Esittelin Salon Filatelistikerhon 70-vuotis näyttelyssä viidentoista sivun, yhden kehyksen kokoelman, vuonna 1947 julkaistujen malli 1930 käyttösarjan merkkien postihistoriaa. Ideana oli tietysti, että kysymyksenä on kerhon perustamisvuosi.
Aiemmassa kirjoituksessa kerroin jo, että näyttely meni erittäin hienosti ja katsojia kokoelmilla oli mielestäni suhteellisen runsaasti. Alla löytyvä noin 40 minuutin pituinen video esittelee oman yhden kehyksen kokoelmani yksityiskohtaisesti.
Yllä: Salon filatelistikerhon 70-vuotisnäyttelyn kokoelmalistaus
Salon Filatelistikerho ry viettää tänä vuonna 70-vuotis juhlavuottaan. Kerho siis perustettiin 1947. Tätä juhlistaakseen kerho päätti järjestää perinteisen keräilytapahtumansa yhteyteen myös näyttelyn, jossa kerholaisten kokoelmia on esillä. Näyttelyyn saatiin yhteensä 32 viisitoistasivuista kehystä kokoelmia filateliasta, postihistorian kautta, kortteihin ja tulitikkuetiketteihin ja kuorma-auto esitteisiin. Tällaiset kerhonäyttelyt ovat mielestäni mukavia mahdollisuuksia esitellä vähemmän virallisessa ilmapiirissä kokoelmia, joita ei ole tarvinnut toteuttaa kaikkien virallisten näyttelysääntöjen mukaisesti – tärkeää on näyttää pilkahduksia kokoelmastaan muillekin. Näyttelyluettelon voi ladata PDF-muotoisena TÄSTÄ.
Yllä: Kehysten kasaamista ja kokoelmien laittamista kehyksiin Hermannin koululla ennen viikonlopun näyttelyä. Asialla Olavi Alkio ja Jari Laakso.
Salon kerho oli julkaissut tapausta varten kaksi postikorttia ja yhden omakuvamerkin. Toisessa postikortissa ja omakuvamerkissä on kuva maamme 75-vuotisjuhlavuotta varten vuonna 1992 pystytetystä muistomerkistä ja toisessa postikortissa aiheena on uusittu Salon urheilupuiston keskusurheilukenttä ja sen avajaiset presidenttimme Niinistön toimesta. Urheilupuisto-kortti saatiin Finlandia 2017 toiminnan kautta – kiitoksia Liitolle. Sikäli kuin mikäli joku on näistä korteista kiinnostunut, niin niitä saa tiedustella Salon Filatelistikerhon sihteeriltä Matti Bothilta.
Keräilytapahtumassa oli paikalla kymmenkunta myyjää ja tavaraa oli myytävänä kaikenlaista. Osallistujia oli mielestäni tavallista enemmän – näyttely veti luultavasti paikalle ihmisiä, jotka eivät muuten olisi tulleet. Salon markkinat samaan aikaan saattoivat myös vaikuttaa positiivisesti. Uskon paikalla käyneen kolmatta sataa kävijää, tämä on aivan omasta hihastani vedetty arvaus. Kävijät tutkivat kiinnostuneina näyttelykokoelmia pitkiäkin aikoja, mikä on hieno juttu. Lauantaina kävijöitä kävi paljon, sunnuntaina arviolta hieman alle neljäkymmentä – keräilytapahtuman ja näyttelyn yhdistelmä oli toimiva.
Yllä: Näyttelypäivän kuhinaa Hermannin koulun ruokasalissa, kävijöitä oli yhteensä kolmatta sataa.
Näyttelyn kasaamiseen meni kaiken kaikkiaan noin puolitoista tuntia, kunhan kehykset oli saatu näyttelypaikalle. On todettava, että ilman Turun Postimerkkikerhon suosiollista apua ja kehyslainaa ei tämäkään näyttely olisi onnistunut. Kiitokset jälleen kerran Turkulaisille hyvästä yhteistyöstä. Kerhojenvälinen yhteistyö on avainasemassa harrastuksemme onnistumisen kannalta. Purkaminen tapahtui huomattavasti vikkelämmin ja siihen kului vain noin kolme varttia.
Oma osallistumiseni näyttelyyn ja samalla näyttelyn ”M30 presenssi” oli yhden kehyksen kokoinen kokonaisuus vuonna 1947 julkaistujen M30 merkkien postihistoriasta. Teen tästä erillisen kirjoituksen ja luultavasti myös videon, jossa käyn koko kokoelman läpi, joten eipä siitä sen enempää tällä kertaa. Keskityn sitä vastoin käymään läpi ns. ”löydöksiä” myyntipöydiltä ja kumma kyllä tällä kertaa niitä tuli odotuksiani selvästi enemmän. Tavallisten parempileimaisten kohteiden lisäksi löysin kolme kohdetta, joista tuli hyvä mieli. Ensimmäinen löytö oli 3½mk sinisen leijonamerkin singlekäyttö syyskuulta 1942 kirjeellä Ruotsiin. Ensinäkemältä kohde ei vaikuta juuri miltään ja 3½mk sinisen merkin käyttö Pohjoismaisella kirjeellä ei ole käyttötarkoituksen mukainen, sillä UPUn värisuositusten mukaan siniset merkit on tarkoitettu ulkomaan kirjeille. No tässä onkin kysymys pienestä knopista, sillä syyskuun alussa 1942 kirjetaksa Pohjoismaihin ja kotimaassa nousi 3½ euroon ja kirjetaksa ulkomaille nousi 4½ markkaan vasta ensimmäinen lokakuuta. Näin kaikkialle menevien kirjeiden taksat olivat syyskuussa 1942 saman suuruiset. Kun tähän lisäksi todetaan, että 3½mk oliivi leijonamerkki julkaistiin vasta ensimmäinen lokakuuta 1942 huomataan, että tämä 3½mk sininen oli ainoa tälle taksalle yksin sopiva merkki syyskuun 1942 ajan. Postilaitos oli ilmeisesti ajatellut, että ”myöhästytetään 3½mk oliivin merkin julkaisemista kuukaudella” ja julkaisi 75p oranssin merkin, joka kävi täydennysarvoksi 2,75mk violetille merkille myös näille kotimaan ja Pohjoismaiden kirjeille. Tarkoituksena oli tietysti saada käytettyä loppuun 2,75mk merkit.
Yllä: Kirje 25.9.1942 Helsingistä Tukholmaan, Ruotsiin. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk. M30 3½mk sinisen leijonamerkin singlekäyttö. Ainoa tälle taksalle yksin sopiva M30 merkki kuukauden ajan ennen 3½mk oliivin merkin julkaisemista. Sotasensuurin tarkastama.
Toinen kiinnostava löytynyt kohde on sekin kulkenut Ruotsiin. Kyseessä on painotuote M30 3mk harmaalla merkillä vuoden 1948 tammikuulta. Kohde on kiinnostava, sillä vuoden 1948 alusta ulkomaan painotuotteen taksa nousi 2½ markasta kolmeen markkaan. Tälle taksalle tarkoitettu vihreä UPUn värisuositusten mukainen merkki ilmestyi kuitenkin vasta 9. helmikuuta, 1948. Kuukauden ja yhdeksän päivän ajan oli siis pakko käyttää muita merkkejä taksan muodostamiseen ja yksin tähän tarkoitukseen M30 merkeistä sopivat tietysti jo aiemmin julkaistut M30 merkit, joista viimeisin oli juurikin 1947 ilmestynyt 3mk harmaa. On lisäksi huomattava, että tämä kolmen markan taksa oli voimassa vain kuusi kuukautta, jonka jälkeen taksa nousi kuuteen markkaan.
Yllä: Painotuote 26.1.1948 Helsingistä Tukholmaan, Ruotsiin. M30 harmaan leijonamerkin hyvä singlekäyttö. 1.1.48 – 8.2.1948 taksalle tarkoitettu vihreä 3mk leijonamerkki odotti julkaisuaan. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille (1.1.1948 – 30.6.1948) 3,00mk. Kuuden kuukauden taksa-aika.
Muistutan lukijaa jälleen siitä tosiasiasta, että M30 käyttöaikana ei Pohjoismaihin ollut omaa painotuotetaksaansa vaan oli vain yksi ulkomaan painotuotetaksa. Toki naapurimaamme Ruotsi on ehkäpä kaikkein helpoin ulkomaa painotuotteiden, niin kuin muunkin postin osalta.
Kolmas osuma oli mielestäni ehkä kaikkein paras, nimittäin löysin erään paikallisen kauppiaan myyntikansiosta mielenkiintoisen, isokokoisen lentokuoren Viroon vuodelta 1932. Kuori oli lähetetty maamme ensimmäisen presidentin K. J. Ståhlbergin puolisolle Ester Ståhlbergille. Oulun pormestarin toinen tytär Ester os. Elfving ent. Hällström Ståhlberg oli ollut naimisissa Karl Hällströmin kanssa ja jäi leskeksi 1917. Myös K. J. Ståhlberg oli jäänyt leskeksi samana vuonna. Ilmeisesti K. J. Ståhlbergin kosinta tapahtui kirjeitse, avioliittoon kuitenkin astuttiin vuonna 1920. Esterin elämäntyöstä on jäänyt jälkeen Pelastakaa Lapset ry.
Yllä: Helsingistä 24.5.1932 Tartuun, Eestiin lähetetty toisen painoluokan lentokirje. M30 2mk violetti kolmirivilö. Taksa: Kirje (21-125g) Viroon (1.12.1931 – 15.6.1940) 4,00mk + lentolisä (21-40g) Viroon (30.4.1928-16.6.1940) 2,00mk = 6,00mk. Vaikea Viron erikoistaksan aikainen korkeamman painoluokan lentokirje.
No joka tapauksessa, Ester on ollut matkoilla Virossa ja sinne hänelle on ”Koteja kodittomille lapsille ry.” lähettänyt kirjeen, eli hänen perustamansa nykyisen Pelastakaa Lapset ry.n ”pohjalla” toiminut järjestö. Kirje on toisen painoluokan lentokirje, painoltaan alle 40 grammaa ja käytännössä vie kokoelmalehdellä paljon tilaa – tämähän ei ”nykyään” ole ongelma, jos käytössä on A3 kokoisia kokoelmalehtiä. Kohde on itsessään kohtalaisen hyvä, en nimittäin ole nähnyt aiemmin korkeamman painoluokan lentokirjettä Viroon. Hintaa tälle tuli hiukan enemmän kuin mitä olin ajatellut, sillä myyjä oli sitä mieltä, että vastaanottaja on niin hyvä, jotta tästä pitää saada maltaita. Onneksi sain tingittyä edes hiukan hinnasta… vastaanottaja ei merkitse minulle näissä kuvioissa yhtikäs mitään, vaikka tosiaan ei se haittaa, että vastaanottaja on tunnettu (kunhan ei ole tunnettu filatelisti).
Kaiken kaikkiaan Salon kerhon näyttely ja keräilytapahtuma meni erinomaisesti, näyttelyssä kävi paljon ihmisiä tutkimassa kerholaisten kokoelmia, myös paljon sellaista väkeä, joka oli tullut paikalle ilman kiinnostusta keräilytapahtumaa kohtaan. Olimme saaneet Salon Seudun Sanomiin koko aukeaman mittaisen jutun, jolla varmasti oli merkitystä asian suhteen.
Yllä: 12mk sininen leijonamerkki yksin taksan ja käyttötarkoituksen mukaisella ulkomaan kirjeellä Helsingistä 11.3.1947 North Aucklandiin Uuteen-Seelantiin. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk.
12 mk sininen leijonamerkki julkaistiin 10.2.1947 , käyttötarkoituksesta Käsikirja* kertoo, että: ”tarkoitettu ulkomaankirjeen postitukseen, mutta sopi 1.1.1948 alkaen myös kotimaan kirjeen kuljetusmaksuksi.” 12mk sininen korvasi 10mk sinisen leijonamerkin ulkomaan ensimmäisen painoluokan kirjeen postimaksun maksamiseksi tarkoitettuna merkkinä. Merkistä voidaan erottaa kaksi väriä a (tummahkon sininen; tilauserät 719, 763 ja 777) ja b (sininen; tilauserät 767, 783 ja 797), mutta värien erottaminen on käytännössä vaikeaa, sillä tilauserien sisällä tavataan paljon sävyeroja. Värien määrittely voi näin ollen osoittautua ”keinotekoiseksi”.
Yllä: Kuva kaikkien 12mk sinisen tilauserien numeropaloista. Ensimmäinen tilauserä 719 erottuu heti väriltään kellertävämmäksi, koska keltainen liima ”paistaa” läpi.
Painoserä yht. 42 milj., joka jakautui kuuteen tilauserään: 719 (11-1946) 2,0 milj., 763 (11-1947) 5,0 milj., 767 (12-1947) 5,0 milj., 777 (1-1948) 10,0 milj., 783 (4-1948) 10,0. milj. ja 797 (8-1948) 10 milj. kpl. Numerokuusilot arvostetaan LaPe:n (2010) mukaan n. 14 – 20 euron haarukkaan, ensimmäisen tilauserän kuusilon ollessa arvokkain. Merkkiä liimoitettiin kahdella eri liimalla, liimoilla 5 (keltainen pigmenttiliima) ja 6 (kirkas vaalea ”väritön” liima, arabikumiliima) – LaPe 2010 kertoo, että liimaa 5 (LaPessa nimellä liima 2, lm2) tavataan vain ensimmäisellä tilauserällä 719 ja liimaa 6 (LaPe 2010 liima 1) muilla tilauserillä. Kaikki 12mk siniset merkit on painettu sellupaperille (SP).
Yllä: Tilauserien 719 ja 767 numeropalat kuvattuna liimapuolelta. Liimat 5 (kellertävä pigmenttiliima) ja 6 (vaalea arabikumiliima) erottuvat selvästi.
Yllä: Tilauserän 783 liimojen tarkempi tutkimus osoittaa, että jopa tilauserän sisällä voi liimoituksissa olla eroja. Nähdään, että vasemmalla olevassa nelilössä liimalla on maidonvalkoinen väri tai sitä on paksumpana kerroksena, kun yhden merkin palasella liima on läpinäkyvämpää vaaleaa liimaa tai sitä on huomattavasti ohuempi kerros.
Erikoisuuksia 12mk sinisestä leijonamerkistä tunnetaan jonkin verran, tavataan mm. rosohammaste (RH), ohutta paperia (0,058mm) on tavattu ”varmuudella” vain ensimmäisestä tilauserästä 719 (11-1946), löytyy reunavesileimoja (RW), hammastesiirtymiä (matalia korkeita merkkejä), sekä tarttumia (TA).
Yllä: 12mk sinisen merkin väritarttuma (TA)
Yllä: Rosohammasteinen (RH) merkki
Yllä: Merkin painokuvan erittäin huono keskitys. Ikävä kyllä oikea yläkulma kärsinyt. (Lisätty 12.5.2014)
Yllä: Reunavesileima (RW) yltää hieman merkin yläreunan päälle. (Lisätty 12.5.2014)
Yksin ulkomaille kulkenut käyttötarkoituksen mukainen 12mk sinisen käyttö arvostetaan LaPessa (2010) pariin kymppiin, hinta kuvastaa sitä, että v. 1948 oli postin kulku Suomesta ulkomaille jo vapautunut ja kirjeposti ulkomaille alkoi yleistyä myös ulkomaankaupan normalisoituessa. Filateelisesti merkittävä käyttötarkoituksen mukainen käyttöaika on 10.2.1947 – 30.6.1948, jolloin ulkomaan kirjeen taksa oli 12mk. Merkki kävi ilmestyessään yksin myös ulkomaan asiakirjan taksalle (12mk 1.1.1947 – 31.121947).
Yllä: Kirje Jämsästä 14.5.1947 Los Angelesiin USA:n. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk.
Yllä: Kirje Turusta 29.1.1948 Baseliin Sveitsiin. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk.
Yllä: Kirje 5.5.1948 Somerolta Brno-Taboriin, Tsekkoslovakiaan. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk.
Yllä: Lentokirje Pohjasta 29.5.1948 Washington D.C.:n USA:n. M30 12mk sininen ja 24mk ruskeanvioletti, yhteensä 36mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk, lentolisä USA:n (vyöhyke 2) 15.1.1947 – 30.11.1948 (jokaiselta 5g:lta) 12,00mk (tässä kirje <10g = 24,00mk), yhteensä 36,00mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.
Yllä: Lentokirje Helsingistä 15.6.1948 Laudaan Saksaan amerikkalaiselle vyöhykkeelle (am. zone). 2kpl 12mk sininen yhteensä 24mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk, lentolisä Eurooppaan (24.10.1945 – 30.9.1957) 3,00mk / 5g – kirje 16-20g 4*3,00mk=12,00mk, yhteensä 24,00mk.
Filateelisesti olennaisimman käyttöajan loputtua 1.7.1948 jälkeen 12mk sinisellä oli useita yksittäiskäyttöjä, joista joitakin esitellään alla. Merkin painoserä oli verrattaen suuri, 42 miljoonaa kappaletta ja sitä jäi epäilemättä paljon käytettäväksi tarkoituksenmukaisen käyttöajan päätyttyä, varsinkin kun huomioidaan, että viimeinen tilauserä valmistui 8-1948 eli merkin käyttötarkoituksen mukaisen käytön jälkeen – tästä tietysti voimme vetää johtopäätöksen, että PLH piti merkin käyttötarkoituksena ehkäpä myös kotimaan kirjeen postimaksuna toimimista 1.1.1948 jälkeen (kuten mm. Käsikirjakin toteaa). Tällöin voidaan ajatella PLH:n tarkoittaman olennaisimman käyttöajan päättyvän kotimaan kirjeen postimaksun noustessa, vasta 1.12.1948.
Yllä: Kirje 6.9.1948 Kuopiosta Simpeleelle. Taksa: Kirje (-20g) 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk.
Yllä: Postikortti, jolle laitettu kirjeen postimaksuksi 12mk sininen merkki. Tekstiä kirjoitettu osoitealueelle ja näin olleen ”kirjeen” tunnusmerkistö täyttyy. Lähetetty 8.11.1948 Pieksämäeltä Helsinkiin. Taksa: Kirje (-20g) 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk. (Lisätty 12.5.2014)
Yllä: Kirjattu kirje 29.9.1948 Tampereelta Helsinkiin. 12mk sininen tupla, yhteensä 24mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk, kirjaaminen 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk, yhteensä 24,00mk.
Yllä: Toisen painoluokan kirjattu kirje 10.5.1948 Turusta Helsinkiin. M30 12mk sininen ja 20mk postitalo, yhteensä 32mk. Taksa: Kirje (21-125g) 20,00mk, kirjaaminen 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk, yhteensä 32,00mk.
Jos ajattelua viedään siihen suuntaan, että PLH oli ajatellut käyttää merkkiä myös kotimaassa tarkoittaisi tämä myös sitä, että myös muut kotimaan sopivat taksat olisivat tämän ”toisen käyttötarkoituksen” mukaisia käyttöjä. Näitä ovat ainakin asiakirjan taksa ja miksei sitten vielä myös Pohjoismaihin suunnattujen kirjeiden taksa, joka sekin oli 1.1.1948 alkaen 12mk.
Yllä: Asiakirjoja Inkeroisista 2.9.1948 Helsinkiin. Taksa: Asiakirjoja (-150g) 1.1.1948 – 30.6.1950 12,00mk. 
Yllä: Kirje 21.5.1948 Tenholasta Tukholmaan Ruotsiin. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.1.1948 – 30.6.1948 12,00mk. 6kk taksa-aika yli 500g kirjeille, mutta I-III painoluokan kirjeille taksa pysyi samana aina 30.11.1948 saakka.
Yllä: Kirje 15.10.1948 Helsingistä Tukholmaan Ruotsiin. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.7.1948 – 30.11.1948 12,00mk. Taksa muuttui ”oikeasti” vain yli 500g kirjeille 1.7.1948, I-III painoluokan kirjeille taksa-aika alkoi jo 1.1.1948.
Yllä: Pika lentokirje 11.7.1947 Helsingistä Göteborgiin Ruotsiin. Edelleen lähetetty Ruotsissa toiseen osoitteeseen. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk, pikalisä Pohjoismaihin (sama kuin kotimaan taksa) 1.1.1947 – 31.12.1947 20,00mk, lentolisä Pohjoismaihin 1.10.1942 – 30.9.1957 (jokaiselta 20g:lta) 2,00mk, yhteensä 34,00mk. Alitaksa 2mk.
Kaiken kaikkiaan taksoja ja taksakombinaatioita joille 12 markan sininen sopii yksin on useita erilaisia, siis pääkäyttötarkoituksen mukaisen ensimmäisen luokan ulkomaan kirjeen lisäksi.
Yllä: Toisen painoluokan paikalliskirje 9.3.1950 Keravalla. Taksa: Paikalliskirje (21-125g) 1.12.1948 – 30.6.1950 12,00mk.
Yllä: 12mk sininen paikalliskirjeellä 20.10.1950 Helsingissä. Taksa (-20g) 12,00mk
Yllä: Postikortti 13.3.1949 Helsingistä (Helsinki 6) Selsdoniin Englantiin. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.7.1948 – 31.10.1949 9,00mk, postikortin lentolisä Eurooppaan 24.10.1945 – 30.9.1957 3,00mk, yhteensä 12,00mk.
Yllä: Postikortti 14.1.1951 Tampereelta Tukholmaan Ruotsiin. Taksa: Postikortti pPohjoismaihin 1.7.1950 – 31.12.1951 12,00mk.
Yllä: Postikortti 16.12.1950 Pälkäneeltä Helsinkiin; edelleen lähetetty Helsingissä ja lopulta leimattu ”Tuntematon – Okänd – Inconnu”. Kiinnostava detalji, kirjoittaja päivännyt 17.12.1950 ja postileima 16.12.1950. Taksa: Postikortti kotimaassa 1.7.1950 – 31.12.1951 12,00mk.
Yllä: Toisen painoluokan kirje 2.6.1949 Helsingissä. 12mk sininen tupla. Taksa: Kirje (21-125g) 1.12.1948 – 30.6.1950 24,00mk.
Yllä: Pikakirje 24.9.1948 postivaunuleimoin Helsinkiin, 12mk sininen tripla, yhteensä 36mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk, pikalisä 1.1.1948 – 31.12.1951 25,00mk, yhteensä 37,00mk. Alitaksa 1mk.
Yllä: Pikakirje 17.9.1948 Porvoosta Helsinkiin, 12mk sininen tripla, ja 1mk vihreä yhteensä 37mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk, pikalisä 1.1.1948 – 31.12.1951 25,00mk, yhteensä 37,00mk. (Lisätty 12.5.2014)
12mk sininen kävi yksin 1.11.1949 alkaneelle ulkomaan postikortin taksalle, jota varten julkaistu 12mk punainen merkki tuli käyttöön vasta 9.1.1950. Tämä tarkoittaa, että 2kk 9pv:n ajan 12mk sininen oli ainoa yksin taksalle sopiva merkki. Tämä on kuitenkin 12mk sinisen merkin käyttötarkoituksen mukaisen filateelisesti olennaisen käyttöajan ulkopuolella oleva taksa, mutta silti mielenkiintoinen ”havainto”. Minulla ei tällaista korttia kuitenkaan ole laittaa näytille. Korjaus: Tarkemmin ajatellen ja tutkien, minulla on kyllä näyttää tuollainen kohde (en tiennyt sitä itsekään, ennen kuin kävin kaikki kohteet läpi… joskus näinkin, ”löydön” tekeminen omasta kokoelmasta on miellyttävä tunne!)
Yllä: Postikortti 10.12.1949 Messukylästä Bärstadt ueber Bad Schwalbachiin Saksaan amerikkalaiselle vyöhykkeelle (U.S. – Zone). Saksassa edelleenlähetetty. M30 12mk sininen single. Taksa: Postikortti Eurooppaan 1.11.1949 – 31.12.1951 12,00mk.
12mk sininen kävi tietysti myös yhdistelminä muiden merkkien kanssa postitukseen aina mallin 1930 käyttöajan loppuun saakka. Alla joitakin tämän ”filateelisesti” vähemmän merkityksellisen ajan käyttöjä.
Yllä: Lentokirje 28.8.1948 Malaksista Newcastleen Englantiin. M30 12mk sininen, 7mk punainen ja 2mk vihreä, yhteensä 21mk. Palautettu ”Retour”, ”Rebut – Inconnu” ”Undelivered for reason stated – Return to sender” – syynä, että vastaanottaja tuntematon; jonkin verran reissannut Newcastlessa, kun etsitty vastaanottajaa. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk, lentolisä Eurooppaan (jokaiselta 5g) 24.10.1945 – 30.9.1957 3,00mk, kirje <10g = 2*3,00mk = 6,00mk, yhteensä 21,00mk.
Yllä: Varkaudesta 16.12.1948 Ammenäsiin Grohediin Ruotsiin lähetetty 0,4kg painanut paketti. M30 12mk sininen ja 50mk Tammerkosken silta, yhteensä 62mk. Taksa: Paketti Ruotsiin (-1kg) 1.7.1948 – 31.10.1949 62,00mk.
Yllä: Postiennakkopainotuote 28.12.1949 Nummelle, jonne saapunut 1.1.1950 (selkeä leimaus takana). Postiennakkomäärä 325mk. 12mk sininen ja 10mk violetti, yhteensä 22mk. Taksa: Painotuote (51-100g) 1.12.1948 – 30.6.1950 5,00mk, postiennakko (-10000mk) 1.12.1948 – 30.6.1950 14,00mk, yhteensä 22,00mk. (Lisätty 29.6.2014)
Yllä: Parkanosta 6.8.1962 Turkuun lähetetty kirjattu kirje, jolla 2kpl 24mk violetin punainen ja yksi 12mk sininen, yhteensä 60mk. 12mk sininen ei ole enää näin myöhään yleinen. Taksa: Kirje (<20g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk, kirjaaminen (1.6.1956-31.12.1963) 30,00mk, yhteensä 60,00mk. Kysymyksessä postitoimiston M30 ”virallinen” loppuunkäyttö.
Ulkomaan kirjetaksa muuttui 12 markkaan 1.1.1947 mutta 12mk sininen julkaistiin vasta 10.2.1947, tämä tarkoittaa sitä, että 40 päivän ajan ei jälleenkään ollut yksin ulkomaan kirjetaksalle sopivaa M30 merkkiä. Tänä aikana ensimmäisen luokan ulkomaan kirjeen postimaksu siis jouduttiin rakentamaan muita merkkejä käyttämällä.
Yllä: Helsingistä 21.1.1947 Saksaan, Brittiläiselle vyöhykkeelle lähetetty kirje. Kaksi M30 6mk punaista, yhteensä 12mk. Englantilainen sensuurileima ja liuska; Saksaan tuleva posti sensuroitiin yhä 1947. Posti Saksaan aukesi vasta vuoden 1946 lopussa ja yllä olevaa kirjettä voidaan pitää ”aikaisena” lähetyksenä avautumisen jälkeen. Käyttö siinä 40 päivän ikkunassa 1.1.1947 – 10.2.1947, kun ei ollut ulkomaan kirjetaksalle yksin sopivaa M30 merkkiä. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk.
12mk sininen yksittäispostite ulkomaille ei ole kovin arvostettu postihistoriallinen lähetyskohde, koska kohteita on saatavilla runsaasti ja näin ollen kohdemaa nousee arvoonsa: Mitä eksoottisempi, sitä parempi. Kuten yllä nähdään on merkillä kuitenkin useita erilaisia yksittäispostitekäyttöjä ja sitä kautta merkki saa vähän enemmän ”säpinää” aikaan. Hinnoittelu on ollut maltillista, yksittäispostitteita saa yleensä alkaen alle eurosta hintojen pysyessä yleensä alle kymmenessä eurossa.