Otsikko viittaa tietysti Forssan kerhon ”Huutokortti”, Lahden kerhon 118. THK ja Suomen Filatelistiseuran 52. online huutokauppoihin, jotka kaikki päättyivät vähäisen aikaa sitten. Vaikka huutokauppoja oli kolme, oli niissä M30 keräilijän kannalta kovia kohteita vain muutamia – toki tämä on aivan normaali tilanne; kohteita sinänsä oli tarjolla kohtalaisen suuri määrä ja aloittelevalle kaikenlaista mukavaa oli tarjolla paljonkin. Aloitetaan Huutokortti huutokaupasta ja todetaan, että kohteita oli M30 osastossa tarjolla kymmeniä. Filateliakohteita meni vaihtelevasti kaupaksi – parempien M30 leijonien leimaamattomia ryhmiä meni kaupaksi, mutta erikoisuuksia ei ollut tarjolla. Postihistoriapuolella kalleimmaksi nousi Ivalosta pikana lähetetty pakettikortti vuodelta 1943, jossa 85 euron myyntihinnan taustalla lieni muu kuin filatelia – eli kohteessa oli paikallista postihistoriaa leiman muodossa. Huomattavaa oli, että monesta kohteesta oli myös taustapuoli kuvattu – Forssassa on oivallettu, että jos on varmuus siitä mitä ollaan ostamassa, voidaan hintaa nostaa riskittä ja se ehkäpä mahdollistaa paremman kaupankäynnin. Myytävänä oli, ilmeisesti samasta erästä, paljonkin kenttäpostin pakettikortteja, jotka olivat kulkeneet Pikonlinnan sairaalaan – näiden myynti oli heikkoa, mikä sinänsä on pieni yllätys, että mukana oli myös parempia taksoja – mutta ehkä 20 euron lähtö on liian kova tämän aika pienen porukan suosiman keräilyalan kohteille. Toki jokaiseen M30 postihistoriakokoelmaankin mahtuu jokunen parempi kenttäpostipakettikortti M30 merkein…

Oikealla taksalla Viroon 1938 lähetetty lentokirje myytiin 16½ eurolla ja 50-luvun lentokirje Argentinaan parilla kympillä. Ehiöiden osastossa oli muutamia M30 ehiöitä, joista 12mk vastauskorttien ulkomaankäytöt ovat kiinnostavia. Ehiökeräilijöitä ei ilmeisesti kovin monia tässä huutokaupassa ollutkaan ja hinnat jäivät maltillisiksi.

Lahden kerhon huutokaupassa on usein ollut hyviä M30 kohteita ja tälläkin kertaa mukana myytävien joukossa oli muutamia herkkuja. Filateliakohteista mainitsen vain, että 1,25mk/50p kakkostyypin päällepainamanelilö leimaamattomana meni viidellätoista eurolla – per merkki hintaa jäi kokonaiset alle 4 euroa, eli eipä tuota kalliiksi voi moittia. Kotimaan lentopainotuotelähetys 50-luvun puolelta sekapostitteena M54 merkin kanssa myytiin kympillä – hinnat ovat pudonneet rankasti kohteita tultua runsaasti markkinoille.

Belgiaan lähetetty 12mk merkin singlekäyttö postikortilla taksan mukaisena ja merkin tarkoituksenmukaisena käyttönä oikeaan käyttöaikaan herätti kiinnostusta vitosen lähdöistä n. 21 euroon saakka. M30 20mk postitalo-merkillä lähetetty aerogrammi Itävaltaan vuoden 1949 joulukuulta. Aerogrammit eli ilmakirjeet tulivat käyttöön 9.10.1949 alkaen ja ensimmäinen taksa oli 15mk. Ilmakirjeiden ajatuksena oli se, että ostaessaan ilmakirjeen ostaja sai paperiarkin, jolle viestin saattoi kirjoittaa ja samalla hän maksoi postimaksun lentona kaikkiin maihin. Tämä mahdollisti edullisen kirjeen lähetyksen kaukomaihin, joihin lentomaksut tyypillisesti olivat korkeita. Posti otti kombinaatiosta lisähintaa, eli vaikka aerogrammien postimaksu tai arvoleima oli esimerkiksi 20mk maksoi itse aerogrammi postissa 23 tai 24 markkaa. Kyseinen myytävänä ollut aerogrammi oli 1.11.1949 alkaneen 20mk taksan mukainen ja hyvä esimerkki postimerkillä lähetetystä aerogrammista. Hieman yllättävää oli, että se myytiin alle 25 eurolla – vastaavista on maksettu enemmänkin.

Kolumbiaan 2mk merkin singlekäyttönä lähetetty kirje 1930 luvun alusta nousi vain alle 20 euroon, kohdemaa on aivan erinomainen. Painotuotekuori 50p vihreällä leijonalla Iraniin myytiin kympillä. Kumpikin kohde on riittävän hyvä aivan seriöösiinkin postihistoria tai M30 filateliakokoelmaan näiden merkkien kohdalle. USAan lähetetty postikortti 7mk punaisella merkillä nousi lähes kolmeen kymppiin – sekin oli aivan hyvä kohde.

M30 asiasta poiketen ja ehkäpä hetken mielijohteesta ostin Lahden huutokaupan kenttäpostiosaston kohteista yhden silmääni osuneen hiukan erikoisemman kohteen, numerolla 472 myytävänä olleen kenttäpostikirjeen, jonka kohdeselosteessa luki seuraavasti ”1941 Sotasensuurin tarkistama kp-kuori Mikkelistä rintamalle 2.VII.41” – kun katsoin kohdetta huomasin, että sille lyöty sensuurileima oli erikoinen kaksirivinen laatikkoleima, jossa lukee ”Sotasensuurin tarkastama – Öppnad av kirgssensuren” ja ruotsinkielinen teksti on ”päikköasennossa”. Sana krigssensuren pitäisi kirjoittaa krigscensuren, eli c kirjaimella ja siksi toisekseen toisen maailmansodan sotasensuurilemat yleensä sisälsivät sanan ”granskat” eli tarkastettu. Vastaavan näköisilä sotasensuurileimoja muistan nähneeni ensimmäisen maailmansodan aikaisista kohteista ja muistini ei pettänyt – kun lähdin tutkimaan asiaa ja sitä miksi sain asiasta etiäisen, niin palasin vuoteen 1969 ja Suomen Postimerkkilehden numeroon 8-9 sivuille 159-159, joilla tästä leimasta tai vastaavasta puhutaan. Rainer Ahoniuksen kirjoittamassa artikkelissa kerrotaan, että vastaavaa leimaa käytettiin vuosina 1918-1919 saapuvan ulkomaanpostin tarkistuksen yhteydessä. Artikkelissa tuodaan esille myös tämän vuoden 1941 käyttö ja vastaavan leiman ”pulpahdus” ja toteamus siitä, että leiman käyttö liittynee siihen, että joku sensuuria vuosina 1918-19 tehnyt tai muu henkilö on tuonut ”mukanaan” sotasensuuriin kyseisen leiman. Ahonius puhuu n. kymmenestä kohteesta, jotka hän on tavannut – miehellä lienee ollut suurehko materiaali, jonka läpikäynnin tuloksena tämä lukema on muodostunut.

No, joka tapauksessa etiäinen vahvistui ja ”lukeminen kannattaa aina” ja vanhojen postimerkkilehtien lukeminen erityisesti – jos kohta on oltava tarkkana, että eivät mene menneisyyden arvelut ja nykyään tiedetyt faktat asioista sekaisin. Nyt joukolla tutkimaan omia KP kohteita, josko niistä löytyisi näitä erikoisuuksia!

Viimeisenä mainituista kolmesta huutokaupasta päättyi Suomen Postimerkkilehden 52 nettihuutokauppa. ”Käyttösarjat 1930-”-osastossa myytäviä M30 kohteita oli vain hintsusti eikä mitään varsinaisesti erikoista tällä kertaa. Kaikki M30 kohteet myytiin. Parhaat M30 kohteet myytiin laivapostin osastolla, jossa kaksi saksalaisella leimalla leimattua M30 postikorttia saavutti yli 60 euron myyntihinnan. Kohteet olivat siistejä.

Lentopostin osastossa myytiin kirjattu kirje Saksaan vuodelta 1933, jolla oli neljän M30 1,25mk merkin rivilö maksuna ja jolle oli leimattu saksalainen ns. luftbestätigungstempel, eli lennonvahvistusleima. Kuori siis oli varmuudella lentänyt, vaikka lentolisää ei oltu maksettu. Kuoresta innostuttiin kovasti ja se myytiin 70 euron hintaan. Mielestäni kova hinta tästä kohteesta, vaikka se ihan siisti olikin.

Tällä hetkellä ei ole pitkästä aikaa ainuttakaan huutokauppaa auki – kesätauon aika siis lienee koittanut. Nyt onkin aikaa keskittyä siihen mitä on tullut hankittua ja kokoelmien saattamiseen näyttelykuntoon Kuopioon. Savofila 2021 ilmoittautumisaikaa on pidennetty, mikä tarkoittaa, että matti-myöhäset ja muutkin vielä päättämättömyyden tai muun takia ilmoittautumisen väliin jättäneet voivat yhä kokoelmansa mukaan ilmoittaa.