HTO:n huutokauppa numerolla 50 päättyi 14.5.2020 illalla kahdeksalta. Tällä kertaa myytävää oli kahteen M30 osastoon kertynyt jonkin verran. Filateliapuolelle vähän yli kymmenen kohdetta ja postihistoriapuolelle enemmän n. 45 kohdetta. Filateliapuolella myytävänä oli pääasiallisesti leimaamatonta merkkimateriaalia ja loistoleimaisia merkkejä. Mainitsen 5mk keltaisen merkin, joka oli myytävänä ja jota luonnehdittiin sanoin ”erittäin värikylläinen”. Kyseessä on siis merkki, jonka painamisen yhteydessä painoväriä on käytetty runsaasti ja näin olleen valkoiseksi tarkoitettu osa merkistä on kutistunut värin tultua levinneeksi tarkoitettua enemmän merkin valkoisiksi tarkoitettuihin osiin. Tällaisia tapauksia tunnetaan jonkin verran nimen omaan noin vuoden 1945 tienoilta ja silloin painettujen merkkien parista. Kyseinen kohde nousi 15 euron pohjista 22 euron hintaan saakka.
10mk Saimaa kuvamerkin ensimmäisen värin loistoleimainen vuonna 1934 (eli verrattaen myöhään) leimattu kappale myytiin n. 54 eurolla ja 16mk postiauto loisto vuodelta 1947 hintaan yli 116 euroa.
Postihistoriapuolella kotimaan postia oli myytävänä joitakin kohteita. Automaattimerkillä lähetetty postikortti 1mk oranssin merkin singlenä myytiin 25 eurolla ja kaksi postiosoitusta, toinen 2½mk punaisella ja toinen 15mk sinisellä merkeillä vuosilta 1945 ja 1950 myytiin 25 ja 20 euroilla. Kyseiset postiosoitukset ovat kohtalaisen vaikeita, sillä postiosoituskortit piti tuhota ja niitä on jäänyt jäljelle vain kohtalaisen pieni määrä, poislukien 1930 luvun alun kortit, joita tuntuu olevan markkinoilla suuri määrä.
Postiosoituskortit M30 leijonamerkkien singlekäyttöinä 1940 ja 1950 luvuilta. Vaikeat. Oikeudet kuviin omistaa HTO huutokaupat.
Pohjoismaihin kulkenutta postia oli myytävänä jonkin verran, mainitsen tässä Tanskaan vuonna 1945 5mk kirjetaksalla kulkeneen kirjeen, joka oli sensuroitu Tanskassa. Kirje myytiin limitillään 20 euroa. Tanskaan oli myös kulkenut vuonna 1940 KP osoitteesta lähetetty kirje, joka oli maksettu 2mk punaisella merkillä – Kenttäpostista ulkomaille lähetetty posti piti maksaa normaalin taksan mukaisesti. Jos lähettäjänä oli esimerkiksi Tanskalaisen sotasairaalan henkilökunta on kohde kiinnostava, en kuitenkaan tiedä oliko heitä lähettämisen aikaan Oulussa.
Saksan erikoistaksaisia kuoria oli myytävänä useampia, kaupaksikin niitä meni, mitään erikoisempaa ei kuitenkaan tällä kertaa… Portugaliin Ruotsin kautta lentona vuonna 1940 kesällä kulkenut kirje oli tullut palautetuksi ja päätynyt Liinahamariin. Se oli kulkenut vastaanottajan perässä, joka oli ammatiltaan merimies. Kirje oli läheytsajankohtansa takia mielenkiintoinen ja varmasti siksi sen myyntihinta nousi yli sataan euroon. Toinen Portugaliin sodan aikana 4½mk pohjataksalla lähetetty lentokirje myytiin 25 euron limitillä. Näiden kohteiden hyvyys ei mielestäni ole niin kaukana toisistaan kuin mitä myyntihintojen perusteella voisi ajatella.
Englantiin 1953 lähetetty tavaranäytteenä myyty kuori myytiin 53 eurolla. Itse en kyseisen kuoren tavaranäyte-statukseen uskonut pätkääkään ja jätin sen siksi omaan arvoonsa. Nimittäin kuorelle kirjoitettu teksti tavaranäyte oli kirjoitettu lyijykynällä, kun osoite oli kirjoitettu kuulakärkikynällä. Kun lisäksi muistetaan, että tavaranäytteen taksa loppui vuonna 1948 ja se yhdistettiin painotuotteen taksaan, voidaan pohtia sitä, että miksi joku olisi kirjoittanut kuorelle tavaranäyte. Lisäksi kun katson kuorta on se mielestäni ohutta hataraa paperia, joka ei sovellu minkäänlaisen vähääkään painavamman tavaran tai kulmikkaan tavaran lähettämiseen. Painavamman siksi, että taksa sopisi vain 21-40 grammaisen painotuotteen lentotaksaan. Painotuotteet piti lähettää avonaisessa kuoressa tai kuoressa, jonka pystyi helposti avaamaan, olisiko tavaranäyte säilynyt kuvan kaltaisessa kuoressa tallessa matkan Englantiin… Joku uskoi kuitenkin tarinan ja maksoi yli viisi kymppiä.
Liechtensteiniin lähetetyt kaksi lähetystä eivät menneet pohjillaan kaupaksi, toinen niistä oli hieman suspekti, sillä siinä ei lukenut edes maan nimeä – kyseessä oli 15mk sinisen merkin singlenä lähetetystä kirjeestä, joka ehkä oli aito asia, ehkä ei. Tuntevatko kaikki Vaduzin niin hyvin, että automaattisesti syttyy lamppu päässä sen merkiksi, että kyseessä on Liechtensteinin pääkaupunki… en usko. Toinen kohde sitä vastoin oli aitoa asiaa – 15+3mk taksalla lähetetty postikortti Napapiirileimoin.
Kauemmaksi lähetettyjen osalta mainittakoon, että myytävänä oli yhteensä 10mk taksainen lentopostikortti Yhdysvaltoihin vuodelta 1940. Kortti oli siis lentänyt koko matkan ja on kohtalaisen hyvä kohde. Hinnaksi saatiin tänään 75 euroa, mikä ei ole vähän, mutta vastaavia on myyty vastaavanlaisiin hintoihin aiemminkin. Kalliilta sitävastoin tuntui 25mk sinisen M30 leijonamerkin singlellä Yhdysvaltoihin Hollywoodiin lähetetty ja sieltä palautettu ihailijakirje, joka myytiin 60 eurolla. Vastaavia nimittäin tunnetaan eri aikansa näyttelijöille lähetettyinä useita.
Kaiken kaikkiaan tässä huutokaupassa oli kohtalaisen ”tavallinen” tunnelma, mitään M30 kanuunoita ei ollut tarjolla, joku hyvä kohde ja muutamia pikkuhyviä. Niille, joita postihistoria kiinnostaa, kannattaa tehdä kurkistus kohteeseen 552 sotilaspostin osastossa – kyseessä on ilmeisesti aito Virosta vuonna 1944 Suomeen lähetetty kirje. Aitouden puolesta puhuvat Königsbergin sensuurileima ja sensuuriliuska. Kohde on harvinainen.