä: Ulkomaan postikortti kahdella 60p harmaalla merkillä rautatieleimaus 1931 Heerelsdorfiin Saksaan. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.1.1922 – 30.11.1931) 1,20mk. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Myytävänä oli myös 60p harmaan yksi parhaista käytöistä, eli kahdella 60 pennin merkillä rakennettu postikortin taksa ulkomaille. Kysymyksessä oli junaleimalla leimattu Heerelsdorfiin Saksaan lähettetty mainospostikortti vuodelta 1931. Kortin lähtöhinta oli 25€ ja se nousi mielestäni kohtalaisen korkealle, aina yli 80 euroon. (Lisäys 11.12.2015: Lieneekö ollut kahvimainos, joka hintaa nosti?). Toinen mielestäni kohtalaisen paljon noussut postikortti oli 9mk oranssin leijonamerkin tuplalla varusteltu lentopostikortti Hampuriin Saksaan vuodelta 1954, tämän kortin lähtöhinta oli 15€ ja myyntihinnaksi muodostui yli 40€. Tällainen postikortin taksa Eurooppaan ei ole mitenkään erityisen harvinainen, ehkä kisaa käytiin 9mk merkin käytöstä.

150089Yllä: Lentopainotuote 15mk punaisella leijonamerkillä 23.12.1953 Duisburgiin Saksaan. Kohtalaisen vaikea single. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille (1.1.1952-31.7.1958) 10,00mk + painotuotteen (per 20g) lentolisä Eurooppaan (1.7.1953-30.9.1957) 5,00mk, yhteensä 15mk. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Harvinaisempi myyty kohde, joka kuitenkaan ”ei näytä paljon miltään” oli 15mk punainen leijona yksin painotuotteen lentotaksalla. Tämä kohde oli lähtöhintansa osalta jo hinnoiteltu siten, että myyjä tiesi kohteen olevan vähän paremman; lähtöhinta oli 30€. Kohde myytiin yli 105€ hintaan.

150085Yllä: Aerogrammi, joka on maksettu 20km postitalo merkillä. Taksa: Aerogrammi (1.11.1949 – 31.12.1951) 20,00mk. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Toinen vähän parempi kohde oli aerogrammi, jolle oli postimaksun maksamiseksi laitettu M30 20mk postitalo merkki yksin. Kysymyksessä oli tilanne, jossa ensimmäinen aerogrammi, jonka PLH toi markkinoille oli ilman postimaksuleimaa (ehiöleimaa) ja jolle täytyi aerogrammin postimaksu frankeerata merkein. Taksa oli juuri kyseinen 20mk. Aerogrammi oli postite, jolla pystyi kiinteään hintaan lähettämään yhden arkin mittaisen lentopostikirjeen mihin tahansa maahan. Postitteen yhteyteen ei kuitenkaan saanut lisätä mitään. Myyty aerogrammi on kulkenut Espanjaan ja sen lähtöhinta oli 20 euroa, se myytiin yli 50 eurolla, joka mielestäni oli aika sopiva hinta.

149454Yllä: Kohde numero 2910: ”1908 – 44 erä leimoja korteilla (9)”. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Kohdenumerolla 2910 oli myytävänä erä postilähetyksiä ”kiehtovia leimoja” osastossa. Yksi erän kohteista oli vuonna 1944 leimattu postikortti Unkariin, jolla oli Suomen, Saksan (Wienissä) ja Unkarin sensuurileimaus. Merkille oli mitätöity kaksi kahden markan merkkiä, eli yhteensä neljä markkaa ja siihen oli liimattu lentopostilipuke. Unkarin lentopostitaksa oli kuitenkin postikortilta 4 markkaa, joten kysymyksessä on väärätaksainen kohde. Mattilan luettelossa lukee 2mk mutta tämä tieto on väärin. Tämä on nähtävissä myös siitä asiasta, että lentopostilipuke on mitätöity ruksaamalla sen yli kosmoskynällä; joku saattoi ajatella, että näin oli tehty Unkarissa, sillä kortti on palautettu – näin ei kuitenkaan ole, vaan tuo mitätöinti on suurella todennäköisyydellä tehty jo Suomessa ja kortti on kulkenut väärätaksaisena lentopostiin kelpaamattomana ”maapostina”. Vaikkakin väärätaksainen on kohde kiinnostava, sillä Unkarihan kuului kortin lähettämisen aikaan omaan taksaryhmäänsä, sillä Suomen ja Unkarin välillä oli voimassa bilateraalinen postisopimus, joka käsitti postikortin perustaksan. Lentotaksoja tämä sopimus ei koskenut ja näin ollen pätevä lentotaksa oli 4mk, eli postikortin lentolisä Eurooppaan. Kysymyksessä on joka tapauksessa ”kiva” postihistoriallinen kohde. Kohteen lähtöhinta oli 20€ ja itsekin laitoin siihen pienen ”lämmittelypainon”, mutta sen hinta nousi oman ”ajatukseni” yli ja putosin kelkasta. Loppuhinnaksi muodostui yli 80 euroa.

Ensipäiväkuoriakin taas myytiin, mielestäni hurjiin hintoihin! 1,75mk keltainen leijona saavutti yli 650 euron hinnan ja 1½mk harmaakin nousi yli kuuden sadan. 7 ja 9mk postitalot pääsivät yli 160 euron. Kovia hintoja. Lisäksi 3mk punainen, 4mk oliivi ja 5mk sinisen FDC kuori nousi yli 380 euron.

[11.12.2015 – tehty joitakin kirjoitusvirheiden korjauksia]