Yllä: Helsingissä 3.10.1944 leimattu sellupaperinen merkki. Erittäin kaunis leimaus.
2½mk punainen M30 leijonamerkki ilmestyi 1.10.1942 sodan riehuessa kiivaana. Se julkaistiin korvaamaan 2mk karmiini ulkomaan postikortille käytettävänä merkkinä taksan noustua merkin ilmestymispäivänä kahteen ja puoleen markkaan. Merkkiä painettiin yhteensä 15 miljoonaa kappaletta, viidessä eri tilauserässä, joista kolme ensimmäistä 517 (9-1942), 535 (11-1942) ja 553 (3-1943) painettiin lumppusellupaperille (LSP) ja kaksi viimeistä 625 (9-1944) ja 635 (2-1945) sellupaperille (SP).
Yllä: Numeropalat kaikista viidestä tilauserästä
Merkkiä liimoitettiin kolmella eri liimalla siten, että tilauseriä 517 ja 535 löytyy liimalla 2 (vaalea, heikosti kellertävä liima – osittain arabikumiliima), tilauseriä 553 ja 635 liimalla 3 (keltainen tai kellertävä liisteriliima) ja tilauseriä 625 ja 635 liimalla 4 (valkea liisteriliima). Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että ”yksi numeropala per tilauserä” ei riitä, vaan äärimmäisen pedantin filatelistin tulisi kerätä ”kaikki paperit kaikilla liimoilla”, mikä tarkoittaa sitä, että tilauserästä 635 ”on hankittava” kummatkin liimat.
Yllä: Tilauserän 635 (2-1945) kaksi eri liimaista numeropalaa. Ero ei ole valtava, mutta silti selvä, oikealla lm4 vaaleampana, lähes värittömänä ja vasemmalla lm3, kellertävä liima.
Liimaerot voi havaita silmällä, mutta pitää olla vertailuaineistoa. Merkille löytyy erikoisuuksina tarttuma ja ylimääräinen hammaste, sellupaperille lisäksi ohutta paperia ja pieniä siirtymiä, mutta myös hieman rosoisia hampaita sisältäviä merkkejä on olemassa ja olen myös löytänyt yhden paksummalle paperille painetun merkin.
Yllä: Jonkinlainen osittainen tarttuma – ei kuitenkaan painovaiheessa, vaan ilmeisesti alla olevasta arkista on liimalle jäänyt jälkeä – eli ei mikään ”oikea” tarttuma ollenkaan.
Yllä: Vähävärinen merkkipari, eli punainen väriaine ei ole levinnyt tasaisesti tai sitä on jostain syystä tullut painokoneelle vähemmän kuin tavallisesti
Merkin käyttötarkoitus oli siis toimia ulkomaan postikortin taksalla 1.10.1942 – 30.6.1945, aika oli käytännössä kokonaisuudessaan sota-aikaa ja siksi ulkomaan postikortit tältä ajalta yksin 2½mk punaisella merkillä ovat harvinaisia. Harvinaisuutta lisää se, että sodan aikana ja tämän postikorttitaksan voimassaollessa oli Suomen ja Saksan välillä postisopimus, jonka mukaisesti postikortin taksa oli kotimaan taksa, eli niitä ”ulkomaita”, joihin posti kulki oli vain vähän, kun muistetaan, että postin kulku akselivaltojen ulkopuolelle Yhdysvaltoja lukuunottamatta oli käytännössä kiinni. Näin ollen sellaiset maat kuten Belgia, joka ei kuulunut saksalaisen postisopimuksen piiriin vaikka olikin Saksan miehittämä on mahdollinen kohdemaa. Muita mahdollisia ovat mm. Sveitsi, Espanja ja Portugal, sekä luonnollisesti monet Aasian maat, mutta eivät brittiläisen kansainyhteisön maat. 2½mk punainen yksin postikortilla on hyvä ja harvinainen kohde, harvinaisuudessaan täysin eri luokka kuin esimerkiksi 2mk karmiini yksin postikortilla. Minulla ei ole näyttää malliksi 2½mk punaisen merkin oikean taksan mukaista single ulkomaan postikorttikohdetta – päästään kuitenkin aika lähelle, kuten alla voidaan havaita.
Yllä: Helsingistä 8.2.1944 Milanoon Italiaan kulkenut kortti, jolla 2½mk punainen single. Suomen ja Saksan sensuurit. Näyttää hyvältä, kunnes muistetaan, että Italia kuului Saksan liitolaisena Euroopan posti- ja pikatiedotusliittoon ja näin olleen käypäinen postikortin taksa oli kotimaan taksa. Taksa: Euroopan posti- ja pikatiedotusliiton postikortin taksa (1.9.1942 – 8.9.1944) 2,00mk. Ylitaksainen. Jos kerrankin joku kohde saa täydet pisteet ”on se niin väärin” asteikolla, niin tässä on hyvä ehdokas.
Vuonna 1.1.1947 nousi painotuotteen (-50g) taksa 2½:n markkaan. Tämä taksa päti painotuotteeseen kotimaassa ja ulkomailla (painotuotteiden taksathan olivat samat kaikkiin ulkomaihin ml. Pohjoismaat). Taksaa varten suunniteltu 2½mk vihreä merkki ilmestyi kuitenkin vasta 20.1.1947. Näin olleen painotuotteen taksalle singlenä sopivia merkkejä olivat aiemmin julkaistut 2½ markan merkit, sininen ja punainen. Sinisen painaminen oli kuitenkin lopetettu jo paljon aikaisemmin ja relevantein vaihtoehto oli juuri 2½mk punainen merkki. Lyhyen 19 päivän ajan se siis oli ”ainoa” singlenä käyvä merkki tälle taksalle. Alla esitellään ulkomaan ja kotimaan painotuotteita 2½mk punaisilla singleillä.
Yllä: Painotuote Hännilästä 3.3.1947 Columbiaan Louisianaan USA:n. 2½mk punainen single. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille (1.1.1947 – 31.12.1947) 2,50mk.
Yllä: Painotuotepostikortti Vaskiluodosta 10.1.1947 Vihtiin. 2½mk single. Taksa: Painotuote (-50g) kotimaassa (1.1.1947 – 31.12.1947) 2,50mk. Osuu tuohon 19 päivän väliin, jolloin 2½mk vihreä leijonamerkki ei ollut vielä ilmestynyt.
Singlenä merkki kävi myöhemmin mm. paikalliskirjeelle, sekä muutamille taksakombinaatioille, alla esitellään muutamia.
Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 7.12.1943, 2½mk punainen single joulumerkein. Edelleen lähetetty Helsingissä, eli saman paikallistaksa-alueen sisällä; tällöin ei tarvinnut maksaa lisää edelleen lähettämisestä. Taksa: Paikalliskirje (-20g) (1.9.1942 – 30.6.1945) 2,50mk.
Yllä: Postiennakkopainotuote 6.5.1943 Helsingistä Nummelle. Kirjoitettu lyijykynällä ”kirjeessä 50p”. Postiennakkomäärä 13mk, 2½mk punainen single. Taksa: Painotuote (-50g) kotimaassa (1.12.1931 – 30.11.1944) 0,50mk, postiennakko (-50mk) (1.9.1942 – 31.8.1943) 2,50mk, yhteensä 3,00mk. On harvinaista, mutta ei tavatonta, että postimerkkejä mitätöitiin postiennakon yhteydessä kirjeelle – tässä yhteydessä tämä ”kommervenkki” on johtanut siihen, että postiennakko-osoitekortille on mitätöity vain postiennakon määrä. TOINEN tulkinta tästä kohteesta olisi, että kysymyksessä on vapaakirjelähetyksen postiennakko, joka oli myös vapaakirjeistä pakko maksaa. Tähän viittaisi se, että jos luetaan lomakkeelle kirjoitettu teksti ”kirjeenä sop” niin silloin voidaan myös kiinnittää huomiota vastaanottajan ammattiin, joka on kirjoitettu ”kantori” – jos tämä oli jokin kirkollinen asia, niin useilla kirkkojen järjestöillä oli vapaakirjeoikeus. Joka tapauksessa kortti on vajaasti täytetty ja siksi vaikeuttaa taksan tulkitsemista.
Yllä: Lentopostikortti Helsingistä 16.5.1945 Vaasaan, 2½mk punainen single. Laatikkoleima ”luftpost”. Taksa: Postikortti kotimaassa (1.9.1942 – 30.6.1945) 2,00mk, postikortin lentolisä kotimaassa (1.10.1942 – 31.12.1962 asti) 2,00mk, yhteensä 4mk. Väärä taksa, 1½mk liian alhainen. Tässä kohteessa on kuitenkin otettava huomioon, että valvontakomissio oli julistanut kotimaahan lentokiellon ja keskeytti kotimaan lentotoiminnan ajaksi 5.3.1945 – 27.7.1945, jona aikana kotimaassa ei kotimaisten lentoyhtiöiden mukana kulkenut lentopostia. Tässä saattaa ja hyvin todennäköisesti onkin kysessä vaasalainen vitsi, eli joku on lyönyt lentopostileiman vasta kirjeen saavuttua Vaasaan – tuskin siis kovin korkealla lentänyt! Joka tapauksessa väärä taksa.
Muita kuin single-käyttöjä on tietysti monen erilaisia, alla esittelen joitakin.
Yllä: Toisen luokan paikalliskirje Helsingissä 10.4.1945, 2½mk punainen tupla. Taksa: Paikalliskirje (21-250g) (1.9.1942 – 30.6.1945) 5,00mk.
Yllä: Kirje Someerjärveltä 7.7.1945 Helsinkiin, 2½mk punainen tupla. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.7.1945 – 15.1.1946) 5,00mk.
Yllä: Postiljoonivaunuleimattu postikortti 16.6.1946 Helsinkiin. 2½mk punainen tupla. Taksa: Postikortti kotimaassa 16.1.1946 – 31.12.1946 5,00mk. Tämä postiljoonivaunuleimaus B-K on reitin Porvoo-Kerava (Borgå – Kervo) leimaus ja kyseessä on leima PJV.10.04. Yllä: Postiennakkopaketti Helsingistä 23.4.1945 Puolanka KK:lle. 5kpl 2½mk punainen. Postiennakkomäärä 320mk. Taksa: Paketti (1-3kg) kotimaassa (1.9.1942 – 30.6.1945) 9,00mk , postiennakko (-500mk) ( (1.9.1943 – 30.6.1945) 3,50mk, yhteensä 12,50mk.
Merkki sopi tietysti muidenkin postimerkkien ohella rakentamaan taksoja ja sitä käytettiinkin paljon myös tähän tarkoitukseen.
Yllä: Kirje Helsingistä 28.9.1944 Zurichiin Sveitsiin, 2½mk punainen ja 2mk keltainen M30 leijona. Suomen ja Saksan sensuurit sekä kemiallisen sensuurin selvät jäljet. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.10.1942 – 30.6.1945) 4,50mk. Vuoden 1944 loppu oli Euroopan sotanäyttämöllä Saksan luhistumisen aikaa, kirjeen lähettämisen aikoihin puna-armeija oli jo Puolassa ja saksalaiset olivat juuri torjuneet liittoutuneiden suuren laskuvarjo-operaation Arnheimissa (operaatio Market Garden). 
Yllä: Kirjattu kirje Helsingistä 15.7.1943 Stuttgartiin Saksaan, 2½mk punainen, 2mk keltainen ja 3½mk oliivi, yhteensä 8mk. Sensuroitu Suomessa ja Saksassa (liuska). Taksa: Euroopan posti- ja pikatiedotusliiton (-20g) kirjetaksa (kotimaan taksa) Saksaan (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, kirjaaminen ulkomaille (1.10.1942 – 30.6.1945) 4,50mk, yhteensä 8,00mk. Huomioitavaa tässä kohteessa on se, että tämä ns. ”Saksan erikoistaksa” ei sisältänyt mitään alennuksia koskien kirjausmaksua ja näin ollen kirjaamisesta maksettiin Saksaan menevillä kuorilla sama maksu, kuin muihin ulkomaihin. Hyvä ja kohtalaisen harvinainen kohde.
Yllä: Lentokirje 15.6.1945 Zurichiin Sveitsiin, M30 7mk postitalo ja 2½mk punainen. Suomen ja Englannin sensuurit, ”By air to the United Kingdom” leimaus. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.10.1942 – 30.6.1945) 4,50mk, lentolisä (jokaiselta 5g:lta) Englantiin (15.3.1945 – 11.8.1945) 2,50mk*2=5,00mk, yhteensä 9,50mk. Tässä kohtaa on huomattava, että vaikka Englannin lentolisän taksa-aika jatkui samana pidempään korvasi Sveitsin oma lentotaksa Englannin taksan 10.8.1945 alkaen, näin ollen kyseeseen tulee Sveitsiin menneillä lähetyksillä tämä taksa-ajan osa. Taksa aika noin 3½ kuukautta. Varhaista postiyhteyksien aukeamisen jälkeistä postia.
Yllä: Lentokirje Helsingistä 10.3.1945 New Yorkiin USAan, 2kpl M30 10mk Saimaata ja 2½mk punainen, yhteensä 22½mk. Suomen ja USAn sensuurit. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.10.1942 – 30.6.1945) 4,50mk, kirjeen lentolisä (jokaiselta 5g) USAan (6.3.1945-30.6.1945) 9,00mk*2=18,00mk, yhteensä 22,50mk. Posti USAan aukesi 6.3.1945, kyseessä on aikainen postin avautumisen jälkeen lähetetty lähetys. Taksa aika hieman yli 3½ kuukautta.
Yllä: Lentokirje Hangosta 5.10.1945 Lontooseen Englantiin, M30 10mk Saimaa ja 2½mk punainen. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.9.1945 – 31.12.1946) 10,00mk, kirjeen lentolisä (jokaiselta 5g:lta) Englantiin (15.3.1945 – 23.10.1945) 2,50mk, yhteensä 12,50mk. Kyseessää on 53 päivän pituinen taksa-aika.
Yllä: Raahesta 26.6.1945 Rovaniemelle lähetetty toisen painoluokan postiennakkokirje. Postiennakkomäärä 350mk, M30 2½mk punainen tripla ja 2kpl 1mk vihreä, yhteensä 9,50mk. Taksa: Kirje (21-250g) kotimaassa (1.9.1942 – 30.6.1945) 6,00mk, postiennakko (-500mk) (1.9.1943 – 30.6.1945) 3,50mk, yhteensä 9,50mk. Yleensä postiennakkokirjeiden postimaksu mitätöitiin postiennakko-osoitekortille ja kirjeelle laitettiin vain postiennakkolähetystä indikoiva kolmionmuotoinen lipuke. Joskus asiakas oli kuitenkin ollut omatoiminen ja liimannut merkit lähetykselle valmiiksi, tämä on kuitenkin ollut harvinaista ja näitä postiennakkolähetyksiä, joille on suoraan mitätöity postimerkkejä liikkuu vähän.
Yllä: 5mk sininen tupla ulkomaan kirjeellä Helsingistä 15.10.1945 Zurichiin Sveitsiin. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.9.1945 – 31.12.1946 10,00mk. Taksan vaihduttua 45 päivän ajan ei ollut taksalle yksin sopivaa käyttötarkoituksen mukaista merkkiä ja taksa piti rakentaa muita merkkejä käyttämällä. Mielestäni tämä on myös kohtalaisen hyvä ”5mk sininen” kohde.
