malli1930.fi

  • Etusivu
  • Blog
  • Hakemisto
  • In English

Finland Airmails 1920 – 1946

15 joulukuun, 2017 By Mikael Collan

Hain tänään postista kirjeen, joka sisälsi Postihistoriallisen Yhdistyksen kustantaman kirjan, joka käsittelee John Godfreyn näyttelykokoelmaa ”Finland Airmails 1920-1946”. Kokoelmaa on palkittu useammassa kansainvälisessä näyttelyssä korkeilla pisteillä ja kultamitalilla ja siksi Postihistoriallinen yhdistys on ottanut sen mukaan ”Merkittäviä Suomi-postihistorian kokoelmia” kirjasarjaansa mukaan. Halusin ostaa kirjan, koska katselin lentopostiluokan kokoelmia jo Nordiassa Lahdessa ja Finlandiassa Tampereella ja kummassakin tämä Godfreyn kokoelma oli mukana ja sai kovia pisteitä. Ihmettelin hieman pistesaldoa kummassakin näyttelyssä, sillä kokoelma on hyvin eri tyyppinen sisällöltään ja kohteiltaan kuin postihistorialuokan kokoelmat, eli luokka, jossa itse olen kokoelmaani esittänyt. Toki näyttelyluokkien välillä on eroja ja aerofilateliassa on tietysti läpikulkevana teemana aina se, että käsitellyt lähetykset ovat ilmassa kuljetuksensa aikana ainakin käyneet, mutta siitäkin huolimatta tiettyjä asioita lienee myöskin pidettävä yleisinä pelisääntöinä, kun postihistoriasta kuitenkin on kysymys.

Yksi asia, jota henkilökohtaisesti olen pyrkinyt kokoelmassani suuressa kuvassa mahdollisimman paljon välttämään on erilaisten selvien tekeleiden esitteleminen silloin, kun se ei ole aivan välttämätöntä. Esimerkiksi ensipäivä- ja ensilentokuoret olen jättänyt tyystin omasta kokoelmastani pois, vaikka ensilentokuoret ja postikortit usein on lähetetty kirjattuina. Aerofilateliassa olen huomannut, että ensilentokuoria viljellään runsaasti ja tuomarien näkemys niihin on ilmeisesti positiivinen. Näin on asia myös John Godfreyn kokoelmassa, mukana on useita ensilentokuoria Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen. On täysin selvää, että nämä on lähetetty suurella varmuudella kaikki tarkoitushakuisesti ja ne ovat näin ollen tekeleitä – yrittämättäkään olla mitään muuta. Toinen ensilentokuoria läheinen asia ovat Zeppelin kuoret. On selvää, että Zeppelin lennoilla kulkenut posti on ollut suurimmaksi osaksi tarkoitushakuisiin lähetyksiin perustuvaa. Zeppelinin Itä-Meren lento tietysti myöskin. Zeppelin keräilijöille tämä on selvä asia, eikä siitä kukaan yritäkään kiistellä – Zeppelin keräilyssä pointti on Zeppelin; mutta kuuluvatko Zeppelin kuoret vahvana kokonaisuutena mukaan Suomen lentopostia käsittelevään postihistoriakokoelmaan? En ole tästä aivan varma. Joitakin kirjeitä löytyy, joihin on maksettu lentomaksu esimerkiksi Etelä-Amerikkaan ja ne ovat ”sattumalta” ei-tarkoitushakuisesti lentäneet Zeppelinillä, näitä on kuitenkin vähemmistö kohteista – tällaisia Suomesta lähetettyjä kohteita en muista nähneeni. Ulkomaalaisia Suomeen tulleita en ole varsinaisesti seurannut, mutta sellaisia saattaa olla olemassa. Tässä asiassa paras ekspertti Suomessa lienee tällä hetkellä Veli-Heikki Nieminen. Godfreyn kokoelmassa tällaisia ei ole mukana. Minullakin on mukana yksi Zeppelin kohde, pelkillä M30 merkeillä kulkenut – kohde on mukana demonstroimassa Zeppelin lennon olemassaoloa. Kolmas asia, jota olen pyrkinyt välttämään mahdollisimman pitkälle on tunnettujen filatelistien lähettämien kuorien esittely enemmässä määrässä kuin mikä on välttämätöntä, samaten tunnetuille filatelisteille lähetetty posti on sellaista, jota olen pyrkinyt mahdollisuuksien mukaan välttämään esittelemästä – vierastan mm. sitä, että Godfrey esittelee harvinaisena kohteena (värikehyksellä painottaen) Franz V. Lönnbergille lähetettyä kirjettä.

Yksi postihistoriakokoelman rakentamisen perusasia on mielestäni erittäin vahva taksatuntemus ja oikeataksaisten lähetysten esitteleminen. Itse olen vienyt tämän niin pitkälle, että en tietoisesti esittele omassa kokoelmassani yhtäkään väärätaksaista kohdetta. Asian vei vielä pidemmälle edesmennyt Juhani Kerppola, joka teki väärätaksaisista kohteista ns. ”on se niin väärin” kokoelman, joka kuvasi filatelistin tuskaa siitä, että hirvittävän hieno kohde on ”turha” silloin, kun sen taksa on väärin. Juhanin M30 postihistoriakokoelmassa ei myöskään ollut tahallisesti ainuttakaan väärätaksaista kohdetta. Haluan tähdentää, että virheitä sattuu kaikille, mutta pyrkimys on tyypillisesti postihistoriakokoelmissa esitellä vain oikeataksaista materiaalia, koska vain oikeataksaiset lähetykset kuvaavat aidosti omaa aikaansa ja aikansa postitaksoja. Väärätaksaisten lähetysten esitteleminen on ehkäpä suurin yksittäinen asia mikä minua nyppii tässä Godfreyn kokoelmassa, nimittäin kyse ei ole siitä, että mukaan olisi vahingossa eksynyt muutama väärätaksainen lähetys tai väärin ilmoitettu lähetyksen taksa, vaan homman nimi on se, että pikaisella laskennalla sain räknättyä, että Godfrey itse ilmoittaa neljänkymmenen kolmen kohteen yhteydessä tietävänsä taksan olevan väärin. Kun tajusin tämän, niin meinasin saada paskahalvauksen. Kun 127 näyttelysivulla (yksi sivu on etusivu) on tyypillisesti suurin piirtein n. 245 lähetystä, niin kysymys on siis tilanteesta, jossa mies tietää, että hänen esittelemästään materiaalista melkein 20 prosenttia on väärätaksaista! Ja tuomarit jakavat korkeita pisteitä ja kultaa… voi voi. Kun näiden lisäksi huomasin nopealla silmäilyllä suomalaisten (M30 ajan) lähetysten joukosta lisäksi vielä useita väärin ilmoitettuja taksoja… lisäksi mukana on painotuotepostikortteja, jotka ovat kulkeneet postikortin taksalla, eli ei aivan nappiin sekään asia mene.

Tarkkuutta puuttuu aika paljon muutenkin, esimerkiksi sivulla 116 olevassa lähetyksessä mainitaan kirjeen olevan lähetetyn Egeriin Saksaan, vaikka kyseinen kirje on mennyt Hohenberg an der Egeriin (eli Eger-joen varrella olevaan Hohenbergin kaupunkiin) Saksaan. Eger on kaupunki Unkarissa. Samaisen kirjeen yhteydessä puhutaan ”European Postal Unionista”, kun tarkoitetaan ns. Saksan erikoistaksaa, eli Euroopan Posti ja Pikatiedotusliittoa, englanniksi ehkäpä ”European Post and Telegraph Union”. Vastaavia pikkujuttuja löytyy aika paljon, mielestäni jopa häiritsevästi. Kun jatkuvasti lentää hiukan hiekkaa silmään alkaa harmittaa… sivulla 117 on Ranskaan 1942 lähetetty kirjattu pika lentokirje, joka on normaalin kirjekuoren kokoinen ja sille on ladottu merkkejä ”runsaasti”. Tämä Pariisiin mennyt kuori on aikakaudelta, joka on kiinnostava, mutta vaikka merkkien nimelliarvo sopii ilmeisesti 110g painoisen kirjeen taksalle on hyvin vaikeaa uskoa, että tavalliseen pieneen kirjekuoreen on laitettu 110g edestä tavaraa sisään (kun kuori ei ole edes revennyt).

M30 keräilijänä totean, että kun kokoelmassa on Suomesta Sveitsiin 1930 lähetetty kirjattu pikalentokirje merkitty erittäin harvinaiseksi, niin tämähän on hieno juttu, sillä minullakin on tällainen tai pari. Itse pidän kohdetta vaikeana ja värikkäänä, mutta M30 postihistoriallisena kohteena ei kirjattu pikalentokirje ulkomaille ole äärimmäisen harvinainen, joten hiukan inflatoitunutta kerrontaa kokoelmasta löytyy. Toki on todettava, että ei tällaisia kohteita puissa kasva. En tätä muuten noteeraisi, mutta toinen (Englantiin mennyt) kirjattu pikalentokuori on Godfreyn kokoelmassa esiteltynä tämän Sveitsiin menneen kuoren yläpuolella ja tämän kohteen osalta ei ole mitään harvinaisuusmerkintää. Jos väitetään kohdetta erittäin harvinaiseksi tulisi tuoda esiin vastaus kysymykseen ”miksi kohde on harvinainen”. Sveitsi ei ole kohdemaana Englantia kovin paljon harvinaisempi, kohde on samanlainen (kirjattu pikalento) ja samalta aikakaudelta (1930-luvun alku). Onko kyseessä harvinainen lentoreitti. Jos näin, niin silloin kyseessä ei ole ”very rare express cover” vaan ”very rare flight route”…  Totta… menen tosi detaljeihin, mutta kun alkoi nyppiä, niin alkoi!

Muutamien kohteiden osalta on kirjoitettu, että kyseessä on lyhyt lentotaksa – näin esimerkiksi sivulla 123 olevan Sveitsiin menneen lentokuoren osalta vuodelta 1945. Taksa kuitenkin oli voimassa melkei puoli vuotta… mikä kohteen yhteydessä ilmoitetaankin – mikä on lyhyt lentotaksa? (Lisäksi taksa-aika on ilmoitettu päivällä väärin). Saatana asustaa detaljeissa, ja kun näiden kanssa on viimeiset 10 vuotta aktiivisesti nysvännyt, niin alkaa näköjään asua ajoittain minussakin. Tällä kertaa se heräsi kohteen yhteyteen kirjoitetun tekstin ”Finland to Switzerland via BOAC Secret Flights by De Havilland ”mosquitos” 1941-1945″ – eli Godfrey väittää pokerina, että vuosien 1941 – 1945 välissä Brittiläiset kaksimoottoriset hävittäjälentokoneet tekivät salaisia lentoja Ruotsiin ja kuljettivat myös Suomalaista postia. Ehkä olen ymmärtänyt jotakin väärin, mutta hommahan ei todellakaan ole ollut näin. Lisäksi kohteen leiman mainitaan olevan Helsinki Avion, vaikka kyseessä on ihan tavallinen Helsingin ketjuleima – saman sivun kohteetkin ovat menneet jotenkin sekaisin…

Palatakseni vielä näihin salaisiin lentoihin, kirjan sivulla 94 niistä puhutaan enemmänkin kahden Yhdysvaltoihin marraskuussa 1940 ja huhtikuussa 1941 menneen lähetyksen yhteydessä ja väitetään, että sivulla kuvatut kaksi kuorta olisivat menneet Suomesta Ruotsiin laivalla, ja sitten ne olisivat kulkeneet salaisella lennolla Englannin kautta Yhdysvaltoihin. Tämä on tietysti aivan täyttä spekulaatiota, sillä Saksa antoi Suomalaisten lähettää postia Yhdysvaltoihin Berliinin kautta. USA ja Saksa eivät olleet edes sodassa keskenään ennen joulukuuta 1941! Ja tämänkin jälkeen Suomesta posti kulki Yhdysvaltoihin. Kumpikin esitetty kuori on sensuroitu ja ilmeisesti näistä sensuureista johtuen Godfrey ajattelee postin kulkeneen Englannin kautta – sensuuri on kummassakin tapauksessa erittäin suurella todennäköisyydellä tapahtunut Bermudalla, jossa suurin osa Suomesta Yhdysvaltoihin sodan aikana kulkenut posti sensuroitiin. Tiedetään, että vuodesta 1942 alkaen Englannin ja Ruotsin välillä lennettiin myös postia – jos näillä lennoilla on kulkenut suomalaista postia, niin vielä ei ole tullut minulle vastaan. Maaliskuun 2010 numerossa Scandinavian Contact lehdessä kerrotaan, että Suomen ja Englannin välinen posti Ruotsin kautta lakkasi huhtikuussa 1940 (kun Saksa miehitti Tanskan ja Norjan). Saman lehden kesäkuun numerossa 2010 kerrotaan, että lentotoiminta ja postin kuljetus lennoilla Englannista Ruotsiin alkoi uudelleen maaliskuussa 1942.

Samalla sivulla olevan toisen, Ruotsiin 2.3.1945 menneen lentopikakirjeen kohdalla esitetään, että ”syyskuun 1944 ja tammikuun 1947 välisenä aikana kaikki Aero oy:n lennot tehtiin Hyvinkäältä”. Tämä on kyllä osittain totta, Hyvinkää korvasi Helsingin, mutta kupletin juonihan on se, että Aero (eikä muutkaan yhtiöt = ABA eli SAS:n edeltäjä) ei saanut lentää 5.3.1945 jälkeen lainkaan reittiliikennettä, kun Valvontakomissio kielsi Aeron lentotoiminnan vedoten sotilaallisiin syihin. Vain ns. ylimääräiset lennot olivat erikoisluvalla sallittuja aina loppukesään 1945 asti, jolloin kotimaan lentoliikenne alkoi – ulkomaille liikennöinti alkoi vasta marraskuussa 1946 ja Aero yhtiönä aloitti lennot Tukholmaan vasta marraskuussa 1947. Tämä oli unohdettu kertoa kokonaan – tietohan löytyy viimeistään viime vuonna julkaistusta ”Lentopostia” kirjasta, jonka Jorma Keturi ja Timo Pokela ovat kasanneet. Kohtalaisen ”must” luettavaa suomalaisen lentopostihistorian keräilijälle siis. Lähetykset lentona ennen 5.3.1945 Tukholmaan eivät ole ”erikoisia”, mutta lähetykset 5.3. jälkeen lentona Tukholmaan aina marraskuuhun 1946 saakka ovat. Nämä ovat siis vain detaljeja… vastaavaa on paljon muuallakin. Mutta kuten todettua, nämä sodan ajan koukerot eivät ole helppoja ja pässinlihaa tuskin kenellekään, usein pitää olla pohtimiseen aikaa, jotta reitit ja mahdolliset muut kommervenkit selviävät. Kun kirjan alkusanoissa kehutaan kokoelman olevan ”ylivoimaisesti paras Suomen lentopostia käsittelevä kokoelma kautta aikain” niin ajattelen, että minulla on oikeus toivoa parempaa…

Yksi mielestäni aika fundamentaalinen puute kokoelmassa on, jota en voi antaa anteeksi, ainakaan yllä mainittujen saatesanojen puitteissa – kokoelmassa ei nimittäin ole juuri lainkaan variaatiota lähetyslajien suhteen. Kirje on täysin dominoiva lähetyslaji ja suomalaiset kohteet ovat järjestään ensimmäisen painoluokan kirjeitä. Nopean laskutoimituksen tehtyäni totean, että muita kuin ensimmäisen painoluokan kirjeitä suomalaisesta materiaalista on viisi tai kuusi ja näistä vain yksi jotain muuta kuin toisen painoluokan kirje (yllä mainittu ”110g” kirje). Missä ovat painavat kirjeet? Postikortteja on mukana muutamia. Ainoat lentopainotuotteet ovat Zeppelin Etelä-Amerikan lento ja yksi ensilentokortti! Eli painotuote lähetyslajina on kokonaan unohdettu – lentopainotuotteita on kuitenkin ollut mahdollista lähettää. Ainuttakaan lentotavaranäytettä ei ole esitelty, eikä myöskään ulkomaan lentopaketteja, olkoonkin, että nämä ovat tyypillisesti erittäin vaikeita. Suomalaisen lentona kulkeneen AO-postin osalta tämä kokoelma on täydellinen floppi. Tuomarit eivät ole asiaa tainneet hoksata lainkaan?? Lisäpalveluina mukana ovat kirjaus ja pika – no tietysti lento, se on selvää. Mutta muutakin olisi – saantitodistuksellisia lähetyksiä ei ole, ei myöskään postiennakkoja tai tullauksia.

Olen ollut tähän asti voittopuolisesti negatiivinen… asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Godfreyllä on mukana myös aivan huipputavaraa. Sehän tässä nimen omaan minua ihmetyttääkin – kun ja jos on ylipäätään ymmärtänyt hankkia hyvää tavaraa, niin miksi lainkaan esitellä roskaa? Pienemmällä kehysmäärällä vain paras tavara esillä ollen olisi kokoelma mielestäni saatavissa paljon paremmaksi. Ns. parin euron kuoret, joita mukana on yllättävänkin monta, voisi ja tulisi jättää pois kokonaan. No mitä huippukohteita M30 keräilijä on havainnut?

Mukana on mm. vuodelta 1942 Suomeen Englannista kulkenut lähetys internoidulle englantilaiselle henkilölle. Englannista Suomeen tuona aikana kulkenutta postia tunnetaan aniharvoja lähetyksiä. Aivan huippukohde siis kysymyksessä!! Rigasta Latviasta 1944 lähetetty ”Ostland” merkein varusteltu kuori Itä-Pakilaan on myöskin hyvä kohde. Näitä Reichskomissariat Ostlandista vuoden 1942 jälkeen Suomeen lähetettyjä kohteita tunnetaan vain muutamia. Godfrey ei ole edes mainostanut tämän olevan harvinainen, vaikka se sitä on.

M30 keräilijälle herkkua tarjoaa sivun 122 kohde, Helsingistä 2.5.1945 Portugaliin lähetetty OAT kuori. Eli aikana, jolloin lentopostireitti ulkomaille kulki Englannin kautta, on osa postista leimattu OAT = Onward Air Transmission, eli kohde on jatkanut lentona eteenpäin Englannista. Tämä päti ilmeisesti vain postille, jonka lentolisä oli maksettu koko matkalle. Tiedän kuitenkin, että ainakin joissakin ulkomaisissa lähetyksissä on käynyt niin, että ne on merkitty OAT, vaikka lentoa ei ole maksettu lainkaan. Voi siis hyvin olla, että OAT leimaus tehtiin yleisesti ottaen tapauksissa, joissa postissa päätettiin, että lähetys jatkaa Englannista eteenpäin lentona. Mitä muiden postilaitosten mandaattialueilla tapahtui, siihenhän Englantilaiset eivät voineet vaikuttaa. Huomioitavaa on, että sodan jälkeen Suomessa ei todellakaan mennyt ns. varakkaasti ja valuuttaa säännösteltiin, postissa ohjeistettiin luultavasti maksamaan lentomaksu vain Englantiin saakka ja OAT kuoret Suomesta ovat harvinaisia. Tätäkään kuorta Godfrey ei esitä harvinaisena, vaikka hyvin voisi. En osaa sanoa montako OAT kuorta suomalaisin merkein tunnetaan, mutta itse olen nähnyt alle kymmenen. Näistä suurin osa eri reittejä pitkin lähetettyinä eri maihin…

Vähän aikaa sitten myyty ja näköjään Godfreyn ostama, sivun 114 kohde, Yhdysvaltoihin lähetetty kuori vuodelta 1942, jonka sensuuri oli pidättänyt ja vapauttanut vasta vuonna 1946 on mielenkiintoinen. En sitä itse aikoinaan huutanut, koska mukana on punaisen ristin merkki. Hyvä kohde silti. Sivun 112 Helsingistä Englantiin vuonna 1941 lähetetty kirjattu lentokirje on hyvä – reitti on ollut idän kautta, eli Tukholmasta Moskovaan ja siitä Bagdadiin.  Bagdadista sitten Englantilaista reittiä aina Lontooseen saakka. Godfrey on sitä mieltä, että kuori olisi kulkenut Etelä Afrikan kautta, itse en ole tästä asiasta niinkään varma, sillä käytössä oli myös huomattavasti lyhyempi reitti Saharan Eteläosan läpi, tästä on kirjoitettu tässä blogissa aiemminkin. Joka tapauksessa kohde on kanuuna ja Godfrey sitä harvinaisena esitteleekin. Mukana on mukavia sodan aikaisia lentokirjeitä Etelä-Amerikkaan, lähes kaikki Argentinaan, mutta kuitenkin. Siperian kautta vuonna 1940 kulkenutta postia esitellään sivulla 108, nämä ovat ”kivoja”, vaikka väite siitä, että kuoret olisivat lentäneet Pohjois-Amerikassa lienevätkin keksittyä juttua. Lento-onnettomuuspostiakin on mukana, kaksi Småland koneen maahansyöksyssä vaurioitunutta lähetystä, toinen M30 singlekohde.

Summa summarum: En yksinkertaisesti ymmärrä miksi tämä kokoelma on saanut niin hyviä pisteitä jo vuosien ajan kuin mitä se on saanut. Laatu on hyvin epätasainen ja erityisesti sodanaikainen suomalainen, suomalaisin merkein lähetetty posti on vaikeudeltaan muutamaa valopilkkua lukuunottamatta aikamoinen pettymys. Onko käynyt niin, että joku tuomariporukka on joskus ampunut raskaasti yläkanttiin ja sen jälkeen ei ole ollut munaa palauttaa asiaa oikeaan asentoon? Jotain tällaista ehkä. Yleensä en ole näin kriittinen, koska joka tapauksessa arvostan jokaista henkilöä, joka jaksaa nähdä vaivaa ja laittaa kokoelmansa kehyksiin. Mutta kun arvioitavana on kokoelma… jos pisteytys olisi mennyt nappiin, ehkä tämäkään kirjoitus ei olisi näin kriittinen.

Kirjan esipuheessa mainituksi suomalaisen lentopostin käsikirjaksi tästä teoksesta ei ikävä kyllä ole, niin paljon on huomautettavaa aivan perusasioissa. Ja paras suomalaista lentopostia esittelevä kokoelma ei myöskään ole kyseessä – parhaiten menestynyt ehkä, mutta nimen omaan suomalaisten kohteiden osalta kokoelma ei ole parasta mahdollista materiaalia muuta kuin ajoittain. Näin uskallan väittää – ja tiedän näin väittäessäni, että ystäviähän tässä ei olla tekemässä. Asia on kuitenkin sillä tavalla, että jos sivuutetaan tosiasiat, niin käteen ei jää paljon mitään mainitsemisen arvoista. Jos katson esimerkiksi Esko Seitsosen Finlandiassa näytillä ollutta kokoelmaa ja sen sodanaikaisia lentopostikohteita ja niiden käsittelyä, niin taso on korkeammalla – niin tietojen kuin kohteidenkin laadun osalta. Sama juttu voidaan todeta Lindebladin Lapoex 2015 näyttelyssä näytillä olleen kattauksen osalta. Kerppolan M30 postihistoriakokoelmassakin on mielestäni vuosilta 1930-46, eli käytännössä suurimmalta osalta hahmoteltua aikakautta nimen omaan postihistoria-ominaisuuksiltaan kovempaa suomalaista lentopostia ja mukana on myös lentopainotuotteita. Hannu Kaupin kohteita en halua edes mainita, koska kaikki esitetty lentoposti on vähintään yhtä hyvää kuin Godfreyn esittämä paras suomalainen materiaali. Tässä tulee nyt sellainen olo, että alan odottaa Ari Muhosen lentopostikokoelman näkemistä seuraavan kerran, kun se on kehyksissä, oikeastaan jo aika paljon…

On joka tapauksessa mukavaa ja erinomaista, että kokoelmia dokumentoidaan – vain tällä tavalla niistä voi oppia jotakin. Kirjasarja on erinomainen idea Postihistorialliselta yhdistykseltä. Toivon, että kukaan ei tämän kirjoituksen takia ainakaan kieltäydy esittämästä kirjasarjassa omaa kokoelmaansa. Päin vastoin, se on näyttelyfilatelistien velvollisuus – meidän on luotava edellytyksiä sille, että osaaminen säilyy ja se säilyy vain dokumentoituna. Kiitokset siis John Godfreylle kokoelman käyttöön antamisesta ja Postihistorialliselle yhdistykselle kirjan julkaisemisesta.

Tällaista tällä kertaa. Muistakaa palauttaa potut pottuina, kun itse seuraavan kerran esitän jotakin. Odotan sitä jo innolla!

Kategoriassa: Blog Avainsanoilla: John Godfrey, lentoposti, OAT, postihistoriallinen yhdistys

M30 Blog

SP-Lehti ja Lahden kerhon huutokauppa

SP-Lehden suurhuutokauppa

Edellisen viimeiset ja uuden ensimmäiset

Vierailu Riihimäellä, huutokaupat ja modernin filatelian kohde

Kiireinen syyskausi

Vierailu HFF:ssa ja Hellman

Forssan kerhonäyttely ja 90-vuotisjuhla

TAVASTEX-22 (Osa 2) ja huutokaupoista

TAVASTEX-22

Hämeenlinnaa odotellessa

Syyskausi alkaa

Postia Ukrainaan ja Ukrainasta

Forssan kerhon kesätapahtuma

SP-Lehden HK 107 ja Liittokokous 2022

Huutokortti 28.

2022 Pääsiäinen Forssassa

Turun Kevät 2022

Huutokauppoja huutokauppoja!

Kairon postikongressi 1934

Hyvinkään kerhoilta

Huutokauppoja!

Vuoden 2021 viimeinen ja 2022 ensimmäinen HK

SF, HML ja HTO

SF 100 vuotta + marraskuun HK:t

Vierailu Jyväskylän kerhossa ja Merkki Albert 62.

Kirjamessut, SP-Lehden ja Vaasan HK

124. Hellman on-line

Syksy 2021: JFP, SP ja Postiljonen

Kylmän syksyn satoa

SAVOFILA 2021, M30 ehiökokoelma

SAVOFILA 2021, tapahtuma

SAVPEX 2021

Forssa, Lahti ja Helsinki ”kimara”

HTO 54. – Ei ihmetekoja

SP-Lehti ja Järvenpää toukokuussa

Lentopostia M30 keräilijän silmin

Merkki Albertin 61. HK

Hellman 120. ja live on-line järjestelmä

Järvenpään FP 20 ja HTO 53

Sinetti 144, SP-Lehti 50. ja kiinnostavaa lentopostia

Iso LaPe 2021 luettelo

Huutokortti ja SF juhla-HK

Kolmijalkainen jellona

Joulukuun HTO

Merkki Albertin 60.

Etelä-Amerikan lentotaksoista 1939-1941

119. Hellman – huutokauppa koronan varjossa

Syyskuun lopun huutokauppakvartetti

Huutokauppasyksy 2020 jatkuu

Alkusyksyn satoa

SFEX-2020 näyttely

Matkailu avartaa ja kesä kuivattaa

Tampereen Kerhoillan esitys

Suomen Filateliapalvelun 118. HK

HTO 50

M30 tietoisku on-line

Merkki-Albertin 59. huutokauppa

M30 fantasiafilateliaa

Hellman 117 Naantalissa

SP-Lehden 46. HK

HTO 49 – Kovia nousuja, mielenkiintoisia kohteita

Postimerkin päivä 2020

Lentoposti kiinnostaa

SP-Lehden ja Sinettipostin huutokaupat ja pikkuisen muutakin

2020-luvun ensimmäiset huutokaupat ja ennustukset

Vaasan Kerhon ja Abophilin huutokaupat

Oulun HK ja Marraskuun SFP

Merkki-Albert HK 58, marraskuu 2019

Lahden kerho ja Forssan tapahtuma

Postimerkkimessut 2019

Syyskuun 2019 JFP, Huutokortti ja HTO huutokaupat

Syyskuun 2019 Hellman

SP-Lehden HK 44

Sinetti 140. – Syyskauden avaus

Kesäkokous Kuopiossa

Stanley Gibbons, Lontoo

Argyll Etkin Ltd., Lontoo

Lahden kerhon HK, toukokuu 2019

JFP, Huutokortti ja SFP huutokaupat, 5/2019

Kevään 2019 VaFi- ja HTO-huutokaupat

Turun Kevät ja Argentinan ihmeet

Tamcollect 2019

Merkki-Albertin 57. HK

Joensuu 2019 ja Tamcollect ennakko

113. Hellman HK Naantalissa

90-luvun alun Filatelisteja selatessani…

HTO 45

SP-Lehti, Sinetti ja Huutokortti huutokaupat 2/2019

Taas Torontossa ja Oulun HK

Esitelmä Suomen Filatelistiseurassa 14.1.

M30 joulurauha ja 2019 ensimmäinen huutokauppa

Viikon 48/2018 huutokauppasuma

Merkki Albertin HK 56 – Marraskuussa

Forssan keräilytapahtuma, pyhäinmiestenpäivä 2018

Postimerkkimessut 2018 Helsingin Messukeskuksessa

111. Hellman HK Naantalissa

HTO 43. huutokauppa

Syyskuun alun huutokaupat

SFP:n syksyn ensimmäinen huutokauppa

KESFILA 2018 – kokoelman läpikäynti

EstEx 2018 Tallinna

Forssan kerhon kesätapahtuma Tammelassa

SFP huutokauppa 109

Toukokuun HTO huutokauppa ja M30 harvinaisuus

Huhtikuun huutokilpailut

Turun Kevät 2018

Merkki Albertin 55. huutokauppa

Kesfila 2018 käteen jääneet kohteet

Kesfila 2018 Jyväskylässä

Forssan kerhon keräilytapahtuma 31.3.2018

Hellman huutokauppa 3/2018

KESFILA 2018 etkot

Helmikuun huutokauppoja 2018

Vuoden 2018 alun huutokauppoja ym.

SP Lehden on-line HK 37

Finland Airmails 1920 – 1946

SFP huutokauppa 106 ja Huutokortti 11

Merkki Albertin 54. HK

Vaasan Filatelistien HK ja Forssan keräilytapahtuma

Vierailu Lahden kerhossa 30.10.2017

Postimerkkimessujen lauantai 28.10.2017

Hellman huutokauppa 13.-14.10.2017 Naantalissa

Vuonna 1947 julkaistut M30 merkit – kokoelma

Salon Filatelistikerhon 70-vuotisnäyttely ja keräilytapahtuma

Lahden kerhon THK 112

HTO huutokauppa #39

Sinetti-Postin huutokauppa 9/2017

Tsekin tragedia ja Puolan pettymys

Avoimen luokan M30 keräilyn buumi ympäri Suomen

SFP:n elokuun huutokauppa ja uudet tilat Naantalissa

Japanin M30 tyhjiö

Postal History of the Finnish model 1930 definitive stamps, osa 4

Finlandia 2017 – Suurnäyttely Tampereella, Osa 2

SFP huutokauppa Finlandia 2017 yhteydessä

Finlandia 2017 – Suurnäyttely Tampereella, Osa 1

HTO Huutokauppa 38 – Toukokuussa

Kaikkien M30 kohteiden tie ei vie Roomaan

Postal history of the Finnish model 1930 definitive stamps, osa 3

Postal history of the Finnish model 1930 definitive stamps, osa 2

Postal history of the Finnish model 1930 definitive stamps, osa 1

Merkki Albertin 53. ja Vaasan Filatelistien 76. huutokauppa

Hellman Huutokauppa 102

Mietteitä Liiton hallituksesta ensimmäisen vuoden jälkeen

Vierailu Tampereen kerhossa

37. HTO huutokauppa

SP-lehden huutokauppa ja muita kuulumisia

Finlandia 2017 ennakko – M30 kokoelmia FEPA näyttelyssä

Vuoden 2017 huutokauppakevään avaus SFP 101

Filateliapalvelun 100. ja HTO:n 36. huutokauppa 12/2016

Merkki Albertin Huutokauppa ja Forssan keräilytapahtuma

Stamp Forum 2016 Helsingin Messukeskuksessa

JF55 Järvenpäässä 8.-9.10.2016

HTO huutokauppa nro. 35

Lahden PK:n huutokauppa 111

Syyskuu 2016 on huutokauppakuu

SFP:n kesähuutokauppa

Forssan kerhon kesätapahtuma 2.6.2016

Nordia 2016 kuulumisia 2 – käteen jääneitä kohteita

Nordia 2016 kuulumisia 1 – oma osallistumiseni

Filateliapalvelujen huutokaupat maalis-huhtikuussa

Nordia 2016 Jyväskylässä – ennakko

Helmikuun 2016 huutokaupat ja muuta

M30 kokoelma-aiheita

SFP huutokauppa 1/2016

Gärtner Philatelic Promotion Award 2015

Joulukuun 2015 HTO huutokauppa

SFP huutokauppa 11/2015

Merkki Albertin 50. HK

30.10.2015 Forssan keräilytapahtuma

Stamp Forum 2015

Hellman huutokauppa 10/2015

Filatelian perässä Gdanskissa

Salon ja Turun keräilytapahtumat 10. ja 11.10.2015

TamCollect 2015

HTO huutokauppa 31

Syysiltoja sähköistänyttä M30 kauppaa

Vierailu Åbo Frimärkssamlarförening r.f.:n kokouksessa

Karelia Stampsin huutokauppa 9/2015

Suomen Filateliapalvelun 92. huutokauppa

Muutama sana M30 merkkien ”värierikoisuuksista”

6mk punainen – kuudes punainen leijona

Espanja – haastava maa M30 keräilijälle

Berliini ja M30

M30 ja Zeppelin

3mk punainen, viides M30 punainen leijona

HTO huutokauppa 19.5.2015 – 2/2 ”postihistoria”

HTO huutokauppa 19.5.2015 – 1/2 ”filatelia”

Lahden Postimerkkikerhon 109. THK

LAPOEX 2015 – Lahti 11.4.2015

Forssan keräilytapahtuma 4.4.2015

2½mk punainen – neljäs ulkomaan postikortille tarkoitettu M30 leijona

Vierailu Lappeenrannan kerhossa 23.3.2015

Hellman-huutokauppa 21.3.2015

Turun Kevät 2015

2mk karmiini – talvisodan ajan punainen leijona

29. HTO huutokauppa 24.2.2015

112. Sinetti Posti huutokauppa

Gärtnerin 30. on-line huutokauppa Saksassa

1½mk punainen – toinen punainen leijona

1:20mk karmiini – ensimmäinen punainen leijonamerkki

Punaiset leijonat – ulkomaan postikorttia varten suunnitellut leijonamerkit

Merkki-Albertin 48. HK

Suomen Postimerkkilehden 22. HK

Keräilytapahtuma Forssassa 1.10.2014

Lahden Postimerkkikerhon 108 HK

Italian ihmeet ja M30

SFP / Hellman HK 18.10.2014

Turun kerhon tapahtuma 12.10.2014 Kupittaalla

Salon Filatelistikerhon 35. keräilytapahtuma 11.10.2014

25mk sininen, viimeinen ulkomaan taksalle julkaistu sininen M30 leijona

HTO huutokauppa 30.9.2014 ja M30

M30 perässä Tsekin Tasavallassa, Olomoucissa

20.8.2014 päättynyt SFP:n HK ja M30

1944 pääsiäisen ”erikoistaksa” kenttäpostiosoitteisiin

M30 20mk sininen leijona

7.7.2014 Pikavisiitti Tampereella

Etelä-Satakunnan Postimerkkikerhon 70-vuotis näyttely 28.6.2014 Vammalassa

15mk sininen leijona – 40 luvun viimeinen sininen ulkomaan taksalle julkaistu merkki

M30 kohteiden etsintää Torontossa ja Montréalissa

M30 ja erikoistaksa kenttäpostiosoitteisiin jouluna 1943

12mk sininen leijonamerkki – seitsemäs sininen leijona

10mk sininen – kuudes ulkomaan kirjetaksalle tarkoitettu M30 leijonamerkki

Forssan keräilytapahtuma 19.4.2014

AboEX 2014 – vuoden 2014 näyttelytapahtuma

M30 merkkien paperin paksuuksista ja paksuuden mittaamisesta

5mk sininen – viides M30 ulkomaankirjeelle tarkoitettu leijonamerkki

Lempäälän keräilytapahtuma 29.3.2014 Ideaparkissa

4½mk sininen leijona – neljäs ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

Vapaakirjeiden ja postirahavapaiden lähetysten lisämaksuja M30 merkeillä

M30 kuvioleimaus ”Kotka 26b”

Filatelistien oma sensuuri ja M30

3½mk sininen leijona – kolmas ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

M30 ”kiertolaiset” 1/2

2½mk sininen leijona – toinen ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

Ulkomaan kirjeelle tarkoitetut kymmenen M30 ”sinistä” leijonaa

Kotimaisen paketin varaosoitekortti

2mk mustansininen – ensimmäinen ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

Turun Postimerkkikerhon keräilytapahtuma 2.2.2014 Kupittaalla

5p ruskea – M30 pieni suuri merkki

Käynti Hangossa LaPe:lla

Pikkupaketti – Saksalaisten Suomeen tuoma lähetyslaji

Joulukuussa tehtyjä päivityksiä artikkeleihin

M30 merkeillä Afrikkaan

M30 Paikalliskirje 3/3 – Neljä viimeistä taksa-aikaa 1948 – 1962

M30 Paikalliskirje 2/3 – Neljä ”keskimmäistä” taksa-aikaa 1942 – 1948

M30 Paikallispainotuote?

M30 paikalliskirjeet 1/3 – Neljä ensimmäistä taksa-aikaa 1930 – 1942

4mk Postitalo

Postiennakko-osoitus M30 merkeillä, sarjassamme ”jännä, mutta ei sittenkään ihmeellinen”

Myöhäiset M30 käytöt

M30 merkkien virallinen loppuunkäyttö 1962

Poste Restante maksu – ulkomaanlähetysten detalji

Tulli-postiosoitus M30 merkeillä

75p oranssi – tarkoituksellinen ”täytearvo”

M30 Ehiöleikkeen käyttö postimaksuna

Lunastuksia M30 Merkeillä

Hammastamattomat M30 merkit

300mk DC-6 Lentokone – M30 yläarvo

Puolitetut M30 merkit

60 penniä harmaa – M30 musta lammas

Vakuutetut lähetykset M30 merkeillä

M30 sanomalehden osoitteenmuutosilmoitus

Eräs malli 1930 käyttöajan lyhimpiä taksoja – 9 päivän taksa Englantiin 1945

Suomen ja Viron välinen ”erikoistaksa” 20.8.1928 – 6.12.1940

Malli 1930 sekapostitteet M17 kanssa

M30 Blog in English

M30 Local letters 2/3 the four ”middle” rate periods

Nine day air mail rate to the UK

M30 Local letters 1/3 – the first four rate periods

Using a clipping from a stationary as postage

M30 Customs post-office order

Imperforated M30 definitives

www.malli1930.fi · M30 Blog - M30 keräilijän olohuone · Copyright Mikael Collan