3½mk sininen

SP Lehden on-line HK 37

31 joulukuun, 2017 By Mikael Collan

Vuoden viimeiset huutokaupat päättyivät torstaina illalla 28.12. Tällä kertaa ei vuosi loppunut mitenkään erikoiseen pamahdukseen, mutta aivan ääneti ei kuitenkaan menty tälläkään kertaa. Suomen Postimerkkilehden 37. on-line huutokaupassa oli tarjolla parisen kymmentä M30 kohdetta, joiden mukana muutama kiinnostava. Filateliapuolen kohteita näistä oli valtaosa. Myytävänä oli laskoksia ja siirtymiä, mukana parempia ja huonompia siirtymiä – yksittäisen merkin siirtymät menivät kaupaksi kympin lähdöillä pienillä nousuilla. Mielenkiintoinen ja mielestäni kohtalaisen näyttävä 8mk violetin merkin hammastesiirtymä 4×3 arkinosalla meni kaupaksi neljälläkymmenelläkolmella eurolla. Siirtymäkohteet ovat tyypillisesti näyttävämpiä, kun mukana on enemmän kuin yksi merkki. Myytävänä oli myös FORD reijitetty 5mk Olavinlinnamerkki – näitä olen lähiaikoina seuraillut, jotta pääsisin kärryille siitä, että mikä on harvinaista jne. Tällä kertaa lävistetty merkki meni viiden euron limitllä kaupaksi – muistan nähneeni aivan lähiaikoina systeemi.netissä kilpailun vastaavasta, jossa merkki myytiin kalliimmalla; tässä SP Lehden HK:n tapauksessa lävistys oli kuitenkin väärin päin ja Systeemi.netissä myydyssä oikein päin. Hinnat siis heittelevät…

Yllä: Violetin 8mk M30 leijonamerkin siirtymäpalanen. Kuva SP Lehden HK.

Harvemmin myynnissä oleva 1:25mk/50p päällepainamamerkin II ladelman kokoarkki myytiin hintaan 321€, mikä mielestäni ei ollut erityisen korkea hinta ajatellen, että kyseistä merkkiä myydään yksittäiskappaleena tyypillisesti kympin lähdöllä ja kauppoja syntyy. Tässäkin huutokaupassa myytiin leimattu vastaava merkki reunaan osuneella pyöröleimalla, ei siis mikään erikoinen herkku, hintaan 22 euroa.

Yllä: Postikortti 9.12.1940 Helsingistä Leverkuseniin, Saksaan. M30 2:75/2mk punainen yksin. Suomen ja Saksan sensuurit. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936-30.9.1942) 2,00mk. Ylitaksa! Kuva SP Lehden HK.

Huutokaupan mielestäni kummallisin tapaus oli kohteen numero 99 hinnan nousu 15 euron limitista aina 95 euroon. Kohde on / oli 2:75mk/2mk päällepainamamerkillä lähetetty postikortti Saksaan vuoden 1940 joulukuulta. Kortti on ns. runsaasti sensuroitu – leimoja on Suomesta ja Saksasta useampiakin. Se mikä minua tässä erityisesti ihmetyttää on se, että kortti on täysin selvästi väärätaksainen, nimittäin postikortin taksa Saksaan vuonna 1940 oli tavallinen postikortin ulkomaantaksa, eli 2mk. Vaikka kortti on kiinnostavan näköinen useiden sensuuriensa takia ja merkkikin on sinänsä hyvä singlenä, niin tässä kohtaa en tästä paljon mitään jännää löydä. Voi olla, että joku on erehtynyt ajattelemaan, että kyse on lentopostikorttina erikoistaksalla vuonna 1942 kulkeneesta kohteesta, joka olisi kiven kova juttu. Kun kohteen selosteessakaan ei mitään erityistä kerrota, on tässä mielestäni tämän huutokaupan ylilyönti.

Yhdysvaltoihin vuonna 1940 toukokuussa lähetetty lentokirje myytiin 35 eurolla. Kirje oli hyvin tavallisen näköinen ja sen erotti muista saman aikakauden USAn lentokirjeistä vain erinomaisen hyvän näköinen ”Par service arien transatlantique Europe – Etats Unis” leimaus, joka oli ilmeisesti erittäin aikainen tämän leiman käyttö. Kirje on lentänyt Ruotsin kautta Saksaan, josta se on mennyt Marseillen kautta kulkenutta lentolinjaa Lissaboniin, josta kirje on jatkanut matkaansa USAan. Eli kyseessä oli kiinnostava kohde niille, jotka metsästävät sota-ajan leimauksia – näitä henkilöitä ei taida ihan hurjia määriä aktiivisesti markkinoilla kuitenkaan pyöriä.

Yllä: Kirje Munkkiniemestä 26.8.1942 Chicagoon, Illinoisiin, USAan. M30 3½ sininen single. Merkin käyttötarkoituksenmukainen käyttö. Suomen, Saksan ja Yhdysvaltain sensuurit. Leimattu Yhdysvalloissa ”This article has been held by the office of censorship” = ”tämä artikkeli on ollut pidätettynä sensuuritoimiston toimesta”. Limitti 45 euroa, myyntihinta 220 euroa (+ proviisiot). Kuva SP Lehden HK.

Postihistoriakeräilijälle paras kohde oli 1942 elokuussa Yhdysvaltoihin lähetetty kirje, joka oli sensuroitu Saksassa ja USAssa, sekä jäänyt sensuurin pidättämäksi USAssa aina vuoden 1945 joulukuuhun saakka. Kuorelle oli lyöty sen pidättämisestä kertova leima amerikkalaisten toimesta. Sisällössä lienee ollut jotakin, joka on katsottu sellaiseksi, että kirjettä ei sota-aikana voitaisi toimittaa vastaanottajalle. Kohdeselosteessa kerrottiin, että ”Takana New Yorkin tuloleima SEP 12 1945.”, mikä tarkoittaa, että kuori on ollut sensuurin hallussa alun neljättä vuotta. Vastaava kohde oli näytillä eräässä kokoelmassa Finlandia 2017 näyttelyssä, jossa merkkinä kuitenkin oli 4½mk sininen, eli kohde oli lähetetty tätä kohdetta myöhemmin. Tällaiset sensuurin pidättämät ja myöhemmin vapauttamat lähetykset ovat harvinaisia ja sen myös yleisö näköjään ymmärsi, sillä kohteen hinta nousi reippaasti yli lähtöhinnan, itse asiassa lisineen yli viisinkertaiseksi. Taitaa olla niin, että paremmat kohteet nousevat, pikkuhyvä tavara menee lähes limitillä ja tavallista ei saa kaupaksi oikeastaan muuten kuin erissä.

Siirryn nyt valmistautumaan henkisesti vuoden 2018 alkamista. Tulossa on jälleen kerran mielenkiintoinen postimerkkeilyvuosi, nimittäin Huhtikuussa järjestetään KESFILA 2018 kotimainen näyttely ja kesällä ESTEX 2018 Viron satavuotisnäyttely Tallinnassa. Toivotan lukijoille erinomaista Uutta Vuotta 2018!

Salon Filatelistikerhon 70-vuotisnäyttely ja keräilytapahtuma

1 lokakuun, 2017 By Mikael Collan

Yllä: Salon filatelistikerhon 70-vuotisnäyttelyn kokoelmalistaus

Salon Filatelistikerho ry viettää tänä vuonna 70-vuotis juhlavuottaan. Kerho siis perustettiin 1947. Tätä juhlistaakseen kerho päätti järjestää perinteisen keräilytapahtumansa yhteyteen myös näyttelyn, jossa kerholaisten kokoelmia on esillä. Näyttelyyn saatiin yhteensä 32 viisitoistasivuista kehystä kokoelmia filateliasta, postihistorian kautta, kortteihin ja tulitikkuetiketteihin ja kuorma-auto esitteisiin. Tällaiset kerhonäyttelyt ovat mielestäni mukavia mahdollisuuksia esitellä vähemmän virallisessa ilmapiirissä kokoelmia, joita ei ole tarvinnut toteuttaa kaikkien virallisten näyttelysääntöjen mukaisesti – tärkeää on näyttää pilkahduksia kokoelmastaan muillekin. Näyttelyluettelon voi ladata PDF-muotoisena TÄSTÄ.

Yllä: Kehysten kasaamista ja kokoelmien laittamista kehyksiin Hermannin koululla ennen viikonlopun näyttelyä. Asialla Olavi Alkio ja Jari Laakso.

Salon kerho oli julkaissut tapausta varten kaksi postikorttia ja yhden omakuvamerkin. Toisessa postikortissa ja omakuvamerkissä on kuva maamme 75-vuotisjuhlavuotta varten vuonna 1992 pystytetystä muistomerkistä ja toisessa postikortissa aiheena on uusittu Salon urheilupuiston keskusurheilukenttä ja sen avajaiset presidenttimme Niinistön toimesta. Urheilupuisto-kortti saatiin Finlandia 2017 toiminnan kautta – kiitoksia Liitolle. Sikäli kuin mikäli joku on näistä korteista kiinnostunut, niin niitä saa tiedustella Salon Filatelistikerhon sihteeriltä Matti Bothilta.

Keräilytapahtumassa oli paikalla kymmenkunta myyjää ja tavaraa oli myytävänä kaikenlaista. Osallistujia oli mielestäni tavallista enemmän – näyttely veti luultavasti paikalle ihmisiä, jotka eivät muuten olisi tulleet. Salon markkinat samaan aikaan saattoivat myös vaikuttaa positiivisesti. Uskon paikalla käyneen kolmatta sataa kävijää, tämä on aivan omasta hihastani vedetty arvaus. Kävijät tutkivat kiinnostuneina näyttelykokoelmia pitkiäkin aikoja, mikä on hieno juttu. Lauantaina kävijöitä kävi paljon, sunnuntaina arviolta hieman alle neljäkymmentä – keräilytapahtuman ja näyttelyn yhdistelmä oli toimiva.

Yllä: Näyttelypäivän kuhinaa Hermannin koulun ruokasalissa, kävijöitä oli yhteensä kolmatta sataa.

Näyttelyn kasaamiseen meni kaiken kaikkiaan noin puolitoista tuntia, kunhan kehykset oli saatu näyttelypaikalle. On todettava, että ilman Turun Postimerkkikerhon suosiollista apua ja kehyslainaa ei tämäkään näyttely olisi onnistunut. Kiitokset jälleen kerran Turkulaisille hyvästä yhteistyöstä. Kerhojenvälinen yhteistyö on avainasemassa harrastuksemme onnistumisen kannalta. Purkaminen tapahtui huomattavasti vikkelämmin ja siihen kului vain noin kolme varttia.

Oma osallistumiseni näyttelyyn ja samalla näyttelyn ”M30 presenssi” oli yhden kehyksen kokoinen kokonaisuus vuonna 1947 julkaistujen M30 merkkien postihistoriasta. Teen tästä erillisen kirjoituksen ja luultavasti myös videon, jossa käyn koko kokoelman läpi, joten eipä siitä sen enempää tällä kertaa. Keskityn sitä vastoin käymään läpi ns. ”löydöksiä” myyntipöydiltä ja kumma kyllä tällä kertaa niitä tuli odotuksiani selvästi enemmän. Tavallisten parempileimaisten kohteiden lisäksi löysin kolme kohdetta, joista tuli hyvä mieli. Ensimmäinen löytö oli 3½mk sinisen leijonamerkin singlekäyttö syyskuulta 1942 kirjeellä Ruotsiin. Ensinäkemältä kohde ei vaikuta juuri miltään ja 3½mk sinisen merkin käyttö Pohjoismaisella kirjeellä ei ole käyttötarkoituksen mukainen, sillä UPUn värisuositusten mukaan siniset merkit on tarkoitettu ulkomaan kirjeille. No tässä onkin kysymys pienestä knopista, sillä syyskuun alussa 1942 kirjetaksa Pohjoismaihin ja kotimaassa nousi 3½ euroon ja kirjetaksa ulkomaille nousi 4½ markkaan vasta ensimmäinen lokakuuta. Näin kaikkialle menevien kirjeiden taksat olivat syyskuussa 1942 saman suuruiset. Kun tähän lisäksi todetaan, että 3½mk oliivi leijonamerkki julkaistiin vasta ensimmäinen lokakuuta 1942 huomataan, että tämä 3½mk sininen oli ainoa tälle taksalle yksin sopiva merkki syyskuun 1942 ajan. Postilaitos oli ilmeisesti ajatellut, että ”myöhästytetään 3½mk oliivin merkin julkaisemista kuukaudella” ja julkaisi 75p oranssin merkin, joka kävi täydennysarvoksi 2,75mk violetille merkille myös näille kotimaan ja Pohjoismaiden kirjeille. Tarkoituksena oli tietysti saada käytettyä loppuun 2,75mk merkit.

Yllä: Kirje 25.9.1942 Helsingistä Tukholmaan, Ruotsiin. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk. M30 3½mk sinisen leijonamerkin singlekäyttö. Ainoa tälle taksalle yksin sopiva M30 merkki kuukauden ajan ennen 3½mk oliivin merkin julkaisemista. Sotasensuurin tarkastama.

Toinen kiinnostava löytynyt kohde on sekin kulkenut Ruotsiin. Kyseessä on painotuote M30 3mk harmaalla merkillä vuoden 1948 tammikuulta. Kohde on kiinnostava, sillä vuoden 1948 alusta ulkomaan painotuotteen taksa nousi 2½ markasta kolmeen markkaan. Tälle taksalle tarkoitettu vihreä UPUn värisuositusten mukainen merkki ilmestyi kuitenkin vasta 9. helmikuuta, 1948. Kuukauden ja yhdeksän päivän ajan oli siis pakko käyttää muita merkkejä taksan muodostamiseen ja yksin tähän tarkoitukseen M30 merkeistä sopivat tietysti jo aiemmin julkaistut M30 merkit, joista viimeisin oli juurikin 1947 ilmestynyt 3mk harmaa. On lisäksi huomattava, että tämä kolmen markan taksa oli voimassa vain kuusi kuukautta, jonka jälkeen taksa nousi kuuteen markkaan.

Yllä: Painotuote 26.1.1948 Helsingistä Tukholmaan, Ruotsiin. M30 harmaan leijonamerkin hyvä singlekäyttö. 1.1.48 – 8.2.1948 taksalle tarkoitettu vihreä 3mk leijonamerkki odotti julkaisuaan. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille (1.1.1948 – 30.6.1948) 3,00mk. Kuuden kuukauden taksa-aika.

Muistutan lukijaa jälleen siitä tosiasiasta, että M30 käyttöaikana ei Pohjoismaihin ollut omaa painotuotetaksaansa vaan oli vain yksi ulkomaan painotuotetaksa. Toki naapurimaamme Ruotsi on ehkäpä kaikkein helpoin ulkomaa painotuotteiden, niin kuin muunkin postin osalta.

Kolmas osuma oli mielestäni ehkä kaikkein paras, nimittäin löysin erään paikallisen kauppiaan myyntikansiosta mielenkiintoisen, isokokoisen lentokuoren Viroon vuodelta 1932. Kuori oli lähetetty maamme ensimmäisen presidentin K. J. Ståhlbergin puolisolle Ester Ståhlbergille. Oulun pormestarin toinen tytär Ester os. Elfving ent. Hällström Ståhlberg oli ollut naimisissa Karl Hällströmin kanssa ja jäi leskeksi 1917. Myös K. J. Ståhlberg oli jäänyt leskeksi samana vuonna. Ilmeisesti K. J. Ståhlbergin kosinta tapahtui kirjeitse, avioliittoon kuitenkin astuttiin vuonna 1920. Esterin elämäntyöstä on jäänyt jälkeen Pelastakaa Lapset ry.

Yllä: Helsingistä 24.5.1932 Tartuun, Eestiin lähetetty toisen painoluokan lentokirje. M30 2mk violetti kolmirivilö. Taksa: Kirje (21-125g) Viroon (1.12.1931 – 15.6.1940) 4,00mk + lentolisä (21-40g) Viroon (30.4.1928-16.6.1940) 2,00mk = 6,00mk. Vaikea Viron erikoistaksan aikainen korkeamman painoluokan lentokirje.

No joka tapauksessa, Ester on ollut matkoilla Virossa ja sinne hänelle on ”Koteja kodittomille lapsille ry.” lähettänyt kirjeen, eli hänen perustamansa nykyisen Pelastakaa Lapset ry.n ”pohjalla” toiminut järjestö. Kirje on toisen painoluokan lentokirje, painoltaan alle 40 grammaa ja käytännössä vie kokoelmalehdellä paljon tilaa – tämähän ei ”nykyään” ole ongelma, jos käytössä on A3 kokoisia kokoelmalehtiä. Kohde on itsessään kohtalaisen hyvä, en nimittäin ole nähnyt aiemmin korkeamman painoluokan lentokirjettä Viroon. Hintaa tälle tuli hiukan enemmän kuin mitä olin ajatellut, sillä myyjä oli sitä mieltä, että vastaanottaja on niin hyvä, jotta tästä pitää saada maltaita. Onneksi sain tingittyä edes hiukan hinnasta… vastaanottaja ei merkitse minulle näissä kuvioissa yhtikäs mitään, vaikka tosiaan ei se haittaa, että vastaanottaja on tunnettu (kunhan ei ole tunnettu filatelisti).

Kaiken kaikkiaan Salon kerhon näyttely ja keräilytapahtuma meni erinomaisesti, näyttelyssä kävi paljon ihmisiä tutkimassa kerholaisten kokoelmia, myös paljon sellaista väkeä, joka oli tullut paikalle ilman kiinnostusta keräilytapahtumaa kohtaan. Olimme saaneet Salon Seudun Sanomiin koko aukeaman mittaisen jutun, jolla varmasti oli merkitystä asian suhteen.

HTO Huutokauppa 38 – Toukokuussa

29 toukokuun, 2017 By Mikael Collan

HTO huutokaupat järjestivät 38. huutokauppansa toukokuussa, juuri ennen Finlandia 2017 tapahtuman alkua. Näyttelyyn osallistuvien keräilijöiden kannalta tilanne saattoi jo olla se, että tästä huutokaupasta ei apuja olisi tiedossa, sillä mikäli kohteita ei hakisi paikan päältä eivät ne ehtisi enää mukaan kokoelmaan. Allekirjoittanut ei ollut tämän varaan laskenut, vaikka mielenkiinnolla huutokauppaa seurasikin. Itse asiassa olin pohtinut asiaa siltä kantilta, että koska Finlandia 2017:n tuomareille oli jo kuukausia aikaisemmin toimitettu kokoelmasta scannatut kuvat olisi hyvin epätodennäköistä, että viimehetken muutoksilla olisi juuri minkäänlaista vaikutusta arvosteluun. Vaikka huutokauppa ehkä siis oli ”liian myöhäinen” suurta näyttelyä ajatellen oli tarjolla silti kiinnostavia M30 kohteita.

Yllä: Palloileva leijona (kuva HTO huutokaupoilta)

Filateliapuolella myytävänä oli aika monta kohdetta, joissa oli useampia M30 merkkejä samassa kohteessa – mm. suojareijitettyjä, loistoleimattuja ja siirtymiä – lähtöhinnat oli laitettu maltillisiksi. Kohteet menivätkin kaupaksi. Mitään varsinaisia kanuunakohteita ei merkkipuolella ollut myytävänä. Kiinnostavia olivat 20mk postitalomerkin tarttuma, joka myytiin 10 euron limitillä ja ns. ”palloileva leijona” eli tunnettu 1mk vihreän leijonamerkin kuvakevirhe.

Yllä: Vapaakirje pikana, vain pikalisä maksettu. Hyvä 30mk linja-auto merkin yksittäiskäyttö. Myyntihinta 20 euroa. (kuva HTO huutokaupoilta)

Postihistoriapuolella kiinnostavia kohteita oli myytäviä useampiakin. Yksi kiinnostava oli kotimaan vakuutettu kirje, jolle oli maksettu lakkaus ja vakuutusarvon laskenta. Näitä tavataa aina silloin tällöin ja vakuutetut kirjeet, joille näitä lisäpalveluita on maksettu ovat paljon parempia kuin ns. perustavara. Myytävänä oli myös kolmen markan keltainen leijona single postikortilla. Kohteen lähtöhinta oli 30 euroa eikä se mennyt kaupaksi. Kuten hyvin tiedetään postikortin taksainen 3mk keltainen kotimaassa on hyvä kohde – tässä ei kuitenkaan ollut kysymys postikortin taksasta, vaan sen jälkeisestä painotuotteen taksasta, joka sekin oli 3 markkaa. Nämä painotuotteet eivät suinkaan ole yhtä vaikeita kuin postikortit samalla merkillä. Kotimaan (ja Pohjoismaisten) postikorttien taksa oli mahdollinen merkillä vain noin kaksi kuukautta. Tämä asia näköjään tunnetaan eikä kukaan ”polttanut näppejään”.

Ehkä paras kotimaan kohde oli vuonna 1955 lähetetty vapaakirje, johon oli maksettu erikseen pikalisä. Vapaakirjeoikeuden omaavilla yhteisöillähän oli oikeus lähettää postia ilman postimaksua, mutta mikäli haluttiin käyttää lisämaksullisia palveluita tuli nämä maksaa. Tässä tapauksessa lähettäjä, Pohjois-Karjalan Metsänhoitolautakunta on halunnut lähettää kirjeen pikana ja maksanut pikalisän. Lähettämisen aikaan pikalisä on ollut 30mk. Tällaisia vapaakirjeen pikalisiä tunnetaan jonkin verran, ne eivät kuitenkaan ole jokapäiväisiä. Vaikein lisämaksullinen palvelu vapaakirjeille lienee lentolisä. Ehiöpuolella oli myytävänä pikapostikortti, joka oli maksettu samaisella 30mk linja-auto merkillä – pikapostikorttikaan ei ole erityisen tavallinen tuttavuus ja kyseinen ehiökortti oli 20€ hinnallaan mielestäni edullinen ostos, tämä oli myös kohteen limitti. Erien joukossa oli yksi kiinnostava kenttäpostia sisältävä erä, jonka yksi kuvista oli hyvästä M30 kohteesta – kirjeestä, joka oli lähetetty takaisin lähettäjälle, koska kenttäpostia sai lähettää lähettämisen aikaan vain kenttäpostimerkein. En tätä erää kuitenkaan uskaltanut huudella, koska näkemättä en voinut tietää olisiko siinä mitään muuta minulle.

Yllä: Kiinnostava kenttäpostikohde erästä – kirje leimattu ”Takaisin lähettäjälle käytettävä kenttäpostimerkkejä” (kuva HTO huutokaupoilta)

Pohjoismaihin menneitä kohteita ei ollut montakaan ja niiden joukossa ei minua kiinnostavia, Eurooppaan ja Euroopan ulkopuolelle sitä vastoin oli myytävänä ja mukana oli kiinnostaviakin kohteita. Minua henkilökohtaisesti kiinnosti eniten kohde #418, jonka kohdeseloste kuului seuraavasti: ”3½mk sininen kuorella Englantiin -38 ja Itävaltaan -42” ja joka sisälsi siis kaksi 3½mk sinisellä singlellä maksettua ulkomaan kirjettä. Yritin tihrustaa kuvasta, että mikähän päiväys vuoden 1942 kuorella oli ja olin mielestäni vakuuttunut, että se olisi jotakin syyskuussa 1942 ja päätin ostaa kohteen. Olin positiivisesti yllättynyt, kun kohde lohkesi limitillä. Tarkempi tarkastelu kotona osoittikin, että olin tihrustanut oikein ja päivämäärä on 15.9.1942 – eli hyvin mielenkiintoisena aikana. Mielenkiintoisena siksi, että syyskuun alussa 1942 kotimaan kirjeen perustaksa nousi 2,75 markasta 3½ markkaan – tämä vaikutti tietysti kaikkiin Suomen kanssa postisopimussuhteessa oleviin valtioihin menevän postin hintoihin – tuohon aikaa näitä olivat Pohjoismaat, Viro ja Latvia sekä tärkeänä Saksa (valloituksineen) ja Unkari. Lisäksi kun tiedetään, että ensimmäisen luokan kirjeen taksa ulkomaille nousi 4½ markkaan vasta 1.10.1942 huomataan, että kirjeen taksa ”kaikkialle” oli sama 3½mk kyseisen syyskuun ajan.

Yllä: Kohteen 418 kuva. Minua kiinnosti erityisesti ylempi kuori. (kuva HTO huutokaupoilta)

Kun oli tehty lisäksi päätös painaa 75p oranssi leijonamerkki, jotta voitaisiin loppuunkäyttää mahdollisimman paljon Postin varastoissa olevia 2,75mk merkkejä ennen kuin uusi 3½mk oliivi julkaistaisiin oli tilanne se, että syyskuun ajan 1942 oli sininen 3½mk merkki ainoa M30 merkki, joka yksin sopi kaikkiin maihin meneviin ensimmäisen painoluokan kirjeisiin. Kyseessä oli siis aikamoinen uusrenessanssi tälle merkille, jonka painoerä oli jo käytännössä loppu. Kyseisen kohteen toinen kuori siis oli kuin olikin lähetetty juuri tänä aikana ja vieläpä Itävaltaan, joka oli yhdistynyt Saksan kanssa (Anschluss) ja näin kuului Saksan kanssa tehdyn postisopimuksen piiriin. Kysymyksessä on hyvä ja mielestäni kokoelmakelpoinen knoppi. Kun kuori on vielä sensuroitu Suomessa on se jopa hyvä näköinenkin. Hyvien kohteiden ei välttämättä tarvitse maksaa maltaita!

Yllä: Ranskaan lähetetty 4½mk sininen single vuodelta 1943 lokakuulta. Saksan ja Suomen sensuurit. Oikea taksa. (kuva HTO huutokaupoilta)

Harmaan 60 pennin leijonamerkin parilla lähetetty postikortti Englantiin ei mennyt kaupaksi 40 euron lähtöhinnallaan. Minunkin mielestäni lähtöhinta oli nykymarkkinassa liian korkea, vaikka kyseessä oleva käyttö on yksi 60p harmaan merkin parhaista. Tälle merkille, jonka painamiselle ei tunnu löytyvän mitään järkeviä perusteita, ei ole oikeastaan mitään hyviä käyttöjä – singlekohteitahan merkille ei ole mahdollista olla, pl. sattumankauppaa tulleet lunastukset. Toinen sininen leijonakuori, 4½mk sinisen leijonan yksittäiskäyttö Ranskaan vuodelta 1943 myytiin hintaan 72 euroa, eli kohtalaisen edullisesti. Nämä 4½mk siniset singlet ovat hyviä kohteita.

Yllä: Pikalentokirje (<10g) 7.8.1946 Helsingistä Yhdysvaltoihin – ei sittenkään niin kovin helppo taksayhdistelmä. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.9.1945 – 31.12.1946) 10,00mk + pikalisä ulkomaille (16.1.1946 – 31.12.1946) 15,00mk + lentolisä (vyöhyke 6) Yhdysvaltoihin (24.10.1945 – 31.12.1946) 22mk (2x) = 69,00mk. (kuva HTO huutokaupoilta)

Euroopan ulkopuolelle menneistä kohteista mainitsen Yhdysvaltoihin menneen pikalentokirjeen vuodelta 1946. Kirje ei sinänsä vaikuta mitenkään erikoiselta, mutta oman rajatun kokemukseni perusteella tiedän, että lentopikakirjeet eivät ole kovin yleisiä. Kirjattu lento on yleisempi yhdistelmä. Kohteen lähtöhinta oli 10 euroa ja se myytiin hintaan 20 euroa. Tässä kohteessa hyvää oli 50mk Tampere merkki, jonka käyttö sellupaperilla (tilauserä 668), kuten tällä kirjeellä oleva merkki luultavasti on, on hiukan parempi kuin tämän jälkeen tulevien erien. Ensimmäinen vuonna 1942 painettu tilauserä on hyvinkin nihkeästi löydettävissä hyvillä lähetyksillä vähääkän paremmilla leimoilla.

Kaiken kaikkiaan ihan mielenkiintoinen huutokauppa, vaikkei mitään uskomattomia kanuunoita ollutkaan liikkeellä.

Syyskuu 2016 on huutokauppakuu

7 syyskuun, 2016 By Mikael Collan

En muista, että milloinkaan aiemmin olisin nähnyt näin monen huutokaupan olevan yhtäaikaisesti auki, ilmeisesti kesän aikana on tehty vahvasti ”tavarasta irtautumispäätöksiä” kaikilla suunnilla ja tämä näkyy tavaran huimana määränä. Kesällä on ollut aikaa käydä läpi materiaalia ja päättää mistä luopua. Tätä kirjoitettaessa auki ovat Philabid alustalla ainakin Sinetti-Postin, Lahden Postimerkkeilijöiden, HTOn, Järvenpään Filateliapalvelun ja Suomen Postimerkkilehden huutokaupat ja Huutokortti lupailee pikaista aukeamista. Mukana näissä on myös paljon kiinnostavia M30 kohteita! En ole tapani mukaan kohteita käynyt läpi ennen huutokauppojen loppumista, enkä näin tee tälläkään kertaa, mutta sen wanhan totuuden kuitenkin totean, että taksojen kanssa pitää olla tarkkana. Katselin nimittäin jo useitakin myynnissä olevia kohteita ja huomasin montakin sellaista, jotka näyttävät hyvältä, mutta lähemmän tarkastelun jälkeen osoittautuvat väärätaksaisiksi. Eli caveat emptor = ostaja varokoot! Tämän tiesivät jo Roomalaiset.

Ensimmäiseksi kesän jälkeen kuitenkin ehti Suomen Filateliapalvelu, jonka Elokuun puolella päättyneessä huutokaupassa 98 oli myytävänä myös muutamia M30 kohteita. Sain luvan käyttää kuvia ja tämä auttaa huutokaupan esittelyssä. Filateliapuolella, eli merkkien osastossa oli muutamia kiinnostavia kohteita, siirtymiä ja laskoksia. Siirtymiä oli myytävänä 40p vihreällä ja 3½mk sinisellä leijonamerkillä, kumpikin siirtymä oli ns. ”kunnollinen” – näiden lisäksi oli myytävänä kaksi lisäpainaman siirtymää, joista vaikeampi oli 8/5 mk merkin lisäpainaman kohtalaisen voimakas siirtymä. Laskoksia oli useampia, mutta yhtä lukuunottamatta ne eivät olleet näyttävimmästä päästä – sen olivat myös ostajat huomanneet, hinnat pysyivät kohtalaisen alhaalla – toki kaupaksi menivät. Myynnissä oli myös 5mk keltaisen hammastamattoman merkin pysty-kolmirivilö.

Yllä: 3½mk sinisen leijonamerkin siirtymä. Tällä merkillä siirtymät eivät ole kovin yleisiä. Limitti 10 euroa myyntihinta 23,10. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Minua jaksaa yllättää 8mk vihreiden merkkien loistoleimattujen myyntihinta, tälläkin kertaa se nousi yli 46:n euron, myös 16mk linja-auto loistona saavutti mielestäni kovan hinnan 77 euroa. Taitaa olla niin, että loistoleimaisen Suomi-kokoelman keräilijöitä on enemmän kuin mallin 1930 keräilijöitä.

Yllä: 8/5mk lisäpainaman voimakas siirtymä. Kohde ei ole mitenkään helppo. Limitti 10 euroa, myyntihinta 30€. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Postihistorian puolella myytävänä oli vain kuusi kohdetta, eli aika vähän. Toki erissä oli muutamia M30 kohteita sisältäviä kohteita, mutta niiden joukossa ei mielestäni ollut kuin yksi aivan erinomainen kohde, mutta siitä lisää vähän myöhemmässä vaiheessa. Minua kiinnostavia kohteita näistä oli kaksi, kohde 1771, viiden lähetyksen erä ja 1774, kolme Ruotsiin mennyttä tavaranäytettä sisältänyt erä.

Yllä: Kohde 1771 joka mielestäni oli huutokaupan kiinnostavin M30 kohde. Tarkkasilmäinen huomaa Englannista välirauhan aikana Suomeen lähetetyn kirjeen ja Sveitsiin vuonna 1940 kesällä lähetetyn ja siellä edelleenlähetetyn kirjeen.Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Erässä 1771 oli mukana viisi kohdetta, joista paras oli 1941 Englannista Suomeen lähetetty kirje. Kirjeelle oli mitätöity Englannin tuolloisen ”maapostitaksan” mukaisesti 2½n pencen edestä merkkejä. Tilanne kuitenkin oli se, että Saksan toimeenpaneman mannermaasulkemuksen takia kirje ei voinut kulkea normaalia reittiään, vaan sen piti kiertää Yhdysvaltain, Japanin ja Siperian kautta päästäkseen Suomeen. Tälle erikoisreitille oli oma taksansa ja näin ollen kuori on leimattu ”T”-leimalla ja lunastettu Suomessa. Sensuuri on avannut kuoren. Näitä vastaavia kuoria tunnetaan muutamia ja yksi niistä oli mukana saman huutokaupan kokoelmaerässä, jossa myytiin lunastusleimakokoelma.

Toinen kiinnostava kuori tästä kohteesta oli Sveitsiin vuonna 1940 lähetetty kuori, jolle oli kirjoitettu ”feldpost” ja lähetys oli tapahtunut sotilasosoitteeseen Sveitsissä. Osoite oli MSA = Militär Sanitets Anstalt, eli sotilassairaala, joka oli myös leimannut kuoren ja laittanut eteenpäin, sillä tavoiteltu henkilö oli siirtynyt ”kaasukurssille” Baselin kasarmeille. Tässä on tuskin kysymys mistään ”oikeasta” kenttäpostista ja aivan normaalisti kuorelle on laitettu merkitkin, taksan mukaisesti 3½mk ulkomaan kirje alle 20g. Kun asiaa kaivellaan hieman pidempään, voidaan muistaa, että Sveitsiläinen sotilaslääkäriryhmä oli Suomessa talvisodan aikana ja on todennäköistä, että tämä kirje on lähetetty ryhmän jäsenelle.

Kohteen 1771 limitti oli alhainen, vain viisi euroa ja myyntihinta 35,20, joka oli mielestäni erittäin kohtuullinen, sillä Englannista tullut kuori on käsittääkseni kohtalaisen vaikea ja hyvä postihistoriallinen kohde.

Yllä: Kohde 1774 johon kuului kolme Ruotsiin mennyttä tavaranäytekuorta. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Kohde 1774 sisälsi kolme tavaranäytekuorta Ruotsiin – lähettäjänä Väisälä Oy ja vastaanottajana ruotsalainen insinöörifirma. Tavaranäytteet ovat kohtalaisen vaikea lähetyslaji, niitä löytyy kyllä helpoimmilla taksoilla jonkin verran, erityisesti kotimaassa, mutta ulkomaille lähetetyt tavaranäytteet ovat kohtalaisen vaikeita kohteita. Tavaranäytteillä oli oma taksansa ja aivan kuten painotuotteidenkin osalta Pohjoismaihin käytettiin ulkomaan taksaa. Kohteessa näkyvissä tavaranäytteissä vain yhdessä on kunnollinen leima, josta päivämäärä voidaan selvittää, mutta kuuden markan taksa tavaranäytteelle oli voimassa puoli vuotta vuonna 1948 eli (1.1.1948 – 30.6.1948). Lähtöhinta 10 euroa, toteutunut hinta 33 euroa.

M30 kohteista jäi huutokaupan loputtua jälkimyyntiin vain yksi kohde, joten kiinnostusta mallin merkkeihin oli. Jään odottelemaan mielenkiinnolla syyskuun huutokauppojen tuloksia.

M30 pohdinnan lisäksi suru-uutinen filatelisteille: Sain kuulla, että yksi tunnetuimmista kauppiaistamme ja filatelisti Kaj Hellman on siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Nostan hattua hänen uralleen filatelian kentällä.

Nordia 2016 kuulumisia 2 – käteen jääneitä kohteita

15 toukokuun, 2016 By Mikael Collan

Nordia 2016 näyttelystä on jo kulunut hieman yli kuukausi, mutta ehdin vasta nyt kirjoittamaan lisää kokemuksista; työkiireet vaativat veronsa harrastuksilta. Lisäksi minulle tuli näyttelyosallistumisesta jonkinlainen ”keräilyähky”, joka on nyt siirtymässä taka-alalle – intensiiviset 100% keräilyyn keskittyvät päivät olivatkin siis verkkaiseen tahtiin tottuneelle ehkäpä henkisesti raskaita. En tätä nyt tämän paremmin osaa kuvailla!

Tässä kirjoituksessa ajattelin esitellä muutamia ”käteen jääneitä” M30 kohteita, jotka löytyivät Nordia 2016 näyttelystä – kaiken kaikkiaan olen saaliiseeni erittäinkin tyytyväinen. Muutama näyttelykokoelmaankin esille tuleva kohde löytyi ja se on aina erittäin hieno juttu. Mahdollisuudet löytöihin olivat hyvät, nimittäin kauppiaita oli paikalla mukavasti. Harvemmin nähtyjä kauppiaita mm. Oulusta ja Tanskasta oli saapunut Jyväskylään useammin tapahtumia kiertävien kotimaisten kauppiaiden ja viimeaikoina ilahduttavan usein Suomessa käyneen Aspbäckin lisäksi. Kuulemma ruotsalaisen Brevspecialisten liikkeen pitäjän auto hajosi matkalla Jyväskylään, jonnekin keskiseen Etelä-Ruotsiin ja häneltä jäi karkelot käymättä. Paikalla oli myös Pietarista postimerkkiliike, jolla ei kuitenkaan ollut mukana ainuttakaan M30 kohdetta.

Yllä: Philean huutokaupassa myyty 3mk vihreä leijonamerkki single painotuotepostikortti 2.4.1948 Riihimäeltä Unkariin. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille (1.1.1948 – 30.6.1948) 3,00mk. Kuuden kuukauden taksa-aika, johon ei kuulunut Joulua, harvinainen kohde, vaikka ei näytä juuri miltään. Myyntihinta kuluineen n. 120€.

Jyväskylässä järjestettiin myös Philean huutokauppa, jonka luettelossa oli muutama harva M30 kohde. Näiden joukossa olivat mm. 4mk postitalo-merkin ensipäiväkuori ja 3mk vihreä leijonamerkki painotuotepostikortilla Unkariin vuodelta 1948. Kumpikin oli laitettu lähtöhinnaltaan mielestäni järkevästi: Ensipäiväkuori viiteen kymppiin ja painotuote neljään kymppiin. Painotuotteen hinta nousi huutokaupassa 95 euroon, joten kuluineen hinnaksi tuli n. 120€. Nämä vihreät kolmen markan painotuotteet ovat Pohjoismaiden ulkopuolelle harvinaisia, mutta silloin tällöin niitä tulee vastaan.

Huutokaupasta mieleen jäi se, että ruotsalainen meklari piti huutokaupan suomeksi – voidaan sanoa, että jopa ”itsepäisesti”. Mielestäni kaupankäynnin sujuvuuden ja nopeuden varmistamiseksi tulisi meklarina olla sulavasti käytettävää kieltä hallitseva henkilö. Arvostan sitä, että halutaan oppia ”isäntämaan” kieltä, mutta terve järki tulisi pitää aina mukana.

Yllä: Helsingistä 3.9.1942 Göteborgiin Ruotsiin lähetetty sensuroitu kirje. Kirjeellä on 3½mk sininen leijonamerkki singlenä. Taksa: Kirje (-20g) pohjoismaihin (1.9.1942 – 30.9.1942) 3,50mk. Kohde vaikuttaa äkkiä katsottuna yksinkertaiselta ja helpolta, mutta tarkemmin tutkittaessa huomataan, että kuukauden ajan 3½mk sininen oli ainoa yksin tälle taksalle sopiva merkki, sillä 3½mk oliivi julkaistiin vasta 1.10.1942. Näin ollen kyseessä onkin huomattavan kiinnostava kohde.

Yllä: Ehiökortin palautusosa 21.10.1932 Leningradista Helsinkiin. Lisämerkkeinä 1,20mk punaisella ehiökortilla 10p ja 20p M30 leijonamerkit, yhteensä 1½mk. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.12.1931 – 31.10.1936) 1,50mk. Neuvostoliittoon mennyt ja sieltä tullut posti 1930 luvulla on kohtalaisen ”vaikeaa”.

Löysin kauppiailta kaikenlaista, Pohjoismaihin ja Eurooppaan mennyttä postia muutamia hyviäkin kohteita ja lisäksi pari parempaa kaukomaihin mennyttä. Eräällä kauppiaalla oli useita parempia M30 ehiökortteja, joista olin kiinnostunut ”lisämerkillisistä”. Tähän olen valinnut muutamia kohteita, kokoelmaan tulevan uuden kohteen jätän tarkoituksella näyttämättä, mikäli kokoelmani valitaan Finlandia 2017 näyttelyyn sen voivat kiinnostuneet nähdä sitten siellä.

Yllä: Ehiöpostikortti lisämerkillä lentona Helsingistä 22.8.1934 Hamborniin, Saksaan. Kulkenut Kölnin lentokentän kautta ja leimattu Kölnissä 23.8.1934. 1,25mk keltainen ehiökortti, 1,25mk M30 leijonamerkki lisämerkkinään, yhteensä 2,50mk. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.12.1931 – 31.10.1936) 1,50mk, postikortin lentolisä Eurooppaan (1.4.1928 – 30.9.1942) 1,00mk, yhteensä 2,50mk. Hambornin kaupunki kuului lähetyksen aikaan jo Duisburgin kaupunkiin, tätä lähettäjä ei ehkä ole tiennyt.

Yllä: Kaksiosaisen ehiökortin toinen osa Helsingistä 2.10.1942 Pariisiin, Ranskaan. Suomen ja Saksan (Berlin) sensuurit. 2mk punainen ehiökortti, jonka lisäksi laitettu 50p vihreä M30 leijonamerkki, yhteensä 2½mk. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.9.1942 – 30.6.1945) 2,50mk. Tämä 2,50mk taksa on vaikeahko sodanaikainen taksa.

Yllä: Postikortti 30.9.1952 Helsingistä Nicosiaan Kyprokselle. M30 5mk keltainen ja 10mk vihreä leijona, yhteensä 15mk. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.1.1952 – 31.5.1956) 15,00mk. Kypros on hyvä kohdemaa, olen nähnyt vain pari sinne lähetettyä kohdetta M30 merkeillä.

Kaukomaille menevistä posteista löysin (taas) Vladi Marmolle kulkenutta postia. Marmo oli geologi ja filatelisti. Hän toimi myös Filatelistiliiton puheenjohtajana 1960-luvulla. Marmo vietti kolme vuotta Sierra Leonessa geologisia tutkimuksia tehden ja sinne vastaanotettu posti on säilynyt. Americal Mineralogist lehti julkaisi Marmon muistokirjoituksen vuonna 1972, jossa hänen uransa käydään tarkasti läpi.

Yllä: Suomenlinnasta 11.10.1953 Freetowniin Sierra Leoneen Vladi Marmolle lähetetty lentokirje. M30 15mk punainen ja 25mk sininen leijonamerkki, yhteensä 40mk. Kirje on suljettu jonkinlaisella teipillä ja siihen on kirjoitettu ”opened by mrs. marmo” – tämä lienee yksityisiä eikä postaalisia merkintöjä, ellei tullutta postia pitänyt avata tarkistustarkoituksissa postitoimistossa sitä haettaessa. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.1.1952 – 31.5.1956) 25,00mk, kirjeen lentolisä (vyöhyke 5, sis. Sierra Leone) jokaiselta 5g:lta (1.7.1953 – 30.9.1957) 15,00mk, yhteensä 40,00mk. Takana tuloleima.

Yllä: Lentokirje 5.11.1949 Helsingistä Australiaan. Edelleenlähetetty Kulmuraan Gosfordin kautta. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.11.1949 – 31.12.1951) 20,00mk, kirjeen lentolisä (vyöhyke 11, Oseaania) 45,00mk jokaiselta 5g:lta (1.11.1949 – 30.11.1950) (4*45,00mk) 180,00, yhteensä 200,00mk. Hyvä 100mk merkin käyttö.

Muistutan keräilijäkolleegoita siitä, että Toukokuun loppuun mennessä pitäisi kokoelmat olla ilmoitettuna FINLANDIA 2017 näyttelyyn. Tämä päivämääräraja on mielestäni hieman heikosti ollut Finlandia-näyttelyn sivuilla esillä!

p.s. Huomasin, että muutamissa uusimmissa postauksissa olevat kuvat eivät auenneet normaalisti ja korjasin ne, ilmeisesti minulla on ollut joku asetus pielessä. Nyt kuvat aukeavat isommiksi klikkaamalla eikä niitä tarvitse tihrustaa tai ladata omalle koneelleen nähdäkseen kunnolla.

Keräilytapahtuma Forssassa 1.10.2014

9 marraskuun, 2014 By Mikael Collan

Forssassa jo perinteisesti pyhäinpäivänä järjestettävä keräilytapahtuma veti taas hyvin keräilijöitä paikalle. Saavuin puoli yhdeksän maissa aamulla ja tupa oli jo täynnä.

Yllä: Kuulaassa syksyisessä aamupäivässä paistatteleva järjestöjen talo Forssassa Kuhankadulla

Kun Helsingissä kirjamessujen yhteydessä järjestetyssä tapahtumassa ei ollut kuulemani mukaan paikalla yhtäkään kauppiasta ulkomailta, niin Forssaan oli tullut paikalle kaksi ruotsalaista kauppiasta, vai olikohan toinen norjalainen, ainakin hän mursi kovasti norjalaisittain. Joka tapauksessa näillä herroilla oli myytävänä paljon filateliaa, postihistoriaa, kortteja ja tarpeistoa. Itse asiassa ostin toiselta näistä herroista Facit-jaolla olevia pahvilehdin varusteltuja kansioita – hinta oli mielestäni kohdallaan, 50kpl täysin uutta vastaavaa lehteä ja kannet kymmenellä eurolla. Kun kysyin hinnoittelun perustaa kertoi myyjä, että oli ostanut isomman korttierän, joka oli ollut kahdeksassakymmenessä kyseisenlaisessa kansiossa. Siinäpä myytävää riittää.

Yllä: Kirje Tampereelta 24.10.1942 Italiaan. M30 3½mk sininen single, ulkomaan kirjeen taksa nousi 1.10.1942 markalla 4½ markkaan, näin ollen alitaksa ja lunastusmerkinnät. Ilmeisesti 12½ liiraa on vastannut puuttuvan yhden markan lunastusta Italiassa. Italian ja Suomen sensuurien avaama. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1942 – 4,50mk. Alitaksa.

Muutenkin tapahtuma oli ”täynnä” – aulatiloista lähtien kauppiaita oli kaikissa vapaissa tiloissa, ja tavaraa oli myynnissä paljon. Forssan tapahtuma suorastaan hieman erottuu edukseen! Mukava ajatus, jota on enemmänkin otettu käyttöön on se, että eri kerhot lähettävät useampien kerholaisten myytävät kohteet yhden tai kahden jäsenensä mukana tapahtumiin ja numerokoodattuina useiden tavaraa myydään samasta pöydästä. Näin toimivat ainakin järjestävä Forssan kerho, Hämeenlinnan kerho ja Riihimäen kerho, joilla kaikilla oli oma pöytänsä tapahtumassa. Kiinnostava ja aika fiksu tapa toimia ja päästä helpommin eroon itselleen tarpeettomista kohteista – suosittelen muillekin kerhoille.

Yllä: Ehiökortti 10.2.1932 Kuopiosta Turrialbaan Costa-Ricaan. M30 25 penniä ruskea lisämerkkinä, yhteensä 1½mk. 1930-luvulla Keski-Amerikkaan mennyttä postia ei löydy liikaa, näin olleen kysymyksessä on erinomainen kohdemaa. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936, 1,50mk.

Yllä: Ehiökortti Helsingistä 10.8.1936 Tel-Aviviin Palestiinaan, nykyiseen Israeliin. Saksaksi koneella kirjoitetussa tekstissä kysellään kuulumisten lisäksi mm. ”ovatko arabit niin kamalia kuin mitä lehdistä saa lukea” – kortti on lähetetty ilmeisesti Palestiinaan muuttaneelle saksankieliselle juutalaiselle siirtolaiselle. Taksa: Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936, 1,50mk.

Toivoin löytäväni jotain mukavaa järkihintaan ja tällä kertaa toiveeni toteutui, löysin ehkä odotuksianikin enemmän kiinnostavia kohteita, ei mitään maata järisyttävää, mutta muutaman ihan mukavan kohdemaan, sekä sota-ajan kohteen lunastuksella Italiaan. Filatelian puolelta löysin mm. yhden siirtymän korttilaatikosta halvalla ja varhaisen käytön päällepainamamerkistä ulkolaisten myyjien postihistorialaatikosta. Lisäksi tapasin taas keräilijäkolleegoita ja pääsin juttelemaan yhteisestä harrastuksestamme; paikalla oli taas useampia tuttuja.

Yllä: Helsingistä 17.6.1940 Ruotsiin lähetetty kirje. Kirjeellä M30 2:75/2mk punainen päällepainamamerkki single, yksi päivä ilmestymispäivän jälkeen – ennen kuin 2,75mk violetti julkaistiin. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 16.6.1940 – 31.9.1942 2,75mk.

Yllä: Painotuotepostikortti Kuljusta 9.7.1944 Mänttään. M30 50 penniä vihreä single, merkillä pieni hammastesiirtymä – alareunassa näkyy jo seuraavaan merkkiinkuuluvaa vihreää kuvaa. Taksa: Painotuote (-50g) kotimaassa 0,50mk.

Lahden Postimerkkikerhon 108 HK

28 lokakuun, 2014 By Mikael Collan

Lahden kerhon sadas kahdeksas huutokauppa päättyi 24.10.2014 ja jälleen nähtiin useita kiinnostavia M30 kohteita, joista tässä muutamia pohdintoja. Sain luvan käyttää kohdekuvia, mikä tietysti tekee huomattavasti mukavammaksi tällaisen ”raportoinnin”. Lahden kerhon huutokaupassa on yleensä ollut hyviä M30 kohteita ja tälläkään kertaa ei tarvinnut pettyä – ehkä siitä syystä, että kysymyksessä ei ole postimerkkiliikkeiden järjestämä huutokauppa, ovat lähtöhinnat yleensä olleet mielestäni järkeviä. Näin on ainakin päässyt kokeilemaan onneaan hyvienkin kohteiden kanssa.

Yllä: Helsingistä 2.8.1948 Yhdysvaltoihin lähetetty lentopostikortti. M30 12mk sininen single. ”By air to the United Kingdom” leimaus, eli lentotaksa vain Englantiin asti, josta eteenpäin laivalla. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.7.1948 – 31.10.1949 9,00mk, postikortin lentotaksa Englantiin 24.10.1945 – 30.9.1957 3,00mk, yhteensä 12,00mk.

Kohde 258, selitteellä ”1948 12mk lentokortilla USAan -48 By air to the United Kingdom” oli yksi kiinnostavista tämänkertaisen huutokaupan M30 kohteista. Tämä ”By air to the United Kingdom” leimaus tarkoittaa sitä, että kohteen oli tarkoitus kulkea lentona vain Englantiin asti, jonka jälkeen se laitettiin laivaan, jolla se jatkoi matkaansa. Näille vain Englantiin asti lentoposteille oli luonnollisesti oma taksansa. Kysymyksessä oleva kortti on vuodelta 1948 ja tämän vaihtoehtoisen Englannin lentotaksan loppuajoilta, vaihtoehtoisen taksan olemassaolo oli jo ”unohtunut” suurelta yleisöltä, koska nopeampi suora lentoposti oli lisääntynyt ja inflaatio oli syönyt markan arvoa. Lisäksi on todettava, että postikorteilla tavataan yleisestikin ottaen paljon vähemmän näillä leimauksilla olevia kohteita (kuin kirjeillä). Kuvasta päätellen leima on hiukan ”hailukka”, joten se ei ole paras mahdollinen. Kohteen lähtöhinta oli 7€ ja loppuhinnaksi tuli 11€, joka oli mielestäni alhainen, sillä kyseessä on mielestäni hyvä kohde. Huutokaupassa oli myynnissä myös toinen vastaavalla leimalla oleva kirje.

Yllä: Turusta (Turku 2) 13.10.1936 Kasseliin Saksaan lähetetty kirjattu kirje; saapunut Kasseliin 15.1.1937 eli kulkenut ajassa takaperin, tai sitten Turussa on leimasimessa ollut väärä kuukausi. 3kpl 2mk punainen M30 leijona. Paino ollut 13g, joka täytyi ilmoittaa kirjauslipukkeen alapuolella. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk, kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931 – 31.8.1942 2,50mk, yhteensä 6,00mk.

Kohteessa oleva kirjekuoren avaamisesta kertova liuska, jossa lukee teksti ”zur devisenuberwachung zollamtlich geöffnet” tarkoittaa suurin piirtein sitä, että kuori olisi tullaustarkastuksessa avattu. Muistan lukeneeni jostain, olisiko ollut Suomen Postimerkkilehdestä, että kysymyksessä on samainen sulkemisliuska, jollaista käytti Kolmannen Valtakunnan tuolloin vielä salassa pidetty postisensuuri. Tämä kuori on sensuroitu / avattu Kasselissa 16.1.1937, jonne se oli saapunut päivää aikaisemmin. Lähtöhinta 5€, jolla kauppa tehtiin.

Yllä: Helsingistä 12.6.1940 Lontooseen Englantiin lähetetty kirje. M30 3½mk sininen single. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk

Kohde 238, selitteellä ”1940 3½mk sin sens.kuorella Englantiin -40”. Kysymyksessä on kesäkuussa 1940, välirauhan aikaan Englantiin 3½mk sinisellä leijonalla singlenä kulkenut sensuroitu kirje. Tyylikäs kohde Uusi Suomi – lehden firmakuorella. Kohteesta kiinnostavan tekee se, että sen kulkema reitti on pitkä, lähestulkoon maailman ympäri, nimittäin kirje on kulkenut Helsingistä ensin lautalla Tallinnaan, josta se on junalla kulkenut Moskovan kautta Vladivostokiin, sieltä laivalla luultavasti Yokohaman kautta San Franciscoon, josta junalla New Yorkiin tai johonkin muuhunYhdysvaltain Itä-rannikon kaupunkiin ja sieltä laivalla Liverpooliin, josta luultavasti junalla Lontooseen. Tämä postinkuljetusreitti johtui siitä, että Saksa oli huhtikuussa 1940 valloittanut Tanskan ja Norjan ja sulkenut Tanskan salmet, Saksan kautta posti ei luonnollisesti Saksan vihollismaahan Englantiin myöskään kulkenut, näin ollen ainoa avoin reitti oli Neuvostoliiton kautta. Tämä reitti oli välirauhan teonjälkeen auennut. Ei erityisen harvinainen, mutta silti hyvä ja tyylikäs 3½ sininen singlekohde. Lähtöhinta 6€, toteutunut hinta 51€.

Yllä: Ehiölentokortti 14.4.1942 Helsingistä Offenbachiin Saksaan. M30 keltainen1,75mk ehiökortti ja lisämerkkinä M30 1mk oranssi, yhteensä 2,75mk. Suomen ja Saksan sensuurit. Taksa: Postikortti Saksaan 1.4.1942 – 31.8.1942 1,75mk, postikortin lentolisä ulkomaille 1.4.1928 – 30.9.1942 1,00mk, yhteensä 2,75mk. 5kk taksa.

Huutokaupan M30 ”kanuunakohde” oli ehiöt-osastolla listattu kohde numero 707 selitteellä ”1942 1:75mk eko + 1mk lento Saksaan 14.IV.42 erikoitaksa!”. Kysymyksessä on siis Saksan erikoistaksan lyhyemmän taksa-ajan ehiö-lentopostikortti, taksa-aika oli siis viisi kuukautta. Samaan taksa-aikaan liittyy myös vastaava kirjetaksa 2,75mk, joka myöskin on erinomainen kohde, mutta tämä postikorttitaksa on ehkä hieman vaikeampi. Ehkä paras mahdollinen tämän taksan lähetys olisi 1,75/50p päällepainamamerkki singlenä postikortilla. Ehiökohteena ehiökokoelmaan tämä myyty kohde on aivan erinomainen. Lähtöhinta oli 25€, joka oli niin alhainen, että se suorastaan vaati tekemään tarjouksia, loppuhinta 145€ oli mielestäni maltillinen, ei missään tapauksessa korkea, sillä kohde on ”oikeasti” vaikea.

Yllä tarkemmin esiteltyjen neljän kohteen lisäksi oli muitakin kiinnostavia M30 kohteita myynnissä, mm. postikortti Romaniaan (hyvä kohdemaa), pari kirjettä Australiaan, kirje 4½mk taksalla Sveitsiin ja kokoelma kuvakevirheitä.

Minulle henkilökohtaisesti kävi tällä kertaa vähän köpelösti, sillä en pystynyt olemaan huutokaupan loppuessa ”linjoilla” jä näin ollen aiemmin jättämäni huudot ylitettiin useammasta kohteesta. Olin siinä luulossa, että olisin päässyt katsomaan loppukahinat, mutta näin ei ikävä kyllä tapahtunut. Onneksi sentään jotain jäi haaviin, mutta kirveleviä tappioitakin tuli, joista kuitenkin selvitään pilke silmäkulmassa!

Vapaakirjeiden ja postirahavapaiden lähetysten lisämaksuja M30 merkeillä

12 maaliskuun, 2014 By Mikael Collan

Vapaakirjeitä ja postirahanvapautta sääteli 26.4.1924 säädetty ”Asetus vapaakirjeoikeudesta ja postirahanvapaudesta”. Asetuksen 2§:ssä määritellään vapaakirjeoikeus seuraavasti: ”V:lla tarkoitetaan vapautusta postilähetyksestä menevän postirahan (kuljetusmaksun) ynnä kirjaamisen ja vakuutusmaksujen suorittamisesta”. Postirahanvapauden määritelmä kuuluu: ”P. käsittää vapautuksen ainoastaan postilähetyksestä maksettavan postirahan suorittamisesta”. Lisäksi huomautetaan: ”Sellaisia lähetyksiä, joita lähetetään vapaakirjeoikeuden taikka postirahanvapauden nojalla sanotaan tässä asetuksessa virkalähetyksiksi”.

Vapaakirjeoikeus ja postirahanvapaus olivat vapautuksia, jotka oli tarkoitettu ainoastaan virka-asioita koskevien lähetysten lähettämiseen ja vapaudet myönsi valtioneuvosto kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön esityksestä. Asetus säätelee virkalähetysten ominaisuuksia ja käsittelyä koskevia asioita, lisäksi se käy läpi väärinkäyttötapausten käsittelyn. Virkalähetyksiä saattoivat lähettää itse vapautuksen saaneet yhteisöt (yleensä valtion ja kunnallishallinnon virastot) mutta myös näille virka-asioita sisältäviä lähettävät yhteisöt ja yksityishenkilöt. Kysymyksessä oli siis varsin laajamitainen toiminta.

Yllä: Hangosta 19.3.1938 Helsinkiin lähetetty kirjattu virkakirje (vapaakirje), jolla vapaaehtoisesti maksettu kirjausmaksu M30 2mk karmiinilla leijonamerkillä. Taksa: Kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk

Yllä: Järvenpäästä 30.1.1940 Helsinkiin lähetetty kirjattu vapaakirje, jolla ilmeisesti vapaaehtoisesti maksettu kirjausmaksu M30 2mk karmiinilla leijonamerkillä. Taksa: Kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk. Kirjeellä lukee erikseen ”vapaakirje” (Lisätty 20.3.2014)

Yllä: Helsingistä 4.3.1937 Turkuun lähetetty kirjattu vapaakirje (Suomen salaojitusyhdistys), jolla ilmeisesti vapaaehtoisesti maksettu kirjausmaksu M30 2mk karmiinilla leijonamerkillä. Kirjauslipuke irronnut (jäänyt liimaus, mutta kirjoitettu erikseen kuorelle ”kirjattu”. Taksa: Kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk. Kirjeellä lukee erikseen ”vapaakirje” (Lisätty 8.4.2014)

Yllä: Lahdesta 16.1.1954 Helsinkiin lähetetty vapaakirje, jolla maksettu kirjaamismaksun lisäksi postimaksu. 50mk Tampereen Hämeensilta single. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk , kirjaaminen 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, yhteensä 50,00mk. (Lisätty 30.7.2014)

Ylläolevissa kohteissa*, jossa lähettäjällä on ollut vapaakirjeoikeus eroaa lisämaksun maksamisen pakollisuus alla näkyviin kohteisiin verrattuna, nimittäin v. 1924 toukokuussa annetuissa ”Vapaakirjeoikeudesta ja postirahanvapaudesta annetun asetuksen soveltamismääräyksissä” mainitaan 2§:ssä, että:

”Virkalähetyksestä, joka kuljetetaan vapaakirjeoikeuden nojalla, on sattuvissa tapauksissa suoritettava kaikki muut postiliikenteessä esiintyvät postimaksut, lukuunottamatta postirahaa sekä kirjaamis ja vakuutusmaksuja. Postirahavapauden nojalla kuljetettavsta virkalähetyksestä suoritetaan sattuvissa tapauksissa muut säädetyt postimaksut, lukuunottamatta postirahaa.”

Lisäksi 4§ 1 mom. kuuluu seuraavasti:

”Viranomaiset y.m., joilla on vapaakirjeoikeus ja siis oikeus kirjaamismaksua suorittamatta lähettää virkalähetyksiä kirjattuina, saavat kuitenkin, jos haluavat, suorittaa säädetyn kirjaamismaksun lähetyksistään. Jos lähettäjä, jolla on ainoastaan postirahanvapaus, haluaa kirjata virkalähetyksen, tulee hänen suorittaa säädetty kirjaamismaksu.”

On huomionarvoista, että vapaakirjeoikeuden omaavilla tahoilla siis ei ollut pakkoa maksaa kirjausmaksua, vaan sen maksaminen oli vapaaehtoista.

Yllä: Tampereelta 11.11.1932 Kärppälään lähetetty postiennakko-vapaakirje, jonka postiennakkomaksu on maksettu M30 2mk violetilla merkillä. Taksa: Postiennakko (-100mk) 1.12.1931 – 31.12.1934 2,00mk. Postiennakkomaksu ei kuulunut vapaakirjeoikeuden piiriin ja se oli pakko maksaa.

Yllä: Länsi-Suomen Karjanjalostusyhdistyksen Tampereelta 22.10.1930 Jämsään lähettämä postiennakko-osoitekortti, jota on käytetty yhdistyksen jäsenmaksun keräämiseen. Taksa: Posti-ennakko (-100mk) 15.1.1926 – 30.4.1931 1,50mk. Postiennakkomaksu ei kuulunut vapaakirjeoikeuden piiriin ja se oli pakko maksaa.

Yllä: Postiennakko vapaapaketti 16.4.1934 Helsingistä Nummelle; postiennakkomäärä 630 markkaa. M30 2*2mk violetti ja 1mk oranssi, yhteensä 5mk. Taksa: Postiennakko (501-1000mk) 1.12.1931 – 31.12.1934 5,00mk. Postiennakkomaksu ei kuulunut vapaakirjeoikeuden piiriin ja se oli pakko maksaa. (Lisätty 26.6.2014)

PLH:n kiertokirje 8/1942 kertoo, että tammikuun 9. päivänä 1942 annetulla asetuksella muutettu vapaakirjeoikeutta ja postirahavapautta säätelevää asetusta siten, että Kenraali Manerheimin lastensuojeluliitolle on annettu ”postirahanvapaus vuoden 1942 loppuun lähetettäessa sotaorvoille lahjalähetyksiä päällyksessä, joiden osoitepuolelle on merkitty sana ”lahjalähetys”.

Yllä: Helsingistä 1942 Kouvolaan lähetetty kirjattu vapaapaketti, jolla maksettu kirjausmaksu 3½mk sinisellä merkillä. Mannerheim-liiton Sotakummivaliokunnalla oli postirahavapaus, joka ei kuitenkaan sisältänyt kirjausmaksua, vaan siitä piti suorittaa asianmukainen postimaksu. Taksa: Kirjaaminen 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk. Pakettikortissa on oikeassa yläkulmassa kirjoitus ”Vapaa pak. Lahja läh.” Kirjaamismaksu ei kuulunut postirahavapauden piiriin ja oli pakko maksaa.

Yllä: Sortavalasta 1.10.1943 Hiitolaan lähetetty kirjattu vapaakirje, jolla kirjausmaksu maksettu M30 3½mk oliivilla leijonamerkillä. Taksa: Kirjaaminen 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk. (Lisätty 24.4.2014)

Yllä: Turusta 13.9.1943 Uuteenkaupunkiin lähetetty kirjattu vapaakirje. M30 2kpl 1½mk harmaa, yhteensä 3mk. Huom! Vapaakirjeoikeuden omaavien yhteisöjen ei tarvinnut maksaa kirjausmaksua. Taksa: Saantitodistus lähetystä jätettäessä 1.9.1942 – 30.6.1945 3,00mk. (Lisätty 27.4.2014)

Yllä: Turusta (Turku 2) 11.9.1946 Rutavaan lähetetty kirjattu vapaakirje saantitodistuksin. M30 8mk violetti yksin. Huom! Vapaakirjeoikeuden omaavien yhteisöjen ei tarvinnut maksaa kirjausmaksua. Taksa: Saantitodistus lähetystä jätettäessä 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk. (Lisätty 24.4.2014) [Kommentti: Tällaiset verovirastojen lähettämät saantitodistukselliset kirjeet eivät ole erityisen harvinaisia, niitä lienee lähetetyn suuria määriä; ei niitä kuitenkaan ihan joka päivä näe].

Yllä: Tampereelta 27.11.1951 Urjalaan. M30 20mk sininen yksin. Taksa: Saantitodistus lähetystä jätettäessä 1.7.1950 – 31.12.1951 20,00mk. (Lisätty 27.4.2014)

* Totuus on se, että minulla ei ole dokumenttia, josta olisin 100% vedenpitävästi voinut todentaa, että Hangon Keskikoululla on ollut vapaakirjeoikeus kirjeen lähettämisaikana v. 1938. Joten voi olla, että puhun palturia sanoessani, että kirjausmaksu on ollut vapaaehtoinen suorittaa! Voi siis olla, että ko. tapauksessa onkin ollut niin, että on ollut postirahanvapaus ja sitä kautta kirjaus onkin ollut pakko maksaa. Ehkä jonain päivänä tämäkin varmistuu suuntaan tai toiseen.

[Kommentti: Hinnoittelusta sen verran, että tällaisia kohteita, joilla on M30 merkeillä maksettu ”pelkkiä” kirjausmaksuja ja posti-ennakko maksuja on ollut viimeaikoina tarjolla kohtalaisen usein ja niiden hinnoittelu on lähtenyt 5-10€ limitistä ylöspäin. Jos samaa kohdetta on halunnut useampi on hinta tietysti noussut, mutta taso on pysynyt parin kympin tuntumassa näissäkin tapauksissa. Kuitenkin on huomattava, että kun kyseessä on muu kuin 2mk karmiini merkki on hinta saattanut ”revetä” sillä esim. yllä nähty 3½mk sininen paketin kirjausmaksulla on vaikeampi kohde kuin tavallinen vapaakirje 2mk karmiinilla.] (lisätty 21.3.2014)

Vapaakirjeoikeuden omaavilla oli vapautus myös vakuutusmaksujen maksamisesta, ja tätä oikeutta tietysti käytettiin hyväksi; vakuutetut vapaakirjeet tuli kuitenkin varustaa V-lipukkeilla normaalien vakuutettujen lähetysten tapaan.

Yllä: Vakuutettu vapaakirje (isokokoinen) Helsingistä 5.1.1956 Ouluun. Kansaneläkelaitoksen postia; ei postimaksua, mutta V-lipuke. Vakuutusmäärä 16530000mk. (Lisätty 21.7.2014; Lisäsin tämän esimerkiksi vakuutetusta vapaakirjelähetyksestä, koska vakuutusmäärä oli niin huomattava.)

[Kommentti: Näin AboEX näyttelyn yhteydessä pikana lähetetyn vapaakirjeen, josta oli maksettu M30 merkillä pikalisä. Hintapyyntö oli erittäin kova, yli 100€. Epäilemättä harvinainen, mutta silti jätin väliin. Sellainenkin siis kuitenkin on olemassa.] (Lisätty 12.4.2014)

[Kommentti: Systeemi.net palvelussa myytiin muutamia päiviä sitten hieno 12 painoluokan lentovapaakirje, jolla oli 2kpl 12mk punaista merkkiä lentomaksuna vapaakirjeellä. Hieno kohde. Hinta jäi alle 80 euroon. Kohde on korkean painoluokkansa takia erinomainen vapaakirjekohde.] (Lisätty 11.5.2014)