Yllä: 5p kellanruskea (c väri) sellupaperin nelilö. Leimattu Kuopio 18.1.1946
Viiden pennin ruskea on malli 1930 merkeistä pieniarvoisin. Merkki julkaistiin malli 1930 merkkien ensimmäisessä sarjassa vuonna 1930, tarkka ilmestymispäivä on ilmeisesti 2.1.1930. Merkin käyttötarkoitus oli toimia lisämerkkinä erilaisilla lähetyksillä, tämä on tietysti luonnollista merkin pieni arvo huomioon ottaen. Merkkiä julkaistiin yhdeksässä tilauserässä ((LP) 180, 216, 310, 427, 199, 250, 334, (SP) 605 ja 621) yhteensä 7,7 miljoonaa kappaletta – paperina käytettiin lumppupaperia ja sellupaperia, joista sellupaperia vain kahdessa viimeisessä tilauserässä, joista ensimmäinen ilmestyi vuoden 1944 joulukuussa. Sellupaperille painettuja merkkejä on koko painosmäärästä 0,7 miljoonaa, eli 1/11 osa; sellupaperille painetut merkit ovatkin tämän vuoksi leimattuina vaikeampia ja erityisesti postiteilla vaikeita (tästä aiheesta enemmän myöhemmin). Liimoina on käytetty liimoja 1-3, eli Lm1 arabikumiliima, Lm2 vaaleahko ja kohtalaisen himmeä liima (tilauserä 427) ja Lm3 kellertävä liima (puolikiiltävä ja kiiltävä). Lm3 tavataan sellupaperin merkeillä; tarkemmin liimoista Kaupin* kirjassa.
Yllä: Kaikkien seitsemän lumppupaperille painetun 5p merkin tilauserän numerokuusilot.
Väriltään 5 pennin merkit voidaan jakaa ruskeisiin (a väri), tummanruskeisiin (b väri) ja kellanruskeisiin (c väri) – mikäli tilauserä on tiedossa on myös väri tiedossa. Kellanruskeaa väriä ovat vain viimeisen, tilauserä 621 sellupaperiset merkit; tämä tarkoittaa siis sitä, että jos on kellanruskean värinen mallikappale, niin tätä voi käyttää sellupaperin merkkien etsinnässä mallikappaleena – väri erottuu kohtalaisen selvästi.
Yllä: Sellupaperille painettujen 5p merkkien numerokuusilot, tilauserät 603 ja 621. Tilauserän 621 merkit ovat väriä c, eli kellanruskea.
Erikoisuuksina merkistä tunnetaan rosohammaste, joka Kaupin mukaan ei ole kovin yleinen. Kauppi mainitsee myös kaksoishammastuksen, ja toteaa sen olevan harvinaisen. Merkistä tavataan myös siirtymiä (esimerkiksi vuoden 2013 aikana oli eri huutokaupoissa myytävänä 5 pennin merkin siirtymä ainakin kahteen otteeseen). Myös tarttumia tavataan. Kuvakevirheitä 5p merkillä tunnetaan (on luetteloitu) parisen kymmentä.
(Lisäys 5.3.2014) Hannu Kauppi kertoo Filatelistin numerossa 3/2008 molemmin puolin liimoitetuista 5p arkeista. Nämä ovat tulleet hänen aitoutuspöydälleen ja ovat tilauserästä 334 vuodelta 1937. Kysymyksessä ei kuitenkaan ole ”aito” kuvapuolen liimoitus, vaan jälkikäteen tapahtunut toisen arkin liimapuolelta tullut liimasiirtymä. Pidettäköön tämä mielessä, jos vastaavia merkkejä tai arkinpaloja tulee vastaan.
Yllä: Pieni hammastesiirtymä (Lisätty 24.1.2014)
Yllä: Joitakin 5p merkin kuvakevirheitä malliksi.
M30 5 pennin merkin ja M17 merkkien sekapostitteita on luonnollisesti olemassa ja ne eivät ole erityisen harvinaisia; kuten aiemmassa artikkelissa sekapostitteista puhuttiin olivat M17 merkit käypäisiä aina vuoden 1930 loppuun. Näin ollen sekapostitteita 5 pennin merkinkin kansa esiintyy noin vuoden ajalta.
Yllä: Malli 17/30 sekapostite vuodelta 1930; kyseessä on kirje Ruotsiin 9.1.1930 Helsingistä. Merkkejä yhteensä 2mk:n edestä, vaikka kirjetaksa pohjoismaissa 1.9.1926 – 30.4.1931 oli 1,50mk. Kuorella on kuusi M30 ensimmäisen sarjan merkkiä ja M17 5p merkki. Näin varhainen M30 käyttö olisi oikeataksaisena hieno kohde. (kohde on näkyvissä myös M17/M30 sekapostitteita esittelevässä artikkelissa)
Yllä: Kaksi 5 pennin ruskeaa M30 merkkiä yhdessä M17 90p/ison lisäpainamamerkin kanssa postikortilla Helsingin sisällä 8.10.1930, taksa (15.1.1926 – 30.11.1931) 1,00mk. M30 2kpl 5p ruskea ja M17 90p / 20p punainen vuoden 1921 päällepainamamerkki. Kortti näyttää kulkeneen, vaikka vuoden 1921 päällepainamamerkeistä ainoastaan 1,50mk / 50p sininen oli käypäinen 31.12.1930 asti ja muiden arvojen käypäisyys lakkasi jo 31.7.1925 (LaPe 2010). Eli kohtalaisen mielenkiintoinen, joskin ”virheellinen” kohde. (kohde on näkyvissä myös M17/M30 sekapostitteita esittelevässä artikkelissa)
Taksanmukaisia yksittäispostitteita ei 5p merkillä ole, mutta yksittäispostitteena löytyy aina joskus postin harhauttamiseksi yksin 5p merkillä lähetettyjä postitteita; nämä eivät kuitenkaan ole kovin yleisiä. Saman tyyppistä 5p merkin käyttöä 5mk:n merkin sijasta, myöskin postin hämäämiseksi löytyy ajoittain. Nämä tällaiset postitteet eivät ole varsinaisesti filatelisia, mutta postihistoriallisia ne ovat ja hauskoja erikoisuuksia ainakin. Tahallisiahan nämä ovat ja siksipä joku voi ajatella niiden olevan myös ”tekeleitä”.
Yllä: 5p ruskea yksin kirjeellä 7.4.1944 Helsingissä paikallisesti, Suomenlinnaan. Toisen painoluokan ( 21 – 250g) paikalliskirjeen taksa oli 1.9.1942 – 30.6.1945 5,00mk. Alitaksa.
Yllä: Luopioisista kenttäpostiosoitteeseen 1.7.1942 lähetetty kenttäpostikirje. Jostain syystä kuorelle on mitätöity Hämeenlinnassa 2.7. 5p merkki. Kenttäpostikonttori 21 saapumisleima (hieno leima, ja aikainen tälle KPK:lle).
Yllä: 1mk vihreä ja 5p ruskea Helsingin sisäisellä paikalliskirjeellä 9.9.1946, 5 pennin merkkiä käytetty 5mk merkin sijasta. Paikalliskirjeen (-20g) taksa 16.1.1946 – 31.12.1947 oli 6,00mk. Alitaksa. Lisäsin tämän kohteen myös paikalliskirjeitä käsittelevään artikkeliin.
Alkuperäiseltä käyttötarkoitukseltaan 5p merkit olivat lisämerkkejä ja erityisesti lisämerkkejä / täydennysmerkkejä tarvittiin sellaisilla lähetyksillä, joiden taksanmukainen postimaksu ei vastannut muilla (lähetysaikana käytössäolevilla) merkeillä helposti koottavaa markkamäärää. Erityisesti täydennystä tarvittiin vakuutettujen lähetysten taksoissa, joissa vakuutusmaksutaksat vaihtelivat vakuutettavan määrän mukaan vuoden 1945 puoleen väliin asti 30p välein. Myös lunastuksien taksat saattoivat olla sellaisia, että ”pikkumerkkejä” tarvittiin. Merkkejä kuitenkin käytettiin yleisön taholta myös ns. vanhojen merkkien ”pois käyttämiseen”.
Yllä: 5p merkki käytettynä täydentämään postikortin postimaksu Littoisista ?.12.193? lähetetyllä joulupostikortilla. Muut merkit 1mk oranssi ja 2kpl 10p harmaa. Taksa: Postikortti 1.12.1931 – 15.6.1940 1,25mk.
Yllä: Postikortti kotimaassa Vammelsuolta 5.7.1935 Helsinkiin, 2kpl 60p harmaa ja lisäksi 5p ruskea, yhteensä 1,25mk. Taksa: Postikortti kotimaassa 1.12.1931 – 15.6.1940 1,25mk (Lisätty 17.1.2014).
Yllä. 5 pennin merkki täydentämässä Jyväskylästä Äänekoskelle 8.12.1943 lähetetyn kirjeen postimaksua. Muina merkkeinä M30 1,20mk punainen ja 3kpl 75p oranssi. AIka harvinainen yhdistelmä. Leimaus on osunut 1,20mk:n ja ensimmäisen 75p:n merkin päälle hienosti. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk. Ehkäpä joku on halunnut käyttää ylimääräiset ”vanhat” merkkinsä pois.
Yllä: Nelilö 5p merkkejä yhdessä 60p harmaan ja 1,20mk punaisen M30 merkin kanssa, yhteensä 2mk, kirjeellä 15.12.1931 Otavasta Suolahdelle. Taksa: Kirje (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk. Kohde on esillä myös 60p harmaata esittelevässä artikkelissa.
Yllä: 5 pennin merkin ”tyypillinen” käyttö lisämerkkinä vakuutetulla kirjeellä, 30.11.1942 Helsingistä Poriin, jonne saapunut 1.12. M30 10mk saimaa, 50p vihreä, 25p ruskea ja 5p ruskea, yhteensä 10,80mk. Taksa: Kirje (21 – 250g) 1.9.1942 – 30.6.1945 6,00mk, kirjaaminen 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk, vakuuttaminen (-1000mk) 1.1.1935 – 30.6.1945 0,30mk, vakuutetun lähetyksen lakkaus taksaluettelon mukaan ajalle (1.2.1921 – 30.11.1944) 0,50mk – oikeasti ko. taksa oli 1.9.1942 jälkeen 1,00mk, yhteensä 10,80mk. Oikea taksa. [Korjattu taksatieto 17.1.2014; tarkistin asian keräilijäkolleegan kanssa yhteistyössä, samassa yhteydessä ilmeni, että vakuutetun lähetyksen laskemisen taksa oli 1.9.1942 alkaen 0,50mk (taksaluettelon mukaan palvelu loppuu v. 1934)]
Yllä: 2kpl 5p merkkejä Kortesjärveltä 3.4.1943 Helsinkiin lähetetyllä 1105mk:n arvosta vakuutetulla kirjeellä. Muut M30 merkit 1½mk harmaa ja 7mk postitalo, yhteensä 8,60mk. Taksa: Kirje (<20g) (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, kirjaaminen (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk ja vakuuttaminen (II maksuluokka, 1001-2000mk; 1.1.1935 – 30.6.1945) 0,60mk, yhteensä 8,60mk. Kohde on myös nähtävillä vakuutettuja M30 lähetyksiä esittelevässä artikkelissa.
Yllä: 5 pennin lumppupaperinen (LP) merkki Englannista Lontoosta 25.10.1937 Helsinkiin lähetetyllä lunastetutulla kuorella lunastusmaksuna. Lunastus 2,80mk joka maksettu käyttämällä 2kpl 1mk oranssi, 50p vihreä, 25p ruskea ja 5p ruskea leijonamerkkejä. Kohde on kuvattuna myös lunastuksia käsittelevässä artikkelissa.
5p merkkejä tapaa myös joskus ulkomaille menneillä lähetyksillä. Tyypillisimmin ulkomaille menneet ovat tarkoituksella kuorelle laitettuja, eli aidosti ”täydennysarvoina” käytetyt 5p merkit ulkomaille eivät ole kovin yleisiä.
Yllä: 5p merkki Ruotsiin Tukholmaan menneellä pika-lentokirjeellä 19.11.1936 Helsingistä. Taksa: Toisen painoluokan (21-125g) kirje Pohjoismaihin (1.12.1931 – 31.10.1936) 4,00mk, pikalisä pohjoismaihin (sama kuin kotimaassa) (1.1.1935 – 24.7.1942) 4,00mk, kirjeen lentolisä (21-125g) pohjoismaihin (1.4.1928 – 30.9.1942) 2,00mk, yhteensä 10,00mk. Kohde on esillä myös 60p harmaata esittelevässä artikkelissa.
Yllä: Lundiin Ruotsiin Helsingistä 8.6.1941 lähetetty kirje, jolla käytetty 2kpl 5p merkkiä täydennyksenä, muut merkit 25p ruskea ja 2kpl 1,20mk punainen, yhteensä 2,75mk. Sensuroitu sodanaikainen lähetys. Taksa: Kirje (-20g) 16.6.1940 – 31.8.1942 2,75mk.
Yllä: Birchiereraan Maltalle 19.8.1930 Hangosta lähetetty painotuotekirje. Saapunut perille Valettaan 27.8. 5p merkki täydentämässä 40p painotuotetaksan yhdessä 10p harmaan ja 25p ruskean kanssa. Samaan aikaan oli toki olemassa 40p ruskea, yksin taksalle sopiva merkki. Taksa: Painotuote ulkomaille (-50g) 1.1.1922 – 30.11.1931 0,40mk. Harvinainen kohdemaa.
Niille, jotka pitävät suurista merkkiryhmistä lähetyksillä on 5p ruskea tuttu merkki. Usein esiintyvä suurempi merkkiryhmä, jota näkee 5p merkeillä on 10 kappaleen ryhmä, jota on käytetty 50p painotuotteen taksan maksamiseen. Suurempiakin ryhmiä löytyy ja niitä liikkuu kohtalaisen usein, mm. systeemi.net:issä on niitä myyty tiuhaan tahtiin.
Yllä: Tyypillisiä kymmenen 5p merkin ryhmiä painotuotteella, yhteensä 50p, kumpikin Lauri Peltosen lähettämänä. Toinen 10.4.1938 Hangosta Ouluun ja toinen 23.4.1933 Kajaaniin. Taksa: Painotuote (-50g) 1.12.1931 – 30.11.1944 0,50mk.
Yllä: Kirje Helsingistä Kotkaan 24.3.1932, kaikki merkit takapuolella 1mk oranssi ja 20kpl 5p ruskea, yhteensä 2mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk.
Yllä: Kirje Harjavallasta Pelloon 26.5.1944, etupuolella 2mk keltainen ja takana 30kpl 5p merkkejä, yhteensä 3½mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk.
Yllä: Naantaliin Postivaunu 28 leimauksella 25.7.1932 lähetetty kirje, jolla yhteensä 40kpl 5p ruskeita merkkejä, yhteensä 2mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk.
Viiden pennin merkin harvinaisimmat ”yksilöt” ovat sellupaperille (SP) painetut merkit lähetyksillä. Nämä ovat Kaupin arvion mukaan M30 postitteiden harvinaisuuslistalla top-10 joukossa. Esittelen alla muutamia.
Yllä: 5p sellupaperin merkki postikortilla Helsingistä 18.8.1945 Tikkurilaan. Kortilla myös 7kpl 10p harmaa, 25p ruskea ja 2mk keltainen, yhteensä 3mk. Taksa: Postikortti 1.7.1945 – 15.1.1946 3,00mk. 6½ kuukauden taksa-aika. Mukana myös maamme M30 merkkien suurimman auktoriteetin Hannu Kaupin vuonna 2005 antama kuvallinen aitoustodistus.
Ostin ylläolevan kohteen Hellmanin Huutokaupasta syksyllä 2013, hinta oli muistaakseni satasen luokkaa ja se oli mielestäni hyvä hinta tälle aitoutetulle kohteelle. Olen pystynyt käyttämään tätä kohdetta sellupaperisten merkkien löytämiseksi vertailukohteena.
Yllä: 70 kappaletta 5p sellupaperisia merkkejä kirjeellä Lahdesta Myllykoskelle, yhteensä 3½mk. Etupuolen merkit leimattu Lahti 6.6.1945 ja takapuolella olevat Postivaunu 1 7.6.1945. Taksa: Kirje (-20g) 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk. Tämä jos mikä on tarkoituksella 5p merkin käyttö; on ilmeisesti nähty vaivaa, että on saatu koko postimaksu maksettua 5p merkeillä, kun on pitänyt kahteen eri otteeseen leimauttaakin lähetys. Tämä on siis aikamoinen kommervenkki sellupaperin merkeillä!
Yllä: 5 pennin sellupaperinen merkki 20.2.1945 Helsingistä Lontooseen lähetetyllä lentokirjeellä. , joka on palautettu takaisin lähettäjälle, koska vastaanottajaa ei ole tavoitettu. ”Gone away” –” lähtenyt” kirjoitettu lyijykynällä ja postimiehen allekirjoitus; ”RETOUR” ja ”PARTI” leimaukset. Takaisinlähetyksen leimaus London SW 1, 5.3.1945. Kuorella on Suomen sensuuri ja Englannin sensuuriliuska. Postimaksuun on käytetty M30 leijonamerkkejä 3kpl 2mk keltaista, 2kpl 25p ruskeaa ja yksi 5p ruskea, yhteensä siis 6,55mk. Kysymys siis ei ole taksanmukaisesta lähetyksestä; silti kuori on selvästi kulkenut. Kohde on kuvattuna myös M30 lyhintä taksa-aikaa käsittelevän artikkelin yhteydessä.
*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, Helsinki 2012
